Niin ja minä vuonna vuoden 1990 jälkeen ollaan oltu siinä työllisyystilanteessa kuin oltiin silloin (3.2%)? Vai toimiiko tämä niin, että vain sinä saat perustella julkisen sektorin korkeaa tasoa työttömyydellä, mutta minulle et tuota vastaavaa salli. 1990-luvun laman ensimmäisenä vuonna 1991 työttömyys oli vain 6.6% (eli alempi kuin kertaakaan sen jälkeen) ja sinä vuonna julkisten menojen BKT osuus oli 57%, eli ylempi kuin kertaakaan tämän uusimman laman aikana. Väittäisin siis, että valitessasi vertailukohdaksi vuoden 1990, jolloin työttömyys oli historiallisesti varmaan alimpana kuin koskaan, et edes pyri minkäänlaiseen rehellisyyteen vertailussasi. Mitä tuohon viimeiseen väitteeseesi tulee, niin monena 1990-luvun vuotena ei julkisen sektorin kasvu vastannut edes inflaatiota saati palkkakehitystä (suuri osa julkisen sektorin menoista on palkkamenoja), joten on kyllä aika vaikea puhua mistään kokonaisresurssien paranemisesta.
No otetaan vertailukohdaksi sitten 1991 tai ota mikä tahansa vuosi 90-luvulta tai miltä tahansa muultakin vuosikymmeneltä. Väitätkö siis, että tämä selittää sen, että terveyskeskukseen pitääkin jonottaa 8 tuntia johtuen julkisen sektorin kokonaisresurssien puutteesta tällä hetkellä verrattuna valitsemasi vertailuvuoden tilanteeseen?
No, ensinnäkin, kuten yllä näet vuonna 1991 oli julkinen sektori/BKT suhde jo korkeampi kuin 2011 (viimeinen vuosi, jolta on tietoa), vaikka työttömyys oli alempi (vaikka nousussa olikin).
Toiseksi, olen listannut useita syitä, miksi terveydenhuolto on tullut kalliimmaksi ja siten paikallaan polkeminen on tarkoittanut taaksepäin menoa.
Kolmanneksi, olen jo todennut, että kansainvälisessä vertailussa Suomi on todellakin ottanut takapakkia julkisen terveydenhuollon resurssien suhteen. Vaikka et siis uskoisi minua sen suhteen, että terveydenhuollon resurssitarve on kasvanut, niin uskotko edes niitä kaikkia muita maita, joissa on (toisin kuin Suomessa) tultu siihen tulokseen, että julkiseen terveydenhuoltoon nyt vaan pitää kaataa enemmän resursseja? Jopa siis maa, jonka terveydenhoito perustuu pääosin yksityisiin vakuutuksiin ja jossa julkisella sektorilla yleisesti on huomattavasti pahempi kaiku kuin Suomessa, eli siis USA, satsaa julkiseen terveydenhoitoon 1.5-kertaisen määrän rahaa/henki Suomeen verrattuna. Jopa siis siellä on tultu siihen tulokseen, että edes köyhien pitkään jonottaminen päivystysvastaanottoon ei ole ok.
Neljänneksi, kirjoitin sinulle jo siitä, että en todellakaan usko 15:n minuutin jonotusajan päivystykseen olleen koskaan mikään normi suomalaisessa terveydenhoidossa. Ja mitä muutenkin keskusteluun tulee, niin pelkästään anekdooteilla keskustelu ei johda yhtään mihinkään. Et kai vakavissasi ajattele, että voit kahdella datapisteellä, odotusajallasi 1990-luvulla ja odotusajallasi nyt saada oikeasti jonkinlaisen kokonaiskuvan siitä, miten terveydenhoito on kehittynyt viimeisen 20:n vuoden aikana?
Eli kyllä, väitän, että merkittävä osa julkisen terveydenhoidon, etenkin perusterveydenhoidon, jonka piiriin se sinun esimerkkisi kuuluu, huonontumisesta johtuu siitä, että sen resurssit eivät ole kasvaneet tarpeen mukana. Ja syynkin kerroin jo sinulle. Yhä suurempi osa pääosin tervettä hyvintoimeentulevaa väestöä saa terveydenhoitopalvelunsa muualta (pääosin työterveydenhoidosta, mutta myös yksityiseltä KELA-korvauksella tuettuna), jolloin he eivät ole niin innokkaita vaaleissa rankaisemaan niitä poliitikkoja, jotka ovat nipistäneet köyhien ja sairaiden käyttämää julkista terveydenhoitoa. Lisäksi päätellen sinun kirjoittelustasi he elävät jopa siinä illuusiossa, ettei mitään resurssipulaa edes ole. Mutta jos sinä et usko eläväsi illuusiossa, niin kerro sinä mielestäsi paras selitys sille 8:n tunnin jonotusajalle, joka ei perustu siihen, että kuntasi on palkannut liian vähän lääkäreitä päivystykseen suhteessa sitä tarvitseviin ihmisiin.
Mitä ajattelit keksiä? Että nykyajan lääkärit eivät osaa tehdä työtään siinä, missä entisaikana?
