Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 874565 kertaa)

l'uomo normale

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 13 732
  • Liked: 11812
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Jos ruotsin kielitaidon kehittäminen on itselle tärkeää, jo yksikseen lukemalla tunnin ruotsinkielistä tekstiä viikossa pääsee alkuun, kun on kouluruotsi pohjalla.
« Viimeksi muokattu: 13.03.2023, 19:40:56 kirjoittanut l'uomo normale »
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

Swen OF Sweden

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 770
  • Liked: 3331
Jos ruotsin kielitaidon kehittäminen on itselle tärkeää, jo yksikseen lukemalla tunnin ruotsinkielistä tekstiä viikossa pääsee alkuun, kun on kouluruotsi pohjalla.

Suosittelen myös äänikirjoja, ruotsinkielistä musiikkia, mistä pitää ja katsomaan ruotsinkielisiä elokuvia, ilman tekstitystä.

Toisin kuin yleensä luullaan, niin ruotsin kielen osaaminen ei altista homoseksuaaliselle käyttäytymiselle 8)

https://www.youtube.com/watch?v=01CbLwbK1ac
https://www.youtube.com/watch?v=hNWu4FFoUj4

” Jos haluat tietää, kuka sinua hallitsee, katso ketä et saa arvostella.” ‑Voltaire."

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 207
  • Liked: 13439
  • Manner-Suomen Tasavalta
Lainaus
”Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani”, Marin sanoi maanantaina.

Arvostuksen osoittaa juuri sillä priorisoinnilla, kuinka paljon on valmis uhraamaan asiaan aikaa omasta tahdostaan.

Marinin muka tärkeänä pitämään ruotsin opiskeluun aikaa liikeni neljän vuoden aikana tasan yksi tunti.

Aloin miettimään pääministerimme ajankäyttöä, ja heti tuli mieleen Ruisrock, ja jauhojallubileet, ja Kesärannan "Kesärata"-bileet. :) Ja onhan näitä muitakin viihdejuttuja ollut, Jääkiekon 2022 MM-kisat Tampereella ainakin. Marin oli katsomossa viinilasi kädessä, ja tiedotusvälineet ihastelivat eurooppalaistuneita juomatapoja. Ja en tuomitse, itseänikään ei ruotsin opiskelu kiinnostaisi. :)
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

jmk

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 151
  • Liked: 6761
Lainaus
Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani”, Marin sanoi maanantaina.

Olen kovin hämmästynyt, että pääministeritasolla vedotaan ruotsin opiskelussa ajankäyttöön.

Tähän asti me hallintoalamaiset olemme saaneet kuulla, että opiskeluun kuluva aika ei ole pätevä argumentti, sillä:

kielen opiskelu ei muutenkaan ole mistään pois, vai oletteko koskaan kuulleet kenenkään harmittelevan sitä, että osaa jotakin kieltä?

(Autenttinen lainaus pakkoruotsimyönteisestä mielipidekirjoituksesta.)

Koska kielen opiskelu ei ole mistään pois, niin siihen löytyy automaattisesti aikaa. Se ei vähennä muihin tarkoitusperiin, kuten vaikkapa pandemian ja sodan hanskaamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Sori Sande, näin se menee, näin meille on opetettu.

insinörtti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 860
  • Liked: 4313
Lainaus
Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani”, Marin sanoi maanantaina.

Olen kovin hämmästynyt, että pääministeritasolla vedotaan ruotsin opiskelussa ajankäyttöön.

Tähän asti me hallintoalamaiset olemme saaneet kuulla, että opiskeluun kuluva aika ei ole pätevä argumentti, sillä:

kielen opiskelu ei muutenkaan ole mistään pois, vai oletteko koskaan kuulleet kenenkään harmittelevan sitä, että osaa jotakin kieltä?

(Autenttinen lainaus pakkoruotsimyönteisestä mielipidekirjoituksesta.)

Koska kielen opiskelu ei ole mistään pois, niin siihen löytyy automaattisesti aikaa. Se ei vähennä muihin tarkoitusperiin, kuten vaikkapa pandemian ja sodan hanskaamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Sori Sande, näin se menee, näin meille on opetettu.

Eihän siihen tarvitse lainkaan aikaa: Sanna kun on opiskellut ruotsia Pirkkalan yläasteella, sitten hän on opiskellut ruotsia Pirkkalan yhteislukiossa. Sen jälkeen hän on opiskellut ruotsia Tampereen yliopistossa.
Hänellä on siis ruotsi suoritettuna kolmessa eri oppilaitoksessa ja kolmella eri oppiasteella, joten osaamisen pitäisi olla enemmän kuin loistavaa. Vai vihjaako Sanna, ettei ruotsin opiskelusta olisi ruotsin osaamisen kannalta mitään hyötyä vaikka sen tekisi kolmeen kertaan?

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 582
  • Liked: 50792
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Eihän siihen tarvitse lainkaan aikaa: Sanna kun on opiskellut ruotsia Pirkkalan yläasteella, sitten hän on opiskellut ruotsia Pirkkalan yhteislukiossa. Sen jälkeen hän on opiskellut ruotsia Tampereen yliopistossa.
Hänellä on siis ruotsi suoritettuna kolmessa eri oppilaitoksessa ja kolmella eri oppiasteella, joten osaamisen pitäisi olla enemmän kuin loistavaa. Vai vihjaako Sanna, ettei ruotsin opiskelusta olisi ruotsin osaamisen kannalta mitään hyötyä vaikka sen tekisi kolmeen kertaan?

Maisterin tutkintoon kuuluu pakollinen ns. virkamiesruotsi. DI:n tutkintoa suorittaessani piti suorittaa (kurssit olivat valmistava, alkeis, perus, jatko) vähintään peruskurssi ruotsin kielestä, ja siihen sisältyi sekä kirjallinen, että suullinen lopputentti. Suullisessa lopputentissä kaksi oppilasta istui samassa huoneessa ja luennoitsija kertoi ruotsiksi aiheen, josta tuli keskustella. Hän kuunteli vähän aikaa keskustelua ja fasilitoi sitä heittämällä välikysymyksiä ja antamalla tarvittaessa vähän "apusanoja", jotta keskustelu etenee.

Ei ollut läpihuutojuttu. Jos Sanna Marin on maisteri, pitäisi kyllä kyetä jonkun lukiolaisen kysymykseen vastaamaan ruotsiksi. Edes auttavasti.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 161
  • Liked: 2528
Minusta pakkoruotsin todellinen tarkoitus on säilyttää Suomen kaksikielisyys, jos ruotsista tulisi valinnainen kieli, se todennäköisesti "vaarantaisi" ruotsin kielen nykyisen aseman ja todennäköisesti ennenpitkään ruotsin kielestä tulisi vähemmistökieli Suomessa, jota ruotsin kieli todellisuudessa onkin. Sillä ei ole mitään merkitystä, kuinka pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia, ruotsin kielen asemaa pyritään suojelemaan keinoilla millä hyvänsä.

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 207
  • Liked: 13439
  • Manner-Suomen Tasavalta
^^Kielitaito ruostuu jos ei sitä käytä, ja sitä ei välttämättä käytä, jos ei tarvitse käyttää. Huvikseenkin voi tietysti käyttää, mutta jos ei käytä, taito väistämättä hiipuu.

Wikipedian mukaan Marin on valmistunut maisteriksi 2017, niin se on muutamassa vuodessa virkamiesruotsi rapistunut, kun ei sitä tarvitse. :o
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 434
  • Liked: 4205
Tuskinpa tämä ketään tolkuissaan olevaa yllättää:
Lainaus
Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidoille kouluarvosana 6, arvioi Karvi

Yhdeksäsluokkalaisten ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevien ruotsin kielitaito jää kouluarvosanaa 6 vastaavalle tasolle, selviää Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvin arviosta.

Suurin este ruotsin kielen oppimiseen on Karvin mukaan oppilaiden asenne.
Ruotsin kielen kirjoittamisessa jopa kaksi kolmasosaa saavutti vain kouluarvosanaa 5 vastaavat tai sitä heikommat taidot.
https://yle.fi/a/74-20023496

Mutta mikä ratkaisuksi surkeaan tilanteeseen?
No tietenkin lisää propagandaa ja indoktrinaatiota pakkoruotsin autuudesta!
Tätä pakkoruotsi-hulluutta kannattaisi pitää myös aktiivisesti vaaliteemana, tunkea se samoista kurkuista alas kuin ilmastohihhulointi, koska samoilla KOK+SDP+KESK voimillahan tämäkin typeryys pystyssä pysyy. Vastoin kansan ylivoimaisen enemmistön tahtoa.
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 012
  • Liked: 114340
Lainaus käyttäjältä: Yle
Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot saavat arvosanan 6, arvioi viranomainen – ja suurin syy on asenteessa
...
Suurin este ruotsin kielen oppimiseen on Karvin mukaan oppilaiden asenne.

Karvi: Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin kielen osaaminen antaa vain kohtalaiset valmiudet jatko-opintoihin 22.3.2023

Oppimista haittaavaksi "asenteeksi" on kuitattu oppilaiden vähintäänkin realistinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä eli hyödyttömyydestä, kun samassa raportissa viitataan tulokseen, jonka mukaan kuitenkin "noin 80 prosenttia opiskelijoista suhtautuu ruotsiin kielenä positiivisesti tai vähintääkin neutraalisti", mikä on yllättävän paljon.

Raportin johtopäätökset ovat ristiriitaisia, kun hyödyttömyyttä ei haluta tunnustaa.

Lainaus
Arvioinnin tulokset osoittavat selkeästi, että koulutuksellinen ja työvoimapoliittinen puhe toisen kotimaisen kielen opiskelun ja osaamisen tarpeesta ja hyödyistä ei ole vakuuttanut oppilaita, ei myöskään kansalliskielten vaalimisen tärkeyden korostaminen. On myös syytä pohtia, missä määrin esimerkiksi englanti on oppilaalle enää ”vieras” kieli, vai onko englannin kielen taito nykyisin ennemminkin sellaista perusosaamista, joka jokaisella on oltava äidinkielen osaamisen rinnalla (ks. myös Härmälä & Marjanen 2022).

Lainaus
Nyt saatuja B1-ruotsin oppimistuloksia tulee tarkastella myös suhteessa osaamisen saavuttamiseen käytettyihin resursseihin: miten koulutuspoliittisesti kestävää on opettaa B1-ruotsia runsaat 200 tuntia, jos oppimistuloksena on, että valtaosa oppilaista jää heikkoon tai enintään kohtalaisen osaamistasoon.

Lainaus
Oppilaiden ruotsin kielen osaamistaso on laskenut entisestään vuodesta 2008. Myös heidän käsityksensä ruotsin hyödyllisyydestä ja ruotsista pitämisestä ovat muuttuneet kielteisimmiksi. Kasvava joukko oppilaita ei koe ruotsin osaamisesta olevan hyötyä jokapäiväisessä elämässä, opinnoissa tai työelämässä, ja siksi he eivät viitsi tai halua panostaa opiskeluun siinä määrin kuin päättäjien taholta haluttaisiin. Oppilailta kerätty palaute osoitti, että ruotsin opiskelu, ruotsin hyödyllisyys ja oma osaaminen myös pohdituttavat oppilaita: oppilaiden antamaa palautetta kertyi 2 950 oppilaalta yhteensä runsas 150 sivua.

Lainaus
Koska ruotsin kielen oppimisen suuri jarru on oppilaiden asenteissa, ei osaamista voida parantaa pelkästään tuntimäärää ja pakollisuutta lisäämällä. Keinoja osaamistason nousuun on etsittävä erilaisista opiskelun kannustimista ja opiskelun hyödyllisyyttä konkretisoivista ratkaisuista, mikäli ruotsin kieli halutaan säilyttää elävänä kansalliskielenämme.

Lainaus
Koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tulee luoda konkreettisia kannustimia ja porkkanoita sille, miksi perusopetuksessa kannattaa opiskella eri kieliä. Oppilaanohjauksella on ensiarvoisen tärkeä rooli myös oppilaiden ruotsin kielen osaamispolkujen viitoittamisessa. Ohjauksella tulee varmistaa, että oppilaat ymmärtävät jo perusopetuksen aikana, mitä mahdollisuuksia he sulkevat itseltään pois heikon tai puutteellisen ruotsin kielen osaamisen vuoksi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 582
  • Liked: 50792
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Oppimista haittaavaksi "asenteeksi" on kuitattu oppilaiden vähintäänkin realistinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä eli hyödyttömyydestä, kun samassa raportissa viitataan tulokseen, jonka mukaan kuitenkin "noin 80 prosenttia opiskelijoista suhtautuu ruotsiin kielenä positiivisesti tai vähintääkin neutraalisti", mikä on yllättävän paljon.

Raportin johtopäätökset ovat ristiriitaisia, kun hyödyttömyyttä ei haluta tunnustaa.

Lainaus
Arvioinnin tulokset osoittavat selkeästi, että koulutuksellinen ja työvoimapoliittinen puhe toisen kotimaisen kielen opiskelun ja osaamisen tarpeesta ja hyödyistä ei ole vakuuttanut oppilaita, ei myöskään kansalliskielten vaalimisen tärkeyden korostaminen. On myös syytä pohtia, missä määrin esimerkiksi englanti on oppilaalle enää ”vieras” kieli, vai onko englannin kielen taito nykyisin ennemminkin sellaista perusosaamista, joka jokaisella on oltava äidinkielen osaamisen rinnalla (ks. myös Härmälä & Marjanen 2022).

Lainaus
Nyt saatuja B1-ruotsin oppimistuloksia tulee tarkastella myös suhteessa osaamisen saavuttamiseen käytettyihin resursseihin: miten koulutuspoliittisesti kestävää on opettaa B1-ruotsia runsaat 200 tuntia, jos oppimistuloksena on, että valtaosa oppilaista jää heikkoon tai enintään kohtalaisen osaamistasoon.


Jos Sanna Marin on pääministerinä jossain onnistunut, niin viemään nuorilta viimeisenkin motivaation opiskella ruotsia.

Jos pääministerin oma asenne paistaa kilometrien päähän, että HÄNEN ei tarvitse osata ruotsia, sekä osaamattomuus kertoo hänen omasta motivaatiostaan ruotsin kielen opiskeluun (Sanna Marinin englantihan on arvosteltu varsin hyväksi, eli kielipäästä tai tyhmyydestä ei ole kyse - jäljelle jää puhtaasti asenne.) Sanna on paskat nakannut hurrin kielen opiskelulle koko ikänsä.

@Matias Turkkila Olisiko tästä nostettavaa tikun nokkaan?
Nyt kun tuo raportti on noussut esiin.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

sutki

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 294
  • Liked: 737
Pakko- tai riemuruotsia ei taida olla mainittu vaalikeskusteluissa.

Jos ja kun halutaan saada töihin lisää maahanmuuttajia / maahanmuuttotaustaisia henkilöitä niin kuinka heiltä sujuu ruotsi kun suomeakaan ei välttämättä hallita?

Poliisiksi, sairaanhoitajaksi tai viraston martelaan tuhnuttelijaksi ei taida Suomessa nykyään päästä ilman todistusta riittävästä kieliosaamisesta.
Vai käytetäänkö jälleen positiivista syrjintää eli vaatimukset koskevat vain kantasuomalaisia?

Nykyinen koulutus- ja kielipolitiikka suosii ja suojelee selkeästi eniten ruotsinkielisiä koulutettuja ihmisiä. Samalla se tulee suojelleeksi kantasuomalaisia koulutettuja jotka saavat kouluja käymällä riittävän mutta niin paskan ruotsinkielen taidon ettei sillä tee käytännössä mitään.

Mamuista huippuosaajille on tarjolla hyviä duuneja kun taas moniosaajat saavat tyytyä siivoamaan ja toimimaan Wolt kuskeina. Tasan ei mene nallekarkit.


Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 697
  • Liked: 41488
Naurettavaa väittää, että syy ruotsinkielen heikkoon osaamiseen olisi peruskoululaisten asenteissa ( ja siitähän edellä joku mainitsikin, että tutkimustuloksen perusteella asenne ruotsiin on oppilailla yllättävän positiivinen/neutraali).

Pisatulokset sukeltavat, peruskoulusta valmistuu nuoria joista useamman kymmenen prosentin osuus ei osaa laskea, lukea eikä kirjoittaa, ei ymmärrä lukemaansa ja fyysisellä puolella on myös jotain häikkää, kun kymmenvuotiaat eivät enää pääse kyykkyyn ja/tai ylös kyykystä (minä vanha ämmä voin olla kyykyssä vaikka tunnin ja nousta siitä ylöskin), joten oppilaiden asenteissako vika kaikessa tässä?
Vaiko vain ruotsin kohdalla asennevika? Mikä vika kaikessa muussa?

Det är självklart att om du kan inte läsa och skriva finska, det är omöjligt att lära dej svenska. De är diginativer alla, och det menar att barn bara tittar på TikTok och Insta och SnapChat dagarna och kvällarna och även på natten, när de borde sova. De är addikta. De är sjuka. Därför de lärar sig ingenting.

@Swen OF Sweden

Är min tvungsvenska bra?
« Viimeksi muokattu: 22.03.2023, 10:38:33 kirjoittanut Emo »

Swen OF Sweden

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 770
  • Liked: 3331
Det e ju riktigt bra 8)
Kanske skriver du ännu bättre svenska än jag?
Jag lärde mig först att skriva och läsa finska, för som barn ville jag nödvändigtvis gå i samma skola som mina vänner, istället för en svenskspråkig skola, och skolan var på finska.
Jag ville byta mitt officiella modersmål till finska när jag var 15, men bytet accepterades först när jag fyllde 18. Trots detta försökte de med tvång sätta in mig i den svenskspråkiga Dragsvik för att göra värnpliktig, men kom äntligen in i flottan.
Ibland är det väldigt svårt för mig att skriva svenska.

Minulla on paljon ruotsissa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia tuttuja, jotka puhuvat aivan sujuvaa suomea, mutta eivät osaa kirjoittaa suomeksi lainkaan, edes yksinkertaisia asioita ja lukeminenkin on vaikeaa.
Minulla on hieman samaa ongelmaa välillä ja ruotsin kirjoittaminen on minulle välillä todella vaikeaa ja varsinkin jos alan erikseen miettimään, menikö se niin tai näin, niin varmasti meni väärin :)

Kaikki kielet ovat tärkeitä, mutta pakkoruotsi suomessa on saanut kohtuuttomat mittasuhteet ja siksi se on suuri vääryys, eikä vääryyttä saa hyväksyä, oli oma kielitausta mikä hyvänsä.

https://www.youtube.com/watch?v=hNWu4FFoUj4

” Jos haluat tietää, kuka sinua hallitsee, katso ketä et saa arvostella.” ‑Voltaire."

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 648
  • Liked: 47837
  • Bring'em on...
Onhan Ruotsissakin tämä blattesvenska, jossa kielioppi ei ole niin justiinsa. Eli vähän kuin pidgin-englanti.  :P

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 530
  • Liked: 12673
Eikös jotkut foorumin jäsenet ole länsirajan seudulta kotoisin? Joskus kun olen siellä päin käynyt niin olen pistänyt merkille että missään ei kuule sanaakaan ruotsia rajan läheisyydestä huolimatta.

Toisin kuin esim Lappeenrannassa missä se ryssälän läheisyys näkyy ja kuuluu joka paikassa.

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 091
  • Liked: 16085
Lainaus käyttäjältä: Yle
Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot saavat arvosanan 6, arvioi viranomainen – ja suurin syy on asenteessa
...
Suurin este ruotsin kielen oppimiseen on Karvin mukaan oppilaiden asenne.

Olen muuten lähes varma, että tuota väitettä ei tutkimuksesta löydy (silmäilin, läpilukuun ei ole ollut aikaa)


Lainaus
Oppimista haittaavaksi "asenteeksi" on kuitattu oppilaiden vähintäänkin realistinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä eli hyödyttömyydestä, kun samassa raportissa viitataan tulokseen, jonka mukaan kuitenkin "noin 80 prosenttia opiskelijoista suhtautuu ruotsiin kielenä positiivisesti tai vähintääkin neutraalisti", mikä on yllättävän paljon.

Tuo sinänsä on on uudessa tutkimuksessa viittemerkinnän kanssaa, tosin helposti ei löydy mihin kohtaan sillä tarkalleen viitataan. Joka tapauksessa aineisto lieni jossain määrin painottunutta kun siihen kyselyyn oli vastaunnut luokanopettajaksi ellei peräti ruotsin kielen opettajaksi kouluttautuvaa väkeä (kun en löyfdä tarkkaa viittauksen kohdetta, en osaa sanoa kummasta on kyse).
 
Uuden tutkimuksen tuloksista voi lukea, että noin 50% oppilaista ei pidä ruotsin opiskelusta, noin kolmannes pitää ja loput EOS. Jakoa on sukupuolen mukaan; tyttöjen tulokset ovat myötämielisempiä, poikien vieläkin kielteisempiä. Joltisenkin kyseenalaista, että keskimääräistä suhtatumista kuvataan näillä perustein "neutraaliksi", olkoonkin, että selkeästi kielteisemmäksi kuin muihin oppiaineisiin (suomi, matematiikka ja englanti mainittu nimeltä).

itse asiassa, minua hieman epäilyttää, että tutkmiuksen tekijöillä on tässä kohtaa tulkinnassa tapahtunut virhe (oletan, että rehellinen sellainen, vaikkain vähän nolo). Viisiportainen asteikko on muunnettu lukuarvoiksi (1-5) keskiarvon laskemista varten ja jossakin kohtaa on unohtunut, että tuolla asteikolla se keskipiste on kohdassa 3 eikä 2,5. 

Ainakaan minä en saa näitä kohtia yhteensovitetuta muuten:
Lainaus
Oppilas vastaa näihin Karvin kaikissa oppimistulosten arvioinneissa käytettyihin
väittämiin valitsemalla omaa käsitystään parhaiten vastaavan vaihtoehdon 5-portaisella astei-
kolla, jonka ääripäät ovat täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä. Asteikon arvo 3 kuvaa neutraalia
käsitystä
, arvot 1 ja 2 kielteisiä ja arvot 4 ja 5 myönteisiä käsityksiä.
(s. 108)

Lainaus
Lukioon hakevien keskimääräiset käsitykset olivat niukasti myönteiset (ka 2,6) kun ne
ammatilliseen koulutukseen aikovilla olivat pikemminkin kielteiset (ka 2,1).
(s. 110)

Sama epäsuhta vaikkakin vähemmän selvänä näkyy lukuisisssa kohdissa tulosten tarkastelussa sivuilla 109-110, ja mielestäni värittää johtopääöksiin päätynyttä väitettä neutraalista suhtautumisesta.
« Viimeksi muokattu: 22.03.2023, 13:12:12 kirjoittanut RP »
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 697
  • Liked: 41488
^^^Flottan piti googlata, ja sanaa nödvändigtvis en tiedä, mutta kun sanan nödvändig tiedän, niin ymmärrän tuon pitemmänkin muodon riittävällä tarkkuudella.

Omassa tekstissäni käytin sanaa addikta, en oikeasti tiedä onko se oikein ja tarkoittaa addiktia eli riippuvaista, mutta ainakin kuullosti ja näytti hyvältä joten käytin sitä noin.

Yleensäkin on se ja sama miten ulkomaankieliä vapaa-ajallaan puhuu, sillä jos vastapuoli ymmärtää mitä sanon, niin kieli on riittävän hyvää.
Mutta jos menen ulkomaille opettajan, psykologin, lääkärin, hoitajan, poliisin tms. hommiin, niin sama kielitaito ei enää riitäkään. Ei minusta olisi ruotsinkieliselle psykologiksi, mulle saisi kertoa tuntemuksistaan ihan vapaasti enkä tajuaisi kuin murto-osan, vaikka ymmärsin kyllä yhtä flottan-sanaa lukuunottamatta, mitä tuossa edellä kirjoitit.

Joten sujuva suomenkielentaito on maahanmuuttajalla oltava kun hän Suomessa töihin menee, sitä parempi kielitaito mitä vaativampiin töihin aikoo.
Mielestäni loputtomat tulkkipalvelut maahantunkijoille on kohde, josta voi säästää ja josta pitää säästää. Kotoutuminen ei onnistu, jos tulija roikkuu koko elämänsä tulkissa kuin tississä, ja kun ilmaista tulkkipalvelua tarjotaan, niin miksi somalitantat viitsisivät suomea/ruotsia opetella kun he harvoin edes menevät töihin.

Ja kun äiti ei osaa suomea, ei silloin lapsikaan opi suomea, ja kun lapsi menee kouluun niin taas sille tyrkytetään oman somalikielen opiskelua ja suomea pelkkänä vieraana kielenä SUOMESSA -> maksaa veronmaksajalle ihan helvetisti sukupolvesta toiseen varmistaa näillä toimenpiteillä, että matu ei suomea/ ruotsia opi!
Ja kun ei maan kieltä osaa, niin ulkona on yhteiskunnasta kuin lumiukko laku-ukko.

Swen OF Sweden

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 770
  • Liked: 3331
Kun olin Haaparannassa, niin ruotsin tullimiehet kävelivät isossa ryhmässä ja puhuivat keskenään suomea, ei mitään sekasikiö meän kieltä, vaan aitoa kunnollista suomea.
Suomi oli selkeästi heidän äidinkielensä.
Haaparantalaisten ruotsissa on selkeä suomalainen aksentti, jopa niillä jotka eivät osaa suomea, kuulostaa hieman suomenruotsilta.

Haaparanta on mielestäni mukava kaupunki ja suosittelen siellä käymistä kaikille. 8)
https://www.youtube.com/watch?v=hNWu4FFoUj4

” Jos haluat tietää, kuka sinua hallitsee, katso ketä et saa arvostella.” ‑Voltaire."

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 697
  • Liked: 41488
Eikös jotkut foorumin jäsenet ole länsirajan seudulta kotoisin? Joskus kun olen siellä päin käynyt niin olen pistänyt merkille että missään ei kuule sanaakaan ruotsia rajan läheisyydestä huolimatta.

Toisin kuin esim Lappeenrannassa missä se ryssälän läheisyys näkyy ja kuuluu joka paikassa.

Länsirajalla Ruotsin puolella asuu meänkielisiä ja suurin osa osaa suomea, sehän on vanhaa suomalaisaluetta kuten Pohjois-Norjakin.

Juttelin 2011 lomareissulla Tromssassa suomalaista syntyperää olevan naisen kanssa, joka oli halunnut saada pojalleen koulussa suomen opetusta, kun luokkakaverit saivat norjalaiskoulussa arabian, somalikielen jne tunteja. Ja Norjalla on rahaakin tähän typeryyteen, toisin kuin Suomella.
Nainen kertoi, että suomenkielenopetusta ei myönnetty, vaikka hänen poikansa kotikieli on äidinperua suomi.
Nainen oli lukenut Hommaforumiakin, terkkuja jos vielä luet täällä! Tapasimme Tromssassa lelukaupassa elokuussa 2011.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 854
  • Liked: 2250
  • Tolkun ihminen.
Minulla on paljon ruotsissa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia tuttuja, jotka puhuvat aivan sujuvaa suomea, mutta eivät osaa kirjoittaa suomeksi lainkaan, edes yksinkertaisia asioita ja lukeminenkin on vaikeaa.
Tämä on yleinen ilmiö toisen polven maahanmuuttajilla. Saatetaan puhua vanhempien kieltä mutta ei osata kirjoittaa tai lukea kyseistä kieltä. Kielen lukemiseen ja kirjoittamiseen oppimiseen pitää panostaa vaikka puhumaan oppisikin ongelmitta.

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 697
  • Liked: 41488
Minulla on paljon ruotsissa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia tuttuja, jotka puhuvat aivan sujuvaa suomea, mutta eivät osaa kirjoittaa suomeksi lainkaan, edes yksinkertaisia asioita ja lukeminenkin on vaikeaa.
Tämä on yleinen ilmiö toisen polven maahanmuuttajilla. Saatetaan puhua vanhempien kieltä mutta ei osata kirjoittaa tai lukea kyseistä kieltä. Kielen lukemiseen ja kirjoittamiseen oppimiseen pitää panostaa vaikka puhumaan oppisikin ongelmitta.

Paitsi että suomalaisten verorahoilla kustannetun Suomen koululaitoksen tehtävä on varmistaa, että mamu oppii suomen puhumisen lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan suomea.
Oman äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on omien vanhempien vastuulla.
Tutussa kiinalaisperheessä lapset ovat hyvin nuoresta asti (jo ennen kouluikää) opetelleet kiinalaisia kirjoitusmerkkejä vanhempiensa opastuksella. Heidän mukaansa niitä ei enää edes opi, jos niitä alkaa treenata vasta 10-vuotiaana.
« Viimeksi muokattu: 22.03.2023, 13:27:46 kirjoittanut Emo »

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 854
  • Liked: 2250
  • Tolkun ihminen.
Paitsi että suomalaisten verorahoilla kustannetun Suomen koululaitoksen tehtävä on varmistaa, että mamu oppii puhumisen lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan suomea.
Ja?


Tutussa kiinalaisperheessä lapset ovat hyvin nuoresta asti (jo ennen kouluikää) opetelleet kiinalaisia kirjoitusmerkkejä vanhempiensa opastuksella. Heidän mukaansa niitä ei enää edes opi, jis niitä alkaa treenata vasta 10-vuotiaana.
Moni on oppinut kiinaa ja muita aasialaisia kieliä aikuisiällä. Aikuisilla ongelmana voi olla ajanpuute, sillä kielten ja erityisesti vaikeiden kielten oppminen vaatii aikaa.

Swen OF Sweden

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 770
  • Liked: 3331
Ja kun äiti ei osaa suomea, ei silloin lapsikaan opi suomea     

Tässä kohtaan on enemmänkin riski, että lapsesta tulee sekakielinen.
Äitien ja Isien pitää puhua aina pelkästään omaa äidinkieltään lapsilleen, ei missään nimessä mitään muutaa, oli perhe sitten mistä maasta tahansa.
Lapsi oppii luonostaan pihalla, koulussa, kavereiden jne.. suomea aivan varmasti hyvin.
Pahinta, mitä voi tehdä on jos vanhempi alkaa puhua lapselle kieltä, jota hän ei itsekkään osaa kunnolla.

Olen tavannut, niin ruotsissa kuin suomessa euroopan ulkopuolelta tulevia perheitä, joissa vanhemmat puhuvat pelkästään hyvin huonoa ruotsia tai suomea lapsilleen ja osa tekee tämän pelkästään siitä syystä, että kun turvapaikka päästös on vielä kesken, niin he vetoavat siihen, että ei voida muuttaa takaisin, kun lapset eivät osaa edes kotimaan kieltä.

On erittäin hyvää, että suomessa asuvat mamu-lapset osaavat hyvin äidinkielensä ja juuri nämä lapset oppivat myös hyvää suomea ja heille muodostuu terve minä kuva, mistä on paljon hyötyä ja vähentää syrjäytymistä jne...jossain tapauksessa tulee halu muuttaa takaisin vanhempien kotimaahan?

Olen erityisen maahanmuuttokriittinen+monikulttuuri vastainen, mutta ei ole kenenkään etu, että maassa asuu lapsia/nuoria, joilta puuttuu juuret ja äidinkieli, koska se jos joku tulee pitkällä juoksulla yhteiskunnalle todella kalliiksi ja sen olen ruotsissa omin silmin saanut nähdä.
https://www.youtube.com/watch?v=hNWu4FFoUj4

” Jos haluat tietää, kuka sinua hallitsee, katso ketä et saa arvostella.” ‑Voltaire."

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 697
  • Liked: 41488
Paitsi että suomalaisten verorahoilla kustannetun Suomen koululaitoksen tehtävä on varmistaa, että mamu oppii puhumisen lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan suomea.
Ja?
Tutussa kiinalaisperheessä lapset ovat hyvin nuoresta asti (jo ennen kouluikää) opetelleet kiinalaisia kirjoitusmerkkejä vanhempiensa opastuksella. Heidän mukaansa niitä ei enää edes opi, jis niitä alkaa treenata vasta 10-vuotiaana.
Moni on oppinut kiinaa ja muita aasialaisia kieliä aikuisiällä. Aikuisilla ongelmana voi olla ajanpuute, sillä kielten ja erityisesti vaikeiden kielten oppminen vaatii aikaa.

Ja?

Kotona oppikoot kirjoittamaan vaikka hieroglyfejä. Suomalaisen koulun ei pidä yrittää opettaa kaikkia maailman kotikieliä.

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 697
  • Liked: 41488
Ja kun äiti ei osaa suomea, ei silloin lapsikaan opi suomea     

Tässä kohtaan on enemmänkin riski, että lapsesta tulee sekakielinen.
Äitien ja Isien pitää puhua aina pelkästään omaa äidinkieltään lapsilleen, ei missään nimessä mitään muutaa, oli perhe sitten mistä maasta tahansa.


Olen erityisen maahanmuuttokriittinen+monikulttuuri vastainen, mutta ei ole kenenkään etu, että maassa asuu lapsia/nuoria, joilta puuttuu juuret ja äidinkieli, koska se jos joku tulee pitkällä juoksulla yhteiskunnalle todella kalliiksi ja sen olen ruotsissa omin silmin saanut nähdä.

Oikeassa olet. Ajattelin tuota kirjoittaessani lähinnä, että äiti antaa esimerkin siittä että kieltä ei tarvitse oppia ja tulkkipalveluillakin hyvin pärjää. Lisäksi lapset oppivat, että oma yhteisö riittää tuttavapiiriksi, paskarasistisuomalaisiin ei haluta tutustua saati että se koettaisiin tarpeellisena.

Koulussa lapset oppivat suomea ja niin sen pitää ollakin, en ajatellut että äidit puhuvat suomea kotona lapsille vaikka vähän osaisivatkin, ja eivät useat edes osaa, että sitä huolta ei ole.

Lapsilla saa olla juuret ja äidinkieli, mutta ei ole suomalaisen tai ruotsalaisen veronmaksajan velvollisuus opettaa heille heidän äidinkieltään, ja juuria ei heille kukaan muu voi edes teoriassa opettaakaan kuin oma koti.

Ruotsin ongelmat taas ovat aika laajat, suisidaalinen kansa, ei voi muuta todeta.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 854
  • Liked: 2250
  • Tolkun ihminen.
Ja?

Kotona oppikoot kirjoittamaan vaikka hieroglyfejä. Suomalaisen koulun ei pidä yrittää opettaa kaikkia maailman kotikieliä.
Kouluissa voidaan opettaa muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia. Se voi olla valtava etu työelämässä jos puhuu suomen ja englannin lisäksi muita kieliä. Suomen osaaminen on toki Suomessa tärkeintä.

Tämä puoliksi kiinalainen oppi aikuisiällä kiinan. https://www.youtube.com/watch?v=GJUl9pE6SIo

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 091
  • Liked: 16085
Pidempi pohdinta kiinan tai joidenin muiden kielien meriiteistä suomalaissa kouluissa, olivat ne sitten lasten jommankumman tai molempien vanhempien äidinkieliä tai ei,  voisi taasen olla jossakin muualla, kuin ketjussa, jonka aiheena pitäisi olla ruotsi. Sellaisen saa vaikka perustaa, jos nykyisissä ole sopivaa. 
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 012
  • Liked: 114340
En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa". Toisin sanoen raportissa ehdotetaan pakkoruotsista luopumista ja ruotsin asettamista muiden valinnaisten kielten rinnalle, vaikkakin aika lailla sivulauseessa, jos se on tämä kohta:

Lainaus käyttäjältä: Karvi
Globaalissa maailmassa äidinkielen ja englannin lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muiden kielten osaamista. Tämä vieras kieli voi olla ruotsi, saksa, ranska, venäjä tai vaikkapa arabia. Kun oppilaille annetaan enemmän vaihtoehtoja valita, niin vapaaehtoisuuden lisääntyminen voisi jatkossa näkyä myös oppimistuloksissa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 440
  • Liked: 11950
En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa".

Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?  Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.