Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jka]

Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. 

Vuokrallahan noi kaikki asuu. 90% pääkaupunkiseudun asuntokannasta menee vuokralle. Mukaanlukien omistusasunnot jotka nekin menee siis lopulta vuokralle melkein kaikki. Jos slummia kaavoitetaan niin slummia saadaan.

[no future]

Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.

Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.

Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.

Espoon kuuden vuoden keskiarvo maansisäisessä muutossa on +900 henkeä/vuosi. Muuttotappiota pukkaa...

[Waldseemüller]

Kaupungissa tehtyjen aiempien kyselyiden mukaan pyörien huonot tai turvattomat säilytystilat ovat yksi suurimpia syitä sille, miksi helsinkiläiset eivät pyöräile. Uuteen pyöräpysäköintiin tulee muun muassa videovalvonta.

Helsinki on siis täynnä nistejä ja rikollisia joiden vuoksi siellä ei voi edes pyöräillä.

Samaan aikaan kaduilla päivystäviä rikollisia suvaitaan niin perkeleesti eikä tavan pyörävarkauksia edes tutkita. Vaikka jutun perusteella sen pitää olla miljoonabisnestä.

Ei tuo Tsadi nouse kuopastaan ikinä.

[Mikke70]

Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.

Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.

Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.

Espoon kuuden vuoden keskiarvo maansisäisessä muutossa on +900 henkeä/vuosi. Muuttotappiota pukkaa...

No okei, sitten se on niin. Itse arvostan omaa elämääni sen verran paljon, että jätän suosiolla pk-seudulla asumisen muille, vaikka töissä siellä käynkin. Toisaalta olen sen verran mukavuuden haluinen, että minulle ei riitä ne 30 neliötä joihin minulla olisi varaa.

[Siili]

Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. 

Ainahan aikaisemmin Kivistöstä sai autopaikain ostettua tai vuokrattua ihan niin kuin mistä tahansa muualtakin, ongelma oli ennemminkin maksuhalukkuus. Ja se kaavassa määrätty 1 autopaikka 130 kerrosneliötä kohti ei ole mikään maksimi minkä saa rakentaa, vaan nimenomaan minimi. Rakennusliikkeet saavat aivan vapaasti tehdä tonteilleen enemmän autopaikkoja mikäli näkevät sen taloudellisesti järkeväksi, mutta jostain kumman syystä näin ei ole...

Yksittäisillä toimijoilla, niin myyjä- kuin ostajapuolella, on omat insentiivinsä.  Usein toiminta on lyhytjänteistä.  Mitä ilmeisemmin kauppa kuitenkin käy, vaikka autopaikkoja rakennetaan vain yksi 130 kerrosneliötä kohti.  Miksi siis rakentaa enempää? 

Mutta itse ketjun otsikon aiheeseen: kaupunkisuunnittelijoiden pitäisi ymmärtää, että tämän tyyppisissä asioissa heidän suosittelemansa jurdidinen minimi asettuu reaalimaksimiksi.  Eli kyllä Kivistön parkkipaikkojen puutteen voi pistää sunnittelijoiden ja päättäjien piikkiin.  Heidän visioissaanhan mainittu parkkipaikkatiheys on riittävä Kivistön projisoidun optimaalisen toiminnan kannalta. Eikä sitä helposti kasvateta sen jälkeen, kun Kivistön rakennusoikeus on käytetty. 

Epäilemättä elämä jatkuu ja asiat tulevat lutviutumaan jollain tavalla, olivatpa rakennusnormit mitä tahansa.  Tulee kuitenkin olemaan mielenkiintoista seurata, miten parkkiongelmat vaikuttavat jatkossa Kivistön väestörakenteeseen.  Veikkaisin, että ainakin keskiluokkaisille perheellisille löytyy toimivampiakin asuinpaikkoja. 

[Supernuiva]

Helsinki on siis täynnä nistejä ja rikollisia joiden vuoksi siellä ei voi edes pyöräillä.

Samaan aikaan kaduilla päivystäviä rikollisia suvaitaan niin perkeleesti eikä tavan pyörävarkauksia edes tutkita. Vaikka jutun perusteella sen pitää olla miljoonabisnestä.

Ei tuo Tsadi nouse kuopastaan ikinä.

Pyörävarkaudet ovat yksi ongelma, pyörien ilkivaltainen hajottaminen on toinen. Halla-ahohan kyseli joitain vuosia sitten, että oliko hänen pyöränsä vandalisointi poliittinen isku.

[jka]

Yksittäisillä toimijoilla, niin myyjä- kuin ostajapuolella, on omat insentiivinsä.  Usein toiminta on lyhytjänteistä.  Mitä ilmeisemmin kauppa kuitenkin käy, vaikka autopaikkoja rakennetaan vain yksi 130 kerrosneliötä kohti.  Miksi siis rakentaa enempää? 

Kuten jo totesin 90% kaikista asunnoista menee vuokralle ja kaiksta vuokrakustannuksista Suomessa valtio maksaa tukina 33%. Pääkapunkiseudulla aletaan olemaan varmaan jo lähellä 50%. Eli ei ole enää edes olemassa sellaista asiaa kuin omistusasuminen kerrostalossa kasvukeskuksessa. Kaikki on vuokralla ja suuri osa ei maksa edes vuokraansa itse. Luonnollisesti tällainen tilanne tarkoittaa ainoastaan sitä että voitot maksimoidaan, ei ihmisten hyvinvointia tai elämänlaatua.

Se porukkaa joka viime vuonna muutti pois oli juuri niitä viimeisiä mohikaaneja jotka vielä omisti asunnon. Nyt laitettiin nekin vuokralle ja muutettiin lasten kanssa kauemmaksi. Pelkillä vuokratuloilla elelee leveästi ja huomattavsti paremmilla palveluillakin kuin pääkaupunkiseudulla. Pahin virhe jonka lapsiperhe voi tehdä on ostaa omistusasunto pääkaupunkiseudun mistä tahansa kerrostaloasumislähiöstä tai edes Helsingin keskustasta. Kustannukset on taivaissa ja palvelut totaalisen paskat. Helsingin keskustassa asuvalla ilman autoa on nykyään paskemmat palvelut kuin melkein missä tahansa Uudellamalla asuvalla jolla on auto. Aikalailla kaikki on 10min ajomatkan päässä. Helsingin keskustassa et pääse 30 minuutissakaan muualle kuin eri baareihin. Jos aiot ylipäätään omistaa asunnon missä itse asut niin ainoa järkevä vaihtoehto on omakotitalo ja auto. Näin saa ylivoimaiset palvelut, olettaen että elämän sisältö ei ole baareissa ramppaaminen. Lapsiperheillä se  harvemmin on.

[no future]

Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.

[Siili]

Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.

Viittaukset?  Asuuko 14% kadulla tai toisten nurkissa?

[jka]

Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.

Niin, puhuin asunnoista jotka menee sille porukalle joka Helsinkiin muuttaa ja joka lisää asuntojen kysyntää. Kukaan täysjärkinen rakennuttaja ei rakenna muita kuin vuokra-asuntoja ja kukaan täysjärkinen asunnonostaja ei enää osta asuntoa itselleen vaan vuokraa sen.

"Sekoittavassa" kavoituksessa edelleen kaavoitetaan näennäisesti omistusasuntoja mutta ne kaikki on 10 vuoden kuluttua vuokralla. Näin on käynyt kaikilla uusilla asuntoalueilla pääkaupnkiseudulla ja kaikissa muissakin kasvukeskuksissa.

[hamppari]

^Tällainen nyt ainakin löytyi heti. Eli vanhempien nurkissa asuminen on oma asumismuotonsa.

Suosituin asumismuoto 20–29-vuotiaiden keskuudessa on vuokralla asuminen: lähes 57 prosenttia
ikäluokasta asui vuoden 2016 lopulla vuokra-asunnossa. Omistusasunnossa asui 24 prosenttia nuorista
aikuisista ja vanhempiensa luona 17 prosenttia. Lisäksi asunnoissa, joiden hallintaperustetta ei tiedetä,
asui esimerkiksi sukulaisuuden perusteella noin 2 prosenttia nuorista aikuisista.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwito4TFt6fuAhWSxIsKHc-CCKQQFjADegQIDBAC&url=https%3A%2F%2Fwww.stat.fi%2Ftil%2Fasas%2F2016%2F01%2Fasas_2016_01_2017-10-11_fi.pdf&usg=AOvVaw32qMqCfeyJlYs-18O2gAPx
[PDF]

[jka]

Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.

Viittaukset?  Asuuko 14% kadulla tai toisten nurkissa?

Asumisoikeusasunossa asuu loput. Ei eroa tässä tarkastelussa vuokrasta millään tavalla.

1990 Helsingissä asui omistusasunnossa 55% nyt siis enää 41%.

[Wuhanin_nuha]

Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.

Viittaukset?  Asuuko 14% kadulla tai toisten nurkissa?

Asumisoikeusasunossa asuu loput. Ei eroa tässä tarkastelussa vuokrasta millään tavalla.

1990 Helsingissä asui omistusasunnossa 55% nyt siis enää 41%.

Kannattaa huomata kaksi lukua: 80 % Helsingin väestökasvusta on maahanmuuttoperäistä ja 18 % maahanmuuttajista asuu omistusasunnossa.

[jka]

Kun tässä on ollut puhetta Kivistöstä niin anekdoottina Kivistö on juuri asuntoalue jossa vuokralla asuminen on absoluuttisesti kasvanut eniten

Vuokralla asuvien kotitalouksien määrä kasvanut eniten vuosina 2013–2018

1. Kivistö, Vantaa: vuokratalouksia lisää 2364
2. Jätkäsaari, Helsinki: 2098
3. Tikkurila, Vantaa: 1727
4. Vuores, Lempäälä: 1496
5. Turun keskusta: 1398

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006411134.html

Eli joka-ainoa kämppä Kivistössäkin menee pikkuhijaa vuokralle vaikka omistusasuntoja sinnekin tehtiin aikoinaan. Luonnollisesti menee vuokralle. Eihän tuolla voi normaali-ihminen asua. Mamulle jolle kela maksaa vuokran tuo sopii oiken hyvin.

[Siili]

"Sekoittavassa" kavoituksessa edelleen kaavoitetaan näennäisesti omistusasuntoja mutta ne kaikki on 10 vuoden kuluttua vuokralla. Näin on käynyt kaikilla uusilla asuntoalueilla pääkaupnkiseudulla ja kaikissa muissakin kasvukeskuksissa.

Ehkä pitäisi puhua ennemminkin sijoitusasunnoista kuin omistusasunnoista, jos vähemmistö asuntoihin sijoittavissa asuu itse niissä.  "Sekoittavassa" kaavoituksessa määritellään vain kiintiöt eri tyyppisille sijoittajille.

[jka]

"Sekoittavassa" kavoituksessa edelleen kaavoitetaan näennäisesti omistusasuntoja mutta ne kaikki on 10 vuoden kuluttua vuokralla. Näin on käynyt kaikilla uusilla asuntoalueilla pääkaupnkiseudulla ja kaikissa muissakin kasvukeskuksissa.

Ehkä pitäisi puhua ennemminkin sijoitusasunnoista kuin omistusasunnoista, jos vähemmistö asuntoihin sijoittavissa asuu itse niissä.  "Sekoittavassa" asuntotuotannossa määritellään vain kiintiöt eri tyyppisille sijoittajille.

Juuri näin.

Sillä jolla on varaa ostaa omistusasunto/sijoitusasunto pääkapunkiseudulta on varaa valita muutenkin miten itse haluaa asua. Kuten jo sanoin pelkästään ytimen vanhan kämpän vuokratuloilla elelee leveästi, mukavasti ja paremmilla palveluilla vähän syrjemmällä. Pelkästään omasta lähipiiristä viime vuonna tämän ratkaisun taisi tehdä luokkaa kymmenen lapsiperhettä. Ainoa syy tähänkin asti joka rajoitti oli työmatkat. No, enää ei ole työmatkoja, eikä niitä enää koskaan tulekaan. Paluuta entisen ei tässä suhtessa ole joten päätös on aika helppo.

[Voitto Ankka]

Vuokralla asuvien kotitalouksien määrä kasvanut eniten vuosina 2013–2018

1. Kivistö, Vantaa: vuokratalouksia lisää 2364
2. Jätkäsaari, Helsinki: 2098
3. Tikkurila, Vantaa: 1727
4. Vuores, Lempäälä: 1496
5. Turun keskusta: 1398

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006411134.html

Miksiköhän tuossa tuo Vuores mainitaan Lempääläksi, kun se kuitenkin on käytännössä kokonaan Tamperetta, vaikka toki ihan metsässä? Asuntomessualue ja kaikkea.

j.

[Golimar]

Meri-Rastila on kuin aikamatka 1990-luvulle, mutta kohta sieltä hävitetään kokonaisia kortteleita – Osa taloista ei ehdi edes 30 vuoden ikään
Meri-Rastilan rantametsät päätettiin säästää, ja sitä perusteltiin nykyisten asuinkortteleiden huomattavalla tiivistämisellä.

X

Purkaminen liittyy Itä-Helsingissä sijaitsevan asuinalueen suureen muodonmuutokseen, joka nyt on alkamassa.

Suuressa roolissa on ”purkava uusrakentaminen”, joka tarkoittaa vanhojen rakennusten hävittämistä ja täysin uusien rakentamista tilalle. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Meri-Rastilan rakennuskanta on huomattavan nuorta: purettavia kohteita on yhteensä kymmenen, ja ne kaikki on rakennettu 1990-luvun alussa.

Esimerkiksi uudesta asuinrakentamisesta ehdoton valtaosa rakennetaan purkavan uusrakentamisen metodilla. Purettavaksi on suunniteltu yli 25 000 kerrosneliötä vanhoja asuinkerrostaloja ja opiskelijoiden koteja esimerkiksi osoitteissa Meri-Rastilan tie 9, 19 ja 26 sekä Harustie 7–8.

X

VUOSAAREN kaupunginosaan kuuluva Meri-Rastila on noin 5 300 ihmisen asuinalue, joka ennen 1990-lukua oli enimmäkseen metsäistä ulkoilualuetta.

X

Uudistaminen tehdään kahdessa vaiheessa. Kun koko uudistus on valmis, Meri-Rastilassa on asuntoja liki 10 000 ihmiselle.
Suunnitelmissa on alueen eriytymiskierteen katkaiseminen. Meri-Rastilassa on suhteellisesti enemmän vuokrataloja kuin mihin Helsinki tavoitteissaan pyrkii. Alueelle halutaan siis lisää omistusasujia tasapainottamaan tilannetta.

X

”Täydennysrakentamista ja muutosten tekemistä Meri-Rastilassa helpottaa se, että siellä on paljon institutionaalisia toimijoita kuten Heka, Sato ja Hoas”

X

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007749057.html

X

Suomalaista somalielämää Meri-Rastilassa
ASUINALUEETMAAHANMUUTTO
”Kun muutin tänne, niin meitä oli täällä viisi somalialaista, kolme perhettä, ja silloin uutisoitiin, että Meri-Rastilan tie on ’Mogadishu Avenue’ vaikka meitä oli viisi somalialaista...” (— Mies, 42 vuotta).

X

Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä noin 20–40-vuotiasta Meri-Rastilassa asuvaa somalitaustaista maahanmuuttajaa, joista yksi oli syntynyt Suomessa.

Helsinkiin on vasta 2000-luvun aikana syntynyt ensimmäiset aidosti monikulttuuriset asuinalueet. Viime vuosien maahanmuutto Helsingin seudulle on ollut nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin ja samalla etnisten vähemmistöjen joukko on yhä kirjavampaa. Uudet tulokkaat keskittyvät Helsingissä asumaan niille samoille asuinalueille, jonne ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat asettuivat muutama vuosikymmen sitten. Helsingissä tämä tarkoittaa pääosin vuokratalovaltaisia asuinalueita kaupungin lähiövyöhykkeellä. Asuntopoliittisten syiden lisäksi keskittymiseen vaikuttaa vahvasti myös maahanmuuttajien myöhemmät seudun sisäiset muuttopäätökset asettua asumaan lähelle omaa etnistä ryhmää (Vilkama 2011).

Meri-Rastilan muotoutuminen nykyisen kaltaiseksi monikulttuuriseksi asuinalueeksi on sekä suunnittelun että sattuman summa. Asuinalueen alun kehitykseen vaikutti 1990-luvun alun syvä taloudellinen lama, jonka seurauksena alueelle suunnitellusta asuntotuotannosta toteutui aluksi vain sosiaalisesti tuettu asuntorakentaminen. Vuokra-asuntojen osuus Meri-Rastilassa vuonna 2011 oli 54 % (ks. Aluesarjat 2013). Vuosaaressa uusien asuinalueiden rakentuminen ajoittui samoihin aikoihin, kun Suomi ja Helsinki vastaanottivat ensimmäisen merkittävän pakolaisaallon. Näin ollen Meri-Rastilaan rakentuville asunnoille syntyi yhteiskunnallista tilausta. Meri-Rastilan vieraskielisten määrä onkin kasvanut tasaiseen tahtiin asuinalueen rakentumisen myötä. Noin kahdessa vuosikymmenessä alueen vieraskielisen väestön määrä on kolminkertaistunut, kasvun jatkuessa edelleen. Vuonna 2012 Meri-Rastilan vieraskielisen väestön osuus oli 28,7 %, joka on samalla Helsingin korkein lukema (Helsingin kuntarekisteri: Facta 2012).

X

Alueen keskellä sijaitseva Haruspuisto nousikin monen haastateltavan kohdalla esille eräänlaisena alueen ”sydämenä”. Siellä maahanmuuttajat tutustuivat kantasuomalaisiin naapureihin ja oppivat suomen kieltä. Samanikäisten lasten leikkiessä yhdessä oli kanssakäyminen kantaväestön kanssa helppoa ja luontevaa. Alueen sosiaalinen merkitys osoittautui myös tärkeäksi vanhempien somalimiesten parissa, joille alueella sijaitseva kahvila merkitsi päivittäistä kokoontumista ystävien seurassa. Miehet kertoivat silti vierailevansa myös lähialueilla, kuten Itäkeskuksessa tapaamassa maanmiehiään. Nuorten somalitaustaisten maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot poikkesivat kuitenkin selvästi vanhemmasta sukupolvesta. Elämäntilanteestaan johtuen nuoret aikuiset olivat hyvin liikkuvaisia ja heidän sosiaaliset verkostonsa ylsivät asuinalueen lisäksi ympäri pääkaupunkiseutua.

X

Haastateltavien mukaan eri etnisten ryhmien välinen kanssakäyminen on Meri-Rastilassa melko vähäistä. Naapuruussuhteet jäävät melko pinnallisiksi ja eri ryhmät elelevät pitkälti omissa oloissaan. Osalle asukkaista naapuruussuhteet olivatkin jokseenkin yhdentekeviä, mutta enemmistö haastatelluista olisi kuitenkin halukas lisäämään kanssakäymistä muiden ryhmien suuntaan, etenkin kantasuomalaisten kanssa. Ylipäätään ihmiset tuntuivat Meri-Rastilassa asuvan sovussa, eikä esimerkiksi etnisiä jännitteitä arkipäiväisessä elämässä ollut havaittavissa.

X

”Kyllä mä haluisin tuntea paremmin ja enemmän naapureita, mutta suomalaiset ovat jotenkin ennakkoluuloisia...” (Nainen, 30 vuotta)

X

https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/suomalaista-somalielamaa-meri-rastilassa

X

Meri-Rastila (ruots. Havsrastböle) on Helsingin Vuosaaren kaupunginosan osa-alue. Meri-Rastilassa asuu 5 327 ihmistä (1.1.2017) ja työpaikkoja on 263 (31.12.2015).[1]

Nykyinen kerrostalovaltainen asuinalue on rakennettu pääosin 1990-luvun alkupuolella; sitä ennen alue oli lähinnä metsäistä Rastilan ulkoilualuetta. Vanhastaan alue on kuulunut Rastilan (Rastböle) keskiajalta periytyvän kartanon alueisiin, jonka maat Helsingin kaupunki hankki omistukseensa 1950-luvun alussa.

Osa-alueen asukkaista 39 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa.[3]

X

Meri-Rastila on yksi Helsingin monikulttuurisimpia alueita. Asukkaiden tulo- ja koulutustaso ovat kaupungin keskiarvoa matalampia.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Meri-Rastila

Rastilan kappelin voisi muuttaa moskeijaksi

Hanasaareen suunniteltu suur-moskeija on ollut otsikoissa viime päivinä, kiitos myös Markku Huuskon.

X

Pääkaupunkiseudulla asuu kymmeniä tuhansia islaminuskoisia ja heidän määränsä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Helsingissä on kymmenkunta pientä rukoushuonetta, mutta ne sijaitsevat usein kellareissa tai varastotiloissa. Yhtään varsinaiseksi sakraalitilaksi suunniteltua moskeijaa meillä ei ole.

X

Vuosaaren seurakunta tekisi hyvän tilin ja helpottaisi tiukkaa taloustilannettaan vuokraamalla tai myymällä kappelin islamilaiselle seurakunnalle. Kappeli olisi helposti muutettavissa pien-moskeijaksi, julkisivulta pitää vain poistaa luterilainen risti. Minareetin voi tehdä edullisesti vaikka ohuesta teräsputkesta.

Meri-Rastilan ja Kallahden asukkaista kolmasosa on maahanmuuttajia, heistä suuri osa muslimeja. Rastilan moskeija palvelisi myös muita Itä-Helsingin asukkaita, onhan se metroaseman lähellä. Se olisi kädenojennus maahanmuuttajille ja kertoisi, että he ovat tervetulleita Helsinkiin ja Vuosaareen.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/seppohonkanen/233887-rastilan-kappelin-voisi-muuttaa-moskeijaksi/

https://www.google.com/search?q=meri-rastila+maahanmuuttaja&oq=&aqs=chrome.0.69i59i450l8.186210551j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[mck]

Vuokralla asuvien kotitalouksien määrä kasvanut eniten vuosina 2013–2018

1. Kivistö, Vantaa: vuokratalouksia lisää 2364
2. Jätkäsaari, Helsinki: 2098
3. Tikkurila, Vantaa: 1727
4. Vuores, Lempäälä: 1496
5. Turun keskusta: 1398

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006411134.html

Miksiköhän tuossa tuo Vuores mainitaan Lempääläksi, kun se kuitenkin on käytännössä kokonaan Tamperetta, vaikka toki ihan metsässä? Asuntomessualue ja kaikkea.

j.

Jospa toimittaja ei syystä tai toisesta halunnut Tamperetta mainittavan tässä yhteydessä.
Vuoreksen alueesta 33% kuuluu lempäälän kuntaan.

[Fiftari]

Ilmeisesti Tampereen rantatunnelin liikenneturvallisuuskamerat ( Pastersteinin lanseeraama termi) ovat nyt paikallaan. Saa nähdä kuinka paljon välähtelee ekan viikon aikana.

[Murkula]

Ilmeisesti Tampereen rantatunnelin liikenneturvallisuuskamerat ( Pastersteinin lanseeraama termi) ovat nyt paikallaan. Saa nähdä kuinka paljon välähtelee ekan viikon aikana.

Onko kyseisessä tunnelissa sitten ollut niin paljon onnettomuuksia?

Viimeisin mitä kuulin oli iso peräänajo, joka muuten tapahtui samoihin aikoihin kun kehätiellä rysähti. Tuohon peräänajeluun tuskin auttaa pätkääkään auttavat naurettavat mopoluokan rajoitukset ja kameravalvonnat, joilla ihmiset vain ajetaan mukautuvan vakkarinsa turvin facebookkia selailemaan.

[Fiftari]

Onko kyseisessä tunnelissa sitten ollut niin paljon onnettomuuksia?

Viimeisin mitä kuulin oli iso peräänajo, joka muuten tapahtui samoihin aikoihin kun kehätiellä rysähti. Tuohon peräänajeluun tuskin auttaa pätkääkään auttavat naurettavat mopoluokan rajoitukset ja kameravalvonnat, joilla ihmiset vain ajetaan mukautuvan vakkarinsa turvin facebookkia selailemaan.

On siellä ollut jonkin verran onnettomuuksia joihin on käsittääkseni liittynyt HUOMATTAVA ylinopeus. Pääsääntöisesti porukka ajelee siellä 70-80km/h. Hienosti tuo vielä menee että koska tie sukeltaa alamäkeen tunneliin niin saattaa lipsahtaa ylinopeuden puolelle. No maski naamalle niin jää rikesakko saamatta. Lisäksi jos porukka haluaa niin mieltään voi osoittaa vaikka ajamalla satakunnankatua joka on tukossa jo silloin kun tunneli on suljettu.

[Seurailija]

Tallinnan tunneliketjun innoittamana päätin laittaa tämän tänne.

Suomen rautatiejärjestelmä perustuu suurelta osin 1800-luvulla rakennettuihin rataosuuksiin, jotka eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin. Suurin puute on se, että vain Helsinki-Tampere-rata on kaksiraiteinen, muut rataosat ovat pääosin yksiraiteisia.

Suurnopeusjunia (Pendolino) varten voisi rakentaa omia kaksiraiteisia rataosuuksia esim. seuraavasti:

Helsinki-Tampere, 161 km
Helsinki-Turku, 151 km
Turku-Tampere, 142 km
Tampere-Jyväskylä, 133 km
Jyväskylä-Oulu, 308 km
Oulu-Rovaniemi, 166 km

Helsinki-Oulu-rautatien pituus on tällä hetkellä 683 km. Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-rautatie lyhentäisi reitin pituuden pituuden 602 km:hon. Matka taittuisi nopeimmillaan alle 3 tunnissa. Helsinki-Rovaniemi-reitin pituudeksi tulisi 768 km. Matka taittuisi Pendolinolla nopeimmillaan 3,5 tunnissa.

Suomen tärkeimmät kaupunkikeskukset saataisiin yhdistettyä toisiinsa kaksiraiteisilla suurnopeusjunia varten rakennetuilla raiteilla. Näiden kaupunkien vaikutusalueella asuu n. 2,3 miljoonaa ihmistä.

[Voitto Ankka]

Jospa toimittaja ei syystä tai toisesta halunnut Tamperetta mainittavan tässä yhteydessä.
Vuoreksen alueesta 33% kuuluu lempäälän kuntaan.

Vuores on kyllä kokonaan Tamperetta. Alunperinhän hanke oli kahden kunnan yhteinen, mutta Lempäälä vetäytyi hankkeesta. Kunnan rajaakin siirrettiin Ruskontien kulmilla ihan sen takia, että jo kaavoitettua Vuoresta ei jäisi Lempäälän puolelle.

https://kartat.tampere.fi/oskari?zoomLevel=10&coord=330176.6682499999_6815536.745550001&mapLayers=1918+100+raster,2345+100+polygon_ontto&uuid=0ee42977-540a-42e6-9107-bc9767d00fac&noSavedState=true&showIntro=false

j.

[Chrattac]

Tallinnan tunneliketjun innoittamana päätin laittaa tämän tänne.

Suomen rautatiejärjestelmä perustuu suurelta osin 1800-luvulla rakennettuihin rataosuuksiin, jotka eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin. Suurin puute on se, että vain Helsinki-Tampere-rata on kaksiraiteinen, muut rataosat ovat pääosin yksiraiteisia.

Suurnopeusjunia (Pendolino) varten voisi rakentaa omia kaksiraiteisia rataosuuksia esim. seuraavasti:

Helsinki-Tampere, 161 km
Helsinki-Turku, 151 km
Turku-Tampere, 142 km
Tampere-Jyväskylä, 133 km
Jyväskylä-Oulu, 308 km
Oulu-Rovaniemi, 166 km

Helsinki-Oulu-rautatien pituus on tällä hetkellä 683 km. Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-rautatie lyhentäisi reitin pituuden pituuden 602 km:hon. Matka taittuisi nopeimmillaan alle 3 tunnissa. Helsinki-Rovaniemi-reitin pituudeksi tulisi 768 km. Matka taittuisi Pendolinolla nopeimmillaan 3,5 tunnissa.

Suomen tärkeimmät kaupunkikeskukset saataisiin yhdistettyä toisiinsa kaksiraiteisilla suurnopeusjunia varten rakennetuilla raiteilla. Näiden kaupunkien vaikutusalueella asuu n. 2,3 miljoonaa ihmistä.

Noita rataosuuksia voisi kyllä parantaa. Toinen asia, mitä olen ihmetellyt on se, miksi ei olla edes ehdotettu tavara- ja henkilökuljetuksiin erikoistunutta ns. länsirannan rataa:

Turku-(Uusikaupunki)-Rauma-Pori-(Merikarvia)-(Kristiinankaupunki)-Vaasa-(Pietarsaari)-Kokkola-Kalajoki-(Raahe)-Oulu-(Kemi)-Tornio

Tällä hetkellä esim. Turusta Poriin raideliikennettä käyttäen pitää mennä Tampereen kautta. Suluissa olevat mahdollisesti hitaampia junia varten ja suurnopeusjunat pysähtymään suluttomilla asemilla. Kalajoki ihan vain, koska tuonne on suhteellisen paljon lomaliikennettä mm. hiekkasärkkien ja kylpylän vuoksi.

Onko jollain tietoa, miksi tuollaisesta ei olla edes ehdotettu?

[HDRisto]

Ei taida olla tarpeeksi käyttöä, henkilöliikennettä, radalle. Mitä noista satamakaupungeista sitten viedäänkään ulkomaille niin tavara tulee vaakasuoraan idästä päin eikä kuljetella pohjois-etelä-pohjois- suuntaan tai sitten tuotteet (autot, dieselit, generaattorit jne.) tehdään paikanpäällä.
Lomaliikenne sitten ajelee matkailuautoilla ja asuntovaunujen kanssa tietä pitkin vapaaseen tahtiin.

[Supernuiva]

Tallinnan tunneliketjun innoittamana päätin laittaa tämän tänne.

Suomen rautatiejärjestelmä perustuu suurelta osin 1800-luvulla rakennettuihin rataosuuksiin, jotka eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin. Suurin puute on se, että vain Helsinki-Tampere-rata on kaksiraiteinen, muut rataosat ovat pääosin yksiraiteisia.

Suurnopeusjunia (Pendolino) varten voisi rakentaa omia kaksiraiteisia rataosuuksia esim. seuraavasti:

Helsinki-Tampere, 161 km
Helsinki-Turku, 151 km
Turku-Tampere, 142 km
Tampere-Jyväskylä, 133 km
Jyväskylä-Oulu, 308 km
Oulu-Rovaniemi, 166 km

Helsinki-Oulu-rautatien pituus on tällä hetkellä 683 km. Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-rautatie lyhentäisi reitin pituuden pituuden 602 km:hon. Matka taittuisi nopeimmillaan alle 3 tunnissa. Helsinki-Rovaniemi-reitin pituudeksi tulisi 768 km. Matka taittuisi Pendolinolla nopeimmillaan 3,5 tunnissa.

Suomen tärkeimmät kaupunkikeskukset saataisiin yhdistettyä toisiinsa kaksiraiteisilla suurnopeusjunia varten rakennetuilla raiteilla. Näiden kaupunkien vaikutusalueella asuu n. 2,3 miljoonaa ihmistä.

Myös päärata on ruuhkautunut, tai näin ainakin kerrotaan.  Pendolinoista puhutaan vieläkin paljon, mutta tämä junatyyppi jää piakkoin pois käytöstä. Ensimmäiset kaksi on jo romutettu, muutkin romutetaan kaiketi jo kymmenen vuoden sisällä. Tämän jälkeen palataan takaisin veturivetoisiin vaunuihin, joiden nopeus on käytännössä aivan sama kuin Pendolinolla. Pendolinojen aikataulunopeus on rakennettu jättämällä välipysäkkeiä pois ja antamalla etuoikeuksia. IC2-junatkin voivat kulkea käytännössä samaa nopeutta kuin Pendolinot, joihinkin mutkiin pitää vain hiljentää kokonaismatka-ajan kannalta merkityksettömän vähän.

Pendolinot olivat monien mielestä täydellinen virheinvestointi, joka tehtiin imago edellä.

[Seurailija]

Myös päärata on ruuhkautunut, tai näin ainakin kerrotaan.  Pendolinoista puhutaan vieläkin paljon, mutta tämä junatyyppi jää piakkoin pois käytöstä. Ensimmäiset kaksi on jo romutettu, muutkin romutetaan kaiketi jo kymmenen vuoden sisällä. Tämän jälkeen palataan takaisin veturivetoisiin vaunuihin, joiden nopeus on käytännössä aivan sama kuin Pendolinolla. Pendolinojen aikataulunopeus on rakennettu jättämällä välipysäkkeiä pois ja antamalla etuoikeuksia. IC2-junatkin voivat kulkea käytännössä samaa nopeutta kuin Pendolinot, joihinkin mutkiin pitää vain hiljentää kokonaismatka-ajan kannalta merkityksettömän vähän.

Pendolinot olivat monien mielestä täydellinen virheinvestointi, joka tehtiin imago edellä.

Pendolinot olisikin pitänyt saada Helsinki-Turku-välin sijaan välille Helsinki-Tampere, joka on Suomen on ainoa kokonaan kaksiraiteinen rataosuus.

Ehdottamassani mallissa rakennettaisiin viivasuoria, kaksiraiteisia oikoratoja mainitsemieni kaupunkien välille ilman välipysähdyksiä.

[Kallan]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan

Samalla valtuusto päätti, että Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan ja Tukholman matkustajaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan matkustajaliikenne Länsisatamaan.

HELSINGIN kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana kokouksessaan Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen. Tunnelin alustavaksi hinnaksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa.

Samalla valtuusto päätti, että Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan ja Tukholman matkustajaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan matkustajaliikenne Länsisatamaan.

Päätöksen teki valtuuston enemmistö, johon kuuluivat kokoomus, Sdp, Rkp, perussuomalaiset, keskusta, Avoin puolue ja Liike Nyt.

Kyseessä on periaatepäätös, eli esimerkiksi satamatunnelin tarkasta sijainnista ei vielä päätetty.

PÄÄTÖKSESSÄ on kyse kokonaisuudesta, jonka eri osat aiheuttavat eräänlaisen ketjureaktion: Jätkäsaaren satamatunnelin rakentaminen mahdollistaa Eteläsataman toimintojen siirtämisen Länsisatamaan ja Katajanokalle, ja tämä puolestaan vapauttaa Eteläsataman täysin uuteen käyttöön.

Satamatoiminnoista tyhjentyvä Eteläsatama puolestaan kytkeytyy olennaisesti Helsingin kävelykeskustaan ja keskustan elävöittämiseen. Myös nämä periaatelinjaukset ovat osa pakettia. Eteläsatamaan kaavaillaan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi esimerkiksi rantabulevardia ja palveluita, joilla keskustaa pyritään muuttamaan houkuttelevammaksi.

x

Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007781681.html

Jätkäsaaren liikennesumppuun tulee helpotusta tulevaisuudessa.

[Supernuiva]

^Kuinkahan moni päättäjä haluaa tässä muutoksessa Guggenheimin Eteläsataman paikalle? Meneeköhän läpi?