Olen lukenut artikkeleita, joiden mukaan nykyisenkaltainen äärimmäisen simppeli ja tietyllä tapaa luonnoton arkkitehtuuri aiheuttaa ihmisille alitajuista stressiä, ahdistusta ja jopa migreeniä. Yritin googlettaa tutkimuksia mutta en äkkiseltään löytänyt. Perusteluina käytettiin muun muassa sitä, että luonnossa ei koskaan esiinny sellaisia rakennelmia kuin mitä ihmiset ovat pykänneet, ja että tarkan geometriset, samanlaisina toistuvat muodot (esim. betonikuutiokerrostalot ankeine ikkunoineen, lasiseinäiset toimistorakennukset, kattojen sisäpaneelit, seinäpaneloinnit, tiilitalot jne) ovat ihmissilmälle ja -aivoille luonnottomia, ja niiden perusteella suunnistaminen on valtava stressi aivoille. Jotkut saavat migreeniä ja muita hermosto-oireita tällaisissa maisemissa.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyisen kaupunkiympäristön ankeus itsessään aiheuttaa masennusta. En ihmettele. Kuka ylipäätään keksi, että esim. katuvalopylväiden pitää näyttää taitetuilta nuppineuloilta, eikä sellaisilta kuin ne olivat 1800-luvun Lontoossa? Miksi kaiken pitää nykyään olla suoraa rosteria, lasia ja harmaata betonia? Rahastahan se on tietysti kiinni, mutta kun nykytekniikalla voitaisiin valmistaa halvalla myös kaunista. Miksi kaiken pitää olla niin helvetin simppeliä ja anti-kaunista?
Kuulemma ihmiset voivat psyykkisesti parhaiten maaseutumaisessa tai esikaupunkimaisessa ympäristössä, jossa pienet metsäsaarekkeet ja persoonallisen näköiset talot vuorottelevat. Kaipa se muistuttaa kaikkein eniten ihmiseläimen luontaista elinympäristöä.
