Kirjoittaja Aihe: Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju  (Luettu 586238 kertaa)

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 205
  • Liked: 11048
  • Manner-Suomen Tasavalta
Ja Espoonkin "menestys jatkuu".

Lainaus
Vanhassa omakoti­talossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennus­liikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita

Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.

Emilia Kangasluoma HS

7:00

Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.

Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.

Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.

”Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme”, Mieskonen kertoo.

”Hän vain totesi, että alueella on kysyntää.”


--

Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.

Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.

Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään

--

”Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen.”

Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

--

Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.

--

Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.

Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.

Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.

”Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia”, hän sanoo.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html

Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?

Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 501
  • Liked: 2128
No jos valesokkelit, piiloräystäät, huonosti suunnitellut tasakatot tai liian huonosti eristetyt yläpohjat on jotain rakennusteknisiä ratkaisuja mitä pitäisi suosia tai sallia uudisrakentamisessa, niin en sit tiiä kannattaako rakentaa uutta vai ostaa suoraan joku 1970-luvun helmi.

Sitä en ymmärrä miksi tommoisten korjaaminen tai järkevä uudistaminen pitäisi kaavoitusjeesusten tai muiden lupaviranomaisten toimesta kieltää? Pääsääntöisesti esim energiatehokkuuden parantaminen on ihan pätevä syy rakennuksen isoihinkin muutoksiin. Valesokkeleitakin korjataan ihan rutiininomaisesti nykypäivänä, ja tasakattoja saa vaihtaa harja- tai pulpettikatoiksi.

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 343
  • Liked: 3881
  • Panda nimeltä Kallan.
Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien.

Miksi niitä munamankelibaanoja muuten puhdistetaan moottoroidulla kalustolla? Eikö se ole vähän huijausta?

Kyllä aidossa viherstadissa pitää olla polkuaurat ja polkutraktorit.

Toiset päästöt lienevät parempia kuin toiset päästöt. Näin joka päivä totean arkielämässäni, kun kommunikoin tähän viherideologiaan aiankin näennäisesti uskovien ihmisten kanssa. Eihän tässä koko viherideologiassa ole järjen häivää kun sitä tarkemmin tutkii, mutta se ei Tiedepuoluetta haittaa.
Korona ei oo enää trendikästä joten sitä ei kukaan pelkää näön vuoksi enää eikä siitä kukaan siis hyvesignaloi. Massamedian uusi käsky: unohtakaa korona ja sen varjolla tehty valtaisa omaisuuden uusjako. / Putin ja Zelensky, lopettakaa nyt se nahistelu ja palatkaa päiväjärjestykseen.

sancai

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 036
  • Liked: 6466
Ja Espoonkin "menestys jatkuu".

Lainaus
Vanhassa omakoti­talossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennus­liikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita

Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.

Emilia Kangasluoma HS

7:00

Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.

Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.

Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.

”Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme”, Mieskonen kertoo.

”Hän vain totesi, että alueella on kysyntää.”


--

Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.

Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.

Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään

--

”Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen.”

Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

--

Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.

--

Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.

Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.

Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.

”Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia”, hän sanoo.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html

Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?

Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?
Tämä on juuri kannattavaa kehitystä. Omakotitaloista on huutava pula pk-seudulla ja nyt jo hyvin suurituloisetkin ihmiset joutuvat pakenemaan kehyskuntiin, koska ei ole sitä miljoonaa laittaa omakotitaloon.

Täydennysrakentaminen on se helpoin tapa saada lisää asuntoja ja kuntataloudelle hyvin suotuisaa. Infra on jo valmiina eikä tarvitse rakentaa uusia kouluja, kun vanhenevien vanhojen alueiden koulut saadaan taas täytettyä. Boomerit tietysti vastustavat, mutta nuoret ovat etenevissä määrin sitä mieltä, että 70 luvun väljät slummit matalaksi ja aitoa dynaamista kaupunkia tilalle. Luulisi espoolaisen hommalaisenkin haluavan mielummin lisää miljonäärejä Westendiin kuin radanvarteen kerrostalokämppiä.


Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 084
  • Liked: 14976

Lainaus
Helsinki aloittaa Mannerheimintien peruskorjauksen keväällä 2023
06.05.2022 11:08
Helsinki aloittaa kaupungin pääkadun, Mannerheimintien, peruskorjauksen ja uudistamisen ensi vuonna. Mannerheimintie peruskorjataan Postikadun ja Runeberginkadun sekä Runeberginkadun ja Reijolankadun välisiltä osuuksilta. Samalla uusitaan Mannerheimintien silta.

Mannerheimintie on yksi Helsingin tärkeimmistä pääväylistä ja valtakunnallisesti merkittävä sisääntuloväylä. Peruskorjauksen aikana rakennetaan uusia jalkakäytäviä, yksisuuntaisia pyöräteitä ja raitiotiekiskoja sekä korjataan ajoratoja.

Pintarakenteiden lisäksi paljon menee uusiksi myös kadun alla. Urakan aikana uusitaan kadunalainen kunnallistekniikka, kuten kaapelit sekä vesi- ja viemäriputket. Uudistus on välttämätön, sillä osa Mannerheimintien kunnallistekniikasta on jopa 1900-luvun alusta.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsinki-aloittaa-mannerheimintien-peruskorjauksen-kevaalla-2023

Tämä urakka tulee heijastumaan myös tähän liittyvien kauempana olevien remonttien muodossa, esim Tukholmankadulle ollaan valmistelemassa raitiovaunujen kääntöpaikkaa.

googleta ja pissaa pisimmälle !

ohkurin_narsi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 191
  • Liked: 247
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008792043.html

Espooseen tehtiin laituri joka maksoi 98k€.

Koko keskustelu on siitä että saako siellä uida. Kukaan ei jostain syystä kysy miksi tommoinen kuppainen pikku laituri voi maksaa 98k€???

Suomessahan ei ole korruptiota.

Dangr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 161
  • Liked: 4872
  • Maahanmuutto- ja ilmastoasiantuntija
    • chadnet
^Saati lasten leikkipaikka...

"Vuosittaisten ylläpitokustannusten lisäksi leikkipaikoista muodostuu jatkuva investointitarve uusien paikkojen rakentamisen ja olevien peruskorjausten myötä. Keskimääräisen uuden leikkipaikan rakentaminen maksaa 100.000 - 1.000.000 euroa ja peruskorjaaminen keskimäärin 120.000 euroa, keskustan leikkipaikoissa jopa yli puoli miljoona euroa. "

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta/Kokous_2562019/Viherpalveluohjelman_mukaiset_leikkipaik(99337)

Oheisen kuvan Busteri maksaa 17000e 40 hevosvoimaisella moottorilla.

Noissa ei ole mitään suhteellisuutta.
« Viimeksi muokattu: 06.05.2022, 14:34:00 kirjoittanut Dangr »
"We now live in a nation where doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the press destroys information, religion destroys morals, and our banks destroy the economy.” Chris Hedges
"Shouting "Freedom" and other anti-government slogans" NYT

ohkurin_narsi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 191
  • Liked: 247
^
Mihin raha menee? Tossa olisi tutkivalle journalistille töitä, jos semmoisia vielä on.

Kuten sanottua, raha vs mitä sillä saa on ihan absurdia. Kuka noita urakoita tekee, ja kuka urakat antaa?

Tulee mieleen että nojataan "ketjulapioon".

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 718
  • Liked: 17546
  • tökerö, tyhmä ja köyhä
^
Mihin raha menee? Tossa olisi tutkivalle journalistille töitä, jos semmoisia vielä on.


Suomalainen "karpojournalismi" päättyi joskus 1980-luvulla. Ainakin ns. laatumedioissa.

Korkea-arvoisemmilla toimittajilla on keskuudessaan taistolaisuuteen verrattava, äärettömän kireä kontrolli. Jokaisen toimittajan on kaikissa päätöksissään ja uutisoinneissaan huomioitava mitä Yhteisö sanoo.

Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin tämä kontrolli ulottuu myös kaikkeen "kokoomuslaiseen" viittaavaan. Eli punavihreäkään valtamedian edustaja ei voi kirjoitella hupaisia juttuja leikkipaikkojen tai katujen auki repimisten järjettömyyksistä. Siis tyyliin päiväkodilla on kaikki rahat loppu, 1 hoitaja per 20 lasta, mutta pihalle asennetaan 300 000 euron keinuja erityisalustoineen koska EU-direktiivi se ja KOK-lobbaus tämä. Kokoomuksen ja vihreiden "sidosryhmät ja yhteistyökumppanit" huomioidaan aina. Jokainen järjettömyyden käsittely-yritys naureskellaan kumoon ja populismi-leimat sinkoilevat.

Toimittajaeliittiin kuuluvilla on aina ja kaiken takana raha. Joku ehkä ajattelee, että onpa kummallinen väite. Mutta 4/5 eliitistä on vihreitä ja -kokkareita ja rahahan se pyörittää. Mutta koskee myös vasemmistoliittolaisia toimittajia. Hekin halveksivat ääneen pieni- ja keskituloisia helsinkiläisiä jotka asuvat mamulähiöissä ja joiden lapset käyvät mamukouluja.

ohkurin_narsi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 191
  • Liked: 247
Karpoa kannattaa katsoa tuubissa. Siellä on monta aika hienoa juttua.

Mutta olet oikeassa että normi toimittajat edustavat elitismiä, ja tommoista juttua on vaikea tehdä.

Sen sijaan tilanne on että tommoisiin hankkeisiin uppoaa miljoonia ja miljoonia, ja ihmetellään korkeaa veroäyriä.


Tagit: