Kirjoittaja Aihe: Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?  (Luettu 313414 kertaa)

Miniluv

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 32 628
  • Liked: 15385
  • 100% kaafir, 100% goy
Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:


https://archive.org/details/harold-saltzman-race-war-in-high-school

50* kehittyneintä maata on jo tehnyt tämän virheen.

AIOTAANKO ME TOSIAAN JÄÄDÄ ULKOPUOLELLE. AJATELKAA MINKÄ SIGNAALIN LÄHETÄMME ULKOMAILLE!!1! Emme kai halua asemoida maatamme Itä-Euroopan viiteryhmään??
« Viimeksi muokattu: 08.02.2024, 10:40:37 kirjoittanut Miniluv »
Dystopian Nightmare 2020s The Great Taking

Olen ihaillen seurannut, kuinka Unkari pistää kampoihin EU-diktatuurille.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 644
  • Liked: 93136
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Jos aikoisin ostaa asunnon, niin palkkaisin jonkin viikoksi tekemään talon läheisyyteen liikennelaskentaa, siis selvittäisin asukkaiden geneettisen koostumuksen. Eli siis sama homma kuin jäsenen @Eino P. Keravalta suorittama Keravan Suuri Vuosittainen Neekerilaskenta, mutta vähän laajemmin.

Koulun koostumuksen selvittämiseen riittää yksi välitunti.
— Monikulttuuri = kulttuurien sota
— Maahanmuutto = niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Hiilineutraalisuus = ihmiskunnan hirttosilmukka
— Vihreä siirtymä = luontotuho
— Kotimaassaan lomaileva kuuluu kotimaahansa
— Vain konkurssinero ottaa velkaa hyväntekeväisyyteen
— Missä N, siellä R!

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 646
  • Liked: 16132
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia

Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:


Wikipediasta:
Lainaus

On March 8, 2004, the New York Daily News' front page headline "City's Worst School" led to a story in the newspaper regarding the poor academic performance, low graduation rates, violence, and students transferring out in large numbers due to those problems. In December 2007, the Department of Education announced that Franklin K. Lane would be phased out due to consistently poor performance. The school stopped accepting 9th graders in 2009 and graduated its last seniors in 2011.

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin_K._Lane_High_School#History

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 646
  • Liked: 16132
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia

Jos aikoisin ostaa asunnon, niin palkkaisin jonkin viikoksi tekemään talon läheisyyteen liikennelaskentaa, siis selvittäisin asukkaiden geneettisen koostumuksen. Eli siis sama homma kuin jäsenen @Eino P. Keravalta suorittama Keravan Suuri Vuosittainen Neekerilaskenta, mutta vähän laajemmin.

Koulun koostumuksen selvittämiseen riittää yksi välitunti.


Lapsiperheen pään ei tarvitsisi vastaavassa tilanteessa muuta kuin selvittää minkä koulualueen sisälle kyseinen asunto kuuluu, ja käydä kurkistamassa koulun pihalle välitunnin aikaan.

Tietysti koulualueet saattavat toisinaan muuttua, joten sellainenkin mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon. Onneksi se ei merkitse enempää kuin että muutaman muunkin koulun pihaa voi käydä vilkaisemassa. Se on aika pieni vaiva, jos tosissaan harkitsee sijoittaa omia rahojaan asuntoon ja muuttaa perheineen siihen.

Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 027
  • Liked: 18256
^Alueen jalkapallojengien vuosikuvat/kokoonpanot on hyvä tsekata...
that's a bingo!

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 646
  • Liked: 16132
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Olen muuten 100% varma että nekin poliitikot, jotka ääneen moraalisäteilevät segregaatiosta ja sosiaalisesta sekoittamisesta, laittavat omat lapsensa parhaisiin kouluihin, ja käyttävät poliitikkopiireissä hankkimiaan suhteitaan täysipainoisesti, jotta oma lapsi ei joutuisi huonoon kouluun. Hyvä koulu määritellään sen perusteella, onko siellä oppilailla työrauha, eikä sen perusteella, onko siellä kaikenlaiset väestöryhmät edustettuina oppilaskunnassa.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 798
  • Liked: 12989
Jos aikoisin ostaa asunnon, niin palkkaisin jonkin viikoksi tekemään talon läheisyyteen liikennelaskentaa, siis selvittäisin asukkaiden geneettisen koostumuksen. Eli siis sama homma kuin jäsenen @Eino P. Keravalta suorittama Keravan Suuri Vuosittainen Neekerilaskenta, mutta vähän laajemmin.

Koulun koostumuksen selvittämiseen riittää yksi välitunti.

Ylen S2-konekin auttaa alkuun:

https://yle.fi/a/74-20018233?text=Kone%2520n%25C3%25A4ytt%25C3%25A4%25C3%25A4%252C%2520millaisista%2520taustoista%2520sinun%2520l%25C3%25A4hikoulusi%2520oppilaat%2520tulevat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share

Toki välituntivisiitti voi olla ihan paikallaan, jos haluaa selvittää tarkemmin, mitä vieraskielisyys käytännössä tarkoittaa.

Alueen tarkempaa etnistä analyysiä voi tehdä myös esimerkiksi Abdi-Ibrahim-analyysin kaltaisilla työkaluilla.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 106
  • Liked: 44020
  • Ego sum Spartacus
Lainaus
X

24.10.2023 5:15

Päivitetty 25.12.2023 11:10

Kyllä – postinumeroalueet ovat keskenään erilaisia ympäri Suomen. Vaihtelua on tuloissa, koulutustasossa, asumismuodoissa, asukkaiden äidinkielessä ja syntyperässä.

Ei – eriytyminen ei ole mustavalkoisesti huono tai hyvä asia.

Keskustelu alueiden välisistä eroista on kuhissut koko vuoden ajan. Vuoden alussa Suomeen syntyivät uudet hyvinvointialueet, kevättalvella pohdittiin alueellisten erojen vaikutusta peruskouluihin ja syksyllä puheisiin on noussut länsinaapuri.

Ruotsin alueellinen eriytyminen ja jengiväkivalta ovat herättäneet myös suomalaiset viranomaiset pohtimaan, voiko täällä käydä samoin.

Yle päätti selvittää, millaisia alueiden väliset erot ovat. Teimme postinumerokoneen, jolla voit tutkia oman naapurustosi väestöä. Koneessa on 26 väestöön liittyvää muuttujaa: esimerkiksi keski-ikä, kotitalouden koko, koulutustausta ja kieli.

Syöttämällä koneeseen oman postinumerosi tai alueesi tiedot voit verrata alueesi väestötietoja naapurustoosi, oman kuntaasi, maakuntaasi ja Suomeen. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne ovat tuoreimmat saatavilla olevat. Syntyperään ja kieleen liittyvät tiedot ovat vuodelta 2022. Koneen muut tiedot ovat vuodelta 2021.

Joissain tapauksissa tilastollinen postinumero eroaa rakennuksen osoitteen postinumerosta. Tämä johtuu siitä, että osoitteiden postinumerot eivät muodosta yhtenäisiä alueita, joten lähdeaineistoa on yleistetty tilastollisten postinumeroalueiden muodostamiseksi.

Kone ei ota kantaa siihen, onko jokin alue hyvä tai huono, vaan se näyttää faktat eri alueiden väestöstä.


X

https://yle.fi/a/74-20055665

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 052
  • Liked: 9301
… erot tasoittuisivat …


Tätä sanontaa käytetään, kun perustellaan lasten sekoittumista.

Miksi ei esille tuoda lopputulemaa  … kokonaistaso laskee … ?
”Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon.”

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 719
  • Liked: 52364
Miksi ei esille tuoda lopputulemaa  … kokonaistaso laskee … ?

Juu. Hyvä oppilasaines ei paranna sitä huonoa, mutta huono kylläkin huonontaa sen hyvän tuloksia.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 798
  • Liked: 12989
Miksi ei esille tuoda lopputulemaa  … kokonaistaso laskee … ?

Juu. Hyvä oppilasaines ei paranna sitä huonoa, mutta huono kylläkin huonontaa sen hyvän tuloksia.

Riippuu ihan suhteellisista lukumääristä. Jos luokassa on yksi tai kaksi kielellisesti tai opillisesti selkeästi takamatkalla olevaa (alle 10% oppilaista), muiden etumatka voi kirittää heitä tehokkaasti ilman, että enemmistön oppiminen häiriintyy merkittävästi.  Mutta mitä enemmän takamatkalaisia on, sitä enemmän heidän osaamisensa saattaminen muiden tasolle vaatii opettajalta erityistoimenpiteitä, joihin kulutettu aika on pois toisten opetuksesta.  Paremminkin pärjäävien motivaatio voi kärsiä heidän turhautuessa puuttuvaan henkilökohtaiseen opetukseen.
« Viimeksi muokattu: 10.02.2024, 09:59:06 kirjoittanut Siili »

Saturnalia

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 765
  • Liked: 9248
Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.

Laitetaan kertauksen vuoksi jälleen muutama. Helsingin kantakaupungin kouluissa S2-lapsien määrä on 2-3%.
Lähiöiden kouluissa 30-50%. Kallion koulussa - vihreiden paras äänestysalue Suomessa - on kokonaista kahdeksan äskakkosta, lähes viidestasadasta oppilaasta. Käytännössä mamuvapaa koulu. Jossain Vuosaaren kouluissa taidetaan mennä jo yli 50%.
Asun Kallion reunalla, ja minulle oli oikeasti aikamoinen heureka-hetki tajuta pari vuotta sitten täällä pridelippujen, hipstereiden ja vegekahvien keskellä, ettei alueen kouluissa ole käytännössä ollenkaan mamuja. Alppilan koulussa on kokonaista neljä kappaletta. Pääseekö nykyään edes mikään maalaiskoulu noin nuiviin numeroihin prosentuaalisesti?

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 027
  • Liked: 18256
Kallion päiväkodeissakaan ei suoranaisesti ole väriä, isukit ajelevat citymaastureilla ja äidit pukeutuvat merkkivaatteisiin.

ja äänestävät kiilusilmäisinä haavistoa ja vihvasemmistoa... ja myöntänevät kahden kesken, että Hitler olisi hyvä johtaja jos pari napsua jne

kaikissa palveluammateissa, tiskien takana vääntämässä pizzaa ja myymässä oluita ja ciidereitä on kyllä matuja eli juuri siellä mihin vihvas ne haluaakin.

Asun Kallion reunalla cityn puolella.
that's a bingo!

Random Walker

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 146
  • Liked: 652
Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.

Laitetaan kertauksen vuoksi jälleen muutama. Helsingin kantakaupungin kouluissa S2-lapsien määrä on 2-3%.
Lähiöiden kouluissa 30-50%. Kallion koulussa - vihreiden paras äänestysalue Suomessa - on kokonaista kahdeksan äskakkosta, lähes viidestasadasta oppilaasta. Käytännössä mamuvapaa koulu. Jossain Vuosaaren kouluissa taidetaan mennä jo yli 50%.
Asun Kallion reunalla, ja minulle oli oikeasti aikamoinen heureka-hetki tajuta pari vuotta sitten täällä pridelippujen, hipstereiden ja vegekahvien keskellä, ettei alueen kouluissa ole käytännössä ollenkaan mamuja. Alppilan koulussa on kokonaista neljä kappaletta. Pääseekö nykyään edes mikään maalaiskoulu noin nuiviin numeroihin prosentuaalisesti?

Tässä pitää lähteä liikkeelle rajoitetulla kokeilulla. Ehdotan sellaista semi-vapaaehtoisuutta, eli Saturnalian listaamien koulujen oppilaita siirretään Vuosaaren yms. somalipainotteisiin kouluihin ja päinvastoin. Näiden oppilaiden vanhemmista kukaan ei luonnollisestikaan vastusta ajatus, koska eiväthän he mitään rasisteja ole!

Lisäksi näitä varsinaisia mamuja tulisi tehokkaasti ohjata ruotsinkielisiin kouluihin tukemaan aitoa ruotsinkielisyyttä. Aluksi vaikka 1/3 luokan oppilaista tulisi olla somaleja yms.

Itse asiassa oikein innostuin tuosta jälkimmäisestä ajatuksesta. Somaleista tulisi tehdä systemaattisesti suruja. Kun he oivaltavat, että suruna saa paremmat etuudet kuin suomenkieliset koko elämän ajan, niin pienen alun jälkeen he kaikki ovat suruja. Hankkenille yms. pitää kohta lisätä opiskelupaikkoja, kun nämä kultamunat pääsevät suomenkielisten rasistien ikeen alta surujen keskuuteen todelliseen vapauteen ja suvaitsevaisuuteen toteuttamaan todellisia taipumuksiaan.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 798
  • Liked: 12989

Lisäksi näitä varsinaisia mamuja tulisi tehokkaasti ohjata ruotsinkielisiin kouluihin tukemaan aitoa ruotsinkielisyyttä. Aluksi vaikka 1/3 luokan oppilaista tulisi olla somaleja yms.

Itse asiassa oikein innostuin tuosta jälkimmäisestä ajatuksesta. Somaleista tulisi tehdä systemaattisesti suruja. Kun he oivaltavat, että suruna saa paremmat etuudet kuin suomenkieliset koko elämän ajan, niin pienen alun jälkeen he kaikki ovat suruja. Hankkenille yms. pitää kohta lisätä opiskelupaikkoja, kun nämä kultamunat pääsevät suomenkielisten rasistien ikeen alta surujen keskuuteen todelliseen vapauteen ja suvaitsevaisuuteen toteuttamaan todellisia taipumuksiaan.

Itse asiassa ankkalammessakin on joskus tehty ehdotuksia maahanmuuttjien "suruttamiseksi", tosin liittyen lähinnä venäläisiin maahanmuuttajiin.  Halla-ahon kirjoitus vuodelta 2008:

https://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html
« Viimeksi muokattu: 10.02.2024, 14:16:13 kirjoittanut Siili »

Juoni

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 720
  • Liked: 946
Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.

Laitetaan kertauksen vuoksi jälleen muutama. Helsingin kantakaupungin kouluissa S2-lapsien määrä on 2-3%.
Lähiöiden kouluissa 30-50%. Kallion koulussa - vihreiden paras äänestysalue Suomessa - on kokonaista kahdeksan äskakkosta, lähes viidestasadasta oppilaasta. Käytännössä mamuvapaa koulu. Jossain Vuosaaren kouluissa taidetaan mennä jo yli 50%.
Asun Kallion reunalla, ja minulle oli oikeasti aikamoinen heureka-hetki tajuta pari vuotta sitten täällä pridelippujen, hipstereiden ja vegekahvien keskellä, ettei alueen kouluissa ole käytännössä ollenkaan mamuja. Alppilan koulussa on kokonaista neljä kappaletta. Pääseekö nykyään edes mikään maalaiskoulu noin nuiviin numeroihin prosentuaalisesti?

Toisen polven mamut eivät enää ole s2-porukkaa. Alppilan koulusta kun porukkaa purkautuu ulos, niin useampi kymmenen prosenttia on vierasrotuisia. Muutaman sadan metrin päässä oleva entiseltä nimeltään Eläintarhan ala-aste alkaa olla nimensä veroinen vierasrotuisten määrän ollessa n. 50%.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 644
  • Liked: 93136
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Itse asiassa ankkalammessakin on joskus tehty ehdotuksia maahanmuuttjien "suruttamiseksi", tosin liittyen lähinnä venäläisiin maahanmuuttajiin.

Ääntisenä sillanrakentajana olin kerran mokutustilasuudessa, jossa mustaakin mustempi afrikkalainen mies yleisöstä esitti puheenvuoronsa tai kysymyksensä ruotsiksi. Olisikos ollut 2012?
— Monikulttuuri = kulttuurien sota
— Maahanmuutto = niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Hiilineutraalisuus = ihmiskunnan hirttosilmukka
— Vihreä siirtymä = luontotuho
— Kotimaassaan lomaileva kuuluu kotimaahansa
— Vain konkurssinero ottaa velkaa hyväntekeväisyyteen
— Missä N, siellä R!

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 326
  • Liked: 24670
  • "Mari Rantanen: Suomeen on turha tulla hillumaan."
Olen muuten 100% varma että nekin poliitikot, jotka ääneen moraalisäteilevät segregaatiosta ja sosiaalisesta sekoittamisesta, laittavat omat lapsensa parhaisiin kouluihin, ja käyttävät poliitikkopiireissä hankkimiaan suhteitaan täysipainoisesti, jotta oma lapsi ei joutuisi huonoon kouluun. Hyvä koulu määritellään sen perusteella, onko siellä oppilailla työrauha, eikä sen perusteella, onko siellä kaikenlaiset väestöryhmät edustettuina oppilaskunnassa.

Näin tekevät myös kaikki Yleisradion toimittajat. Kaikkein luonnevikaisemmat kyllä "moittivat" lasten kouluja siitä, että ne ovat "aika valkoisia".
"On käynyt ilmi, että demokratia ja lehdistön vapaus ovat suurimpia niistä tyhjistä korulauseista, jotka milloinkaan ovat ihmismieltä sumentaneet".

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 940
  • Liked: 5753
  • Panda nimeltä Kallan.
Olen muuten 100% varma että nekin poliitikot, jotka ääneen moraalisäteilevät segregaatiosta ja sosiaalisesta sekoittamisesta, laittavat omat lapsensa parhaisiin kouluihin, ja käyttävät poliitikkopiireissä hankkimiaan suhteitaan täysipainoisesti, jotta oma lapsi ei joutuisi huonoon kouluun. Hyvä koulu määritellään sen perusteella, onko siellä oppilailla työrauha, eikä sen perusteella, onko siellä kaikenlaiset väestöryhmät edustettuina oppilaskunnassa.

Näin tekevät myös kaikki Yleisradion toimittajat. Kaikkein luonnevikaisemmat kyllä "moittivat" lasten kouluja siitä, että ne ovat "aika valkoisia".

Tämä käsittämätön hinku paskoa oma pesä tuusannuuskaksi JA samalla vältellä sen tuloksia ja seuraamuksia jaksaa aina ihmetyttää vaikka sen ei enää pitäisi.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 798
  • Liked: 12989
Hesari kertoo tänään Koivukylän jättipäiväkodista (224 lasta), joka sijaitsee Rekolan (n. 3000 as.) ja Havukosken (n. 8500 as.) rajalla:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010096176.html

Päiväkodin sijoituksessa on huomioitu kamppailu segregaatiota vastaan:
Lainaus
Aluksi Mäkelä pyytää katsomaan vuonna 2022 valmistuneen päiväkodin ikkunasta, josta näkyy syy sen sijaintiin juuri tässä. Siis sekä Rekolan omakotitaloja että Havukosken korkeita asuintaloja.

Havukosken asukkaista yli puolet oli vieraskielisiä reilu vuosi sitten. Rekolassa vieraskielisiä oli vajaa 15 prosenttia.

Ylipäätään vantaalaisten päiväkotien välillä on valtavia eroja vieraskielisten lasten määrässä: noin viidestä prosentista miltei sataan prosenttiin. ”KOIVUKYLÄN päiväkoti on rakennettu juuri tälle paikalle syystä, vaikka sijaintiin on vaikuttanut myös kaupungin tonttitilanne”, Mäkelä sanoo.

Asiantuntija kehuu järjestelyä:
Lainaus
Kierrokselle osallistuva varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto on innoissaan tästä tavasta ehkäistä asuinalueiden eriarvoistumista.

Hän on tutkinut työssään myös nuorten radikalisoitumista ja ääriajattelun ennaltaehkäisemistä kouluissa.

”On todella tärkeää, että päiväkoti on sijoitettu niin, että se pystyy tasaamaan kahden hyvin erilaisen alueen välistä eroa”, hän sanoo.

Suomalaisuuteen sopeuttavan kieli- ja kulttuurikylyvyn "vettä" on vähänlaisesti:
Lainaus
Koivukylän päiväkodin lapsista neljä viidestä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Taloa kiertäessämme iso osa hoitajistakin näyttää olevan ulkomaalaistaustaisia.

Seinillä on paljon aakkosia, ja ylipäätään monet lasten puuhat näyttävän liittyvän kielen oppimiseen. Lapsille esimerkiksi näytetään kuvakortteja ja pyydetään kertomaan, mitä kuvissa on.

Vantaan varhaiskasvatusjohtaja vakuuttaa kuitenkin, että tällainen "kielitietoinen varhaiskasvatus" on myös suomenkielisten lasten etu:
Lainaus
Onko tämä mielekästä myös lapsille, joiden äidinkieli on suomi?
Mäkelä on sitä mieltä, että tulevaisuuden yhteiskunnassa on entistä tärkeämpää oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa ympäristöissä.

”Kielitietoisesta varhaiskasvatuksesta hyötyvät myös suomenkieliset lapset”, hän sanoo.

Päiväkoti rakennettiin metsäalueelle omakotialueen keskellä (näkyy vielä Street Viewissä). Kommenttiosiosta:
Lainaus
Omakotialueen asemakaava on hyvin vanha, reippaasti yli 30 vuotta vanha ja siinä paikalle oli merkitty koulutontti. Asemakaavan suunnittelun alkaessa asukkaat olivat huolestuneita siitä, ettei vain paikalle rakenneta päiväkotia, mikä merkitsisi jatkuvaa autovirtaa omakotialueella. Kaupungin taholta kerrottiin, että kun kaavaan merkitään paikalle koulutonttimerkintä, niin lapset tulevat kouluun jalkaisin ilman että vanhemmat tuovat heitä aamuin illoin autolla. Kaavan koulumerkinnästä huolimatta siis nyt rakennettiin 224 paikkainen päiväkoti. Autoliikenne omakotialueella on sen mukaista. Tontin reunoillekin luvattiin kaavoituksessa jättää reilusti puustoa. Ei pystytty jättämään. Eikä puistoksi jätetty artikkelin metsäkään ole enää suuri. Tämä selittää, miksi edes lähitienoiden asukkaita ei haluttu kuulla.

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten asuntomarkkinat ja muuttoliike Rekolan omakotialueella kehittyvät jatkossa.
« Viimeksi muokattu: 06.04.2024, 08:06:06 kirjoittanut Siili »

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 940
  • Liked: 5753
  • Panda nimeltä Kallan.
Hesari kertoo tänään Koivukylän jättipäiväkodista (224 lasta), joka sijaitsee Rekolan (n. 3000 as.) ja Havukosken (n. 8500 as.) rajalla:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010096176.html

Päiväkodin sijoituksessa on huomioitu kamppailu segregaatiota vastaan:
Lainaus
Aluksi Mäkelä pyytää katsomaan vuonna 2022 valmistuneen päiväkodin ikkunasta, josta näkyy syy sen sijaintiin juuri tässä. Siis sekä Rekolan omakotitaloja että Havukosken korkeita asuintaloja.

Havukosken asukkaista yli puolet oli vieraskielisiä reilu vuosi sitten. Rekolassa vieraskielisiä oli vajaa 15 prosenttia.

Ylipäätään vantaalaisten päiväkotien välillä on valtavia eroja vieraskielisten lasten määrässä: noin viidestä prosentista miltei sataan prosenttiin. ”KOIVUKYLÄN päiväkoti on rakennettu juuri tälle paikalle syystä, vaikka sijaintiin on vaikuttanut myös kaupungin tonttitilanne”, Mäkelä sanoo.

Asiantuntija kehuu järjestelyä:
Lainaus
Kierrokselle osallistuva varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto on innoissaan tästä tavasta ehkäistä asuinalueiden eriarvoistumista.

Hän on tutkinut työssään myös nuorten radikalisoitumista ja ääriajattelun ennaltaehkäisemistä kouluissa.

”On todella tärkeää, että päiväkoti on sijoitettu niin, että se pystyy tasaamaan kahden hyvin erilaisen alueen välistä eroa”, hän sanoo.

Suomalaisuuteen sopeuttavan kieli- ja kulttuurikylyvyn "vettä" on vähänlaisesti:
Lainaus
Koivukylän päiväkodin lapsista neljä viidestä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Taloa kiertäessämme iso osa hoitajistakin näyttää olevan ulkomaalaistaustaisia.

Seinillä on paljon aakkosia, ja ylipäätään monet lasten puuhat näyttävän liittyvän kielen oppimiseen. Lapsille esimerkiksi näytetään kuvakortteja ja pyydetään kertomaan, mitä kuvissa on.

Vantaan varhaiskasvatusjohtaja vakuuttaa kuitenkin, että tällainen "kielitietoinen varhaiskasvatus" on myös suomenkielisten lasten etu:
Lainaus
Onko tämä mielekästä myös lapsille, joiden äidinkieli on suomi?
Mäkelä on sitä mieltä, että tulevaisuuden yhteiskunnassa on entistä tärkeämpää oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa ympäristöissä.

”Kielitietoisesta varhaiskasvatuksesta hyötyvät myös suomenkieliset lapset”, hän sanoo.

Päiväkoti rakennettiin metsäalueelle omakotialueen keskellä (näkyy vielä Street Viewissä). Kommenttiosiosta:
Lainaus
Omakotialueen asemakaava on hyvin vanha, reippaasti yli 30 vuotta vanha ja siinä paikalle oli merkitty koulutontti. Asemakaavan suunnittelun alkaessa asukkaat olivat huolestuneita siitä, ettei vain paikalle rakenneta päiväkotia, mikä merkitsisi jatkuvaa autovirtaa omakotialueella. Kaupungin taholta kerrottiin, että kun kaavaan merkitään paikalle koulutonttimerkintä, niin lapset tulevat kouluun jalkaisin ilman että vanhemmat tuovat heitä aamuin illoin autolla. Kaavan koulumerkinnästä huolimatta siis nyt rakennettiin 224 paikkainen päiväkoti. Autoliikenne omakotialueella on sen mukaista. Tontin reunoillekin luvattiin kaavoituksessa jättää reilusti puustoa. Ei pystytty jättämään. Eikä puistoksi jätetty artikkelin metsäkään ole enää suuri. Tämä selittää, miksi edes lähitienoiden asukkaita ei haluttu kuulla.

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten asuntomarkkinat ja muuttoliike Rekolan omakotialueella kehittyy jatkossa.

Ei näytä ketään haittaavan se tosiasia, että monikulttuuri-ideologia ei vaan toimi; ei varsinkaan kun näillä syntyvyysluvuilla kantasuomalaiset jäävät jo nyt paikoin vähemmistöksi. Nyt sitten pitää Rekolakin tuhota...

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 798
  • Liked: 12989

Ei näytä ketään haittaavan se tosiasia, että monikulttuuri-ideologia ei vaan toimi; ei varsinkaan kun näillä syntyvyysluvuilla kantasuomalaiset jäävät jo nyt paikoin vähemmistöksi. Nyt sitten pitää Rekolakin tuhota...

Havukosken vieraskielisyysprosentti ei pysähdy nykyiseen viiteenkymmeneen. Se on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut 2-3 prosenttiyksikköä vuodessa, joten kymmenen vuoden kuluttua se on tässä "Vantaan Rinkebyssä" todennäköisesti pitkälti yli seitsemänkymmentä.

Kantislapsiperheet karttavat Havukoskea, ja ehkä jossain määrin myös Rekolaa, johtuen mm. jättipäiväkodin "rikastumisasteesta". Näin ollen päiväkodinkin vieraskielisyysprosentti kasvaa väistämättä, todennäköisesti yli yhdeksäänkymmeneen. Kun lapsiryhmässä on korkeintaan yksi kantasuomalainen, voi kielikylvyssä käydä niinkin, että lasten kommunikaatiokieleksi muodostuu "havusuomi" (vrt. Rinkebynruotsi). Kaikki perheet eivät ehkä riemastu tästä monikulttuurin lieveilmiöstä.     
« Viimeksi muokattu: 04.04.2024, 13:21:24 kirjoittanut Siili »

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 106
  • Liked: 44020
  • Ego sum Spartacus
Salaatti saa minun puolestani painua sinne missä pippuri kasvaa, muutkin rasismisesta yms ulisijat voivat painua samaan paikkaan maastani, minun maastani joka on p*skottu! Jos joku ääliö ei ole vielä tajunnut sitä niin nuo salaatit ja muut p*skiaiset ovat tulleet ottamaan Suomen pois suomalaisilta, hävittämään suomalaiset, muistakaa mitä intiaaneille tapahtui!

Lainaus

Suomessa keskustelu rasismista on vasta lapsenkengissä
Salaado Qasim

2.8.2023 11:12

8

Vuonna 2018 julkaistun Being Black in the EU -raportin mukaan Suomi sijoittuu Euroopan rasistisimpien maiden joukkoon. Peräti 63 prosenttia selvitykseen vastanneista kertoi kokeneensa rasistista häirintää tai ahdistelua.

Tämä hälyttävä tulos kuvastaa yhteiskunnassamme vallitsevaa haastavaa ilmapiiriä, jossa rasismi on edelleen merkittävä ongelma.

Yhteiskunnassamme esiintyy myös rakenteellista rasismia, joka eroaa rasistisesta häirinnästä siinä, että se vaikuttaa huomaamattomasti yhteiskunnan instituutioissa.

Rakenteellinen rasismi näkyy arkielämässä esimerkiksi syrjintänä työ- ja asuntomarkkinoilla sekä koulutusjärjestelmässä. Tämä rasismin huomaamattomampi muoto vaikuttaa pitkäaikaisesti ja syvemmällä tasolla, mikä tekee sen tunnistamisesta ja torjumisesta erityisen tärkeää yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisessä.

Maahanmuuttajat kohtaavat edelleen vaikeuksia työmarkkinoilla.

Raportin tulokset eivät tule yllätyksenä, sillä useat aiemmat tutkimukset ovat vahvistaneet saman huolestuttavan ilmiön. Maahanmuuttajat kohtaavat edelleen vaikeuksia työmarkkinoilla, ja heidän työllistymismahdollisuutensa saattavat olla heikommat ennakkoluulojen vuoksi.

Lisäksi koulumaailmassa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjataan usein helposti terveydenhoitoalalle, vaikka he saattaisivat olla kiinnostuneita tavoittelemaan korkeakouluopintoja tai muita urapolkuja.

Yliopistojen tiukat kielivaatimukset luovat myös haasteita maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Erityisesti S2-opiskelijoille asetettu arvosanavaatimus ylioppilastodistuksessa voi vaikuttaa negatiivisesti heidän pääsyynsä yliopistoon verrattuna suomen äidinkielenään kirjoittaneisiin. Tämä herättää kysymyksiä yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ja sen tarkastelu on tärkeää yliopistokoulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi kaikille opiskelijoille.

Viime aikoina paljastuneet huolestuttavat tapaukset ovat herättäneet yhteiskunnassamme syvää huolta lasten turvallisuudesta. Erityisen järkyttäviä ovat nykyisen ministerin rasistiset kirjoitukset, jotka hän kirjoitti nykyisen eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps) Scripta-blogin vieraskirjaan nimimerkillä ”riikka”. Niissä hän jopa fantasioi tummaihoisten lasten pahoinpitelemisestä.

Tähän mennessä kirjoitukset eivät ole johtaneet asianmukaisiin seuraamuksiin eikä hallitus ole riittävällä tavalla reagoinut kirjoituksiin ja tunnustanut niiden vakavuutta.

Tämä saa hallituksen toistuvan vakuuttelun ”nollatoleranssista” rasismia kohtaan vaikuttamaan tyhjältä lupaukselta ilman konkreettisia toimia ja seuraamuksia.

Kirjoittaja on Mukana Mentoring for Future -hankkeessa ja toimii myös vapaana kirjoittajana, opettajana sekä opiskelee yliopistossa.


Lainaus

Tekisi mieleni väittää, että Suomessa ei välttämättä ole rasismia itseasiassa noin paljoa kuin tutkimus antaa olettaa. Suomessa on kyllä kyräilyä ja ujoutta yllinkyllin, ja joku saattaa sen toki ottaa rasismina. Varmasti meillä rasismiakin on, mutta haluaisin silti tähdentää, että meillä on myös oma kulttuurimme. Me olemme mitä olemme, eikä meidän kyräily ole tarkoitettu rasismiksi, vaan olemme aikojen saatossa opetelleet suojelemaan itseämme olemalla varovaisia.

Jos tulee kaksi työhakemusta yritykseen A joissa molemmissa on samanlainen hakija, ja ainoa ero on nimessä. Toinen on tuttu kotimainen, toinen vieras. Tämähän on yleinen esimerkki, ja on todettu tapahtuvaksi. Mutta onko se rasismia jos työhönottaja ottaa mielummin tutun kotimaisen, jos hän pelkää ja arastelee muita? Mistä me tiedämme mitkä ne syyt ovat olleet miksi hän on tehnyt sen valinnan? Ehkpä "rasismi" on vain liian vaivaton tapa selittää toisen ihmisen toimintaa?

Vuodesta toiseen sanotaan, että suomalaiset ovat jäykkiä, hiljaisia puurtajia. Ja jonkun jenkin mielestä sekin on hyvin epäkohteliasta, kun emme puhu. Toisaalta taas, ei suomalainen miellä itseään epäkohteliaaksi jos kokoajan ei puhuta.

Jos me jossakin ollaan hyviä, niin itsensä syyllistämisessä, siinä meillä on kärkipaikka maailmassa.

Ja mitä tulee jutussa mainittuun tutkimukseen, miten on erotettu kulttuurilliset eroavaisuudet? Ihminen joka asuu vaikka Saksassa, onko hänellä samanlaiset arvoasteikot rasismin kohdalla kuin henkilöllä joka asuu Suomessa?

Tämän päälle olisi kiinnostava tietää keiden kaikkien välillä Suomessa rasismia esiintyy?

Rasismi itsessään on kamala asia ja siitä meidän pitää päästä eroon. Mutta siitä ei päästä eroon jos asioita ei katsota useammalta kantilta vaan todetaan, että vain kantasuomalaiset ovat rasisteja. Meissä on rasisteja, mutta emme mekään kaikki ole rasisteja.

Uskoisin, että jokainen suomalainen arvostaa ihmistä joka yrittää itse päästä yhteiskuntaan mukaan. Joskus se on pelkkää ylämäkeä, mutta sellaisia me suomalaiset olemme. Eikai me luvattukaan sen olevan helppoa? Mutta älkää yrittäkö muuttaa suomalaista yhteiskuntaa oman maasi kaltaiseksi. Suomi toimii parhaiten suomalaisena yhteiskuntana, kuten niin monet ulkomaiset ovat sen sanoneet (liikennesäännöt, rehellisyys, jurous, verojen maksamine, jne,..).
Voisiko rasismista keskustella myös niinpäin mitä maahanmuuttajat harrastavat kantaväestöä kohtaan ja se syvä hiljaisuus maahanmuuttajien keskuudessa tästä aiheesta. Tai vihervasemmiston vaientavs linja. Ainoastaan uhrin rooli kelpaa. Toki aitoa rasismia on olemassa mihin pitääkin puuttua mutta nykyinen asetelma ei ole yksin kantasuomalaisten rasistien vika.
Maahanmuuttajat palkkaavat omiin yrityksiinsä käytännössä vain omiaan eikä siihen kukaan puutu.
Jokainen yritys pyrkii palkkaamaan parhaan ei mistään kiintiöstä.
Hm, kuinkahan monta kantasuomalaista on jäänyt paikkaa vaille?

Veikkaan, (en siis todellakaan tiedä) että käytännöllisesti kaikki palkatut löytyvät puskaradion kautta ja silloin on vaikea nähdä, että se, ettei 'heidän' kaupoissa kantasuomalaisia palkollisia löydy, täyttäisi rasismin tunnusmerkistön.
En vähättele rasismia, mutta voisikohan kolumnisti ajatella, että monet kuvatuista ongelmista johtuvat maahanmuuttajien yksilöllisistä ominaisuuksista? Ei opetella kieltä, ei haluta ymmärtää ja omaksua suomalaista kulttuuria, ei haluta opiskella eikä tehdä työtä.
Rasismikeskustelu on lapsenkengissä myös siksi, että kun puhutaan tapauskohtaisista tilanteista ja yksilökritiikistä, vedetään heti rasismikortti esiin.
Hyvä pointti tämäkin. Valitettavasti on niin, että pieni osa maahanmuuttajista pilaa helposti koko yhteisön maineen. Sama pätee myös moniin kantasuomalaisiin.
Suomalaisten kyky sietää erilaisuutta on tunnetusti heikko ja kirjoittaja on täysin oikeassa moittiessaan suomalaisia suoranaisesta rasismista. Kielitaidosta ei voi tinkiä kuitenkaan yhtään - riittävän kielitaidon hankkiminen ennustaa integroitumista maahan ja kertoo oikeasta asenteesta maahantulijalta. Vihervasemmistolle tyypillinen pehmoilu tässä asiassa on paha karhunpalvelus tulijalle.
Näinhän tämä asia on. Tyhjiä lupauksia on Orpolta ja kumppaneilta tähän asti saatu. Halla-aho vaan kutsuu eduskunnan koolle välittömästi, niin saadaan tämä pattitilanne selväksi. Kuka sitä nyt haluaa vesisateella kesälomaa muutenkaan pitää.


https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6107414

https://kartta.vantaa.fi/?setlanguage=fi#

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 106
  • Liked: 44020
  • Ego sum Spartacus


Lainaus
X

Vantaalla on eniten kaikista Suomen kunnista perustoimeentulotuen saajia.

Vantaalaisista 11,4 prosenttia eli yli 28 000 henkilöä sai viime vuonna perustoimeentulotukea. Sitä maksettiin asukkaille yli 58,5 miljoonaa euroa.

Tiedot käyvät ilmi Kelan julkaisemasta perustoimeentulotuen kuntatilastosta 2023.

Tuen saajien osuus asukkaista oli toiseksi suurin Keravalla, 10,6 prosenttia, ja kolmanneksi isoin Outokummussa, 10 prosenttia.

Kelan tutkija Tuija Korpela sanoo, ettei Vantaan sijoitus yllättänyt.

– Vantaa on ollut aiempinakin vuosina kärkipäässä. Tietyt kunnat ja alueet toistuvat vuosittain tilaston kärjessä, Korpela kertoo Vantaan Sanomille.

Vantaan suuri toimeentulotuen saajien osuus johtuu monesta syystä.

– Vantaalla asuminen on keskimääräistä kalliimpaa niin kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla. Työttömyysaste taas on hieman muita pääkaupunkiseudun kuntia korkeampi, Korpela selittää.

Myös väestörakenne vaikuttaa. Vantaalla asuu suuri määrä maahanmuuttaneita, ja he ajautuvat joissakin tapauksissa muita asukkaita herkemmin tuen saajiksi.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6691302

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 106
  • Liked: 44020
  • Ego sum Spartacus
Mitä olen Korson torin pöhinää nähnyt niin ei ole ihme ettei jäätelökioskin pitäminen siellä houkuta.

Lainaus
X

Jäätelöä myydään tänä kesänä kahdella Vantaan kaupungin yleisellä alueella: Kivistön Safiiriaukiolla ja Tikkurilantorin kupeessa. Molemmissa paikoissa on ollut kioski aiempinakin kesinä.

Tavan mukana kaupunki kilpailutti myyntipaikat, mutta kolmas paikka Korson Metsolantorilla ei houkutellut yhtään yrittäjää. Kaupunki on saanut aiemmilta yrittäjiltä palautetta, että Metsolantorin paikka on levoton ja siellä on ollut ilkivaltaa sekä häirintää. Jäätelökioskipaikan siirtämistä lähelle Lumoa Kotkanpesän aukiolle on pohdittu, mutta sinne pitäisi ensin saada vedettyä sähköt.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6689028

Epäluottamusmies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 257
  • Liked: 1173
Lainaus
Koulujen välillä valtavia eroja – katso koulukoneesta, miten sinun lähikoulustasi haetaan amikseen tai lukioon
Ylen uusi koulukone paljastaa, että koulujen väliset erot peruskoulun jälkeisiin opintoihin hakeutumisessa ovat suuret koko maassa.

https://yle.fi/a/74-20081385

Sieltä katsomaan onko lähikoulusi amispaskaa vai tuottaako se ylelle uusia ongelmalasi-huomiotukka-fwminismi-toimittajia.

Yle (pthyi) kertoi päälähetyksessään että koulut "eriytyvät." Esiteltiin peruskoulun päättäviä maalaisperunoita (ei yhtään neekeriä) jotka kertovat menevänsä amikseen.

On siis ongelmallista että jossain päin Suomea tavalliset nuoret opiskelevat ammatin eikä huvita imeä lyijykynää monta vuotta.

Yle on anteeksipyynnön velkaa näiden nuorten ja heidän valintojensa leimaavasta ja snobistisesta käsittelystä.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 106
  • Liked: 44020
  • Ego sum Spartacus
Pahkasikaa!

Lainaus
X

Vantaan kaupungin järjestämässä Yhteinen Koivukylä -tapahtumassa esiintyvät lastenyhtye Kengurumeininki, länsiafrikkalaisia rytmejä soittava Guirikan Foli sekä vantaalaisista koululaisista koostuva Tempo-orkesteri. Lisäksi tapahtumassa pääsee kokeilemaan länsiafrikkalaisia tansseja.

Vantaan kaupunginmuseo pitää tapahtumassa luennon Koivukylän historiasta.

X

Tapahtuma levittäytyy Koivukylän asukastilaan ja Koivutorille. Tapahtumassa pääsee myös tutustumaan Koivukylässä toimiviin järjestöihin ja toimijoihin.

Maksuton tapahtuma pidetään torstaina 23. toukokuuta kello 12–15.


https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6782144

Guirikan Foli @ Elävän musiikin päivä 13.8.21, Helsinki
https://www.youtube.com/watch?v=nTUZcUg1R0Q

Lainaus

Vantaalla löydettiin tehokas keino kotouttamiseen – "Tämä on minulle kuin perhe"

Kolmen lapsen äiti Serah Gichuhi kertoo tutustuneensa jalkapallokentällä alueen muihin asukkaisiin.

Tiina Örn

16.4.2024 6:10 | Päivitetty 16.4.2024 13:51

X

Kaupunki on katsonut, että Havukoski on yksi niistä Vantaan alueista, jotka vaativat erityistä tukea. Syitä siihen ovat muun muassa pienituloisten suuri määrä ja korkea työttömyysprosentti. Tämä juttu ei kuitenkaan kerro niistä. Nyt keskitytään Havukosken vahvuuksiin ja yhdessä tekemisen meininkiin.

X

– Tämä on kuin perhe. Minulla ei ole täällä lähellä omaa perhettä. Jalkapallokentällä olen tutustunut alueen muihin asukkaisiin, kertoo vapaaehtoisena apuvalmentajana toimiva Serah Gichuhi.

Vapaaehtoiseksi Gichuhi päätyi, kun hänen kolme lastaan aloittivat jalkapallon harrastamisen.

X

Niin ikään vapaaehtoisena toimiva Bal Shrestha pohtii hetken i-kirjaimella alkavaa suomen kielen sanaa. Sitten sana löytyy:

– Tämä seura on hyvä integroimaan ihmisiä, hän sanoo.

Integrointi on oiva sana kuvaamaan sitä, että jalkapallon kautta pääsee osaksi isoa yhteisöä.

X

KoiPSin toiminnanjohtaja Niko Koskela on kulkenut yhtä matkaa seuran kanssa lähes 30 vuotta, puheenjohtaja Pasi Lod vielä kauemmin.

– Havukoskesta puhutaan kaikenlaista, mutta minusta tämä on aina ollut turvallinen paikka. Ehkä se johtuu siitä, että Havukoski on minulle yhtä kuin KoiPS, Koskela pohtii.

X

– Aina kun lapsi tai nuori on meillä harrastamassa, hän on poissa ostarin kulmalta. Se tekee tästä työstä antoisaa, Koskela pohtii.

X

– Toivoisimme näkevämme harrastamassa myös paljon maahanmuuttajataustaisia tyttöjä, Koskela sanoo.

X

Ikämiesten joukkueessa oli vuosia sitten pulaa pelaajista. Joukkueen tulevaisuus oli vaakalaudalla, kunnes harjoitukseen tuli kerralla kymmenisen Kosovosta Suomeen muuttanutta ikämiestä.

X

Seura saa avustusta järjestöiltä, Vantaan kaupungilta ja yhteistyökumppaneilta. Seura on mukana myös Hyvän arjen rakentajat -yhteisössä. Huoltajat voivat tarvittaessa hakea KoiPSin pelaajatukirahastosta taloudellista tukea harrastusmaksuihin.

X

Tutkimuksissa on havaittu liikunnan edistävän uuteen asuinalueeseen tai uuteen kotimaahan kotoutumista.

– Liikunnalla on merkitystä erityisesti koululaisten pääsyssä osaksi yhteisöä, toteaa Ylli-tutkimushankkeessa mukana ollut maantieteen vanhempi yliopistonlehtori Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.

Liikunta on fyysistä tekemistä, kielitaidolla eli sanoilla ja käsitteillä ei ole siinä niin suurta merkitystä. Osallistuminen on mahdollista, vaikka kaikki sanat eivät olisi vielä tuttuja.

Muukkonen mainitsee, että joukkuelajeissa ollaan automaattisesti osana ryhmää.

– Se on erityisen tärkeää ihmisille, jotka eivät vielä koe kuuluvansa mihinkään muuhun yhteisöön.

Muukkonen ilahtuu kuullessaan, että KoiPSissa huoltajat toimivat apuna harjoituksissa ja turnauksissa ja että mukana on myös maahanmuuttajia.

– Tuolla on varmasti positiivinen vaikutus siihen, miten ihmiset pääsevät osaksi yhteisöä.

Tärkeää on Muukkosen mukaan se, että liikunta tapahtuu omalla asuinalueella. Se lisää sitoutumista paitsi yhteisöön myös asuinympäristöön.


https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6699984

Lainaus
X

– Ei tarvitse telkkaria laittaa päälle viikonloppuna. Sen kun menee ulos parvekkeelle katsomaan tätä meininkiä, murjaisee pari vuotta Havukoskella asunut Juha Voutilainen.

Havukoskella tapahtuu Voutilaisen mukaan usein häiriöitä ja väkivallantekoja. Hän ei itse ole kokenut turvattomuutta lähiössä, mutta hän on huolissaan lasten ja naisten puolesta.

– En uskalla nuorimmaistani jättää yksin pihalle leikkimään. Ex-vaimoa menen vastaan asemalle, jos hän tulee pimeän aikaan Havukoskelle.

X

Myös Vantaan kaupunki on huolissaan siitä, miten Havukoski on kehittynyt ja millaisessa tilassa se on. Tilastojen ja kokemusten valossa Havukoski on Vantaan huono-osaisin kaupunginosa ja siellä on selvästi Vantaan pienituloisimmat asukkaat.

– Havukoski nousee esille huono-osaisimpana alueena, kun katsotaan muun muassa pienituloisuusastetta, koulutusastetta, työttömyyttä ja vieraskielisten osuutta, sanoo Vantaan projektipäällikkö Petri Roikonen.

Siksi kaupunki on päättänyt kohdistaa alueelle erityistoimia. Havukoskelle on korvamerkitty tälle vuodelle 50 000 euron toimintaraha, jolla ”kehitetään alueella uusia avauksia ja vahvistetaan nykytoimintoja”.

X

Vaikka Havukoski on kaupungin erityistoimien kohteena, Itä-Uudenmaan poliisi ei ole ottanut sitä poikkeavaksi valvontakohteeksi. Ylikomisario Jussi Huhtela perustelee asiaa sillä, että Havukoski ei näyttäydy poliisitehtävien osalta ”mitenkään erityisesti”.

X

Myönteisen erityiskohtelun ohjelman toimia tehdään myös Hakunilassa, Länsimäessä, Mikkolassa ja Myyrmäessä, joihin huono-osaisuus on kaupungin mukaan kasaantunut.

Esimerkiksi Lähiöt liikkeessä -hankkeessa edistetään asukkaiden liikunnallista elämäntapaa lähiliikunnan ja koulujen urheilujoukkuetoiminnan avulla. Taloyhtiöklubin taas on tarkoitus tehostaa taloyhtiöiden yhteistyötä muun muassa talojen energiaremontin suunnittelussa ja turvallisuuden edistämisessä. Alueille palkataan myös yhteisökehittäjä, jonka työnä on aktivoida asukkaita ja yhteisöjä lähiöiden kehittämisessä.


https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5732891

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 798
  • Liked: 12989

Lainaus
X

– Ei tarvitse telkkaria laittaa päälle viikonloppuna. Sen kun menee ulos parvekkeelle katsomaan tätä meininkiä, murjaisee pari vuotta Havukoskella asunut Juha Voutilainen.

Havukoskella tapahtuu Voutilaisen mukaan usein häiriöitä ja väkivallantekoja. Hän ei itse ole kokenut turvattomuutta lähiössä, mutta hän on huolissaan lasten ja naisten puolesta.

– En uskalla nuorimmaistani jättää yksin pihalle leikkimään. Ex-vaimoa menen vastaan asemalle, jos hän tulee pimeän aikaan Havukoskelle.

X

Myös Vantaan kaupunki on huolissaan siitä, miten Havukoski on kehittynyt ja millaisessa tilassa se on. Tilastojen ja kokemusten valossa Havukoski on Vantaan huono-osaisin kaupunginosa ja siellä on selvästi Vantaan pienituloisimmat asukkaat.

– Havukoski nousee esille huono-osaisimpana alueena, kun katsotaan muun muassa pienituloisuusastetta, koulutusastetta, työttömyyttä ja vieraskielisten osuutta, sanoo Vantaan projektipäällikkö Petri Roikonen.

Siksi kaupunki on päättänyt kohdistaa alueelle erityistoimia. Havukoskelle on korvamerkitty tälle vuodelle 50 000 euron toimintaraha, jolla ”kehitetään alueella uusia avauksia ja vahvistetaan nykytoimintoja”.


https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5732891

On mielenkiintoista, että projektipäällikkökin katsoo vieraskielisten osuuden olevan yksi alueen huono-osaisuudesta kertova mittari, kaiken monikulttuurin rikastavasta vaikutuksesta kertovan propagandan jälkeen.

Noilla spekseillä ei millään erityistoimilla Havukoskelle houkutella kantisperheitä, joilla on edes jonkin asteinen valinnanvara asuinpaikkansa suhteen. Seuraus: Kytöpuiston koulun S2-prosentti on Vantaan korkein, 81%, ja kasvussa. (https://yle.fi/a/74-20018233)

Vuoden 2023 lopussa Havukosken väestöstä 54% on vieraskielisiä.
Vieraskielisten osuuden kasvuvauhti on viime vuosina ollut luokkaa 3 %-yksikköä/vuosi. Västömäärä on pysynyt pitkään vakaana (hieman yli 8000) mikä tarkoittaa, että suomenkielisten vähentymä on ollut vuosittain luokkaa 4-5% (https://kartta.vantaa.fi/  (aineistot/tilastot/väestö))

Missäköhän vaiheessa vihervasemmiston einsteinit ehdottavat, että Havukoski ja sen naapurustossa sijaitsevat pientaloalueet (Asola, Rekola, Päiväkumpu) yhdistettäisiin yhdeksi oppilaaksiottoalueeksi, jonka puitteissa alueen oppilaat jaettaisiin tasaisesti alueen eri kouluihin?
« Viimeksi muokattu: 23.05.2024, 17:36:21 kirjoittanut Siili »