Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Outo olio]

Ja Espoonkin "menestys jatkuu".

Vanhassa omakoti­talossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennus­liikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita

Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.

Emilia Kangasluoma HS

7:00

Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.

Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.

Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.

”Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme”, Mieskonen kertoo.

”Hän vain totesi, että alueella on kysyntää.”

--

Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.

Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.

Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään

--

”Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen.”

Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

--

Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.

--

Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.

Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.

Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.

”Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia”, hän sanoo.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html

Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?

Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?

[no future]

No jos valesokkelit, piiloräystäät, huonosti suunnitellut tasakatot tai liian huonosti eristetyt yläpohjat on jotain rakennusteknisiä ratkaisuja mitä pitäisi suosia tai sallia uudisrakentamisessa, niin en sit tiiä kannattaako rakentaa uutta vai ostaa suoraan joku 1970-luvun helmi.

Sitä en ymmärrä miksi tommoisten korjaaminen tai järkevä uudistaminen pitäisi kaavoitusjeesusten tai muiden lupaviranomaisten toimesta kieltää? Pääsääntöisesti esim energiatehokkuuden parantaminen on ihan pätevä syy rakennuksen isoihinkin muutoksiin. Valesokkeleitakin korjataan ihan rutiininomaisesti nykypäivänä, ja tasakattoja saa vaihtaa harja- tai pulpettikatoiksi.

[Kallan]

Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien.

Miksi niitä munamankelibaanoja muuten puhdistetaan moottoroidulla kalustolla? Eikö se ole vähän huijausta?

Kyllä aidossa viherstadissa pitää olla polkuaurat ja polkutraktorit.

Toiset päästöt lienevät parempia kuin toiset päästöt. Näin joka päivä totean arkielämässäni, kun kommunikoin tähän viherideologiaan aiankin näennäisesti uskovien ihmisten kanssa. Eihän tässä koko viherideologiassa ole järjen häivää kun sitä tarkemmin tutkii, mutta se ei Tiedepuoluetta haittaa.

[sancai]

Ja Espoonkin "menestys jatkuu".

Vanhassa omakoti­talossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennus­liikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita

Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.

Emilia Kangasluoma HS

7:00

Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.

Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.

Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.

”Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme”, Mieskonen kertoo.

”Hän vain totesi, että alueella on kysyntää.”

--

Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.

Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.

Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään

--

”Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen.”

Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

--

Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.

--

Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.

Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.

Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.

”Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia”, hän sanoo.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html

Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?

Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?

Tämä on juuri kannattavaa kehitystä. Omakotitaloista on huutava pula pk-seudulla ja nyt jo hyvin suurituloisetkin ihmiset joutuvat pakenemaan kehyskuntiin, koska ei ole sitä miljoonaa laittaa omakotitaloon.

Täydennysrakentaminen on se helpoin tapa saada lisää asuntoja ja kuntataloudelle hyvin suotuisaa. Infra on jo valmiina eikä tarvitse rakentaa uusia kouluja, kun vanhenevien vanhojen alueiden koulut saadaan taas täytettyä. Boomerit tietysti vastustavat, mutta nuoret ovat etenevissä määrin sitä mieltä, että 70 luvun väljät slummit matalaksi ja aitoa dynaamista kaupunkia tilalle. Luulisi espoolaisen hommalaisenkin haluavan mielummin lisää miljonäärejä Westendiin kuin radanvarteen kerrostalokämppiä.

[Titus]

Helsinki aloittaa Mannerheimintien peruskorjauksen keväällä 2023
06.05.2022 11:08
Helsinki aloittaa kaupungin pääkadun, Mannerheimintien, peruskorjauksen ja uudistamisen ensi vuonna. Mannerheimintie peruskorjataan Postikadun ja Runeberginkadun sekä Runeberginkadun ja Reijolankadun välisiltä osuuksilta. Samalla uusitaan Mannerheimintien silta.

Mannerheimintie on yksi Helsingin tärkeimmistä pääväylistä ja valtakunnallisesti merkittävä sisääntuloväylä. Peruskorjauksen aikana rakennetaan uusia jalkakäytäviä, yksisuuntaisia pyöräteitä ja raitiotiekiskoja sekä korjataan ajoratoja.

Pintarakenteiden lisäksi paljon menee uusiksi myös kadun alla. Urakan aikana uusitaan kadunalainen kunnallistekniikka, kuten kaapelit sekä vesi- ja viemäriputket. Uudistus on välttämätön, sillä osa Mannerheimintien kunnallistekniikasta on jopa 1900-luvun alusta.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsinki-aloittaa-mannerheimintien-peruskorjauksen-kevaalla-2023

Tämä urakka tulee heijastumaan myös tähän liittyvien kauempana olevien remonttien muodossa, esim Tukholmankadulle ollaan valmistelemassa raitiovaunujen kääntöpaikkaa.

[ohkurin_narsi]

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008792043.html

Espooseen tehtiin laituri joka maksoi 98k€.

Koko keskustelu on siitä että saako siellä uida. Kukaan ei jostain syystä kysy miksi tommoinen kuppainen pikku laituri voi maksaa 98k€???

Suomessahan ei ole korruptiota.

[Dangr]

^Saati lasten leikkipaikka...

"Vuosittaisten ylläpitokustannusten lisäksi leikkipaikoista muodostuu jatkuva investointitarve uusien paikkojen rakentamisen ja olevien peruskorjausten myötä. Keskimääräisen uuden leikkipaikan rakentaminen maksaa 100.000 - 1.000.000 euroa ja peruskorjaaminen keskimäärin 120.000 euroa, keskustan leikkipaikoissa jopa yli puoli miljoona euroa. "

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta/Kokous_2562019/Viherpalveluohjelman_mukaiset_leikkipaik(99337)

Oheisen kuvan Busteri maksaa 17000e 40 hevosvoimaisella moottorilla.

Noissa ei ole mitään suhteellisuutta.

[ohkurin_narsi]

^
Mihin raha menee? Tossa olisi tutkivalle journalistille töitä, jos semmoisia vielä on.

Kuten sanottua, raha vs mitä sillä saa on ihan absurdia. Kuka noita urakoita tekee, ja kuka urakat antaa?

Tulee mieleen että nojataan "ketjulapioon".

[Jorma M.]

^
Mihin raha menee? Tossa olisi tutkivalle journalistille töitä, jos semmoisia vielä on.

Suomalainen "karpojournalismi" päättyi joskus 1980-luvulla. Ainakin ns. laatumedioissa.

Korkea-arvoisemmilla toimittajilla on keskuudessaan taistolaisuuteen verrattava, äärettömän kireä kontrolli. Jokaisen toimittajan on kaikissa päätöksissään ja uutisoinneissaan huomioitava mitä Yhteisö sanoo.

Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin tämä kontrolli ulottuu myös kaikkeen "kokoomuslaiseen" viittaavaan. Eli punavihreäkään valtamedian edustaja ei voi kirjoitella hupaisia juttuja leikkipaikkojen tai katujen auki repimisten järjettömyyksistä. Siis tyyliin päiväkodilla on kaikki rahat loppu, 1 hoitaja per 20 lasta, mutta pihalle asennetaan 300 000 euron keinuja erityisalustoineen koska EU-direktiivi se ja KOK-lobbaus tämä. Kokoomuksen ja vihreiden "sidosryhmät ja yhteistyökumppanit" huomioidaan aina. Jokainen järjettömyyden käsittely-yritys naureskellaan kumoon ja populismi-leimat sinkoilevat.

Toimittajaeliittiin kuuluvilla on aina ja kaiken takana raha. Joku ehkä ajattelee, että onpa kummallinen väite. Mutta 4/5 eliitistä on vihreitä ja -kokkareita ja rahahan se pyörittää. Mutta koskee myös vasemmistoliittolaisia toimittajia. Hekin halveksivat ääneen pieni- ja keskituloisia helsinkiläisiä jotka asuvat mamulähiöissä ja joiden lapset käyvät mamukouluja.

[ohkurin_narsi]

Karpoa kannattaa katsoa tuubissa. Siellä on monta aika hienoa juttua.

Mutta olet oikeassa että normi toimittajat edustavat elitismiä, ja tommoista juttua on vaikea tehdä.

Sen sijaan tilanne on että tommoisiin hankkeisiin uppoaa miljoonia ja miljoonia, ja ihmetellään korkeaa veroäyriä.

[Titus]

"köyhät ja varsinkin autoilijat pois Hgistä"-vihreä siirtymä etenee:

Helsingin pysäköintimaksut nousemassa: asukaspysäköinti kantakaupungissa maksaisi 50 euroa, ykkösvyöhykkeelle parkkeeraaminen 7,10 euroa tunnissa
Kaupunkiympäristölautakunta linjasi kaupungin uuden pysäköintipolitiikan tiistaina.

Kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen SDP:n Olli-Pekka Koljonen pitää uusia linjauksia onnistuneena. Hänen mukaansa kantakaupungin alueella maksuja on varaa korottaa reippaastikin.

SDP:n Koljosen mukaan kokoomuksen ajamat alhaisemmat korotukset eivät olisi mahdollistaneet uudistuksella tavoiteltua palvelun parantamista.

– Voi sanoa, että jopa melko eriskummallinen veto pormestaripuolueelta, Koljonen sanoo.

Koljosen mukaan SDP:ssä katsottiin, että jo kaupungin strategiassa oli sitouduttu palvelun parantamiseen myös tällä sektorilla.

https://yle.fi/uutiset/3-12459451

7,10€/h niinkuin mistä hyvästä? tai tuo korotus 50€hen koska "voimme tarjota näin parempia palveluita"? mitä helvetin "palveluita"? kadut on vuosi vuodelta huonommin aurattuja ja osa Hgin tiestöstä aivan järkyttävässä kunnossa.


kaupungin strategia on nollata autoilu Hgin alueella jotta jotain ihanaa.

[Siili]

"Sekoittavan asuntotuotannon" käytännön ongelmat realisoituvat:

HS 26.5.2022

Asukkaiden unelma kariutui ongelmiin: Koskelan kortteli­piha Helsingissä onkin painajainen

Neljällä helsinkiläisellä kerrostalolla on yhteinen piha, jonka asioiden hoitaminen on osoittautunut vaikeaksi.UUSI korttelipiha Koskelan historiallisella sairaala-alueella on osoittautunut yhteisöllisen paratiisin sijasta painajaiseksi. Ongelmaksi on muodostunut yhteistyön puute eri kiinteistöjen kesken.

Pihaa ympäröi neljä taloa. Yhdessä niistä on Avaran vuokra-asuntoja, toisessa omistusasuntoja ja kahdessa muussa asunto-osuuskunnan asuntoja.

Vastaavat korttelipihat ovat yleistyneet Helsingin uusilla asuinalueilla. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoi Helsingin Sanomissa maaliskuussa, että kaupungin tahtotilana on korttelipihojen leviäminen.UUSI korttelipiha Koskelan historiallisella sairaala-alueella on osoittautunut yhteisöllisen paratiisin sijasta painajaiseksi. Ongelmaksi on muodostunut yhteistyön puute eri kiinteistöjen kesken.

KOSKELASSA ongelmia aiheuttaa se, että kiinteistöjen pitäisi huolehtia pihasta yhdessä, mutta käytännössä yhteistyö ei ole toiminut sujuvasti.

Osa asukkaista kokee, että erilaiset asumismuodot taloissa ovat yksi ongelman syistä. He arvelevat, että esimerkiksi Avaran tavoitteena on saada vuokratuloja asunnoistaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
...

[Rauno Murju]

^ Ettei vain olisi kulttuurisesti erilaisia asukkaita näissä erilaisissa kiinteistöissä tungettuna samaan pihapiiriin tai jopa edistyksellisimmillään samaan rappukäytävään.

Konfliktihan siitä helposti syntyy.

[Siili]

^ Ettei vain olisi kulttuurisesti erilaisia asukkaita näissä erilaisissa kiinteistöissä tungettuna samaan pihapiiriin tai jopa edistyksellisimmillään samaan rappukäytävään.

Konfliktihan siitä helposti syntyy.

Kyllähän asenne lähiympäristöön vaihtelee väistämättä myös sen mukaan, omistaako sitä vai onko siinä vuokralla.

[L. Brander]

Mutta onko se kaupunkilaisten tahtotila? Onko se teknisesti- ja taloudellisesti järkevää? Rakentaako se yhteisöä (jos sellaisen nyt pitää edes olla tavoitteena)? Nämä vasurit ja muka oikeistoliberaalit on kovia määräämään pakotettua kivaa, yhteisöllisyyttä, korttelikomiteaa jne.

Vastaavat korttelipihat ovat yleistyneet Helsingin uusilla asuinalueilla. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoi Helsingin Sanomissa maaliskuussa, että kaupungin tahtotilana on korttelipihojen leviäminen.

[Titus]

HSL alkaa maksaa tuntuvia bonuksia ylimmälle johdolle keskellä historiallista talouskriisiä
Helsingin seudun liikenteen ylin johto saa uudenlaisen kannustinohjelman. Poikkeuksellisen vaikea taloustilanne perustelee HSL:n hallituksen puheenjohtajan mukaan bonusten tarvetta.

Katja Kuokkanen HS
15:20
HELSINGIN seudun liikenteen (HSL) ylintä johtoa voi odottaa lähivuosina jopa lähes vuoden palkkaa vastaava bonuspalkkio. Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavan HSL:n hallitus on ottanut käyttöön uudenlaisen johtajien ja avainhenkilöiden kannustinohjelman.

Käytännössä toimitusjohtaja Mika Nykänen voi onnistuessaan saada lisäpalkkiota enimmillään yhteensä noin 145 000 euroa ja kuusi tulosalueen johtajaa enimmillään noin 86 000 euroa. Palkkiot maksetaan kolmivuotisen kauden jälkeen.

Nykäsen kokonaisvuosipalkka on runsaat 162 000 euroa. Tulosalueiden johtajien Ilmari Mäkisen, Sini Puntasen, Johanna Wallinin, Mari Flinkin ja Hannu Heikkisen vastaava vuosipalkka on runsaat 97 000 euroa ja Päivi Alakuijalan 96 000 euro

HSL on samaan aikaan historiallisen heikossa taloustilanteessa. Kahtena edellisvuonna koronapandemia on yhtiön sanoin romahduttanut lipputulot.

Viime vuonna lipputuloja kertyi noin 235 miljoonaa euroa ja toissa vuonna noin 243 miljoonaa euroa. Ennen pandemiaa vuonna 2019 lipputuloja oli 383 miljoonaa euroa. Heikkoa tilannetta seuraa todennäköisesti kasvavat lipunhinnat ja heikkenevä palvelu.

Arvioidessaan viime vuoden talouslukuja Nykänen totesi tilanteen korjaamisen ”luovan kasvavia paineita matkustajilta perittävien hintojen merkittäviin korotuksiin tai palvelutason heikennyksiin”.

”Mitä todennäköisimmin molempiin”, hän lisäsi.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008846332.html

Saarikkomainen "emmä tiedä mitä köyhä on" paskanhieronta jatkuu nyt viranomaisten taholta koska.... no miksi ei.
Ja eihän nyt joku +160k€/vuosi ole mitään poliittisena hillotolppana... johon viiden ka köyhän vuosipalkka bonareita päälle...

edit:

hieman taustaa parin vuoden takaa:

Helsingin seudun liikenne (HSL)
Kokematon Mika Nykänen ohitti joukkoliikennekonkarin arvalla HSL:n johtajan valinnassa – miten uusi pomo kehittää 1,5 miljoonan ihmisen liikkumista?

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on valinnut hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen, 54, kuntayhtymän toimitusjohtajaksi.

Hallitus päätti valinnasta ehdokasvaalilla, jossa ehdolla olivat kaikki 25 tehtävää hakenutta henkilöä. Äänet jakautuivat tasan 7–7 Mika Nykäsen ja Ville Lehmuskosken kesken. Äänestyksen jälkeen lopullisen valinnan ratkaisi arpa.

Mika Nykänen työskentelee tällä hetkellä Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajana, eikä hänellä ole aiempaa työkokemusta joukkoliikenteen alalta. Lehmuskoski on Helsingin kaupungin liikenteen (HKL) toimitusjohtaja.

https://yle.fi/uutiset/3-11628091

 

[Titus]

vähän edellistä aihetta liipaten:

Vesimaksuihin luvassa tuntuvia korotuksia – HSY velkaantunut pahoin: "Investointeja on pakko jotenkin kustantaa"

HSY on velkaantunut pahasti. Myös kovana laukkaavalla inflaatiolla on vaikutuksensa.

Pääkaupunkiseudun veden käyttö- ja perushintoihin on suunnitteilla tuntuvia korotuksia. Näin kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Syynä on HSY:n jatkuvasti kasvaneiden investointipaineiden tuoma velkaantuminen, sillä HSY:n budjeteissa velkaa on jatkuvasti otettu noin sata miljoonaa euroa vuodessa.

Velka on melkoinen konsernille, jonka vuotuinen liikevaihto on vain noin 400 miljoonaa euroa.

– Korotuspaineita on, sitä ei käy kiistäminen. Maksujen hinnat päättää viime kädessä tietenkin HSY:n hallitus, mutta investointeja on pakko kustantaa jollain tavoin, myöntää HSY:n toimitusjohtajana viime lokakuussa aloittanut Tommi Fred, 53.

Fred myöntää, että kynnys hinnankorotuksiin on ollut HSY:ssä suuri. Hänen mukaansa HSY:n hallitukselle on esitetty lähivuosille vesimaksuihin vuosittainen viiden–kuuden prosentin korotustarve. Varsinaiset päätökset maksuista tehdään kuitenkin aina vuosittain.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4631863

jännittävää nähdä montako sataa tuhatta tästä johtamisesta saa boonuksia 

[Titus]

Kävelin Ympyrätalolta Kurviin tässä sunnuntain ratoksi: näin Hämeentiellä seitsemän pyöräilijää joista neljä oli woltteja. Saman verran sähkölautoja joista viisi oli woltteja.

Mahtaa olla viikolla ruuhkaa, että se satojen, ellei tuhansien, pyörien vuorokausi ka saavutetaan... 

[Titus]

Suosituille alueille aiotaan rakentaa uutta Helsingissä – Ulla, 56, kyseenalaistaa: "Mikä tarve on laittaa joka paikkaan maksimaalisesti asuntoja?"

Helsingin kaupunki suunnittelee tiivistävänsä asuntokantaa Munkkivuoressa ja Talinrannassa. Uusia rakennuksia olisi näillä näkymin tiedossa etenkin Munkkivuoren ja Talinrannan väliin Taiteentekijäntien läheisyyteen. Paikalla sijaitsee tällä hetkellä hiekkakenttä ja nurmikkoa.

Lisäksi tarkoituksena on selvittää taloyhtiöiden kanssa mahdollisuuksia rakentaa nykyisiin kortteleihin. Ulvilantien pohjoispuolen metsä on puolestaan säästymässä. Tosin osana Vihdintien kaupunkibulevardia tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa metsään Huopalahdentien lähellä. Myös Ulvilanpuisto säilytetään.

Syy lisärakentamiselle on väestöennuste. Helsingissä asuu kaupungin arvioiden mukaan 2040-luvulla noin 770 000 ihmistä, eli 150 000 enemmän kuin nykyisin. Kaupunki on linjannut, että niin uusille kuin vanhoille alueille rakennetaan.

Helsingin kaupungin Marina Fogdell vakuuttaa, että luontoarvot ja liikenteeseen liittyvät kysymykset tullaan huomioimaan.

Fogdell painottaa, että Munkkivuori ja Talinranta edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria ja kaupunki-ihannetta.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4626403

Tuohon suunnitteluun ja ennusteeseen, niin onkohan tilattu samoilta toimijoilta kuin ym pyöräkadun käyttäjäennusteet ja esim Jätkäsaaren liikennesuunnittelu (spoiler: on).

Kaupunki veti Malmin kentän ypäristöstä liito-oravametsät sileäksi ja sama kävi Honkasuolla, eli ikivanha luonnonvarainen metsä kaadettiin kokonaan pois ja paikalla sijainnut suo kuivatukseen.

eli vihreä siirtymä nyt vaan vaatii vähän metsän kaatoa ja suon kuivatusta... 


milloin PS ottaa oikeasti kopin tästä "vihreästä tekemisestä" ja täysin päinvastaisen puhumisesta ?

[Hae-won]

Metsää riittää muualla Suomessa. Pitäisi rakentaa korkeammin jos  nurmikkoa ja hiekkakenttiä halutaan säilyttää.

[-PPT-]

Osaako kukaan akateemisia asioita paremmin tietävä kertoa että onko olemassa jotain oppiainetta jota voi korkeakoulutasoisesti opiskella ainoastaan pk-seudulla?

Nykyäänhän lähes joka maakunnassa on yliopistotasoinen opinahjo niin parasta olisi että opiskelijat aina mahdollisuuksien salliessa opiskelisivat siellä oman maakuntansa korkeakoulussa.

[Titus]

Osaako kukaan akateemisia asioita paremmin tietävä kertoa että onko olemassa jotain oppiainetta jota voi korkeakoulutasoisesti opiskella ainoastaan pk-seudulla?

Luonnollisesti maatalous-metsätieteellinen Viikissä 

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on yksi Helsingin yliopiston 11:stä tiedekunnasta. Se on toimialallaan Suomen ainoa korkeinta yliopisto-opetusta tarjoava ja johtava koulutus- ja tutkimusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee Viikin kampusalueella yhdessä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan, farmasian tiedekunnan ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tiedekunnan tieteenalat ovat elintarviketieteet, maataloustieteet, metsätieteet, taloustieteet ja ympäristötieteet.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopiston_maatalous-mets%C3%A4tieteellinen_tiedekunta

Mikäpä muu sopisi Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen opinahjoksi 

[sancai]

Suosituille alueille aiotaan rakentaa uutta Helsingissä – Ulla, 56, kyseenalaistaa: "Mikä tarve on laittaa joka paikkaan maksimaalisesti asuntoja?"

Helsingin kaupunki suunnittelee tiivistävänsä asuntokantaa Munkkivuoressa ja Talinrannassa. Uusia rakennuksia olisi näillä näkymin tiedossa etenkin Munkkivuoren ja Talinrannan väliin Taiteentekijäntien läheisyyteen. Paikalla sijaitsee tällä hetkellä hiekkakenttä ja nurmikkoa.

Lisäksi tarkoituksena on selvittää taloyhtiöiden kanssa mahdollisuuksia rakentaa nykyisiin kortteleihin. Ulvilantien pohjoispuolen metsä on puolestaan säästymässä. Tosin osana Vihdintien kaupunkibulevardia tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa metsään Huopalahdentien lähellä. Myös Ulvilanpuisto säilytetään.

Syy lisärakentamiselle on väestöennuste. Helsingissä asuu kaupungin arvioiden mukaan 2040-luvulla noin 770 000 ihmistä, eli 150 000 enemmän kuin nykyisin. Kaupunki on linjannut, että niin uusille kuin vanhoille alueille rakennetaan.

Helsingin kaupungin Marina Fogdell vakuuttaa, että luontoarvot ja liikenteeseen liittyvät kysymykset tullaan huomioimaan.

Fogdell painottaa, että Munkkivuori ja Talinranta edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria ja kaupunki-ihannetta.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4626403

Tuohon suunnitteluun ja ennusteeseen, niin onkohan tilattu samoilta toimijoilta kuin ym pyöräkadun käyttäjäennusteet ja esim Jätkäsaaren liikennesuunnittelu (spoiler: on).

Kaupunki veti Malmin kentän ypäristöstä liito-oravametsät sileäksi ja sama kävi Honkasuolla, eli ikivanha luonnonvarainen metsä kaadettiin kokonaan pois ja paikalla sijainnut suo kuivatukseen.

eli vihreä siirtymä nyt vaan vaatii vähän metsän kaatoa ja suon kuivatusta... 


milloin PS ottaa oikeasti kopin tästä "vihreästä tekemisestä" ja täysin päinvastaisen puhumisesta ?

Helsingin väestöennusteet ovat olleet historiallisesti aina alakanttiin. Siksi viime vuosikymmenet on rakennettu liian vähän ja tämä kumuloitunut asuntopula on johtanut asuntojen hintojen ja vuokrien nousuun. Mikäli halutaan säästää oikeaa luontoa, tulee täydennysrakentaa juuri tämänlaisia paikkoja, hiekkakenttiä ja nurmikoita, eikä rakentaa uusia lähiöitä kauas vanhan kaupunkirakenteen ulkoupuolelle, jossa on vielä jäljellä yhtenäistä metsäaluetta ja kulttuurimaisemaa. Täydennysrakentaminen on parasta niin luonnon kuin kuntatalouden kannalta. Helsinki menettää koko ajan keskituloisia veronmaksajia, koska asunnot ovat liian kalliita. Ulla 56 v tietysti vastustaa uusia asuntoja, koska rakentamatta jättäminen tekee heidät rikkaiksi, jotka onnistuivat ostamaan asunnon, kun ne olivat vielä edullisempia. Minulla ei ole koskaan varaa omaan asuntoon Helsingissä, mikäli asuntopulaa ei saada korjattua.

t. Uudellamaalla asuva nuori

[-PPT-]

Hauskaa huomata miten ajan kuluessa halut muuttuvat.

20v sitten nuorena miehenä koin katastrofaalisena elämänmuutoksena kun jouduin muuttamaan pois Kalliosta Vantaalle.

Tänä päivänä en Kallioon muuttaisi vaikka ilmaista kämppää tarjottaisiin.

Tikkurilasta on muodostunut kotiseutu mutta jos muuttamaan joutuisin niin voisin harkita jopa jotain  Järvenpäätä.

[Melbac]

Hauskaa huomata miten ajan kuluessa halut muuttuvat.

20v sitten nuorena miehenä koin katastrofaalisena elämänmuutoksena kun jouduin muuttamaan pois Kalliosta Vantaalle.

Tänä päivänä en Kallioon muuttaisi vaikka ilmaista kämppää tarjottaisiin.

Tikkurilasta on muodostunut kotiseutu mutta jos muuttamaan joutuisin niin voisin harkita jopa jotain  Järvenpäätä.

En muuttaisi vantaalle vieläkään,tosin en myöskään kallioon enkä johonkin idän mamulähiöön.Alkaa olemaan hyvät asuinalueet vähissä helsingissä nykyään.:/

[Siener]

Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.

Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!

[Melbac]

Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.

Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!

Oikeasti noi vantaan yms uudet lähiöt on aika kolkkoja,keskelle peltoa pistetty taloja ja paikasta ei pääse mihinkään ilman autoa.Ruokauppaakaan ei taida olla osassa noista lähiöistä?.Vuokratkaan ei paljoa eroa helsingin lähiön vuokrista.Paljon on "sikakallis" vuokra?.Jos vuokra on tarpeeksi iso niin et sä siihen saa mitään asumistukea.Sama juttu jos sun palkkas on liian suuri.Espoo on sitten vähän eri juttu kun sinne menee nykyään metro.

Tuolla on kelan asumistuen laskuri jolla jokainen voi tarkistaa paljon saisi omaan vuokrakämppäänsä asumistukea.

https://asiointi.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication?&lang=fi

Helsingissä asumismenoina hyväksytään yhdeltä 537€/kk kun taas jossain "muussa kunnassa" olevalta hyväksytään 1 157€/kk

Tuolla noi luvut.
https://www.kela.fi/asunto-ja-asumismenot

Taidat pystyä asumaan kelan tuilla jossain omakotitalossa jos asut jossain muussa kunnassa?.

[sancai]

Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.

Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!

Itäsaksalainen suunnittelu painotti väljyyttä. Myös Suomessa 60 - 70-lukujen lähiöt rakennettiin väljyys edellä. Modernismi oletti, että ihminen on kone ja suunnittelija voi luoda täydellisen kaupungin täyttämällä tietyt modernistiset parametrit, kuten valoisuus (rakennusten suuntaaminen), väljyys (rakennusten etäisyys toisistaan), liikenteelle optimoitu katutila, maksimaalinen turvallisuus (erotettu jalankulku ja autoilu), luonto (mahdollisimman paljon metsää rakennusten välissä), standardoitut palvelut (kauppa, päiväkoti, koulu jne.), joukkoliikenneasema tietyllä etäisyydellä... Tämä oli ns. tieteellistä sosialismia, joka kohtasi tyypilliset sosialismin ongelmat.

Helsingin väljin ja luonnonläheisin alue, modernismin mukainen ihanne, on Kontula, siellä on eniten luontoa ja suurin väli rakennusten välissä. Lopputulos ei ole kovin miellyttävä. Suomalaisten rakastamat kauniit kaupungit Länsi-Euroopassa onkin rakennettu erittäin tiiviisti ja täysin päinvastaisella suunnitteluideologialla. Nämä kaupungit ovat kehittyneet orgaanisesti ja ilman suurta sääntelyä. Näiden kaupunkien mittaava on rakentunut ihmisen eikä auton mukaan ja lopputuloksena on inhimillisen ja käsitettävän kokoisia urbaaneja tiloja, joissa etäisyydet ovat pienet ja täten palvelutiheys suuri. Harva suomalainen menee ihailemaan Itä-Euroopan väljiä lähiöitä tai fiilistelemään yhdysvaltalaisten kaupunkien parkkikenttiä, vaikka sellaista vaaditaan suomalaisiin kaupunkeihin.

[Siener]

Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.

Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!

Oikeasti noi vantaan yms uudet lähiöt on aika kolkkoja,keskelle peltoa pistetty taloja ja paikasta ei pääse mihinkään ilman autoa.Ruokauppaakaan ei taida olla osassa noista lähiöistä?.Vuokratkaan ei paljoa eroa helsingin lähiön vuokrista.Paljon on "sikakallis" vuokra?.Jos vuokra on tarpeeksi iso niin et sä siihen saa mitään asumistukea.Sama juttu jos sun palkkas on liian suuri.Espoo on sitten vähän eri juttu kun sinne menee nykyään metro.

Tuolla on kelan asumistuen laskuri jolla jokainen voi tarkistaa paljon saisi omaan vuokrakämppäänsä asumistukea.

https://asiointi.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication?&lang=fi

Helsingissä asumismenoina hyväksytään yhdeltä 537€/kk kun taas jossain "muussa kunnassa" olevalta hyväksytään 1 157€/kk

Tuolla noi luvut.
https://www.kela.fi/asunto-ja-asumismenot

Taidat pystyä asumaan kelan tuilla jossain omakotitalossa jos asut jossain muussa kunnassa?.

--------
Miten minun asumiseni tähän kuuluu? Sen voin sanoa, etten ole missään tekemisissä Kelan kanssa, enkä aio olla jatkossakaan.
Ja nyt kun voin tehdä töitä etänä, ei tarvitse enää Helsingin kauttakaan matkustaa.

Koitahan keskittyä itse asiaan! Minulle on muutaman vuosikymmenen aikana näyttäytynyt Helsingin rappio, jota viherhulluus vielä kiihdyttää. Kauan sitten kävin mielelläni siellä kesätöissäkin.
Nykyään tosiaan riittää Kampissa vaihto toisesta bussista toiseen, kaukoliikenteessä.

[Dangr]

Minusta keskustoihin voisi ihan hyvin rakentaa edullisia miniasuntoja. Se olisi joillekin ryhmille ja elämäntilanteille sopiva. Koot siinä parinkymmenen neliön luokkaa ja yhtiövastikkeet sen mukaisia. Ja koska edullinen asuminen houkuttaa epämääräistä porukkaa, niin kaikki asunnot omistusasunnoiksi ja edelleenvuokraamiskielto.

Alakerroksiin työskentely- ja toimitiloja.