Kirjoittaja Aihe: Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju  (Luettu 610174 kertaa)

Melbac

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 635
  • Liked: 2205
Maalla asumistuki kattaa suuremman osan asumiskuluista, joten asumistuen pitäisi luoda "keinotekoista" kysyntää maalle, eikä Helsinkiin, jossa vuokrataso on reilusti asumistukea korkeampi.
Mikä asumistuki, olenko unohtanut hakea sellaista vaikka maalla asunkin?

Maalla, siis oikeasti maalla eikä pikkutaajamassa tai -kaupungissa, asuvat aika pitkälti omistusasunnoissa johon ei asumistukia kauaa putoilee jos niitä lähtee hakemaan.
Onko tossa juttuna se ettei omistusasuntoihin saa asumistukea mutta vuokra-asuntoihin saa ja asia on _niin_ väärin koska kyllähän valtion(kelan) pitäisi nyt maksaa tukea omistusasunnoissa eläville?.
« Viimeksi muokattu: 21.07.2022, 07:35:28 kirjoittanut Melbac »

Dangr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 307
  • Liked: 5234
  • Maahanmuutto- ja ilmastoasiantuntija
    • chadnet
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.

"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."

https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
"We now live in a nation where doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the press destroys information, religion destroys morals, and our banks destroy the economy.” Chris Hedges
"Shouting "Freedom" and other anti-government slogans" NYT

Melbac

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 635
  • Liked: 2205
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.

"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."

https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
Sulla pitää olla pienet tulot ja suuri yhtiövastike että saat siihen omistusasuntoon asumistukea.

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 549
  • Liked: 2152
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.

"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."

https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
Sulla pitää olla pienet tulot ja suuri yhtiövastike että saat siihen omistusasuntoon asumistukea.
sulla pitää olla pienet tulot ja suuri vuokra että saat vuokra-asuntoon asumistukea.

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 195
  • Liked: 8054
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.

"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."

https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin

Omistusasuntoon asumistukea!? Suomi taitaa sittenkin olla Euroopan rikkain valtio, niinkuin Tytti ja Sanna ovat väittäneet  :o

Hyväksyn, että Kela antaa asumistukea jonkin elämän tilanteen ison muutoksen aiheuttamassa taloudellisessa ongelmatilanteessa, esim. työn loppumisesta johtuneen lopputilin ja työttömyyden tilanteessa, mutta ei silloinkaan "tuosta vaan"! Jollei talouttaan saa raiteilleen, jotta saadun tuen voi maksaa takaisin, niin kämppä myyntiin ja tuet takaisin. Ikään kuin sosiaalinen laina.

Mutta että asumistukea omistusasunnon omistaja-asujalle  :facepalm:
Virus on taas laukalla ja vieläpä keskellä kesää! Ja eikun pahenee mitä pidemmälle syksy etenee... Talvi 21-22 ja virus huutaa jippiitä rokotuskattavuudesta huolimatta. Mutta onneksi helmikuussa 2022 koko painajainen on ohi, näin Sanna I Suuri on päättänyt. Kaikki pääsee hiihtolomille ja bilettämään, kiitos Sannamme!

Melbac

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 635
  • Liked: 2205
Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta.

Ohho. Käytännössä nimenomaan siellä "lyhyiden etäisyyksien" ahtaimmistossa joudutaan tekemään erittäin kalliita liikenneinvestointeja. Kas kun yritys lyhentää etäisyyksiä pakkaamalla ihmiset tiiviisti johtaa siihen, että ne ihmiset ovat toistensa tiellä ja estävät toistensa liikkumista.

Pääkaupunkiseudulla, tuossa tiivistyksen onnelassa, taitaa olla Suomen pisimmät työmatkat, kun minuutteina mitataan. Mistähän se voisi johtua, kun etäisyydet ovat niin lyhyet?
Autolla ehkä mutta jos kuljet metrolla niin pääset aika nopeasti paikasta toiseen.Bussit/Raitiovaunut jää autojen lailla ruuhkaan joten niillä kulkeminen nyt on yhtä tuskaa jollei sitten paikka minne menet ole aivan pysäkin vieressä,juna on vähän nopeampi silloin kun se kulkee ilman ongelmia.
« Viimeksi muokattu: 28.07.2022, 09:30:41 kirjoittanut Melbac »

Dangr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 307
  • Liked: 5234
  • Maahanmuutto- ja ilmastoasiantuntija
    • chadnet
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.
...
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin

Omistusasuntoon asumistukea!?
...
Mutta että asumistukea omistusasunnon omistaja-asujalle  :facepalm:
Uskoisin asian olevan ihan ok. Summanahan tuo ei näytä olevan suuri, sillä saa alle satalitraa löpöä. Jos tuolla voi välttää sen, että joku perhe muuttaa 100ke vuokra-asuntoon, jossa tuki olisi moninkertainen, 20ke omakotitalosta, niin periaatteessa win-win kaikille.

Jos nopealla vilkaisulla katsoo ja oikein ymmärsin, niin tukia tulisi kainuussa omakotiasuvalle:
- 73 % asuntolainojen koroista.
- 1 henkilön ruokakunnassa 107 e/kk
2 henkilön ruokakunnassa 129 e/kk
3 henkilön ruokakunnassa 162 e/kk
4 henkilön ruokakunnassa 191 e/kk
yli 4 henkilön ruokakunnassa 191 e/kk + 59 e/kk jokaista lisähenkilöä kohden
« Viimeksi muokattu: 30.07.2022, 12:21:13 kirjoittanut Dangr »
"We now live in a nation where doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the press destroys information, religion destroys morals, and our banks destroy the economy.” Chris Hedges
"Shouting "Freedom" and other anti-government slogans" NYT

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 195
  • Liked: 8054
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
^Mun pointtini oli, että tuollaisen tukemisen pitäisi olla tilapäistä, ja perittävissä takaisin kun perheen talouden sakkaaminen on saatu oikenemaan.

Sama asia myös vuokra-asumisen tuissa. Pois nykyisenlainen asumistuki, ja ainoastaan jonkin ison muutoksen aiheuttamassa taloudellisessa ongelmatilanteessa saisi tilapäistä, myöhemmin takaisin perittävää tukea.

Opiskelijoiden vuokra-asumista toki pitää tukea, niin kuin joskus 80-luvulla tehtiin. Tuen suuruus oli suunnilleen 80% soluasunnon yhden huoneen vuokrasta, ja kesto sen neljä-viisi vuotta eli opintojen pitää myös edetä, jotta tukea saisi.
Virus on taas laukalla ja vieläpä keskellä kesää! Ja eikun pahenee mitä pidemmälle syksy etenee... Talvi 21-22 ja virus huutaa jippiitä rokotuskattavuudesta huolimatta. Mutta onneksi helmikuussa 2022 koko painajainen on ohi, näin Sanna I Suuri on päättänyt. Kaikki pääsee hiihtolomille ja bilettämään, kiitos Sannamme!

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 196
  • Liked: 11978
Mahdollisessa tulevassa kotikaupungissani, eli Järvenpäässä, on mielenkiintoinen kontrasti kun kaupungin raamit ovat vielä vanhalta ajalta eli esim katuverkko ja muut systeemit ovat vielä pikkukaupunkimaisia mutta keskustassa on joka paikassa joko jo rakennettu tai valmistumassa olevia korkeita tornitaloja jotka luovat vaikutelman suurestakin kaupungista.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 901
  • Liked: 38336
  • Ego sum Spartacus
Olipas yllätys!

Lainaus

Hyvätuloiset kaihtavat Espoon uusia asuin­alueita – HS selvitti, mitä alueita varakkaat nyt suosivat
Espoo on viime vuosina keskittänyt asuntotuotantoaan liikenteen solmukohtien tuntumaan. Monet heistä, joilla on varaa valita, muuttavat mieluummin toisaalle.

TILAAJILLE

Anni Härkönen HS
2:00 | Päivitetty 7:06
KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara on yllättynyt. Espoon uudet asuinalueet eivät tunnu vetävän puoleensa hyvätuloisia asukkaita entiseen malliin.

Vaattovaara tutustui HS:n pyynnöstä tilastoihin siitä, miten suuri- ja pieni­tuloisimpaan viidennekseen kuuluvien aikuisten osuus on muuttunut pääkaupunki­seudulla 20 vuodessa.


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 005
  • Liked: 10634
Olipas yllätys!

Lainaus
KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara on yllättynyt. Espoon uudet asuinalueet eivät tunnu vetävän puoleensa hyvätuloisia asukkaita entiseen malliin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html

Jospa hän on yllättynyt vain viran puolesta? Saattaa myös olla, että hänen ei kannata ääneen pohtia mahdollisia syitä moiseen.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 566
  • Liked: 28802
  • Apukeittiöpsykologi
Eihän sitä professoriksi muutoin pääsisikään, ellei jatkuvasti yllättyisi sellaisista asioista, jotka ovat muille aivan selviä.

Professori Vaattovaara:

Lainaus
”Jos väestöryhmät tulojen tai koulutustason mukaan erkanevat toisistaan, erkanevat samalla kokemukset toisten väestöryhmien arjesta ja todellisuudesta. Ihmiset eivät enää tunnista toisten kokemuksia tai huolia”

Mitä tämä höpinä oikein on? Pitäisikö rikkaiden väkisin elää jossain ghetossa vain tunnistamassa jonkun kehitysmaalaisen kokemuksia tai huolia? Pitääkö hyvätuloisten uhrata lapsensakin tuollaisiin levottomiin betonihelvetteihin, jotta kulttuurillisesti rikkaammat kansat saavat heiltä sitten ryöstää kengät jalasta?

Kumma, ettei proffa tajua, että aina on ollut niin, että tulotaso vaikuttaa alueeseen, millä asuu. Se on myös yhteiskuntaa hyödyttävä tekijä, sillä se on kannuste: kun opiskelee hyvän ammatin ja tekee töitä, voi itselleen ja lapsilleen hankkia kodin turvalliselta ja rauhalliselta alueelta, ei tarvitse väistellä puukkotyyppejä.

Proffa ilmeisesti kannattaa sosiaalisen sekoittamisen virhettä. Luulee, että alueet muuttuvat paremmiksi kun siellä on kaikenlaista porukkaa, rikkaitakin. Mutta kuka rikas haluaa ostaa tontin jonkun neekeritalon naapurista ja rakentaa itselleen siihen kalliin talon? Ei kukaan. Kyllä se rikas menee muiden rikkaiden alueelle, kun kerran voi ja se on täysin normaalia, luonnollista ja hyväksyttävää.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 246
  • Liked: 15611
Maaperä ja rakentaminen
Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Rakentamispaikkana Malminkentän etuna on, että uusi asuinalue pystytään rakentamaan keskelle kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rakentamisessa toteutetaan energiaa säästäviä ratkaisuja.
Lainaus
Malminkentän maaperä on huomioitu asuinrakentamisessa

Malminkentän maaperää on tutkittu suunnitelmallisesti liki 3000 pisteestä. Alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille eli suurelta osin savea ja liejusavea. Maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa – mm. sulfidisaven esiintymistä on selvitetty, jotta se voidaan käsitellä ilman ympäristöhaittojen syntymistä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan maaperän pilaantuneisuutta esiintyy noin yhdellä prosentilla aluetta. Alueilla pilaantuneisuus rajoittuu 1–2 metrin syvyyteen, joten sen puhdistaminen on melko helppoa. Öljypilaantumia on voinut levitä suojeltujen rakennusten alle, mikä selvitetään yksityiskohtaisemmilla tutkimuksilla. Muualla Malminkentän alueella on haitta-aineita vain yksittäisissä hajapisteissä. Maaperästä löytyneisiin happamiin sulfidisavitaskuihin ei pääsääntöisesti kosketa. Niiden paikat tiedetään ja tarkennetaan suunnittelun edetessä. Sulfidisavea esiintyy varsin yleisesti Suomessa rannikkoalueilla.

Malminkentän alueen esirakentamisessa käytetään stabilointia, eli maahan sekoitetaan sideainetta. Sementin lisäksi sideaineena on mahdollista käyttää myös muita materiaaleja, joiden käyttöä selvitetään. Alueen rakennukset perustetaan paaluilla kantavan pohjamaan varaan. Piha- ja viheralueet sekä kadut lujitetaan tarvittaessa – esimerkiksi Viikistä Malmille kulkevan raitiotien alle asennetaan paalulaattaa. Viheralueilla puupaalut ovat myös mahdollisia, mutta säilytettävät metsiköt jäävät luonnontilaisiksi. Tavoitteena on myös varjella pohjaveden virtausta ja Longinojan kaupunkipuroa, johon Malminkentän lähteet valuvat.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/rakentaminen/maapera-ja-rakentaminen

Nyt taitaa olla vuorossa kaasuputken vetoa jollain arvalla vedettyyn reittiin ja kertaalleen rakennetun varastohallin purkaminen koska sen alta puuttuu paalutus. Joku Touko-Pouko oli keksinyt varastolle eri käyttötarkoituksen kuin alkuperäinen ja alkuperäistä käyttöä varten sitä ei paalutettu. Joten koska rahaa on ja Touko-Pouko osaa nämä hommat, niin purku, paalutus ja uuden rakentaminen tilalle.

 :silakka:


that's a bingo!

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 465
  • Liked: 11586
  • Manner-Suomen Tasavalta
Lainaus
Hyvätuloiset kaihtavat Espoon uusia asuin­alueita – HS selvitti, mitä alueita varakkaat nyt suosivat
Espoo on viime vuosina keskittänyt asuntotuotantoaan liikenteen solmukohtien tuntumaan. Monet heistä, joilla on varaa valita, muuttavat mieluummin toisaalle.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html

On mahdollista, että kameran linssi vääristää kuvaa, ja että todellisuus on vähemmän ikävä, mutta ainakaan uutisen kuvan perusteella en ihmettele jos ihmiset haluavat muuttaa muualle kuin tuonne. Rakennettu uusi alue on ahdettu niin täyteen taloja, että niiden väleissä ei ole voitu jättää pystyyn ainuttakaan siellä oletettavasti alunperin kasvanutta puuta. Kestää vuosikymmeniä ennen kuin uudet pihapuut kasvavat siihen mittaan, että ne pystyvät pehmentämään maisemaa. Liian "tehokas" rakentaminen siis karkottaa mahdollisia uusia asukkaita, vaikka olettaisimme että naapurit eivät sitä tee.
« Viimeksi muokattu: 01.08.2022, 20:11:20 kirjoittanut Outo olio »
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 465
  • Liked: 11586
  • Manner-Suomen Tasavalta
Tarkoituksenani ei ole maalittaa ketään henkilöä, vaan vain lisätä tähän keskusteluketjuun sen aiheeseen liittyvä linkki, joka sattui tulemaan vastaan kun etsin netistä ihan muita tietoja.

Aalto-yliopistosta on väittelemässä 12.8. kaupunkitutkimuksen tohtoriksipyrkivä Hossam Hewidy. Alla on lainattu tiedote asiasta. Olen tummentanut joitakin kohtia tiedotteessa:

Lainaus
Tapahtumat

Väitös arkkitehtuuri-, maisema- ja kaupunkitutkimuksen alalta, arkkitehti Hossam Hewidy

Väitökset

Tuore väitöstutkimus osoittaa puutteita kaupungin kyvyssä ottaa huomioon kaupunkitilan monimuotoisuutta

Milloin
12.8.2022 12:00 – 14:00

Missä
Tietotekniikan talo
Hybridi: Sali T2 + etäyhteydellä: https://aalto.zoom.us/j/65345116392

Tapahtuman kieli
englanti

Arkkitehti Hossam Hewidy väittelee 12.8.2022 klo 12:00 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, arkkitehtuurin laitoksella salissa T2, osoite Konemiehentie 2, Espoo sekä etäyhteydellä Zoomissa. Väitöskirjan nimi on "The hidden city of immigrants in Helsinki's urban leftovers: The homogenization of the city and the lost diversity".

Vastaväittäjä: Prof. Zhixi Cecilia Zhuang, School of Urban & Regional Planning, Ryerson University, Kanada
Kustos: Prof. Kimmo Lapintie, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuurin laitos

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa, jonne voi liittyä vapaasti: https://aalto.zoom.us/j/65345116392
Zoom pikaopas: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopas

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen: https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/54

Väitöstiedote:

Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten lisääntyminen näkyy Helsingin kaupunkitilan monimuotoistumisena. Helsinkiin on syntynyt vieraisiin kulttuureihin liittyvien palvelujen keskittymiä. Tällaiset palvelut edustavat monikulttuurisuuden tilallistumista, ja ovat tärkeä osa kaupunkilaisten arkea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tällaisia keskittymiä on tunnistettu etenkin vanhoissa kauppakeskuksissa ja asuinalueiden liikekeskuksissa. Hossam Hewidyn tuore väitöstutkimus tarkastelee kaupunkitilan muutosta ja siihen liittyviä kysymyksiä näiden keskittymien kautta. Suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun kentällä on puute selkeästä visiosta, joka tukisi monikulttuurisuuden esiintymistä. Väitös pyrkii vastaamaan tähän tyhjiöön ja nostamaan keskusteluun monikulttuurisen yhdyskuntasuunnittelun. Kyse on viime kädessä tasa-arvosta, kaupunkilaisten yhtäläisestä oikeudesta kaupunkitilaan sekä siitä, voiko suunnittelu olla kulttuurisesti neutraalia. Väitös tarkastelee erityisesti yrittäjyyden keskittymiä ja niiden kautta tapahtuvaa tilallista kehitystä. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että maahanmuuttajien synnyttämä urbaani muutos, symbolisine ja tilallisine piirteineen, on yritteliästä ja innovatiivista sekä looginen seuraus heidän vähäisestä edustuksestaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta. Ne ovat edesauttaneet ns. paikkojen syntyä ja toimineet alkusysäyksenä aktiivisen kaupunkielämän elpymiselle monilla alueilla. Tästä huolimatta eri kulttuureihin liittyvät palvelut Helsingissä ovat monissa keskittymissä uhattuja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kaupunkisuunnittelussa ole onnistuttu ottamaan huomioon monikulttuurisuutta kasvavassa kaupungissa. Kaupunki ajaa segregaation vastaista politiikkaa, ja sen mukaisilla toimenpiteillä rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista. Tutkimuksen käsittelemien aineistojen kautta käy ilmi, että kyseinen ilmiö näkyy niin perinteisessä suunnittelussa sekä vaihtoehtoisissa suunnittelumenetelmissä, kuten skenaariosuunnittelussa ja kaupunkisuunnittelukilpailuissa. Kaupunkisuunnittelun prosessit eivät ole onnistuneet huomioimaan maahanmuuttajia kaupunkien kehittämisessä. Hewidy esittää, että Helsingissä sekä poliittisen tahdonpuute että segregaation pelko ovat johtaneet siihen, että maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta.

--

Julkaistu: 29.6.2022
Päivitetty: 29.6.2022

https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-arkkitehtuuri-maisema-ja-kaupunkitutkimuksen-alalta-arkkitehti-hossam-hewidy

Segregaation (eli SYRJINNÄN) pelko on johtanut siihen että maahanmuuttajien oikeus kaupunkitilaan ei toteudu. Ainakin kuulostaa siltä että haluttaisiin erikseen asemakaavaan varaus sen-ja-sen kulttuurin toiminnalle tjsp., eli ei saa pelätä syrjintää kun halutaan toteuttaa kaupunkikehitystä. "Segregaation vastainen politiikka rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista."


Ihan vain lopuksi huomautan että jätin lainauksesta pois Hewidyn yhteystiedot, jotta kukaan ei vahingossakaan häiriköi häntä tai mitään, pidetään homma ja Homma sivistyneenä, Hewidy on oire eikä sairaus. Ja uhristatus vain saisi kaikki hyvikset refleksiivisesti puolustamaan häntä, oli hän akateemisesti puolustamisen arvoinen tai ei.
« Viimeksi muokattu: 03.08.2022, 21:18:03 kirjoittanut Outo olio »
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 413
  • Liked: 64269
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Takaisin! Takaisin!
Ihan vain lopuksi huomautan että jätin lainauksesta pois Hewidyn yhteystiedot, jotta kukaan ei vahingossakaan häiriköi häntä tai mitään, pidetään homma ja Homma sivistyneenä, Hewidy on oire eikä sairaus.

Toisaalta olen samaa mieltä. Toisaalta mietin, että alammeko pelaamaan vastustajan sanelemilla säännöillä. Olen kahden vaiheilla. Mitä mieltä muut ovat.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Vasemmistolaisuus on vamma, johon kuuluu vielä tarve näyttää se.”
— Kari Suomalainen

“Eurooppalaisten ainoa vastuu on viedä ehkäisyvälineitä Afrikkaan ...”
— Pauli Vahtera

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 238
  • Liked: 7006
"..maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta".
Ei tulijoilla ole sen suurempaa oikeutta yhtään mihinkään kuin kantiksilla. Tulijat tekevät niin kuin kantiksilla on ollut tapana tehdä tai sitten jättävät kokonaan tulematta. Tämänkin väittelijän asiana oli varmasti vain valittaa rasismista ja kaikenlaisesta syrjinnästä.
"Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta". No just, ihan varmasti.

Tagit: