Blogi pääkaupunkiseudun väestönkasvusta:
http://www.suomenperusta.fi/ajatus/kenelle-rakennamme-paakaupunkiseutua/
Aikalailla itsestäänselvyyksiä mietitte siellä persupajassa. Hommalla on tästäkin aiheesta useissa ketjuissa paljon asiapitoisempaa faktaa. Selviäisitte helpommalla pelkällä copy-pastella. Korjaan yhden räikeän virheen:
Pääkaupunkiseudun väestönkehityksestä vieraskielisen väestön osuus on ollut noin 70 prosenttia.
Koko Helsingin seudulla vieraskielisten muuttovoitto on lisääntynyt suhteellisesti enemmän kuin Helsingissä. Seutu sai vuonna 2014 vieraskielisten muuttovoittoa 10 000 henkeä, joka oli 87 % koko muuttovoitosta.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_10_05_Tilastoja_33_Vuori_Laakso.pdf
Voisit kenties perustaa ketjun, jossa voisi keskustella ehdotuksista tutkimusaiheiksi. On paljon asioita, joita pääkaupunkiseudun "kehityksessä" pitäisi kyseenalaistaa.
Pääkaupunkiseudun "kehitys" ja asuntorakentaminen perustuu jo nyt lähes täysin (87% vuosi takaperin) alati kasvavan kehitysmaalaisen väestön asuttamiseen. Nyt myös vapaarahotteinen asuntotuotanto on valjastettu tähän toimintaan. Ainoastaan n. 30% uudistuotannosta menee enää asunnon ostavien omaan käyttöön. Uudistuotannon hinta on jo niin korkea, että etenkin kantasuomalaisilla nuorilla ja lapsiperheillä ei ole enää varaa hankkia asuntoa. Saman aikaisesti itse vuokransa maksavien osuus laskee koko ajan maahanmuuton seurauksena, mikä nostaa vuokratasoa. Asuntomarkkinoilla toimii sekä yleishyödyllisiksi itseään nimittäviä toimijoita että asuntorahastoja, joita vuokraavat omistamansa asunnot edelleen. Nämä kaikki edellä mainitsemani toimijat hankkivat paljon asuntoja tuntuvine tukkualennuksin erikoisesti uudesta vapaarahotteisesta asuntokannasta, jolloin perinteinen omistusasuntoasuminen hämärtyy kun samassa taloyhtiössä on sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Tämä kehitys puolestaan vaikuttaa siihen, että motivaatio oman asunnon hankkimiseen laskee, mikä puolestaan kasvattaa white flightiä.
Kuten ennusteissa on todettu, nuo luvut ovat kaikki liian optimistisia, koska niissä ei ole voitu ottaa huomioon viime vuoden loppupuolen turvapaikanhakijavyöryä ja sen seurauksia esim. perheenyhdistämisen vuoksi.
Pitäisi kuitenkin vielä laajentaa perspektiiviä vähän pitemmälle. Millainen on tilanne pääkaupunkiseudulla vuonna 2050, jos nyt nähtävissä oleva "kehitys" jatkuu? Eihän siihen ole kuin 34 vuotta! Minun hypoteesini on, että silloin suomalaiset ovat jo vähemmistönä omassa pääkaupungissaan ja sen naapurikunnissa. Olisi hyvä, jos joku "laskutaitoinen" pystyisi arvioimaan, pitääkö se paikkansa.
Helsingissä laaditaan paraikaa uutta yleiskaavaa, jonka - yhdessä Sipoosta siepatun alueen kanssa - pitäisi tarjota rakennusmaata asuntojen rakentamiseksi 300 000 uudelle asukkaalle. Helsingin nykyisten rajojen sisäpuolelle ahdettaisiin siis reippaasti enemmän kuin Tampereen verran uusia asukkaita. Voidaan tietysti ajatella, että rakennettaisiin ylitiivistä ja -korkeaa, mutta haluavatko ihmiset asua niin kuin Pietarin esikaupunkialueilla? Tätä yleiskaava ajavat kaikki Helsingin kunnallispoliitikot aina vihreistä perussuomalaisiin.
Pitääkö meidän luopua suurimmasta osasta metsiämme, rantojamme, kallioitamme ja muita viheralueitamme, jotta maahanmuuttajille saadaan asuntoja, joissa he voivat asua veronmaksajien kustannuksella ilmaiseksi? Kun viheralueet kerran on rakennettu, ne on menetetty lopullisesti.
Hallituksen keskittämispolitiikasta, jossa lähes puolet maamme väestöstä ajetaan Helsingin seudulle, aiheutuu myös paisuvia hintaliikenneruuhkia, uusia kalliita liikenneinvestointeja, asuntojen hintojen ja vuokrien nousua sekä sosiaalisten ongelmien ja kustannusten lisääntymistä. Se on hinta jonka me täällä asuvat joudumme maksamaan.
