YLE:ltä yllättävän liki kriittistä EU:n tarkastelua.
http://yle.fi/uutiset/eurokriisi_soi_eun_arvovaltaa/6433103Ulkomaat 31.12.2012 klo 17:51 | päivitetty 31.12.2012 klo 17:51
Eurokriisi söi EU:n arvovaltaa
Vuonna 2012 EU-johtajat jatkoivat epätoivoisia yrityksiään taltuttaa eurokriisiä. EKP:n ohjelma ongelmavaltioiden velkakirjojen ostamiseksi rauhoitti markkinoita syksyllä, mutta euroalueen syvälliset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta.
[...]
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola katsoo, että eurokriisi on heikentänyt eurooppalaisen mallin vaikutusvaltaa maailmalla.
- Eurokriisi on syönyt normatiivista malliesimerkkivaltaa, joka Euroopalla on ollut. Samalla painopisteen siirtyminen sinne Aasian ja Tyynen valtameren alueelle on tuottanut tuntemuksen, että Eurooppa on yhä enemmän marginaalisessa asemassa. Maailmassa on nyt paljon muitakin malleja. Kiinan, Brasilian ja Intian nousu on tuottanut uusia malleja maailman valtioille, Aaltola sanoo.
[...]
Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta arvioi silti, että Kreikka voi joutua ulos euroalueesta jo vuoden 2013 aikana. Syynä ei Patomäen mielestä enää ole se, että Kreikan velkakirjojen korko lähtisi yhtäkkiä hirveään nousuun. Suurin ongelma on poliittinen.
- Dramaattisen huono taloudellinen kehitys ja sen poliittiset seuraukset tarkoittavat sitä, että Kreikan lähtö eurosta vuoden 2013 aikana on hyvin todennäköinen, Patomäki sanoo.
[...]
Toukokuussa Ranskassa sosialistien Francois Hollanden presidentinvaalivoitto näytti haastavan euroalueen talousmahdin, Saksan, ajaman tiukan budjettikurilinjan.
[...]
- Ranskassa Hollande on käytännössä kuitenkin hyvin pitkälle hyväksynyt nämä kurinpito-ohjelmat ja saavuttanut vain hyvin pieniä kompromisseja Saksan kanssa eikä mitään isompia muutoksia Euroopan politiikkaan. Myös Kreikassa ne voimat, jotka ovat tämän kriisin takana ja ovat pitäneet yllä vallitsevaa tilannetta, ovat edelleen vallassa, professori Heikki Patomäki sanoo.
[...]- Keskustelua pidemmän aikavälin suuntaviivoista on ollut ihan liian vähän. Koko ajan on toimittu sillä logiikalla, että nyt on pakko tehdä tämä seuraava asia, jotta kriisi ei pahene, kauhea kiire on koko ajan ja sen mukaan myös kansanedustajat ovat tehneet päätöksiä, Patomäki sanoo.
Patomäen näkemys on, että Euroopan unionissa yritetään lukita erilaisilla kansainvälisoikeudellisilla sopimuksilla kiinni yksi talouspoliittinen oppi, jossa budjettien pitää olla tasapainotettuja ja yhteensopivia kilpailukykypolitiikan kanssa.
- Tavoitteena on nimenomaan saavuttaa markkinoiden, ennen kaikkea rahoitusmarkkinoiden, luottamus ja usko tähän politiikkaan. Kansalaisten luottamuksella ja uskolla tai demokratialla ei tunnu olevan paljonkaan väliä, Patomäki arvostelee.
Kansalaisten luottamus ja usko on otettu luomalla uhka jostain vielä hirveämmästä tuhosta, jos ei toimita siten kuin EU-politrukit sanovat. EU-politrukkien (mm. Olii Rehnin ja Jyrki Kataisen sekä kaikkien heidän EU:ssa pyörivien virkaveljien ja -siskojen) voima on edelleen hämmästyttävän suuri ja sinisilmäisyys ei ole ilmiselvästi vain suomalaisten hyve.
Luin eräät sotamuistelmat jouluaikaan. Suomen käymissä sodissa Neuvostoliiton politrukkit saivat ajettua tuhansia venäläisiä sotilaita kuolemaan mm. Äyräpään taisteluissa. Tästä on aikalaisten kertomaa venäläisten sotilaiden sanoina. Ihmismieli ei ole näköjään paljoa muuttunut ja EU-politrukit ovat esimerkkinsä valinneet. Uhan on oltava vain sopiva, niin ihmiset käyvät vaikka kuolemaan.
Hirvittävän paljon saa tapahtua ennenkuin ihmiset alkavat kyseenalaistaa "uhat" ja selitykset ja vielä enemmän saa tapahtua ennenkuin aletaan uskoa omaan vaikuttamiseen ja aletaan vaikutamaan. Tämän tosiasian suojassa EU-politrukit pystyvät toimimaan. Ennen kriisiä velkaantumiseen välinpitämättömästi suhtautuneet saavat edelleen jatkaa tehtävissä, omien sanojensa mukaan "kriisin ratkaisemista" ja kriisin varjolla oman asemansa sekä pelastamista että vahvistamista (talouskurisopimus, pankkiunioni jne jne).
Minä sanon, että moral hazard on täällä tänään.
uurin huoli oli uhka, että Espanjan velkataakka kaatuisi EU:n hoidettavaksi.
Miksi tästä on tehty "uhka", jota mm. YLE toistaa? Miksi EU:n pitää ottaa Espanjan velkataakka hoidettavakseen? Solidaarisuudesta espanjalaisia hyviä veljiä kohtaan, jotta Espanjan kuprun aiheuttaneet hyvät veljet pelastetaan? Kysyykö YLE/YLE:n toimittajat näitä kysymyksiä koskaan, riittävän usein ja sinikkäästi niin, että YLE:n yleisö voi tehdä omat johtopäätökset?
No tätäkin asiaa on jo käsitelty tässä ketjussa useampaan kertaan, joten en nyt itse hae enää vastauksia näihin kysymyksiin. Mutta "kertaus on opintojen äti" sanotaan.
