A-Talk: Lisää rahaa eläkeläisille ja bensavero pois!
Opposition vaihtoehtobudjetit syynissä. Vieraina kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Leena Meri (ps.) ja Sari Essayah (kd.). Juontajana Sakari Sirkkanen.
Yle Areena 21.11.2019
Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Ja sitten yhtenä kysymyksenä vielä, että sanoitte, että poistaisitte tai leikkaisitte merkittävän osan kehitysavusta. Niin se on juuri sitä työtä - paitsi että se on sydämetöntä tehdä näin - niin se on lisäksi myös juuri sitä työtä, missä autetaan niitä ihmisiä niissä lähtömaissa, jotta voidaan hillitä hallitsematonta maahanmuuttoa.
Leena Meri (ps.)
Ensinnäkään me ei olla leikkaamassa kaikkea, vaan me ensinnäkin leikataan se hallituksen korotus kehitysapuun, ja leikataan siitä se määrä mikä me tarvitaan suomalaisille. Minusta se on sydämentöntä ajatella, että me viemme enemmän rahaa maasta ulos. Kyllä meidän täytyy ensisijaisesti ajatella suomalaisia. Jos mä katson tätä - en tiedä, kuinka hyvin olet tutustunut - meillä on täällä omaishoitajille, lapsiperheille, polttoaineveron alennusta, on lääkeomavastuun poistoa, keliaakikoille apua. Että onks tää sydämentöntä? Me nimenomaan panostamme eri kohteisiin. Meillä on siinä se valtava ero.
Sanni Grahn-Laasoselle ja Kokoomukselle sopi mainiosti 300 miljoonan euron leikkaus kehitysapuun vielä edellisellä hallituskaudella, eikä linjaa peruttu PS:n hallituksesta häätämisen jälkeenkään, mutta nyt kehitysapuleikkaus olisi "sydämetöntä".
Suomen kehitysavulla ei nykymuodossaan hillitä hallitsematonta maahanmuuttoa, eikä sitä ole koskaan asetettu tavoitteeksikaan. Rahat menevät harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin ihan eri paikkoihin ja eri tarkoituksiin niin, että toiminta paremminkin lisää liikkuvuutta kuin vähentää sitä.
Leena Meri (ps.)
Pyydän esimerkiksi harkitsemaan sitä, että miksi kehitysyhteistyörahoja on pakko nostaa. Ne on kansainvälisiä toiveita, mutta kumpi toive painaa enemmän, meidät eduskuntaan äänestäneiden toive vai se, että on jossain kansainvälisessä sopimuksessa jokin toive? Eli ei kaikki pysty niitä täyttämään, ja moni kansa ajaa omaa etuansa ensin. Että en minä nyt oikein ymmärrä sitä...
Toimittaja Sakari Sirkkanen [keskeyttää]
Tämä tarkoittaa silloin kansainvälisistä sopimuksista irtautumista!
Leena Meri (ps.)
Ei siellä mitään absoluuttista totuutta ole. Sehän on ollut alhaisempi. Ollaanko me tällä hetkellä muka oltu laittomassa tilassa? Ei pidä paikkaansa!
Johannes Koskinen (sd.)
Perussuomalaiset ovat vaatineet maahanmuuton juurisyihin puuttumista, että tällaiset hallitsemattomat väestöliikkeet estettäisiin. Se vaatii, että on sitä kehitysyhteistyötä [Meri: Kipataan lisää rahaa...], investointeja, joilla autetaan työpaikkojen luomista näille lähtöalueille, ja se on pitkällä tähtäimellä hyvinkin järkevä linja.
Toimittajan mukaan kehitysapumäärärahoja ei muka voi leikata irtautumatta kansainvälisistä sopimuksista. Kyllä voidaan. Esimerkiksi Puolassa kehitysapumäärärahat ovat bkt-osuudella verrattuna vain viidesosa Suomesta.
Kansanedustaja Koskisen ajatus, että kehitysavun kautta voitaisiin luoda lähtömaihin tarpeeksi työpaikkoja, jotka pitäisivät potentiaaliset lähtijät aloillaan, on totaalisen typerä. Ensinnäkin vaurastuminen lisää liikkuvuutta, ei vähennä sitä, ja toiseksi, jo pelkästään Afrikan väestöräjähdys on seuraavat vuosikymmenet niin massiivinen ilmiö, ettei satoja miljoonia uusia ihmisiä voi millään rahoilla tai keinoilla houkutella jäämään aloilleen, jos ovet Eurooppaan jätetään auki.
Ja tuo juurisyy-hokema ei tosiaankaan ole perussuomalaisten keksimä ja käyttämä vaan niiden, jotka kieltäytyvät hyväksymästä vetotekijöiden ratkaisevaa osuutta Suomeen ja Eurooppaan suuntutuvassa haittamaahanmuutossa. Humanitaarisen maahanmuuton ja laittoman siirtolaisuuden taustalla ei ole sellaisia eurooppalaisten ratkaistavissa olevia "juurisyitä", joilla hallitsematon maahanmuutto saataisiin aisoihin.
