Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 937932 kertaa)

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 454
  • Liked: 3373
Kun kävin aikoinaan peruskoulun n.s. "rajoitetuin tavoittein" ( <-1980-90 luvulla tai jotain sinnepäin, silloin nimi oli apukoulu) niin silloin piti oppia kaikki normaalille elämälle ehdottoman välttämättömät oppiaineet. Englanti, matematiikan perusteet, liikunta yms.. oli myös kaikkien rajoittuneiden tavoitteiden" oppilaiden aineena. Mutta ruotsin kieltä ei ollut kenelläkään edes valinnaisena aineena. Ilmeisesti jo tuolloin koulussa tajuttiin, "Pakkoruotsin  välttämättömyys ja tärkeys" ihan kaikille oppilaille ja se ettei ruotsin kielen tarvitse todellakaan olla kaikille pakollinen.

Nyt aikuisena n. 50-60 vuotiaana olen havainnut, että mitään en ole menettänyt, vaikka en edelleenkään osaa yhtään ruotsia, eikä missään asiakaspalvelu työpaikassa jossa olen ollut, ei ole ikinä ollut tarvetta ruotsin kielelle.

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 628
  • Liked: 49215
^ Kyllä se on iso puute, että jos menet Närpiöön tai Oravaisiin, niin et osaa esitellä itseäsi knäckebrödiksi.

@Näkkileipä

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 49 295
  • Liked: 88958
  • Homman mediaöyhöttäjä. Emeritus.
En tosin osaa puhua ruotsia, mutta ymmärrän sitä jonkin verran.

Enkä ikinä tarvinnut suorittamaani virkamiesruotsia, mutta se oli eräänlainen vakuutus siltä varalta, että sitä joskus tarvitsisin. Ihan sama juttu kuin kotivakuutuksen kanssa: sitä maksaa vakuutusmaksuja koko ikänsä, mutta on tyytyväinen jos talo ei koskaan palanut.

Notta ei ihan kaikki hukkaan mennyt, mutta jos nyt valitsisin, lukisin mielummin latinaa.
“Monikulttuuri ei ole kulttuurien yhteiseloa, vaan niiden sotaa”.
— RushiesBoots

“Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.”
— Lucia-pulla

“Muissa EU-maissa on todettu, että maan turvallisuus menee aina EU-hömpötysten edelle.”
— Jäsen Roope

PS. Migri on tuhottava.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 813
  • Liked: 129959
Huomisen pääkirjoituksen otsikkona on itse kirjoituksessa "Hyvä että ehdokkaat osaavat ruotsia – mutta asenne ratkaisee" ja listauksissa "Tämän vuoksi Jussi Halla-aho on selkein esimerkki kuinka tärkeää asenne ruotsin kieleen on".

Lainaus käyttäjältä: Dan Lolax, Hbl
Näin perustellen Jussi Halla-aho on selkein esimerkki siitä, miten tärkeää asenne ruotsin kieleen on. Halla-aho puhuu hyvää ruotsia – silloin kun sallii itsensä tehdä niin. Sen, että hän ei sitä kovin usein tee, hän selittää sillä pragmaattisella asenteella, että on tärkeää puhua hallitsemallaan kielellä, ettei tee virheitä.

Tämän asenteen ymmärtäisivät monet ruotsinkielisetkin äänestäjät – ja se otettaisiin mahdollisuutena kannustaa perussuomalaisia puhumaan ruotsia – ellei Halla-aholla olisi dokumentoidusti vihamielistä asennetta toiseen kotimaiseen kieleen.

Puolueensa kielipoliittisen linjan lisäksi Halla-aho on muun muassa ennen kevään eduskuntavaaleja Ylen vaalikompassissa kutsunut ruotsin opetusta kaikilla koulutusasteilla kolonialistiseksi jäänteeksi(käännös)

Lainaus
Väite: Ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla.

Jussi Halla-aho PS

Täysin samaa mieltä

Ruotsin pakollinen opiskelu ei hyödytä sen enempää suomen- kuin ruotsinkielisiäkään. Kyseessä on lähinnä kolonialistinen jäänne.
Yle – Vaalikompassi eduskuntavaalit 2023

Millähän perusteella kaikilla koulutusasteilla pakollisen pakkoruotsin vastustaminen ja toteaminen kauniisti sanottuna kolonialistiseksi jäänteeksi on "vihamielistä" ruotsin kieltä kohtaan? Kyllä se asenneongelma on tässä asiassa Höblän suunnalla.

Lainaus käyttäjältä: Dan Lolax, Hbl
Tarkka kieli on tärkeää, kyllä, mutta vielä tärkeämpää on osoittaa kiinnostusta ja ymmärrystä vähemmistön kieltä kohtaan puhumalla sitä – parhaan kykynsä mukaan.  (käännös)

Kuten Ahvenanmaalla (jossa suomenkielisiä suunnilleen sama osuus kuin ruotsinkielisiä Suomessa) ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla osoitetaan?

Halla-aho perusteli suomen kielen käyttämistä itse haastatteluissa sillä, että hänen sanomisiaan on usein vääristelty (mm. juuri Höblä), joten on tärkeää olla sanomisissa mahdollisimman tarkka. Siksi suomi, jos vain mahdollista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 454
  • Liked: 3373
^ Kyllä se on iso puute, että jos menet Närpiöön tai Oravaisiin, niin et osaa esitellä itseäsi knäckebrödiksi.

@Näkkileipä
Pitäisiköhän lähteä vaikka Kiinaan, en kyllä osaa kiinaa yhtään enempää, kuin ruotsiakaan. Mutta ei pidä antaa sellaisen mitättömän sivuseikan häiritä matkustelua tai muuttoa. 

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 693
  • Liked: 61864
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Notta ei ihan kaikki hukkaan mennyt, mutta jos nyt valitsisin, lukisin mielummin latinaa.

Olin yhdellä Suomen suurimmista yläasteista ja vuosiluokallani ei muodostunut venäjän kielen valinnaisryhmää. Olisin halunnut oppia venäjän kielen. Nytkin ymmärtäisi Putinin ja Zelenskyin jorinoita ilman tulkkausta tai tekstitystä. Ymmärtäisi sodan kuvioita ehkä paremmin kun lukisi artikkeleita ja noita twitter-videoiden saatetekstejä originaalikielellä.

Olen aikusiällä kolmesti yrittänyt aloittaa venäjän opiskelun, mutta ei ole ollut riittävää draivia. Yläasteikäisenä pari kertaa viikossa plus läksyt tuo olisi parissa vuodessa jäänyt varmaan perusteiden tasolla päähän. Lukiossa ei ollut meillä alkavaa venäjää ja jatkovenäjää ei ollut, kun kunnan yläaste ei ruokkinut jatkokurssia kun perusteita ei ollut.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 49 295
  • Liked: 88958
  • Homman mediaöyhöttäjä. Emeritus.
^Minä taas välttelin venäjän kieltä, että en joutuisi bisnestekemisiin venäläisten kanssa.
“Monikulttuuri ei ole kulttuurien yhteiseloa, vaan niiden sotaa”.
— RushiesBoots

“Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.”
— Lucia-pulla

“Muissa EU-maissa on todettu, että maan turvallisuus menee aina EU-hömpötysten edelle.”
— Jäsen Roope

PS. Migri on tuhottava.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 704
  • Liked: 6842
^ Äläs nyt. Se on ihan hyvä taito kuunnella sivusta, mitä puhutaan, kun oletuksena kuitenkin on, että finskipoika ei tajua.
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 49 295
  • Liked: 88958
  • Homman mediaöyhöttäjä. Emeritus.
^ Äläs nyt. Se on ihan hyvä taito kuunnella sivusta, mitä puhutaan, kun oletuksena kuitenkin on, että finskipoika ei tajua.

Silloin on jo joutunut ryssien kanssa tekemisiin.
“Monikulttuuri ei ole kulttuurien yhteiseloa, vaan niiden sotaa”.
— RushiesBoots

“Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.”
— Lucia-pulla

“Muissa EU-maissa on todettu, että maan turvallisuus menee aina EU-hömpötysten edelle.”
— Jäsen Roope

PS. Migri on tuhottava.

l'uomo normale

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 324
  • Liked: 12959
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Höblä julkaisee vähän lukiolaistaidetta:

Lainaus
Sofia Parland: Hallitus ei ole joutsenia

Keittiön lampun talvisessa hehkussa eläköityi eräs lapsuus. Stella-täti on kuollut.

[...]

Äiti sanoi, että Stella oli onnekas, kun hänen ei tarvinnut nähdä sotaa ja sinimustaa hallitusta.

[...]

Vihaan paikallisjunia, ne ovat niin rumia. Voi melkein tuntea istuimien muovin hajun junien sisätiloissa sekoittuneena kallioilta leikatun ruohon tuoksuun. Vihaan suomenkielisiä ääniä kovaäänisissä ja kuinka suomalaisten asemien nimet kulkevat LED-nauhojen yli. Kauklahti, Köyhämäki - just joo. Kuten Purra sanoi: "Jos saisin aseen, paikallisjunissa olisi ruumiita, you see".

Koska junissa on suomalaisia miehiä. He myös puhuvat, joskus, ja odottavat minun siirtyvän, kun he mutisevat "anteeksi" kuin mitkäkin Akaki Akakijevitšit. Ja sitten se katse, jonka suomalaiset miehet heittävät ohi mennessään. Kuin kylmä, kuollut hauki olisi saanut Viagraa. Juskat kaljamahoineen ja rasvaisine hiuksineen, jotka tarttuvat minua niskasta ja kysyvät, mitä minä myyn. Nämä beigenväriset, ryppyiset nahkasäkit, jotka on kääritty rätteihin ja liian tiukkoihin farkkuihin, saavat minut tuntemaan itseni enemmän Majakovskiksi kuin Gogoliksi, suoraan sanoen.

Kyllä, Purra voi kutsua itseään feministiksi, ja minä voin nauraa hänelle, onhan hän naimisissa vanhan äijän kanssa. Hän saa itkeä niin paljon kuin haluaa suomalaisten miestensä haudoilla.

Synnyin perjantaina, putosin alas IKL:n mädäntyneestä sukupuusta. Mutta äidinisäni Nikke, joka kuoli sodassa, oli ainoa, jonka äidinkieli oli suomi. Eikä hän koskaan uskonut Suur-Suomeen tai fennomaniaan. Ei suomen kieltä minulle!

Nykyään synnyn uudestaan joka perjantai ja eristän itseni kaikista, jotka yrittävät puhua kanssani suomea. Yritän paeta ja piiloutua kaikilta rumilta Marimekko-mekoilta. Jonkinlaisia tunnistamattomia mustia säkkejä, joissa Unikko-kuviot. Voin vain arvata, onko niiden sisällä ehkä tätejä, koska ne ihmettelevät "where are you from?". Olen Suomesta. "But where are you from originally?" Olen syntynyt Suomessa, kasvoin Suomessa, tulen kuolemaan Suomessa. "But where are your parents from?" Vanhempani ovat helvetistä. Minä olen demoni! Juokse matkoihisi ennen kuin syljen päällesi.

Tanssin Joutsenlampea koko yön yökerhon lattialla, kuvittelen kuulevani Tšaikovskia teknona. Teen pliéni aivan kuten tiukka neuvostotäti opetti minua balettitunneilla.

Hallituksessa olevat eivät edes osaa tanssia Joutsenlampea, vaikka kuinka yrittäisivät. Heidän jalkansa ovat kuin silitysraudat – kuten neuvostotäti sanoi – ja sormet kuin tikut. He eivät ole joutsenia ollenkaan, he ovat kuin muoviflamingoja Trumpin ruohikolla. Ja he yrittävät – voi kuinka he yrittävät tanssia balettia.  (käännös)
Hbl: Sofia Parland: Regeringen är inga svanar alls 24.8.2023  (maksumuuri)

https://svenska.yle.fi/a/7-10048707

Sofia Parland sai viime viikolla Svenska Yles litteraturpris-palkinnon. Palkintojenjakotilaisuus oli Oodin kolmannessa kerroksessa, missä jotkut saattoivat yrittää keskittyä lukemiseenkin. Anorektinen oloinen nainen; jos hän polttaisi ketjussa, hän kävisi ulkoisesti Karen Blixenistä.
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 813
  • Liked: 129959
Pakkoruotsia kannattava presidenttiehdokas Hjallis Harkimo perustelee näkemyksiään:

Hbl: Kandidatreportage: De nordiska länderna går bäst att lita på, säger Hjallis Harkimo 17.1.2024  (maksumuuri)

Ruotsin kieli on erittäin tärkeää Suomessa, koska Hjallis Harkimo puhuu sitä kotonaan.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Pohjoismaissa pärjää paremmin, jos puhuu ruotsia, sanoo Harkimo, jonka mielestä on tärkeää, että presidentti puhuu kieltä sujuvasti.

- Olen aina sanonut tämän kaikille, jotka sanovat, että he eivät tarvitse ruotsin kieltä: Olen käyttänyt ruotsia eniten kaikista muista kielistä suomen jälkeen. Se on myös minun äidinkieleni.

Itse hän nostaisi esiin, kuinka tärkeää ruotsin kieli on Suomessa.

– Se on erittäin tärkeä asia. Puhumme ruotsia kotona: Olen aina puhunut ruotsia kaikkien poikieni kanssa.  (käännös)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 813
  • Liked: 129959
Lainaus
Kaksi on täysiä kymppejä, yksi saa tylyn viitosen – raati arvioi ehdokkaiden ruotsin kielen: tässä järjestys

Presidenttiehdokkaiden ruotsin kielitaito on yleisesti hyvällä tasolla. Aivan kaikki ehdokkaat eivät kuitenkaan kieltä osaa.
Yle 22.1.2024

Kaikki ehdokkaat osaavat ruotsia valtavan paljon paremmin kuin keskimääräiset pakkoruotsiputken läpikäyneet, jotka tässä käytetyn 4-10-asteikon kriteereillä olisivat saaneet nelosen jos sitäkään.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Ylen vaalikoneessa, yhtä lukuun ottamatta, kaikki ehdokkaat mainitsivat taitavansa myös toisen kotimaisen kielen.

Presidenttiehdokkaat pääsivät esittelemään ruotsin kielen taitojaan Ylen ruotsinkielisen nuorisotoimituksen X3M Nyheterin haastattelussa, jossa ehdokkaat koostivat oman ”presidentticocktailinsa”.

Huumorimielisessä haasteessa ehdokkaita pyydettiin kokoamaan drinkki sen mukaan, miten he presidentteinä jakaisivat aikaansa ja energiaansa eri teemojen kesken.

Katsotaan, miten ehdokkaat suoriutuivat. Presidenttiehdokkaiden kielitaitoa arvioi ruotsinkielisen Yle Svenskan raati. Raatiin kuuluivat toimittaja Niklas Grönholm, tuottaja Anna Back ja tuottaja Dan Granqvist ja arviot on annettu asteikolla 4–10.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Raati vasemmistoliiton Anderssonista: Paras ruotsin kielen taito

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Anderssonin äidinkieli on ruotsi. Ylen vaalikoneessa hän kertoo puhuvansa kahden kotimaisen lisäksi englantia, ranskaa ja venäjää.

Kokonaisarvosana: 10

Raadin arvio: Anderssonilla on ehdokkaista paras ruotsin kielen taito. Hän on taitava esiintyjä, ja hänellä on selkeä puhetyyli. Andersson myös huomioi puhuessaan kohdeyleisönsä ja mukauttaa puhettaan sen mukaan.

Raati kokoomuksen Stubbista: Erittäin sujuvaa

Kokonaisarvosana: 10

Raadin arvio: Stubb puhuu ruotsia erittäin sujuvasti ja liki pitäen yhtä hyvin kuin Andersson. Hän korostaa kaksikielisyyttään. Ei ole epäilystäkään, etteikö Stubb käyttäisi ruotsin kieltä myös esimerkiksi Pohjoismaiden välisissä tapaamisissa.

Raati Liike Nytin Harkimosta: Suomen kieli vaikuttaa

Kokonaisarvosana: 9,5

Raadin arvio: Harkimon äidinkieli on ruotsi, mutta hän käyttää välillä vääriä termejä. Tämä voi olla kuitenkin tietoista. Myös suomen kielen vaikutus kuuluu voimakkaasti.

Raati valitsijayhdistyksen Haavistosta (vihr.): Kyky nopeaan keskusteluun

Kokonaisarvosana: 9

Raadin arvio: Haavisto puhuu hyvää ja sujuvaa ruotsia, vaikka tietyt sanat ja taivutusmuodot aiheuttavat hankaluuksia. Puheesta huomaa, että hän on viime vuosina käyttänyt kieltä ja kykenee epäviralliseen, nopeatempoiseenkin keskusteluun.

Raati SDP:n Urpilaisesta: Kieli ruosteessa

Kokonaisarvosana: 8,5

Raadin arvio: Kokkolasta lähtöisin oleva Urpilainen on luonteva ruotsin puhuja, vaikka kieli on hieman ruosteessa. Vuodet ulkomailla kuuluvat puheessa. Sanasto on laaja, mutta ulosanti melko hidasta.

Raati valitsijayhdistyksen ja keskustan Rehnistä: Potentiaalia erinomaiseksi puhujaksi

Kokonaisarvosana: 8

Raadin arvio: Ei tee puhuessaan juuri virheitä. Rehn kuitenkin vaikuttaa jättävän asioita sanomatta, jotka suomeksi sanoisi. Rehnillä on kuitenkin potentiaalia kehittyä erinomaiseksi puhujaksi, jos käyttää kieltä enemmän. Hän suhtautuu kieleen positiivisesti.

Raati KD:n Essayahista: Asioita jää sanomatta

Kokonaisarvosana: 7,5

Raadin arvio: Essayah puhuu ruotsia, mutta epävarmasti ja melko hitaasti. Vaikuttaa, että paljon asioita jää sanomatta kielen vuoksi. Ymmärtää kuitenkin kieltä ja asennoituu siihen myönteisesti.

Raati PS:n Halla-ahosta: Osaa, mutta itseluottamus puuttuu

Kokonaisarvosana: 7


Raadin arvio: Halla-ahon suurin heikkous kielen puhumisessa on itseluottamuksen puute. Halla-aho osaa ruotsia ja ymmärtää, mitä puhutaan. Sanasto on laaja. Hän tuskin käyttäisi ruotsin kieltä vieraillessaan muissa Pohjoismaissa.

Raati valitsijayhdistyksen Aaltolasta: Ymmärtää puhetta, taidoiltaan heikoin

Kokonaisarvosana: 5

Raadin arvio: Aaltolan ruotsin kielen taito on ehdokkaista heikoin. Englannin kielen vaikutus näkyy voimakkaasti. Hän kuitenkin ymmärtää puhetta. Oletettavaa on, että hän ei käyttäisi ruotsia esimerkiksi vieraillessaan länsinaapurissa.

Vertailun vuoksi raati antoi arvionsa myös istuvan tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, ruotsin kielen taidosta. Niinistön ruotsin taito arvioitiin heikommaksi kuin monella presidenttiehdokkaista.

Niinistölle raati antaisi kouluarvosanaksi 7,5.
Arvosanaa perustellaan muun muassa sillä, että Niinistö tekee puhuessaan kieliopilillisia virheitä ja puhe on hidasta.

Arvosanan perusteena ei tainnut olla vain kielitaito vaan myös arvio asenteesta ruotsin kielen käyttämiseen.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Ruotsin kielen kohdalla on syytä muistaa myös asian poliittinen ulottuvuus: esimerkiksi perussuomalaiset ovat jo pitkään kannattaneet ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta luopumista.

Presidentin kielitaito kytkeytyykin kansalliseen keskusteluun.

– Jos Suomessa on presidenttinä henkilö, joka ei osaa molempia virallisia kieliä, se herättää uskottavuusongelmia. Etenkin, jos samalla peräänkuuluttaa ruotsin kielen asemaa, Vuorelma pohtii.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei viitsinyt perustella, mitä "uskottavuusongelmia" nimenomaan ruotsin kielen osaamattomuus Suomen presidentillä "herättää" ja missä. En huomannut, että pääministeri Sanna Marinin ruotsin kielen osaamattomuudesta oli muita seurauksia kuin paheksuntaa suomenruotsalaisten toimittajien keskuudessa.

Pakkoruotsin puolustajilla taas on kaikilla vakava uskottavuusongelma ihan osaamisesta riippumatta.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Vuorelman mukaan oletus on ollut, että presidentti hallitsee kahden kotimaisen lisäksi vähintäänkin englannin kielen, ja mielellään lisäksi vielä jotain muuta.

Mistä tällainen oletus?

Ruotsinkielisten toimittajien ja tuon Ylen ruotsinkielisen raadin arvion kritiikin perusteella etenkään Niinistön kauden alkuaikoina ei voinut puhua ruotsin kielen hallinnasta. vaan korkeintaan rimaa hipoen pärjäämisestä.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Ruotsin kielellä ei välttämättä ole kaikissa pöydissä käyttöä, mutta taito voi olla arvokas etenkin Pohjoismaisessa yhteistyössä.

Vuorelma uskoo, että samalla esimerkiksi valtiojohtajan vaikeudet ruotsin kielen kanssa voivat tarjota kieltä taitamattomille samastumisen kokemuksia. Näin on ollut esimerkiksi Niinistön kohdalla.

– Hän on aina pikkuisen kamppaillut käsitteiden kanssa, mutta puhunut siitä huolimatta. Moni poliitikkohan on tehnyt päätöksen olla kokonaan käyttämättä ruotsia.

Monella on tuoreessa muistissa ex-pääministeri, sosiaalidemokraattien Sanna Marinin takeltelu ruotsin kielen kanssa. Myöskään pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei mielellään anna haastatteluja ruotsin kielellä.

– Ehkä on nähtävissä jonkinlainen muutos politiikkasukupolvien välillä, eli että nuoremmat sukupolvet eivät enää ehkä yhtä todennäköisesti puhu ruotsia. Itse kuitenkin ajattelen, että se on edelleen vahvuus, Vuorelma painottaa.

Vuorelma ei viitsinyt perustella, miksi ruotsin puhuminen olisi nykyään erityinen vahvuus.

Huonosti ruotsin kieltä osaavat suomalaispoliitikot ovat vaikuttaneet ruotsia takellellessaan lähinnä debiileiltä (mm. Jyrki Katainen pääministerinä), ja ruotsin käyttäminen ruotsalaisten kanssa antaa joka tapauksessa henkisen yliotteen ja ylemmyysaseman ruotsalaisille. Pohjoismaalaisten kesken jo normaalisti puhutun englannin käyttö sekä tasavertaistaa suhdetta että parantaa kommunikaation laatua.

Sanna Marinhan ei pääministerinä "takellellut ruotsin kielen kanssa" vaan hän päätti olla käyttämättä sitä, koska ei osaa. Siinä on iso ero.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Presidenttiehdokkaat kohtaavat toisensa maanantaina Svenska Ylen kaksikielisessä presidenttikeskustelussa. Keskustelua voit seurata suorana kello 19.55 alkaen Yle Areenassa ja television puolella Yle Teema ja Yle FEM -kanavilla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Puskistahuutelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 629
  • Liked: 6861
  • Liberaalikonservatiivi ja kansalliskonservatiivi
En ymmärrä, miten Halla-ahon presidenttiydellä olisi uskottavuusongelma jos hän ei puhuisi ruotsia. Hänhän raadin mielestäkin osaa ja ymmärtää kyllä kieltä, mutta sattuu vain pitämään kielen pakkotuputusta kaikilla asteilla epäloogisena ja typeränä. Ilmeisesti Vuorelmaa harmittaa, ettei pääse naulaamaan Jussia tyypilliseksi persumoukaksi joka möykkää pakkoruotsia vastaan kun ei itse osaa.

Iso ongelma ruotsin kieli on heille, jotka kannattavat pakkotuputusta mutta eivät itse hallitse kieltä. Se osoittaa suuren mittakaavan ylimielisyyttä väestön suurta enemmistöä kohtaan. On varmaan todella motivoivaa koululaisille opiskella kieltä jos maamme ylin johtokaan ei sitä käytä.

Ruotsin kielen kanssa koko ikänsä eläneet voisi laskea koko yhtälöstä pois koska heillä on ilmeinen oma lehmä ojassa.
Blogikirjoituksia maahanmuutosta, eurosta, EU:sta, Yhdysvalloista, Kiinasta ja paljon muusta

https://historianpaluu.blogi.net/

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 813
  • Liked: 129959
Jotkut helsinkiläiset valtuutetut eivät törkeästi suostu ymmärtämään joitakin ruotsinkielisiä sanoja, vaikka Suomi ja Helsinki ovat virallisesti kaksikielisiä. Se on nuorten suomenruotsalaisten kiusaamista, johon pitää puuttua.

Lainaus
Jessica, 17: ”Poliitikot ovat ilkeitä, koska olen suomenruotsalainen”

Kun Jessica Ljungqvist, 17, istui ensimmäisen kerran Helsingin nuorisovaltuustossa, hän yllättyi.

– Olen tavannut poliitikkoja, jotka ovat ilkeitä minulle, koska olen suomenruotsalainen.

Nuorisovaltuustoon valitaan 13-17-vuotiaita helsinkiläisiä. Valtuusto käsittelee nuoriin liittyviä kysymyksiä. Jäsenet saavat istua tärkeissä kokouksissa kuten kaupunginvaltuutettujen ja kaupungin ympäristölautakunnan kokouksissa.

Mutta nuoret tapaavat yksittäisiä poliitikkoja myös pienemmissä kokouksissa.

Sellaisessa kokouksessa Ljungqvist, joka istui valtuustossa kaudella 2022-2023, koki seuraavanlaisen tilanteen.

– Pitkän koulupäivän jälkeen puhun paremmin ruotsia. Silloin, kun en keksi tiettyjä sanoja suomeksi, sanon ne sen sijaan ruotsiksi. Olen yrittänyt selittää, mitä tarkoitan, mutta he eivät ymmärrä minua ja ovat saaneet minut tuntemaan itseni tyhmäksi.

Hän kokee, että tietyillä poliitikoilla on ollut alentuva asenne ja haluttomuus yrittää ymmärtää, mitä hän sanoo. Heidän kanssaan Ljungqvistillä ei ole ollut tunnetta, että hän olisi saanut selittää tiettyjä asioita ruotsiksi ja että se olisi ollut okei.

Ljungqvist kokee, että tämä ikävä asenne on ollut myös toisilla nuorisovaltuuston jäsenillä.

– Eihän se ole hauskaa, ja se tuli shokkina, kun eletään kaksikielisessä maassa. Mutta isosiskoni ja hyvä ystäväni, jotka molemmat olivat istuneet nuorisovaltuustossa, varoittivat minua tästä.

Helsingin kaupunki, jonka alaisena nuorisovaltuusto vaikuttaa, on virallisestikin kaksikielinen.

[...]

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas) ei ole kuullut tällaisista asenteista ruotsia kohtaan aiemmin.

– Kun minä olin nuorisovaltuustossa, me käytimme sekä suomea että ruotsia. Yritän tietysti aina vastata ruotsiksi, jos joku on ruotsinkielinen. Mutta minusta tämä kuulostaa kiusaamiselta sekä poliitikkojen että nuorisovaltuuston taholta(käännös)
Hbl: Jessica, 17: ”Har varit med om att politiker är elaka för att jag är finlandssvensk” 23.1.2024  (maksumuuri)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 628
  • Liked: 49215
^ Vinguti vinguti vonguti olen niin erityinen erilainen nuori että minua syrjitään nyyh nähkää ja kuulkaa kaikki minut olen suomenRUOTSALAINEN Yessika antakaa rahaa haluan olla rikas ja kuuluisa vaikkasomevaikuttaja tai sådant ‼️💕

Torspo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 802
  • Liked: 3280
Minua suuresti ihmetyttää, miksi Suomessa opetetaan kouluissa alle 300000:nen ihmisen äidinkielenään puhumaa kreolikieltä. Kieli muistuttaa ruotsia olematta sitä. Sama kuin opetettaisiin Norsunluurannikon ranskaa ranskana tai Nigerian englantia englantina.

Jessican haasteena voi olla, että yleisö osaa ruotsia, muttei suomenruotsia, minkä ääntämys on jotain ihan muuta ja sanastossa on paljon sanoja, mitä ei ruotsin kielessä esiinny.

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 086
  • Liked: 15252
  • Manner-Suomen Tasavalta
Lainaus
– Pitkän koulupäivän jälkeen puhun paremmin ruotsia. Silloin, kun en keksi tiettyjä sanoja suomeksi, sanon ne sen sijaan ruotsiksi. Olen yrittänyt selittää, mitä tarkoitan, mutta he eivät ymmärrä minua ja ovat saaneet minut tuntemaan itseni tyhmäksi.

Hän kokee, että tietyillä poliitikoilla on ollut alentuva asenne ja haluttomuus yrittää ymmärtää, mitä hän sanoo. Heidän kanssaan Ljungqvistillä ei ole ollut tunnetta, että hän olisi saanut selittää tiettyjä asioita ruotsiksi ja että se olisi ollut okei.

Myönnän että en ole ollut paikalla ja en tiedä, ja ehkä suomenkielisillä oikeasti oli negatiivinen asenne. Mutta entä jos olikin niin että myös näillä suomenkielisillä henkilöillä on ollut pitkä ja uuvuttava päivä takanaan? Entä jos kyse ei ole ollut haluttomuudesta vaan kyvyttömyydestä ymmärtää ruotsia? Ehkä he eivät yrittäneet olla ilkeitä Jessicalle? Ehkä tämä oli vain normaali sosiaalinen tilanne monikielisessä yhteiskunnassa?
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 813
  • Liked: 129959
Lainaus
Kotus: Haloselta kannan­otto venäjän kielen tilanteesta Suomessa

PRESIDENTTI Tarja Halonen kertoo Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen haastattelussa, että hän on huolestunut kieli­maiseman yksi­puolistumisesta.

– Vaikka suomen kielessä olisi loistavia sanoja, käytetään englantia ja siitä pohjautuvia ilmaisuja, Halonen sanoo haastattelussa.

Hänen mukaansa suomalaisten tulee toki osata englantiakin, mutta Halonen toivoo, että samalla arvostettaisiin ”kielipuutarhan moninaisuutta”.

Halonen on nostanut haastattelussa esille myös ruotsin ja venäjän aseman.

[...]

– Toinen huolenaiheeni on ruotsin kieli. Meillä on vahva ruotsinkielinen väestö. On ollut demokratian osoitus, että olemme kaksikielinen maa. Se on samalla yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön, Halonen sanoo haastattelussa.

[...]

– Myös maahanmuuttajalasten osalta on tärkeää ottaa huomioon, että oman kielen hallinta voimaannuttaa, Halonen sanoo.

Hänen näkemyksensä mukaan kansalaisuutta varten vaadittavissa testeissä olisi hyvä pitäytyä kielitaidon testaamisessa.
Ilta-Sanomat 19.2.2024

En keksi mitään perustelua sille, että on Halosen mukaan "demokratian osoitus", että olemme virallisesti kaksikielinen maa. Tällaista "demokratiaa" minimaalisen pienen vähemmistön pakkoruotseineen ei tunneta muualla.

Yhtä kaukaa haettua on "yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön", kun yhteistyön kieli muidenkin pohjoismaalaisten kesken on yhä suuremmassa määrin englanti.

Halosen mielikuvitusmaailman sijaan Suomen "kaksikielisyyden" todellisuutta on nykyään se, että jopa suomenruotsalaiset helsinkiläisnuoret puhuvat suomenkielisten kanssa englantia, koska eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea:

Hbl: Skam får finlandssvenska unga i Helsingfors att hellre tala engelska än finska 13.2.2024  (maksumuuri)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

insinörtti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 008
  • Liked: 5098

En keksi mitään perustelua sille, että on Halosen mukaan "demokratian osoitus", että olemme virallisesti kaksikielinen maa. Tällaista "demokratiaa" minimaalisen pienen vähemmistön pakkoruotseineen ei tunneta muualla.

Yhtä kaukaa haettua on "yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön", kun yhteistyön kieli muidenkin pohjoismaalaisten kesken on yhä suuremmassa määrin englanti.

Halosen mielikuvitusmaailman sijaan Suomen "kaksikielisyyden" todellisuutta on nykyään se, että jopa suomenruotsalaiset helsinkiläisnuoret puhuvat suomenkielisten kanssa englantia, koska eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea


Maailmanhistoria ei tunne yhtään tapausta, jossa joku "kaksikielisyyden" tai "pohjoismaisen yhteistyön" pakottaja olisi kannattanut vastaavaa pakkoa suomen opiskelulle esimerkiksi Ahvenanmaalla tai Ruotsissa. Äkkinäinen kun luulisi, että siellä hyödyt olisivat täysin identtiset kun kerran kieletkin ovat.

Juoni

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 698
  • Liked: 878
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ranskankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.
Virtuaalinen Daavidintähti: Hämeenlinnan Oraakkeli, Veikko, Joutselkä

Random Walker

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 143
  • Liked: 640
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ranskankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.

Olisikohan yhdistelmä ranska ja englanti vähän eri asemassa kuin suomi ja ruotsi.

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 680
  • Liked: 4882
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ransktaankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.

Höpönlöpön, ainoa paikkansa pitävä asia on tuo ranskankielisten osuus ;D
Mitään maanlaajuista pakkoranskaa ei Kanadassa ole, asiasta päätetään  provinssikohtaisesti. Quebac on yksikielisesti ranskankielinen, Ontariossa on pakkoranskaa luokilla 4-8. Kyllä Suomi on siis täysin ainutlaatuinen :(
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 152
  • Liked: 23961
  • "Mari Rantanen: Suomeen on turha tulla hillumaan."
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ranskankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.

Tieto on väärä. Läntisissä osavaltioissa ranska on vapaaehtoinen.

Sellaista valtiota missä 95% on pakko opiskella 4% kieltä, ei ole missään maailmanhistorian vaiheessa ollut kuin Suomessa. Tämä on ollut käytäntö 55 vuotta, eikä muutosta ole näköpiirissä. Päinvastoin pakkoruotsi tiukkenee kouluissa ja valtiollisissa toiminnoissa sekä mm mediassa.
"On käynyt ilmi, että demokratia ja lehdistön vapaus ovat suurimpia niistä tyhjistä korulauseista, jotka milloinkaan ovat ihmismieltä sumentaneet".

Juoni

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 698
  • Liked: 878
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ransktaankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.

Höpönlöpön, ainoa paikkansa pitävä asia on tuo ranskankielisten osuus ;D
Mitään maanlaajuista pakkoranskaa ei Kanadassa ole, asiasta päätetään  provinssikohtaisesti. Quebec on yksikielisesti ranskankielinen, Ontariossa on pakkoranskaa luokilla 4-8. Kyllä Suomi on siis täysin ainutlaatuinen :(

Niinpäs olikin. Yleistin ulkomuistista tuon Ontarion tilanteen. Quebec on juridisesti ranskankielinen, mutta kyllä sielläkin kouluissa enkkua opetetaan.

Muoks: Kanada on liittovaltiotasolla kaksikielinen, ts. maassa on kaksi virallista kieltä ja esmes pääministerin on osattava molempia, mutta provinssit päättävät omasta kieleydestään.
« Viimeksi muokattu: 19.02.2024, 19:19:20 kirjoittanut Juoni »
Virtuaalinen Daavidintähti: Hämeenlinnan Oraakkeli, Veikko, Joutselkä

Karjala

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 241
  • Liked: 491
Jotkut helsinkiläiset valtuutetut eivät törkeästi suostu ymmärtämään joitakin ruotsinkielisiä sanoja, vaikka Suomi ja Helsinki ovat virallisesti kaksikielisiä. Se on nuorten suomenruotsalaisten kiusaamista, johon pitää puuttua.
Lainaus
Jessica, 17: ”Poliitikot ovat ilkeitä, koska olen suomenruotsalainen”
Jos joku tässä jotakin jotakuta kiusaa niin se on imperialistit hurrit Suomen maan alkuperäisasukkaita, ja kyseessä on enemmän kun kiusaus, ies ja takiainen olisi tarkempi kuvaus. Joku päivä pakkoruotsi tulee olemaan historiaa ja ihmiset ihmettelevät mikä sen aikalaisilla oikein kesti ja kuinka naurettavia olivat.

Valtuutetun asenne on esimerkillinen esimerkki siitä asenteesta että "jos minulle ei rullata punaista mattoa ja kohdella niin kuin minua pitää niin jokin on vialla", unohtivat mainita rasismin. Röyhkeää ja ylimielistä, sitten ihmettelevät miksi ihmiset eivät siedä kieltä ja sen edustajia. Axel Olof Freudentalin henkisiä jatkajia, kaivavat omin käsin itselleen kuoppaa tuolla asenteella. Utopiassa elävät kun vetoavat kaksikielisyyteen joka on tosiasia vain paperilla ja vilkkaiden ihmisten mielikuvituksessa, kannattasi matkustella vähän maata ristiin ja rastiin niin todellisuus voisi mahdollisesti avautua.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 813
  • Liked: 129959
Höblässä dokumentoidaan menossa olevaa käännettä, jossa suomenruotsalaisten suomen kielen taito rapautuu tai oikeastaan katoaa silmissä.

Eilen Höblä kertoi Espoossa kolmatta vuotta yhdessä asuvasta suomalaisparista, Suvista ja Jacobista, jotka puhuvat keskenään englantia. Pietarsaaresta kotoisin oleva Jacob opiskelee Helsingin Arcada-ammattikorkeakoulussa, mutta ei sielläkään ole oppinut suomea. Oikein tiukasti keskittymällä Jacob selviytyy ruokakauppareissusta suomeksi. Suvi haluaisi, että englannin puhuminen loppuisi, mutta se tarkoittaisi, että Suvi ryhtyisi puhumaan ruotsia.

Hbl: Finlandssvenska Jakob och finska Suvi talar engelska hemma 25.2.2024  (maksumuuri)

Tämänpäiväisessä lehdessä Kulosaaren ruotsinkielisessä lukiossa suomea opettavat Eeva-Maija Koskelo ja Anna Isaksson taivastelevat, kuinka oppilaiden suomen osaaminen on huonontunut nopeassa tahdissa. Lukiolaiset sanovat "Minä ei olen kotona" ja luulevat puhuvansa oikein. Englannin kielen sanat ja rakenteet sekoittuvat suomen kieleen kuin maahanmuuttajilla. Pitkän suomen huono ylioppilasarvosana paikataan kirjoittamalla myähemmin vähemmän vaativa keskipitkä suomi, jonka suosio on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut lähes puoleen kirjoittajista. Paremmasta lyhyemmän suomen arvosanasta kun saa enemmän pisteitä Hankeniin. Suomea oppilaat eivät katso tarvitsevansa, koska muuttavat töihin Ruotsiin tai taloussektorille, jossa pärjää englannilla.

Opettajat ovat syystäkin turhautuneita. Kehnoa suomea puhuvien osuus kasvaa vuosi vuodelta, eikä muutosta ole näköpiirissä.

Hbl: Förtvivlade lärare i Helsingfors: Elevernas kunskaper i finska kollapsar 26.2.2024  (maksumuuri)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Random Walker

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 143
  • Liked: 640
Höblässä dokumentoidaan menossa olevaa käännettä, jossa suomenruotsalaisten suomen kielen taito rapautuu tai oikeastaan katoaa silmissä.

Eilen Höblä kertoi Espoossa kolmatta vuotta yhdessä asuvasta suomalaisparista, Suvista ja Jacobista, jotka puhuvat keskenään englantia. Pietarsaaresta kotoisin oleva Jacob opiskelee Helsingin Arcada-ammattikorkeakoulussa, mutta ei sielläkään ole oppinut suomea. Oikein tiukasti keskittymällä Jacob selviytyy ruokakauppareissusta suomeksi. Suvi haluaisi, että englannin puhuminen loppuisi, mutta se tarkoittaisi, että Suvi ryhtyisi puhumaan ruotsia.

Hbl: Finlandssvenska Jakob och finska Suvi talar engelska hemma 25.2.2024  (maksumuuri)

Tämänpäiväisessä lehdessä Kulosaaren ruotsinkielisessä lukiossa suomea opettavat Eeva-Maija Koskelo ja Anna Isaksson taivastelevat, kuinka oppilaiden suomen osaaminen on huonontunut nopeassa tahdissa. Lukiolaiset sanovat "Minä ei olen kotona" ja luulevat puhuvansa oikein. Englannin kielen sanat ja rakenteet sekoittuvat suomen kieleen kuin maahanmuuttajilla. Pitkän suomen huono ylioppilasarvosana paikataan kirjoittamalla myähemmin vähemmän vaativa keskipitkä suomi, jonka suosio on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut lähes puoleen kirjoittajista. Paremmasta lyhyemmän suomen arvosanasta kun saa enemmän pisteitä Hankeniin. Suomea oppilaat eivät katso tarvitsevansa, koska muuttavat töihin Ruotsiin tai taloussektorille, jossa pärjää englannilla.

Opettajat ovat syystäkin turhautuneita. Kehnoa suomea puhuvien osuus kasvaa vuosi vuodelta, eikä muutosta ole näköpiirissä.

Hbl: Förtvivlade lärare i Helsingfors: Elevernas kunskaper i finska kollapsar 26.2.2024  (maksumuuri)

Ehkä näiden oppilaiden oikea paikka ei kuitenkaan ole lukiossa.

Minulla on jo pitempään ollut sellainen käsitys, että ruotsinkieliset ovat sijoittuneet tässä yhteiskunnassa muutaman pykälä ylemmäksi, mitä heidän henkiset kyvyt oikeasti antavat myöte. Jatkuva paapomine päiväkodista lukioon saakka nostavat heidät vastaavan tasoisia suomenkielisiä korkeampaan asemaan. Sitten he ovat jotenkin onnettomia ja vähän yksinkertaisen oloisia niissä tehtävissä.

Reilu ja tasapuolinen kilpailu suomenkielisten kanssa ei kuulu heidän pelin henkeen. Pakkoruotsin tarkoitus on hidastaa ja heikentää suomenkielisten opintoja. Toisaalta ruotsinkielisille annetaan enemmän yhteiskunnan resursseja. Lisäksi ruotsinkielisillä on enemmän opiskelupaikkoja korkeakouluissa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan valita pulaa ruotsinkielisistä siivoojista tai roska-auton kuljettajista.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 704
  • Liked: 6842
Näinkin pienen kansakunnan on tottakai opeteltava muita kieliä, kuin suomea, jotta pärjätään maailman kanssa. Siitä ei epäilystäkään.

Eri asia sitten on se, että pitääkö antaa Suomen kielen köyhtyä, kuten Junger ehdotti?

Saamelaisilla on perintönä alkuperäiskansa status, jota ei voida kieltää. Heidänkin keskuudessaan revitään riitoja siitä, että ketkä ovat oikeutettuja kutsumaan itseään saamelaisiksi. Sama juttu karjalaisperäisen väestön keskuudessa.

Omaa kulttuuriperimää saa ja pitääkin vaalia, mutta valtaväestön ei tulisi alistua vähemmistön tahtoon.

Mulle on ihan yksi ja sama, mitä kieltä kukin puhuu seiniensä sisällä. Mutta en edes yritä opiskella arabiaa vain siksi, että voin jutella naapurin kanssa.

Sönkötän avutonta venäjää ihan siitä syystä, että se kiinnostaa. Mutta ruotsin kielen pakollisuus kouluissa on täysin käsittämätöntä. Osaan kyllä kieltä, mutta kyllä sekin on tullut ihan muuta kautta, kuin koulun penkiltä.

Sitäpaitsi olen sitä mieltä, että RKP olisi potkittava oppositioon vähän oppimaan.
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 454
  • Liked: 3373
...Mutta ruotsin kielen pakollisuus kouluissa on täysin käsittämätöntä. Osaan kyllä kieltä, mutta kyllä sekin on tullut ihan muuta kautta, kuin koulun penkiltä.

Sitäpaitsi olen sitä mieltä, että RKP olisi potkittava oppositioon vähän oppimaan.
Pakollista kouluruotsia, en minäkään käsitä. Mutta oppilaille pitäisi silti antaa mahdollisuus ei velvollisuutta opiskella suomenruotsia tai suomen saamea, koska ne kuitenkin ovat osa suomalaista kulttuuria ja perintöä, sanoi kielifanaatikot mitä tahansa.
« Viimeksi muokattu: 02.03.2024, 18:06:43 kirjoittanut Näkkileipä »

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 086
  • Liked: 15252
  • Manner-Suomen Tasavalta
Höblässä dokumentoidaan menossa olevaa käännettä, jossa suomenruotsalaisten suomen kielen taito rapautuu tai oikeastaan katoaa silmissä.

Eilen Höblä kertoi Espoossa kolmatta vuotta yhdessä asuvasta suomalaisparista, Suvista ja Jacobista, jotka puhuvat keskenään englantia. Pietarsaaresta kotoisin oleva Jacob opiskelee Helsingin Arcada-ammattikorkeakoulussa, mutta ei sielläkään ole oppinut suomea. Oikein tiukasti keskittymällä Jacob selviytyy ruokakauppareissusta suomeksi. Suvi haluaisi, että englannin puhuminen loppuisi, mutta se tarkoittaisi, että Suvi ryhtyisi puhumaan ruotsia.

--

Suomea oppilaat eivät katso tarvitsevansa, koska muuttavat töihin Ruotsiin tai taloussektorille, jossa pärjää englannilla.

Vähemmistökielisiä ei kiinnosta osata enemmistökieltä, koska ilmankin pärjää, kotona ja ulkomailla.

Tämä alleviivaa sitä, että enemmistökielisetkään eivät tarvitse vähemmistökieltä mihinkään.
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?