Kirjoittaja Aihe: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...  (Luettu 2058 kertaa)

Sivustakatsoja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 451
  • Liked: 840
Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« : 31.03.2013, 22:39:10 »
Suomen koulutuspolitiikka tuntuu olevan monin paikoin täysin hakoteillä. Aihe tuli (taas kerran) mieleen, kun luin uutisen Yliopistotutkintojen rajoittamisesta tulossa myrsky., jossa todetaan mm. että:

Lainaus
Tutkintoon riittää 300 opintopistettä, mutta useimmat opiskelijat hankkivat niitä huomattavan paljon enemmän varmistaakseen työllistymisen. Osa tekee yli 400 pistettä. Itä-Suomen yliopisto haluaa rajata, että tutkinto on otettava ulos 330 opintopisteellä.

– Pääsyy on siinä että yliopisto saa nykyään rahoituksensa tulosten eikä enää tavoitteiden kautta, perustelee Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula.

Yliopistojen päämääränä ei nykyään siis ole tuottaa hyviä työnhakijoita työmarkkinoille vaan tuottaa liukuhihna-meiningillä mahdollisimman paljon tutkintoja. Tässä ei oikein taideta nähdä, monessakaan mielessä, metsää puilta. Opintoaikojen lyhentäminen koetaan päämääräksi sinänsä, johon pyritään pääasiassa hallinnollisin rajoituksin. Kovin näkymättömiin jää sen pohdinta, onko nopeasta valmistumisesta oikeasti mitään hyötyä niin opiskelijan itsensä kuin laajemmin yhteiskunnankaan kannalta. Jos työvoimalle olisi riittävästi kysyntää, niin eiköhän opiskeluajatkin lyhenisi. Siinä ainakaan ei ole järkeä, jos opiskelijoita aletaan usuttamaan pikatahtia työttömiksi.

Koulutuspolitiikan saralta löytyy muutakin kritisoitavaa:
  • Kielikoulutusta ei ohjaa suomalaisen yhteiskunnan etu vaan RKP. Mitä sitä turhaan opiskelemaan venäjää, espanjaa tai kiinaa, kun aina voi opiskella ruotsia.
  • Poliitikkojen puheissa IT-alaa pidetään Suomen kannalta avainalana tulevaisuuden(kin) kannalta. Silti peruskoulun tai lukion pakolliseen oppimäärään ei kuulu yhtään tietotekniikkaa.
  • Kansainvälistyminen nähdään itseisarvoksi, jonka nimissä esim. Aalto-yliopisto haluaa tarjota maisteritason tutkintoja vain englanninkielisinä ja yliopistoja yleensäkin kannustetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opettajien haalintaan. Tätä toimintaa ei luonnollisestikaan arvioida sen suhteen, saadaanko siitä jotain konkreettista hyötyäkin (ellei peräti haittaa), vaan mitä enemmän kansainvälistymistä sen parempi.
  • Kouluissa harrastetaan vieläkin uskonnon opetusta. Mahtavatko suomalaiset olla tietoisia siitä, että esimerkiksi Suomea yhteiskuntana varmasti uskonnollisemmassa USA:ssa yleisiin opetussuunnitelmiin ei kuulu uskonnon opetusta. Uskonnon opetus on merkillinen muinaisjäänne, joka vie aikaa hyödyllisemmiltä oppiaineilta.
  • Ammatillisten opintojen aliarvostus: yliopistotutkinnot ovat hyödyllisyyteensä nähden selvästi yliarvostettuja, varsinkin ei-teknisillä aloilla. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin myös konkreettista käytännön osaamista. Ammatillisesti suuntautuneita opiskelijoita ei saisi turhaan väheksyä. Esimerkiksi ammattikoululaiset ovat puheissa monesti lähinnä jonkinlaisia vitsien kohteita. Ajatusmalli "ammattikouluun menevät lähinnä ne luuserit, jotka eivät pääse lukioon" on valitettavan yleinen.
« Viimeksi muokattu: 31.03.2013, 22:50:20 kirjoittanut Sivustakatsoja »

Ilkka Partanen

  • Vieras
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #1 : 31.03.2013, 22:43:36 »
Joo, tällainen oli tilanne neljä vuotta sitten kun tein lyhyehkön blogin aiheesta.

Lainaus
Ohessa Helsingin Sanomissa ilmestynyt kirjoitus (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Enn%C3%A4tysm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+maistereita+%E2%80%93+tuhansia+kortistoon/1135242639020):
Ennätysmäärä maistereita – tuhansia kortistoon
10.1.2009 20:53
Marjukka LiitenHelsingin Sanomat
Viime vuonna valmistui lähes 8 000 maisteria enemmän kuin edellisvuonna. Helsingin Sanomien yliopistoista keräämien alustavien tietojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti nyt lähes 22 000 henkeä, kun 2007 heitä oli alle 14 000.

Monissa yliopistoissa maisterituotanto kaksinkertaistui. Esimerkiksi Tampereen yliopistosta valmistui nyt noin 2 000 maisteria edellisvuoden noin tuhannen sijaan. Eniten ylempiä tutkintoja tuotti kuitenkin Helsingin yliopisto, yli 4 400.

Myös väittely jatkui kiivaana, mutta uusien tohtoreiden määrä näyttää olevan suunnilleen sama kuin edellisenä ennätysvuotena eli 1 525.

Maisterisuman suurin selittäjä on vuoden 2005 tutkinnonuudistus, jonka siirtymäaika päättyi viime kesänä.

Tutkintovaatimusten muutokset saivat suuret joukot jopa 1980-luvulla aloittaneita kaivamaan esille keskeneräiset gradunsa ja pänttäämään opintonsa kunnialla päätökseen.

Useimmat yliopistot herättelivät opintojensa lepuuttajia kannustuskirjein ja tilaisuuksin, joihin ei tosin tullut niin paljon väkeä kuin odotettiin.

Maisterisuman suuruutta voikin pitää yllätyksenä. Joukossa lienee myös paljon nuoria eli opiskeluvauhtia kiristäneitä ja vasta työmarkkinoille tulevia.

"Valmistumispiikki tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan", katsoo työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu korkeasti koulutettujen keskusjärjestöstä Akavasta.

"Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on taas selvässä kasvussa parin vuoden laskun jälkeen. Marraskuun lopussa työttöminä oli lähes 8 400 henkeä, kun vuotta aiemmin heitä oli 7 400. Vastavalmistuneilla luvut ovat 1 216 ja 660", Taulu kertoo.

Erityisesti kauppa-, luonnon- ja valtiotieteilijöillä työttömyys on Taulun mukaan huonontunut syksyn aikana.

Tutkinnonuudistuksen ja taantuman vaikutuksia on hankala eritellä. Taulu arvioi, että sumasta johtuvia vastavalmistuneita työttömiä on 600.

Taulu perääkin koulutusmäärien supistamista, vaikka myös eläkkeelle jäävien suma paisuu. "Heistä on suuri osa kuitenkin vähän koulutettuja."

Opetusministeriö kaavailee johtaja Anita Lehikoisen mukaan "huomattavan maltillista" kasvua tutkintotavoitteisiin.

Kaudella 2007–2009 ylempien tutkintojen tavoite on noin 14 500 ja kaudelle 2010–2012 ehdotus on 14 900.

"Täytyy ottaa huomioon, että opintojen läpäisyssä eli valmistumisessa on parantamisen varaa", Lehikoinen sanoo.

"Taantuma on poikkeusaikaa eikä Suomen elinkeinorakenteessa ole näkyvissä suuria muutoksia."

Myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia on tarkoitus parantaa.

Tohtoreita on tavoitteena kouluttaa noin 1 600 vuodessa.

Suomessa on ennätysmäärä tutkimusta tekevää väkeä, noin 80 000, joista kuitenkin vain 13 prosenttia on tohtoreita. "Koulutustason nostoon on siis varaa, ja tohtoreitten koulutusta pitää myös monipuolistaa niin, että he kelpaavat myös yrityksiin."

Tieteentekijöiden liitossa asia nähdään toisin: ponnistuksista huolimatta tohtorit eivät elinkeinoelämää juuri kiinnosta, ja lääketehtaatkin vähentävät tutkimusväkeään.

Marraskuussa työttömiä tohtoreita oli 332. "Lisäksi moni on koulutustaan vastaamattomassa työssä, joten valoa ei juuri ole näkyvissä", arvioi Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala. "Tavoitetta sietäisikin laskea ainakin 1 300:aan."


-----------------------------------------------------------------------

Niinpä. Saman artikkelin yhteydestä löytyy tietoa, että diplomi-insinöörien valmistumispiikki nähdään 2010. Hieman mielenkiintoisempana juttuna pidän sitä, että tohtorien soveltuvuutta liike-elämään aletaan miettiä jo tässä 2009 kynnyksellä. Luulisi että tohtorin tiedoilla osaa jo soveltaa taitojaan vastaamaan yrityselämän tarpeita. Onko meillä se paljon puhuttu työvoimapula iskemässä nyt vai ei ja johtuuko se omasta, hankalasti yhteensopivasta työvoima- ja koulutuspolitiikastamme vai jostain muusta, mistä?

John

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 343
  • Liked: 1123
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #2 : 31.03.2013, 22:48:13 »
Lainaus
  • Poliitikkojen puheissa IT-alaa pidetään Suomen kannalta avainalana tulevaisuuden(kin) kannalta. Silti peruskoulun tai lukion pakolliseen oppimäärään ei kuulu yhtään tietotekniikkaa.

Erillisenä aineena ei kuulu, mutta tietotekniikka mainitaan lähes jokaisen aineen opetussuunnitelmassa ja tietotekniikkaa käytetään lähes jokaisessa oppiaineessa.

Lainaus
  • Kouluissa harrastetaan vieläkin uskonnon opetusta. Mahtavatko suomalaiset olla tietoisia siitä, että esimerkiksi Suomea yhteiskuntana varmasti uskonnollisemmassa USA:ssa yleisiin opetussuunnitelmiin ei kuulu uskonnon opetusta. Uskonnon opetus on merkillinen muinaisjäänne, joka vie aikaa hyödyllisemmiltä oppiaineilta.

Uskonnot ovat niin merkittävä ilmiö maailmassa, että siitä on hyödyllistä olla oma oppiaine. Kristinusko on sitä paitsi niin tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja etiikkaa, joten sitä olisi syytä painottaa enemmänkin.

Lainaus
  • . Ajatusmalli "ammattikouluun menevät lähinnä ne luuserit, jotka eivät pääse lukioon" on valitettavan yleinen.

On yleinen, mutta ei ilman syytä. Omankin kokemukseni mukaan kaikki pellet menivät amikseen ja fiksummat menivät lukioon. Ei sillä, kyllähän ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia tarvittaisiin nykyistä enemmän.

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 771
  • Liked: 8029
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #3 : 31.03.2013, 23:07:26 »
Joskus kuulin sanottavan, että ammattikoulujen opiskelijoista yksi kolmasosa on täysiä luusereita, jotka käyvät siellä vain "päivähoidossa". Syrjäytymisen estämiseksi näitä "opiskelijoita" on roikutettava mukana, vaikka heidän todistuksensa on käytännössä pelkkiä sääliykkösiä täynnä.

Tämä joukko pilaa ammattikoululaisten mainetta. Olen puhunut tästä ongelmasta muutamien amiksessa opettavien opettajien kanssa ja heidän "mittansa" on aina joskus kuulemma melko täysi. He kertoivat, että koulun johto painostaa antamaan ykkösen, vaikka opiskelija ei olisi halunnut oppia opetettavasta asiasta yhtään mitään, ja palauttaa kokeessa tyhjän koepaperin. Silloin otetaan kuulemma käyttöön kirjallisen sijaan suullinen koe, jossa kysytään johdattelevia kysymyksiä esimerkiksi tyyliin: "Onhan rakennustyömaalla käytettävä kypärää, onhan."

Amiksissa on myös motivoituneita opiskelijoita, jotka saattavat kärsiä motivaatiopulasta kärsivien opiskelijoiden vuoksi. Missään tapauksessa ei ole niin, että kaikki lukiolaiset ovat "viksuja" ja amikseen menevät "vähemmän viksuja". On olemassa linjoja, joihin vaaditaan korkeampaa keskiarvoa kuin lukioon.

Työllistymisen kannalta myös hyvillä amiksilla voi olla lukiolaisia paremmat mahdollisuudet. Kaikkia ammatteja tarvitaan.

Sivustakatsoja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 451
  • Liked: 840
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #4 : 31.03.2013, 23:08:14 »
Erillisenä aineena ei kuulu, mutta tietotekniikka mainitaan lähes jokaisen aineen opetussuunnitelmassa ja tietotekniikkaa käytetään lähes jokaisessa oppiaineessa.

Mainitsemasi kaltainen tietotekniikan käyttö valmistaa oppilaita yleiseen yhteiskunnalliseen elämään (käytännössä kaikkiallahan tietokoneita käytetään), mutta ei tuo mitään erityisempää tukea oikeasti IT-alalle suuntautumiseen. Maailmalla on kuitenkin sellaisiakin maita, joissa peruskouluissa tai lukiossa opetellaan vaikkapa ohjelmointia.

Lainaus
Uskonnot ovat niin merkittävä ilmiö maailmassa, että siitä on hyödyllistä olla oma oppiaine. Kristinusko on sitä paitsi niin tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja etiikkaa, joten sitä olisi syytä painottaa enemmänkin.

Varmasti myös esim. taikauskoisuus tai käytöstavat ovat merkittäviä ilmiöitä maailmassa, mutta ei niistä kumpikaan omaa oppiainetta tarvitse. Uskonnot ja etiikka sopisivat yhdeksi jonkinlaisen yleisen yhteiskuntaopin opintokokonaisuuden osa-alueeksi.

Uskonto varmaankin on tärkeä osa Suomen historiaa ja kulttuuria, mutta arkielämässä se näkyy hyvin, hyvin vähän. Suomalaista yhteiskuntaa leimaa pikemminkin nimenomaan uskonnottomuus ts. se, että asioita käsitellään älyllisesti ja omaa harkintaa käyttäen eikä mitään valmista dogmaa sokeasti noudattaen.

Lainaus
On yleinen, mutta ei ilman syytä. Omankin kokemukseni mukaan kaikki pellet menivät amikseen ja fiksummat menivät lukioon. Ei sillä, kyllähän ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia tarvittaisiin nykyistä enemmän.

Tämä ajatusmalli on osaltaan heikon koulutuspolitiikan syytä. Ammatillisen koulutuksen profiilin kohottamiseksi olisi voinut jo aikoja päiviä sitten tehdä jotain.

John

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 343
  • Liked: 1123
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #5 : 31.03.2013, 23:21:42 »
Joskus kuulin sanottavan, että ammattikoulujen opiskelijoista yksi kolmasosa on täysiä luusereita, jotka käyvät siellä vain "päivähoidossa". Syrjäytymisen estämiseksi näitä "opiskelijoita" on roikutettava mukana, vaikka heidän todistuksensa on käytännössä pelkkiä sääliykkösiä täynnä.

Tämä joukko pilaa ammattikoululaisten mainetta.

Amiksissa on myös motivoituneita opiskelijoita, jotka saattavat kärsiä motivaatiopulasta kärsivien opiskelijoiden vuoksi. Missään tapauksessa ei ole niin, että kaikki lukiolaiset ovat "viksuja" ja amikseen menevät "vähemmän viksuja". On olemassa linjoja, joihin vaaditaan korkeampaa keskiarvoa kuin lukioon.

Työllistymisen kannalta myös hyvillä amiksilla voi olla lukiolaisia paremmat mahdollisuudet. Kaikkia ammatteja tarvitaan.

Niin no, eihän kaikki romanitkaan ole varkaita tai kaikki mamut raiskaajia. Tilastot ja kokemukset kuitenkin kertovat tosiasiat myös amis-lukio -asiassa.

Uskonto varmaankin on tärkeä osa Suomen historiaa ja kulttuuria, mutta arkielämässä se näkyy hyvin, hyvin vähän.

Niin, eihän sieltä kristinuskosta tulekaan muuta kuin länsimaisen etiikan koko arvopohja.

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 771
  • Liked: 8029
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #6 : 31.03.2013, 23:45:53 »
Itse ratkoisin tätä ammattikoulujen tutkintoihin liittyvää arvostusongelmaa siten, että huolimatta poispotkittavan syrjäytymisriskin teoreettisesta kasvamisesta, amiksista voitaisiin tehokkaasti potkia pihalle kaikki ne opiskelijat, jotka eivät halua oppia tai eivät saavuta riittävän hyviä oppimistuloksia. Tietysti kaikessa pitää olla kohtuus, mutta ammattikoulun läpäisyn pitäisi perustua vain ja ainoastaan siihen, että valmistunut pärjää taidoillaan ja tiedoillaan työelämässä koulutusta vastaavissa tehtävissä.

On koulutusresurssien tuhlausta pitää ihmistä puoli"vankina" sellaisessa koulussa, jossa hän ei halua opiskella tosissaan. Yhteenkään kouluun ei pitäisi koskaan pakottaa ketään, vaikka nykyään sosiaaliturvan edellytykseksi on asetettu koulutuksiin hakeutuminen. Väitän, että lopulta koulutodistus ei estä kenenkään syrjäytymistä, vaikka sosiaaliviranomaiset näin ajattelevat.

Koulutuspolitiikan yksi ongelma on myös se, että työmarkkinoilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Tästä seuraa valitetettavasti se, ettei kaikille valmistuville löydy työtä.

Ilkka Partanen

  • Vieras
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #7 : 01.04.2013, 00:08:18 »
Muistan nähneeni sellaisen kyselyn (jota en nyt tähän hätään löytänyt) jossa kartoitettiin eri tason opiskelijoiden suhtautumista omaan yrittäjyyteen. Ammattikoululaisilla suhtautuminen oli varovaisen myönteistä, joskin mielenkiintoista se, että mitä korkeammin koulutettu henkilö oli kyseessä niin sitä penseämmin hän suhtautui ryhtymiseen yrittäjäksi. Se mikä yliopistouudistuksen yhteydessä jäi keskustelusta mieleen, niin yliopistojen opiskelijoista sekä opettajistakin monet suhtautuivat varsin karsaasti tiiviimpään yhteistyöhönkään yritysten kanssa. Minusta se kertoo aika paljon siitä kuinka käytännönläheisestä toiminnasta on kyse.

Tutkijoiksi ja professoreiksi kun ei voi tunkea nykyistä määrää valmistuneita mitenkään, eikä projektihommia riitä mitenkään läheskään kaikille. Niinpä temppu-, silppu- ja pätkätyöllistyminen on palkkiona pitkästä opiskelusta ja mitään kontakteja elinkeinoelämäänkään ei ole. Sitten valitetaan kun ei töitä löydy ja on paska meininki, eikä toisen alan töihin osa katso tarpeelliseksi mennä, mistään "paskaduuneista" puhumattakaan. Ihan kuin yliopistot eivät tajuaisi että kaikki heidän rahansa tulevat yritysten ja yritysten työntekijöiden maksamista veroista. Julkisen sektorin veronmaksu on käytännössä vitsi, koska heidän palkkansa tulee verovaroista, eikä minkään arvonlisän seurauksena.

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 771
  • Liked: 8029
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #8 : 01.04.2013, 00:24:07 »
Muistan nähneeni sellaisen kyselyn (jota en nyt tähän hätään löytänyt) jossa kartoitettiin eri tason opiskelijoiden suhtautumista omaan yrittäjyyteen. Ammattikoululaisilla suhtautuminen oli varovaisen myönteistä, joskin mielenkiintoista se, että mitä korkeammin koulutettu henkilö oli kyseessä niin sitä penseämmin hän suhtautui ryhtymiseen yrittäjäksi. Se mikä yliopistouudistuksen yhteydessä jäi keskustelusta mieleen, niin yliopistojen opiskelijoista sekä opettajistakin monet suhtautuivat varsin karsaasti tiiviimpään yhteistyöhönkään yritysten kanssa.

Minä muistelen myös lukeneeni tästä.

Ammattikoululaisten etuna on se, että motivoituneella opiskelijalla on koulutuksen jälkeen yrittämisessä vaadittavat tiedot ja taidot. Esimerkiksi valmistunut putkimies voi ostaa työkaluja ja pakettiauton, minkä jälkeen hän voi myydä palveluksiaan varsin kohtuullisella tuntihinnalla.

Yliopistosta valmistunut jonkun eksoottisen kielen opiskelija ei oikein voi ryhtyä koulutuksensa perusteella muuksi yrittäjäksi kuin tulkiksi tai kielenkääntäjäksi. Minulla olevan käsityksen mukaan, näille kielenkääntöpalveluksille ei useinkaan oikein ole markkinoita mokusektorin ulkopuolella. Arkeologiaa opiskelleen on myös minusta hyvin vaikeaa ryhtyä yrittäjäksi. Kauppakorkeista valmistuvien on myös hyvin vaikeaa aloittaa mitään yritystoimintaa, sillä heillä ei yleensä ole mitään konkreettista ammattitaitoa, jonka varassa he voisivat alkaa yrittäjiksi. Miten kansantaloustiedettä opiskellut voisi hyödyntää tosiasiallisesti osaamistaan yrittäjänä?

Miten teologisesta tiedekunnasta valmistuvat ryhtyvät yrittäjiksi? Elleivät perusta uutta uskontoa.

Kysymykseen yrittäjyydestä pitäisi pureutua syvällisemmin, mitkä alat mahdollistavat yrittämisen tarjoamalla koulutuksessa riittävät tiedot ja taidot. Lisäksi markkinoilla olisi oltava kysyntää yrittäjän tarjoamille palveluille.

Ammattikouluista valmistuvat parturi-kampaajat ovat varmasti yrittäjyyden top10-listalla, ellen ole taas tässäkin täysin väärässä.

Sivustakatsoja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 451
  • Liked: 840
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #9 : 01.04.2013, 01:08:37 »
Niin no, eihän kaikki romanitkaan ole varkaita tai kaikki mamut raiskaajia. Tilastot ja kokemukset kuitenkin kertovat tosiasiat myös amis-lukio -asiassa.

Niin kuin ketjussa Supernuiva ylempänä ansiokkaasti kuvaili, on ammattikoulutuksen yksi suuri ongelma juuri se, että sitä periaatteessa jopa virallisesti (ainakin puoli-sellaisesti) pidetään jämälaatikkona, johon ne oppilaat ohjataan, joille ei muutakaan keksitä.

Lainaus
Niin, eihän sieltä kristinuskosta tulekaan muuta kuin länsimaisen etiikan koko arvopohja.

Koska kristinusko on ollut niin vahva osa länsimaista historiaa, ei kulttuurin ja kristinuskon yhtäläiset elementit ole kovinkaan yllättäviä. Mutta siinä pistetään kyllä mutkat aika pahasti suoriksi jos väitetään, että nykyinen länsimainen etiikka olisi enää merkittävissä määrin riippuvainen kristinuskosta.

Kristinuskon (varsinkin uuden testamentin) yksi vahvuus tulee siitä, että sen monet (eivät suinkaan kaikki) opetukset ovat järkeviä riippumatta siitä, tarkasteleeko niitä uskonnon kautta vai ihan puhtaasti moraalifilosofisina tai "harmonisen yhteiskuntajärjestyksen" kysymyksinä. Eipä filosofian piiristä juurikaan sen parempia oikeudenmukaisuutta koskevia ohjeistuksia ole löytynyt kuin "kohtele muita niin kuin haluaisit muiden kohtelevan itseäsi". Oikeastaan tähän lauseeseen nykyisen kristinuskon lähes koko etiikan voisi lyhyesti ja ytimekkäästi tiivistää.

On länsimaisten arvojen ja kristinuskon välillä ollut (ja on yhä) selviä ristiriitojakin, ja poikkeuksetta on käynyt niin, että länsimainen ajattelu vie ja kristinusko vikisee. Esim. suhtautuminen naisten oikeuksiin, homouteen ja kantasolututkimukseen ovat hyviä esimerkkejä.

Kyllä länsimaisen etiikan mukaisille tavoille oppii ihan elämällä länsimaisessa yhteiskunnassa. Ei siihen kristinuskon opetusta tarvita. Uskontoja ja niiden historiaa on toki hyvä tuntea, mutta se onnistuu nykyisiä uskonnon opetustuntimääriä huomattavasti pienemmälläkin panostuksella osana jotain yleisluontoista yhteiskuntaopin ja/tai historian opetusta.

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 238
  • Liked: 26755
Vs: Suomen koulutuspolitiikka hakoteillä...
« Vastaus #10 : 18.02.2023, 14:44:43 »
OKM:n Lehikoinen: Koulutuspainotuksia muutettava Suomessa merkittävästi
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009375336.html

Lainaus
MINISTERIÖIDEN kansliapäälliköt julkaisivat maanantaina raportin, jonka mukaan Suomi tarvitsee pärjätäkseen merkittävästi lisää korkeakoulutettuja ihmisiä.

Tällä hetkellä suomalaisista 25–34-vuotiaista korkeakoulutettuja on noin 40 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset nuoret aikuiset ovat matalammin koulutettuja, kuin ihmiset OECD-maissa keskimäärin.

Suomen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä osuus nostettaisiin 50 prosenttiin. Kansliapäälliköiden mukaan vasta 70 prosenttia on kuitenkin sellainen luku, jolla voitaisiin tavoitella nykyistä OECD-maiden kärkeä.

Uutinen osoittaa koulutuspäättäjien tietämättömyyden tai sitten vaihtoehtoisesti halun vesittää korkeakoulutus laskemalla laatuvaatimukset suunnilleen vessapaperitasoon. Väestössä puolella on älykkyysosamäärä alle 100 ja vaikka kaikki älykkäimmät hakeutuisivat ja suoriutuisivat korkeakouluopinnoista, niin alle 100 älykkyysosamäärällä varustetuista pitäisi ottaa sen verran paljon, että alimpien älykkyysosamäärä jäisi varsin alas - ja nämäkin pitäisi saada läpi korkeakouluopinnoista. Laskeskellaan Octavella hieman miten alas alimmillaan jää älykkyysosamäärä otettaessa väestöstä tuota suuruusluokkaa oleva joukko älykkäimmistä alkaen:

Lainaus
pkg load statistics
cellfun(@(x) norminv(1-0.7, 100, x), {15, 16, 24})
cellfun(@(x) norminv(1-0.8, 100, x), {15, 16, 24})
cellfun(@(x) norminv(1-0.9, 100, x), {15, 16, 24})

Keskihajonta 15Keskihajonta 16Keskihajonta 24
Alaraja kahmaistaessa väestöstä 70 % älykkäimmistä alkaen929287
Alaraja kahmaistaessa väestöstä 80 % älykkäimmistä alkaen878780
Alaraja kahmaistaessa väestöstä 90 % älykkäimmistä alkaen817969

Ja osa älykkäämmistä ei hakeudu korkeakouluopintoihin eikä osa korkeakouluopintoihin hakeutuvista suorita niitä jostain syystä loppuun (esimerkiksi työ vie mukanaan, elämäntilanne, (mielen)terveysongelmat), niin väestöstä täytyisi korkeakouluttaa selvästi tyhmempiäkin kuin mitä tuon 70 prosentin alarajalla on. Ja vielä suurempi osuus väestöstä pitäisi ottaa korkeakoulutettavaksi, koska (huomattavan suuri) osa korkeakoulutukseen otetuista ei kuitenkaan suorita tutkintoa.

Älykkyysosamäärä
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Lainaus
Suurin osa (noin 68 %) ihmisistä asettuu älykkyysosamäärältään välille 85–115, kun keskihajonta on 15. Tällöin ÄO 50–69 merkitsee lievää, 35–49 keskitasoista, 20–34 vaikeaa ja tätä pienempi syvää kehitysvammaisuutta.[6]
« Viimeksi muokattu: 18.02.2023, 15:07:57 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/