Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Golimar]

Kovin lyhyt lainaus mutta niin oli uutinenkin.

KHO näytti punaista valoa Finnpulpin sellu- ja biotuotetehtaalle
Finnpulpin toimitusjohtajan Martti Fredriksonin mukaan Finnpulpin hakemuksen mukaisen tehdashankkeen osalta asia on nyt loppuun käsitelty.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008565499.html

[Golimar]

X

OULUN käräjäoikeus on määrännyt oululaislähtöisen Uros Oy:n sekä sen perustajien Jyrki Hallikaisen ja Tommi Uharin omaisuutta takavarikkoon miljoonien eurojen edestä.

Vakuustakavarikolla varmistetaan epäiltyjen rikosvahinkojen korvaaminen.

Käräjäoikeuden antaman julkisen selosteen mukaan Hallikaisen, Uharin ja Uros Oy:n omaisuutta on määrätty yhteisvastuullisesti vakuustakavarikkoon määrä, joka oletettavasti vastaa runsaan 6,1 miljoonan euron arvoa.

Vakuustakavarikko on voimassa toistaiseksi, kunnes siitä toisin määrätään. Tuomioistuimen on kumottava vakuustakavarikko, jollei syytettä nosteta neljän kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

TAKAVARIKKO liittyy poliisitutkintaan, jossa Hallikaista, Uharia ja yhtiötä epäillään törkeästä avustuspetoksesta 25.4.2011– 17.6.2016.

X

VAKUUSTAKAVARIKON taustalla ovat Business Finlandin eli Tekesin yhtiölle antamat tuotekehityslainat ja avustukset, joita poliisi tutkii törkeänä avustuspetoksena.

Uros on perustettu vuonna 2011 Oulussa. Se on sittemmin siirtänyt pääkonttorinsa Sveitsiin. Hallikainen asuu Zürichin lähistöllä, Wolleraun kylässä Sveitsissä.

Yhtiötä on myös haettu konkurssiin. Ensimmäisenä konkurssihakemuksensa jättivät Oulun Osuuspankki, Nordea ja Finnvera. Uroksen velkojia ovat myös Valtiokonttori viidellä miljoonalla eurolla, Business Finland 1,3 miljoonalla eurolla ja työeläkeyhtiö Ilmarinen 300 000 eurolla.

X

https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000008568306.html

[Skeptikko]

Monet suomalaiset vaihtavat nyt työpaikkaa, ja se on yrityksille iso ongelma: ”Ei ole olemassa nopeita tai helppoja ratkaisuja”
https://www.hs.fi/talous/art-2000008617744.html

”Kyllä meidät yllätti se, että vanhojen työntekijöiden poistuman korvaaminen nousi suurimmaksi syyksi rekrytoida uusia työntekijöitä”, sanoo asiantuntija Mikko Vieltojärvi EK:sta.

SUOMALAISET vaihtavat nyt poikkeuksellisen paljon työpaikkoja, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreesta yrityskyselystä.
...
ONKO Suomeenkin tulossa Yhdysvalloissa pandemian aikana paljon puhuttanut vapaaehtoisten irtisanoutumisten aalto, jota on kutsuttu nimellä ”Great Resignation” tai ”Big Quit”?

Ilmiöllä on tarkoitettu muun muassa palkkatyöstä kokonaan luopumista, lasten hoitamista kotona pandemian aikana ja myös entistä vilkkaampaa työpaikan tai ammatin vaihtoa, kun työvoimasta on pulaa.

”Kyllä meidät yllätti se, että vanhojen työntekijöiden poistumisen korvaaminen nousi kyselyssä suurimmaksi syyksi rekrytoida uusia”, sanoo asiantuntija Mikko Vieltojärvi EK:sta.

Kyselystä ei kuitenkaan selviä, onko ilmiö nyt kasvanut Suomessakin tai mihin väki on lähtenyt.
...
”Kyselyn tulokset alleviivaavat, että yritysten osaajapulaan ei ole olemassa nopeita tai helppoja ratkaisuja. Tutkintokoulutus on valitettavan hidas tapa helpottaa yritysten tässä ja nyt kokemaa pulaa osaajista. Erilaisille yrityslähtöisille täsmäkoulutuksille on nyt valtava tarve”, Vieltojärvi sanoo.

Vain Suomen kansalaisia on töissä ainoastaan kolmasosassa EK:n jäsenyrityksistä. Parhaillaan rekrytointia ulkomailta suunnittelee vastaajista niin ikään noin kolmasosa.

Osaajien maahanmuuttoa tulisikin EK:n mukaan edistää entisestään.

EK:N uuteen Osaamispaneeli-kyselyyn vastasi viime marraskuussa 949 yritystä. Vastaajina oli pääosin toimitusjohtajia ja henkilöstö­asioista vastaavia johtajia.

Kuulostaa pikemminkin luonnolliselta, terveeltä ja toivottavaltakin taloudelliselta kehitykseltä, jos työntekijät löytävät parempipalkkaisia ja korkeamman tuottavuustason työpaikkoja ja vaihtavat niihin. Luulisi, että olisi pikemminkin toivottavaa kehitystä, että painopiste työpaikoissa siirtyisi entistä korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin ja että samalla matalan tuottavuuden työpaikat vähenisivät. Eikä tällaisia kuihtuvia matalan tuottavuuden aloja pitäisi tekohengittää jollain yhteiskunnalle kalliiksi tulevalla matalapalkkamaahanmuutolla, missä palkan maksamista ulkoistetaan yhteiskunnalle.

[Roope]

Vuokraturva: Epävarmuus lisännyt vuokra-asuntojen kysyntää – ”Oletettavaa on, että Ukrainan sotaa pakenevien vaikutus näkyy vasta lähi­kuukausina”

Vuokra-asuntojen hakemusmäärät ovat vuokravälittäjä Vuokraturvan mukaan nousseet selvästi.

VUOKRA-ASUNTOVÄLITTÄJÄ Vuokraturvan mukaan kuluneiden kahden viikon aikana on nähty porrasmainen nousu vuokra-asuntojen kysynnässä.

Vuokra-asuntomarkkinan vilkastuminen kevään korvilla on tavallista, mutta yleensä muutos on Vuokraturvan mukaan nyt nähtyä loivempi.

”Vaikuttaa selvältä, että ainakin osin muutoksessa on kyse asunnon ostoa suunnitelleista, jotka yleisen epävarmuuden takia ovat päätyneet ainakin väliaikaisesti siirtymään vuokralle”, Vuokraturvan tiedotteessa todetaan.

Selkeää tilastoaineistoa muutoksen suuruudesta ei vielä ole.

”Vuokra-asuntojen hakemusmäärät ovat kuitenkin selvästi kasvaneet, ja yksittäisten asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella nopeaa kysynnän muutosta selittää ainakin jossain määrin se, että osa asunnon ostoa suunnitelleista on ottanut aikalisän.”

[...]

Selittävä tekijä vuokra-asuntojen kysynnän kasvulle voisi Vuokraturvan mukaan olla myös Suomeen tulevien Ukrainan sotapakolaisten vaikutus.

Heiltä kyselyjä vuokra-asunnoista ei kuitenkaan ole vielä tullut juuri lainkaan.

”Oletettavaa on, että Ukrainan sotaa pakenevien vaikutus vuokra-asuntojen kysyntään näkyy vasta lähikuukausina”, Vuokraturva arvioi.

Helsingin Sanomat 10.3.2022

Ainakin Jyväskylässä oli siirretty sikäläisen vastaanottokeskuksen entiset asukkaat vapaiden markkinoiden vuokrakämppiin, joten ukrainalaisille tulijoille on joksikin aikaa tilaa itse vastaanottokeskuksessa.

[Roope]

Viimeksi ilmastonmuutos, nyt sota uhkaa nostaa oluen hintaa.

Ukrainan sota voi näkyä myös oluthyllyllä: Viljapula nostaa mallasohran hintaa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saattaa nostaa myös oluen hintaa kauppojen hyllyillä.

[...]

Sota vaikuttaa maailmanlaajuisesti myös oluen tärkeimmän raaka-aineen eli mallasohran saatavuuteen.

Sota on tehnyt ison loven viljan saantiin maailmalla, sillä sekä Ukraina että Venäjä ovat merkittäviä viljantuottajamaita. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n arvio on, että sota pudottaisi Ukrainan ohrasadon puoleen tavallisesta.

Suomalaisten olutpanimoiden onni on, että Suomi on viljan suhteen käytännössä omavarainen: panimot käyttävät useimmiten lähes pelkästään suomalaista mallasohraa. Sota ei siis aiheuta ohrapulaa Suomessa.

– En usko, että Suomesta olut loppuu, sanoo Panimoliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

[...]

Mallasohran hintaa sotatila kuitenkin nostaa. Hintaa nostaa paitsi ohran saatavuus, myös lannoitteiden ja sähkön kallistuminen.

Mallasohran hinta on noussut vuodenvaihteeseen verrattuna jo noin 7 prosenttia – ja hinta oli jo entuudestaan ennätyksellisen suuri.

Se näkyy myös panimoiden lompakoissa, Panimoliiton Loikkanen sanoo.

– Jos raaka-aineiden hinta kohoaa, niin kyllähän se kasvattaa myös kustannuspaineita.

[...]

Myös Sinebrychoffin Pasi Lehtinen arvioi, että hintoja saatetaan joutua nostamaan, varsinkin, jos sota pitkittyy. Kuluttajan lompakossa tilanne näkyy kuitenkin aikaisintaan vasta kuukausien päästä.

– Hintojen nousu on mahdollista, mutta näkisin, että se tilanne on vielä aika kaukana, Lehtinen arvioi.

Yle 1.4.2022

Tai sitten ei.

Docventuressakin kauhistellun ilmastouutisen mukaan ohrasadot kärsivät ilmastonmuutoksesta niin rajusti, että oluesta tulee rikkaiden juoma, eikä sinulla ole kohta varaa edes pariin saunakaljaan. "Jos siis haluat vielä juoda pari tuoppia olutta jalkapalloa katsoessasi, niin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat ainoa ratkaisu, todetaan tutkimuksessa", kertoo MTV uutisessaan.

[...]

Noista valtamedian tolkuttomista ja harhaanjohtavista oletuksista ja johtopäätöksistä voisi kirjoittaa pitkäänkin, mutta vaivattomampi lainata muuta mediaa:

Ohran vaikutus oluen hintaan häviävän pieni

Ohrasadon pienuuden vaikutuksesta oluen hintaan on kirjoitettu viime päivinä (muun muassa Mäntsälän Uutiset 1.8. ja Helsingin Sanomat 1.8.).

- Todellisuudessa ohran hinnan osuus oluen hinnassa on häviävän pieni, sanoo mäntsäläläinen viljelijä Harri Aliranta.

Hän tarkastelee asiaa viljantuottajan näkökulmasta.

- Vaikka ohran (viljelijälle maksettava) kilohinta nousisi käsittämättömän paljon, 50 prosenttia, merkitsisi se ainoastaan puolen sentin korotusta olutpulloa kohden, Aliranta havainnollistaa.

Ohrasta maksettava hinta on oluen hinnassa oluttyypistä riippuen alle prosentista vähän yli prosenttiin. Ohrakilon, tai tonnin, sillä hinta määritellään tuhannen kilon erissä, hinta ei missään oloissa määritä oluen hintaa.

Mäntsälän Uutiset 7.8.2018

[Uuno Nuivanen]

^ Hyvä esimerkki siitä, miten kaukaisen sodan varjolla pyritään nostamaan ihan kaikkia hintoja, riippumatta siitä onko suoraa tai edes epäsuoraa yhteyttä olemassa. 

[HDRisto]

Mikä mahtaa olla oluen panimohinta?. Joku kossu ja vodka tislaamolla taitaa olla euron - pari / litra sisältäen pakkauksen. Loppu onkin sitten enimmäkseen veroa ja verostaveroa.

[Skeptikko]

Osa ihmisistä voi nähdä Suomessa nälkää, kun ruoka kallistuu, sanoo tutkija: "Se on raju seuraus"
https://yle.fi/uutiset/3-12393251

Ruoka-avun piirissä näkyy jo nyt merkkejä uudenlaisista asiakasryhmistä. Suomessa on jopa 600 000–700 000 laskennallisesti pienituloista ihmistä.
...
– Saan eläkettä käteen 810 euroa. Siitä kun maksaa vuokran, auton ja laskut, ei jäljelle jää oikein mitään muuta kuin rupia takapuoleen, Pippuri sanoo.

Suomessa on 600 000–700 000 ihmistä, jotka ovat laskennallisesti pienituloisia. Siis sellaisia, joiden kotitaloudessa tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisistä kotitalouden tuloista.

Kun ruuan hinta nousee, vaikutukset osuvat rajuimmin juuri pienituloisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden kokemuksen tutkimusryhmän vetäjä Anna-Maria Isola arvioi, että tilanteella voi olla varsin laajoja vaikutuksia.

– Tämä vaikuttaa paljon. Entistä useammat voivat joutua turvautumaan ruoka-apuun. Voi olla, että osa näkee väliaikaista nälkää, ja se on raju seuraus.
...
Esimerkiksi ruoka-apua hakee paljon työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä peruselämiseen. Taustalla voi olla lomautuksia, vähentyneitä työtunteja, lähipiirissä tapahtuneita irtisanomisia tai monia muita syitä.

Apua tarvitsee myös moni sellainen, jonka elämäntilanne on muuttunut äkillisesti.
...
Ruuan hinnan nousun taustalla on monia syitä. Hintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa, ja sen myötä kehitys on vain jatkunut.

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi (siirryt toiseen palveluun), että ruuan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja niiden sisällä.

Erityisesti hinnannousu tulee näkymään maito-, liha- ja viljatuotteiden lisäksi prosessoiduissa elintarvikkeissa.

[Golimar]

Siinä taas ostettiin ääniä seuraavia vaaleja varten.

X

Klientti (lat. cliens) oli antiikin Rooman yhteiskunnassa vapaasyntyinen henkilö, joka oli toisen henkilön, patronuksen tai toisen suvun suojeluksessa. Vastaavasti klientti auttoi patronusta tarvittaessa, esimerkiksi äänestämällä häntä virkoihin. Klienttijärjestelmä lienee syntynyt jo 800-luvulla eaa.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Klientti

X

YKSITYISEN puolen työnantajaleiri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo kunta-alan tuoretta viisivuotista työehtosopimusta pelonsekaisin tuntein.

– Tämä oli pelätyn kaltainen ratkaisu. Tämä oli sovittelulautakunnan mukainen ratkaisu, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi.

– Tämä luo paineen palkankorotusautomaatista. Ja tässä on erittäin suuri riski, että tämä vaikeuttaa rajusti syksyn työmarkkinakierrosta, koska kunta-alasta tulee palkkajohtaja tällä ratkaisulla, Häkämies jatkoi.

Kunta-alan ammattiliitot saavat vähintään niin sanotun yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, ja viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia suuremmat palkankorotukset kuin kemianteollisuus, teknologiateollisuus ja auto- ja kuljetusala keskimäärin.

X

Hoitoalan liitot, Tehy ja Super eivät tarjottua kunta-alan sopimusta edes aikoneet hyväksyä. Tehy ja Super ovat vaatineet palkkaohjelmassaan viidelle vuodelle 3.6 prosentin korotuksia vuosittain yleisen linjan päälle.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008872887.html

[haermae]

Punaiset tosiaan ottivat räväkän alun vaalikampanjaansa. Suomi nousuun julkisen sektorin kuluja kasvattamalla!

Aiemmin valtio on mainittu palkkajohtajaksi, nyt (työnantajapuolen mukaan) kunta-ala yrittää syrjäyttää sen kakkoseksi.

Matalapalkka-alojen korotukset ymmärrän, mutta piti näköjään lääkärit ymv. valmiiksi kovapalkkaiset koplata samaan sopimukseen. Hesarin laskuri (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008874450.html) näytti 5000:n palkkaan tulevan tonni lisää viidessä vuodessa.

Työnantajapuoli ymmärrettävästi ei tykkää.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-tuli-karu-reaktio-tyonantajapuolelta-yrittajat-jarjeton-sopimus-vastaiskuna-tyoehtosopimusten-tekeminen-lopetettava-kokonaan/bca33ba1-a827-45ed-a22a-695ba85df89c

Yrittäjät: ”Järjetön” sopimus, vastaiskuna työehtosopimusten tekeminen lopetettava kokonaan

Kunta-alalle syntynyt palkkaratkaisu on poikkeuksellinen, sillä siihen sisältyvän palkkaohjelman mukaan kuntien työntekijöiden palkankorotukset ovat seuraavan viiden vuoden ajan prosenttiyksikön suuremmat kuin vientialojen työntekijöillä. Kuismanen näkee alojen palkkakehityksen yhteen kytkevässä sopimuksessa merkittäviä riskejä ja pelkää sen osoittautuvan pahaksi virheeksi.

”Kunta-alan palkkaratkaisu on esimerkki vastuuttomuudesta. Se, että kunta-alasta kokonaisuudessaan tulee palkkajohtaja suhteessa yksityiseen sektoriin, ei lupaa hyvää Suomen kilpailukyvyn kannalta”, hän [Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen] sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii työnantajaleiriä ryhtymään vastaiskuun ja lopettamaan työehtosopimusten tekemisen kokonaan. Vaihtoehtona on palkoista sopimisen lopettaminen työehtosopimuksissa, hän tuo esiin Yrittäjien tiedotteessa ja aiemmin Helsingin Sanomissa.
...
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on haastatteluissa kuvannut kunta-alan sopimusta turmiolliseksi. Hän sanoo myös, että keskitettyyn sopimusmalliin ei ole paluuta.

”Kyllä se näin on päätetty, että mennään toimialakohtaisesti eteenpäin. Tätä ei tietysti voinut kukaan etukäteen uskoa, että julkinen ala tämän yleisen linjan rikkoo. Takaisku tuli mutta keskitettyyn ei meidän maailmassa ole paluuta”, Häkämies linjaa

[simppali]

Yle:n asiantuntijat, nuo ekonomistit ovat kalkyroineet Canon merkkisillä taskulaskimilla,,ei huolta ihmiset vaikka..asuntolainojen korot kohta jumppaavat +4 prossaa, inflaatio laukkaa, kuin kevät laitumelle päästetty varsa.

https://yle.fi/uutiset/3-12486596

he,he

Vaihtuvakorkoisissa lainoissa viitekoron nousu vaikuttaa sovitusta korontarkistusajankohdasta eteenpäin.

Erilaisten koronnostojen vaikutusta Kortela havainnollistaa yksinkertaistetulla laskelmalla. Esimerkiksi 20 vuodeksi otetun 100 000 euron tasalyhenteisessä lainassa koron nousu 25 korkopisteellä 0,75 prosentista yhteen prosenttiin, nostaisi alussa kuukausierää runsaalla kymmenellä eurolla.

Toisaalta saman suuruisessa kiinteässä tasaerälainassa laina-aika vastaavan koronnoston myötä pitenisi 20 vuodesta 21 vuoteen.

Nou huolia,,tämä sama ekonomisti varmaan kertoo mistä päin pääkaupunkiseutua voi ostaa 100.000 euron asumiskelpoisen asunnon.

– Talouskasvu on hidastuvaa, mutta positiivista. Työmarkkina on vahva. Uskon että kotitaloudet pystyvä ihan hyvin hoitamaan lainojaan, Kortela luottaa.

Entä auttaako inflaatio velallisia?

– Inflaatio voi auttaa, jos palkat nousevat inflaation mukana, hän katsoo.

Nyt löytyi seuraava talousNobelin voittaja tämä Kortela..nostetaan palkkoja jos hinnat nousevat,,kun palkat nousevat..niin kuluttajahinnat eivät nouse..en ole käynyt montaa ..paitti pakolliset kurssit taloudesta,,ootko Kortela ikinä ajatellut tiettyä korrelaatiota elinkustannusten ja työstä maksettavan palkan/korvauksen välillä?

[Titus]

heinäkuu 01, 202212:34
300 miljoonaa katosi kuin tuhka tuuleen – Suomen osuus EU:n elpy­mis­ra­hoista pienenee taas

Suomen osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista pienenee noin 1,8 miljardiin euroon nykyhinnoin, koska Suomen talous on kehittynyt ennustettua paremmin, kertoo valtiovarainministeriö.

Euroopan unionin komissio on päivittänyt tietonsa siitä, kuinka paljon jäsenmaat saavat avustuksia elpymis- ja palautumistukivälineestä. Muutoksiin vaikuttavat maiden talouskehitys viime ja toissa vuonna.

Kun EU hyväksyi asetuksen elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) viime vuonna, Suomen RRF-avustusten määräksi arvioitiin 2,1 miljardia euroa. Nyt Suomen osuus kutistuu siis 300 miljoonaa euroa.

Suomi saa EU:n elpymisvälineen eri ohjelmista nykyhinnoin yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Suomen osuus elpymispaketin menoista on luokkaa 6,6 miljardia euroa.

https://www.suomenuutiset.fi/300-miljoonaa-katosi-kuin-tuhka-tuuleen-suomen-osuus-eun-elpymisrahoista-pienenee-taas/

Suomen inflaatio harppasi yli kahdeksaan prosenttiin kesäkuussa
1.7.202212:36päivitetty 1.7.202212:37

Suomessa inflaatio kiihtyi kesäkuussa 8,1 prosenttiin, selviää Eurostatin tilastoista. Kyseessä on ennakkotilasto, joka voi tarkentua vielä jonkin verran myöhemmin.

Kuluttajahintojen nousu on ollut huimaa, sillä vielä toukokuussa inflaatio oli Suomessa 7,1 prosenttia ja huhtikuussa 5,8 prosenttia.

Hintojen nousun taustalla on edelleen etenkin energian ja ruoan kallistuminen kallistuminen, kuten Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kommentoi Twitterissä.

Tänään julkaistiin myös koko euroalueen inflaatio, joka kohosi kesäkuussa 8,6 prosenttiin toukokuun 8,1 prosentista. Kyseessä on euroalueen koko mittaushistorian korkein lukema.

Kuvaavaa on se, että Suomen inflaatio on edelleen euroalueen matalampia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/0a4c7888-fb04-42b5-ab34-d9b5fa17abe5


marin: minä menen nyt lomalle

 

[Roope2]

Eli jos kansakunta rupeaisi tekemään kymmenen tunnin työpäiviä kahdeksan tunnin palkalla, niin EU-avustus pienenisi.

Ihan loogista ja kannustavaa EU-ajattelua.