Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Äpyli]

Miten eriytymistä voi olla olemassa, koska kaikki lapset ovat samanlaisia ja samoilla kyvyillä varustettuja?

Tämä selittyy luonnollisella sosialistisella diskurssilla: yhteiskunnan tukirakenteet väljentyvät ja sitten rasismi pesii niihin kuten naakka tyhjään savupiippuun.

[l'uomo normale]

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html

THL:n tutkimuspäällikkö Kauppinen ”Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma.”

Jos siis yksi perhe tekee moraalisen valinnan ja muuttaa paremman koulun vuoksi, se on hyväksyttävää. Mutta jos tuhat perhettä tekee saman, se ei olekaan hyväksyttävää?

Kuinka monennen perheen kohdalla THL:n mielestä hyvä asia muuttuu pahaksi? Vai onko vain ensimmäinen perhe hyvä ja siitä seuraavat aina kasvavin määrin pahoja? THL voisi kertoa lukuja, kun se kerran on näköjään tutkinut asioita.

Minä määrittelisin niin, että rasisti on sellainen kantasuomalainen joka haluaa muuttaa pois mamulähiöstä tai ei suostuisi sellaiseen muuttamaan, vaikka hänellä on henkilökohtaisesti alle 2500€ kuukausipalkka bruttona. Suurin osa vihervasemmiston mediassa esillä olevista äänitorvista ei täyttäisi tällöin rasistin määritelmää.

[Siili]

Vesalan peruskoulun oppilaista 57% on S2-opetuksessa.  Tällainen sattumus sieltä:

Koulussa epäillään puukotusta Helsingissä
Koulussa epäillään puukotusta kesken koulupäivän kotitaloustunnilla Helsingissä.

Koululle menneet poliisipartiot tavoittivat paikalta sekä teosta epäillyn että uhrin, jolla oli pistohaava kyljessä. Ensihoito vei uhrin sairaalahoitoon.

TEOSTA epäilty on 13-vuotias tyttö ja uhri poika, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Forss HS:lle.

TEOSTA epäilty on 13-vuotias koulun oppilas. Hän on poliisin hallussa.

Poliisi on toistaiseksi vaitonainen tapauksen yksityiskohdista. Asiaa tutkitaan tapon yrityksenä.

HS 8.3.2023

Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.

[jalski]

Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.

Joo. Taitaa olla tilastodataa noista kouluista tarjolla väkivaltaisuuden suhteen, mutta sitä ei haluta tarkemmin eritellä / julkaista. Sitä kun on vielä kovasti vaikeampi selittää hyväksi kuin tätä S2-asiaa. Näistähän on pari lehtijuttua ollut tässä hetki sitten:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009384246.html

...
Koulupäivistä on osassa Helsingin kouluissa tullut selviytymistä sekä opettajille että lapsille. Väkivalta koulupäivän aikana on joissain paikoissa arkea.
...
HS kertoi aiemmin Kalasataman peruskoulun tulehtuneesta tilanteesta. Koulu on pyytänyt vanhempia avuksi välituntien valvontaa, sillä välitunneilla tapahtuu niin paljon tappeluita, ettei koulun oma henkilökunta riitä niitä ratkaisemaan.
...
Tappeluita on nähty myös esimerkiksi Kannelmäen koulussa.
...
HS:n haastattelemien koulujen työntekijöiden mukaan vaaratilanteita aiheuttaa usein yksittäinen oppilas. Tietyissä kouluissa ja luokissa yksittäistapaukset kasaantuvat.
...

Ylen koulukoneesta Kalasataman S2-osuus 24% ja Kannelmäen 35%.

Mitään kaavaa ei ole havaittavissa, mutta kyse on nykykielellä kasaantuneista yksittäistapauksista.

Toisessa HS:n artikelissa oli paremmin kuvattu kasvatuksen toimialalla työskentelevien väkivallan kohtaamista koskevaa tilastoaineistoa. Mutta tietysti varotaan viimeiseen asti kertomasta alueellista tilannetta tarkemmin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009391397.html

...
Helsingin kaupungilla Kasvatuksen ja koulutuksen (Kasko) toimialalla työskentelevistä yli puolet on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään viimeisen 12 kuukauden aikana. Luku antaa suuntaa opettajien kohtaamalle väkivallalle tai sen uhkalle Helsingin kouluissa.
...
Luku väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneista on noussut edellisestä, vuonna 2020 toteutetusta kyselystä.

Silloin vastaajista reilu 47 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden taholta. Päivittäin tilanteita oli tuolloin kokenut noin 15 prosenttia vastaajista.
...
Vuonna 2022 vastaajista 52,3 prosenttia kertoi kyselyssä joutuneensa asiakkaiden väkivallan kohteeksi tai joutuneensa väkivallalla uhatuksi. Asiakkailla tarkoitetaan kyselyssä lapsia, nuoria tai heidän perheitään.

Syksyllä 2022 toteutetussa kyselyssä pyydettiin arvioimaan työssä kohdattua väkivaltaa viimeisen kuluneen 12 kuukauden aikana.

Väkivalta saattoi olla esimerkiksi tavaroiden heittelemistä, jota oli kokenut lähes 42 prosenttia vastaajista. Lyömistä ja potkimista oli kokenut 31,4 prosenttia vastaajista.

Aseella, eli teräaseella, ampuma-aseella tai astalolla, oli uhattu 1,2 prosenttia vastaajista.
...
Kyselyn tuloksissa oli myös koulukohtaisia eroja.

Eräällä ala-asteella 95,7 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Toisessa koulussa luku oli vain 30 prosenttia.

Kyselyssä oli kuitenkin lukuisia Helsingin kouluja, joissa vastaajista yli 70 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa.
...
Väkivaltatilanteet ovat niin arkipäiväisiä, että niitä käsitellään henkilökunnan kesken jo mustan huumorin kautta, kertoo helsinkiläisessä peruskoulussa työskentelevä opettaja.

”Se on selviytymiskeino. Opettajainhuoneessa kerrotaan, että taas oli puukkohippaa kun on pitänyt jahdata oppilasta, joka on saanut teknisen työn tunnilla itselleen puukon”, opettaja kuvailee.
...
Opettajalla on hieman alle 20 vuoden työkokemus. Hänen mukaansa väkivaltatilanteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti hänen työuransa aikana.

”Aiemmin kyse oli yleensä yksittäistapauksista, jotka pystyttiin selvittämään. Nykyään on enemmän lapsia, jotka säännöllisesti aiheuttavat erilaisia uhkaavia tilanteita.”
...

Ylen koulukoneen dataan voisi tehdä sen verran kehitystä, että siihen yhdistäisi nämä väkivaltatilastot. Saadaan yksi näkökulma lisää koulushoppailuun.

Artikkelin luvut perustuvat kuitenkin julkisella rahalla tehtyyn tutkimushankkeeseen, joten eiköhän tämäkin data pitäisi olla ainakin koulutason kokoavien lukujen osalta julkista, jos joku sitä pyytää:

...
Tämä selviää tuoreimman, viime syksynä toteutetun Kunta10-kyselyn tuloksista. Kyselyn aineisto ei ole julkisesti saatavilla, mutta HS on päässyt näkemään osan tuloksista.
...
Kunta10 on kahden vuoden välein toteutettava tutkimus, joka on kohdennettu 11 eri kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille. Tässä artikkelissa käsitellään vain Helsingin tuloksia.
...

Jos jotain osaa aineistosta voidaan näyttää HS:n toimittajalle, niin luultavasti ei ole mitään käypäistä syytä sille, miksi sitä samaa julkisella rahalla kerätyn aineiston osaa ei voisi antaa ulos muillekin. (Jos aineisto olisi luokiteltu esimerkiksi vain viranomaiskäyttöön tarkoitetuksi, niin silloin sitä ei voi kyllä näyttää toimittajallekaan ilman seuraamuksia.) Tästä aineistosta voisi saada kivasti lisää swingiä koulukeskusteluun näin vaalien alla.

[Äpyli]

Nuorisouutisia alkanut nyt pukata melkoista tahtia. Luulenpa, että uutisiin päätyvät tapaukset ovat niitä raflaavimpia ja sellaisenaan vain pieni osa rikastunutta kokemusmaailmaa. Näin arveli myös HS:n jutun haastateltu, joka käytti termiä avattu Pandoran lipas. Onko kyseessä nuoriso(tm), sitä ei juttu kerro. Tietenkään.


HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia

Haukilahden kauppakeskus haluaa puuttua parkkihallissa häiriköivän nuorisojoukon toimintaan.

ESPOON Haukilahden kauppakeskusta piinaavat huonosti käyttäytyvät nuoret.

Muutaman kuukauden ajan etenkin kauppakeskuksen parkkihallissa on kokoontunut joukko nuoria, joiden käytöksen vuoksi osa asiakkaista ei enää edes uskalla käyttää parkkihallia.

”Nyt on sellainen tilanne, että asialle pitää tehdä jotain”, sanoo kauppakeskuksen kiinteistön hallituksen puheenjohtaja Sannamaija Lagus.

Häiriköiviä nuoria on hänen mukaansa yleensä noin kymmenen, ja he ovat iältään arviolta 10–15-vuotiaita, eli osa heistä on vielä alakoulussa.

Joukko on Laguksen mukaan muun muassa töhrinyt hallin seiniä ruoalla ja ulosteella sekä virtsannut parkkeerattujen autojen päälle. Lisäksi he ovat kiipineet kauppakeskuksen katolle.

LAGUS julkaisi asiasta kirjoituksen paikallisessa Facebook-ryhmässä etsiäkseen lisää keinoja ongelman kitkemiseen.

”Kyllästyin vittuiluun ja huoritteluun. Tämä ei voi olla näin”, hän perustelee.

Kirjoituksen julkaisun jälkeen Laguksesta alkoi tuntua, että hän tuli avanneeksi Pandoran lippaan.

Hän on saanut lukuisia viestejä nuorten yhä törkeämmäksi muuttuneesta käytöksestä, uhan tunnusta ja jopa avoimesta huumekaupasta hallissa.

Nuorisojoukon käytös on järkyttänyt paikallisia etenkin siksi, että alue on Laguksen mukaan muutoin hyvin rauhallinen.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html

[Äpyli]

Nuorisouutisia alkanut nyt pukata melkoista tahtia. Luulenpa, että uutisiin päätyvät tapaukset ovat niitä raflaavimpia ja sellaisenaan vain pieni osa rikastunutta kokemusmaailmaa. Näin arveli myös HS:n jutun haastateltu, joka käytti termiä avattu Pandoran lipas. Onko kyseessä nuoriso(tm), sitä ei juttu kerro. Tietenkään.


HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia

Haukilahden kauppakeskus haluaa puuttua parkkihallissa häiriköivän nuorisojoukon toimintaan.

ESPOON Haukilahden kauppakeskusta piinaavat huonosti käyttäytyvät nuoret.

Muutaman kuukauden ajan etenkin kauppakeskuksen parkkihallissa on kokoontunut joukko nuoria, joiden käytöksen vuoksi osa asiakkaista ei enää edes uskalla käyttää parkkihallia.

”Nyt on sellainen tilanne, että asialle pitää tehdä jotain”, sanoo kauppakeskuksen kiinteistön hallituksen puheenjohtaja Sannamaija Lagus.

Häiriköiviä nuoria on hänen mukaansa yleensä noin kymmenen, ja he ovat iältään arviolta 10–15-vuotiaita, eli osa heistä on vielä alakoulussa.

Joukko on Laguksen mukaan muun muassa töhrinyt hallin seiniä ruoalla ja ulosteella sekä virtsannut parkkeerattujen autojen päälle. Lisäksi he ovat kiipineet kauppakeskuksen katolle.

LAGUS julkaisi asiasta kirjoituksen paikallisessa Facebook-ryhmässä etsiäkseen lisää keinoja ongelman kitkemiseen.

”Kyllästyin vittuiluun ja huoritteluun. Tämä ei voi olla näin”, hän perustelee.

Kirjoituksen julkaisun jälkeen Laguksesta alkoi tuntua, että hän tuli avanneeksi Pandoran lippaan.

Hän on saanut lukuisia viestejä nuorten yhä törkeämmäksi muuttuneesta käytöksestä, uhan tunnusta ja jopa avoimesta huumekaupasta hallissa.

Nuorisojoukon käytös on järkyttänyt paikallisia etenkin siksi, että alue on Laguksen mukaan muutoin hyvin rauhallinen.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html

edit: Lisäys: olen havainnoinut henkilökohtaisesti kyseistä käyttäytymismallia mamu-nuorilla jossain määrin myös itse, ennen kuin muutin vähemmän rikastuneelle alueelle (ei pääkaupunkiseudulla). Kiipeilivät koulujen katoilla ja kuseskelivat sinne tänne. Ja tästä on jo vuosia aikaa.

[Heppu Dille]

HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia

Katsottuani vuoden 2019 eduskuntavaalien tulospalvelusta, miten Haukilahdessa äänestettiin, olen tästä uutisesta siinä mielessä iloinen, että mahdollisesta monikulttuurista saavat nyt nauttia myös he, jotka sen puolesta äänestävät. Haukilahdessa kolme suurinta näyttivät olevan kokoomus 44,8 %, RKP 16,9 ja vihreät 13,2 %.

[Skeptikko]

Opettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009440762.html

VESALAN peruskoulusta piirtyy synkkä kuva viimevuotisen Kunta 10 -kyselyn tulosten perusteella.

Koulun henkilökunta on kyselyn mukaan kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita huomattavasti yli Helsingin keskiarvon.
...
Helsingin Mellunkylässä sijaitsevassa Vesalan peruskoulussa tapahtui keskiviikkona oppilaiden välinen puukotus, jota poliisi tutkii tapon yrityksenä.

Poliisin mukaan teosta on epäiltynä 13-vuotias tyttö, joka puukotti samassa koulussa opiskelevaa poikaa kotitaloustunnilla.

VÄKIVALTA ei HS:n näkemän koulukohtaisen tilaston perusteella ole täysin poikkeuksellista Vesalan peruskoulussa. Väkivaltaa tai sen uhkaa kertoi kyselyssä kokeneensa 86,3 prosenttia koulun työntekijöistä.

Luku on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevistä yli puolet eli 52,3 prosenttia on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään vuoden aikana, ilmenee samasta vuoden 2022 kyselystä.
...
Vesala ei lukujen valossa ole kuitenkaan Helsingin väkivaltaisin koulu. Ainakin yhdellä alakoululla on opettajien kokemusten mukaan väkivalta- ja uhkatilanteita Vesalaa enemmän.

Tässä koulussa tilanteista raportoi 95,7 prosenttia koulun henkilökunnasta.

VASTAAVASTI monissa peruskouluissa numerot ovat parempia ja osin luvuista näkyy ongelmien kasautuminen enemmän tiettyihin kouluihin.

Esimerkiksi kahdessa Itä-Helsingissä sijaitsevassa peruskoulussa väkivalta- ja uhkatilanteita oli kokenut 51,2 sekä 54,9 prosenttia.

Keskustassa sijaitsevassa peruskoulussa tilanteista raportoi vain 30 prosenttia opettajista.

[jalski]

VÄKIVALTA ei HS:n näkemän koulukohtaisen tilaston perusteella ole täysin poikkeuksellista Vesalan peruskoulussa. Väkivaltaa tai sen uhkaa kertoi kyselyssä kokeneensa 86,3 prosenttia koulun työntekijöistä.

Koska näköjään toimittaja voi kertoa tilastosta yksittäisiä kouluja koskevia tuloksia koulut nimeten, niin nyt olisi korkea aika laittaa koko lista koulukohtaisia tuloksia Helsingistä julki. Vai pitääkö koulussa oppilaan ensin saada puukosta ennen kuin koulukohtainen tulos voidaan julkaista?

Esimerkiksi kahdessa Itä-Helsingissä sijaitsevassa peruskoulussa väkivalta- ja uhkatilanteita oli kokenut 51,2 sekä 54,9 prosenttia.

Tässäkin jo melkein kerrotaan, mutta ei ihan.

[Siili]

Vesalan peruskoulun oppilaista 57% on S2-opetuksessa.  Tällainen sattumus sieltä:

Koulussa epäillään puukotusta Helsingissä
Koulussa epäillään puukotusta kesken koulupäivän kotitaloustunnilla Helsingissä.

HS 8.3.2023

Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.

Hesariin ilmestyneen lisäartikkelin mukaan väkivaltaa esiintyy Vesalan koulussa enemmänkin:

Opettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä
Opettajien kokemat väkivalta- tai uhkatilanteet Vesalan peruskoulussa ovat HS:n saaman selvityksen perusteella keskimääräistä yleisempiä.

Vesalassa on myös pientaloja.  Edellä kerrotun tapaiset uutiset tuskin lisäävät niiden houkuttelevuutta maksukykyisten lapsiperheiden parissa.

[Eino P. Keravalta]

Vesalan peruskoulun rehtori Niina Halonen-Malliarakis kommentoi Ylelle, että koululla on täysin turvallista. Hänen mukaansa tilannetta oli käytännössä mahdotonta ennakoida.

Jos koululla kerran on täysin turvallista, miten ne voivat sen tietää, koska tilanteita on käytännössä saman henkilön mielestä mahdoton ennakoida?

Tästä tulee valitettavasti epäilys, että rehtori on joko valehtelija tai sitten vähäjärkinen, mahdollisesti molempia. Miksi annamme tällaisten henkilöiden johtaa lastemme kouluja?

Miksei rehtori vain voi todeta, että nyt näyttää turvalliselta, mutta emme voi taata sitä, koska emme ole selvänäkijöitä emmekä pysty ennakoimaan tilanteita, mitä tahansa voi tapahtua seuraavalla sekunnilla, vaikka kouluampuminen, joskin se juuri nyt ei vaikuta todennäköiseltä..

[Aina]

Vesalan peruskoulu ei sijaitse Mellunkylässä, vaikka media niin kirjoittaa. Koulu sijaitsee Kontulassa muutaman sadan metrin päässä Kontulan metroasemalta ja ostarilta.

Koulun lähellä on runsaasti kaupungin vuokrataloja monikulttuurisine asukkaineen. Myös omistuskerrostalojen asukaspohja on monikulttuurista, koska asunnot on myyty sijoittajille, jotka vuokraavat Kelan tukemille vuokralaisille. Nämä ovat usein mamuja tai syrjäytyneitä suomalaisia. Meno on sen mukaista.

[Heppu Dille]

Vesalan peruskoulu ei sijaitse Mellunkylässä, vaikka media niin kirjoittaa. Koulu sijaitsee Kontulassa muutaman sadan metrin päässä Kontulan metroasemalta ja ostarilta.

Itse asiassa Kontula sijaitsee Mellunkylän kaupunginosassa, joten siinä mielessä median kirjoittama on totta. Toki kirjoittelu on tarkoitushakuista, ja sillä halutaan varmaankin luoda mielikuva, että koulu sijaitsee Mellunmäessä eikä Kontulassa.

[Roope]

En tiedä Anderssonista, mutta maahanmuuttoa hehkuttavat anderssonit ovat tyypillisesti panneet lapsensa niin Suomessa kuin Ruotsissakin turvaan anderssonilaiselta maahanmuuttopolitiikalta. Suomessa esimerkiksi ruotsinkielisiin kouluihin ja Ruotsissa vapaakouluihin.

Vaikka maahanmuutto ei yksin selitä Suomen koulujen oppimistulosten laskua, sillä ja haitallista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien koulupoliittisilla linjauksilla on varmasti paljon tekemistä Suomen eurooppalaisesti täysin poikkeuksellisten tulosten ja kehityksen kanssa.

Mikä eksistentiaalinen ongelma siinä "eriytymisessä" taas olikaan? Maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat ainakin ovat ihan konkreettisia, mutta eriytymisen kauhistelu vaikuttaa lähinnä ideologisallergiselta reaktiolta.

Ruotsin kokemusten ja tutkimusten mukaan valinnanvapaus ja koulujen eriytyminen ei ole ollenkaan sellainen mörkö kuin suomalaisessa S2-keskustelussa on annettu muka tieteellisenä itsestäänselvyytenä ja keskustelun lähtökohtana ymmärtää. Eriytyminen selittää Ruotsissa vain parisen prosenttia arvosanaeroista eli mitättömän vähän verrattuna kaikkeen muuhun ja etenkin maahanmuuton vaikutuksiin.

Koulushoppailua tutkittiin Ruotsissa: Valinnanvapaus johti koulujen eriytymiseen, mutta se ei näy oppimistuloksissa

SUOMESSA on nostettu Ruotsin peruskoulu varoittavaksi esimerkiksi siitä, miten käy, kun perheet rupeavat ”koulushoppailemaan”.

Koska naapurimaassa kouluvalintaa on tehty jo pitkään, se toimii hyvin mallina siitä, mitä Suomessakin voi tapahtua.

YKSI Suomessa kouluvalinnasta noussut huoli on, että hyvin toimeen tuleva, koulutetun keskiluokan jälkikasvu kasaantuu omiin kouluihinsa. Samalla kasautuvat vähävaraisten, matalasti koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset toisiin kouluihin.

Tätä sanotaan koulujen segregaatioksi eli eriytymiseksi oppilaiden sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan.

Lisähuoli on, että tämä eriytyminen heikentää lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua. Perhetausta alkaa entistä enemmän vaikuttaa siihen, miten hyvin oppilaat pärjäävät koulussa.

Vanhastaan tiedetään, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät koulussa keskimäärin paremmin kuin vähemmän koulutettujen. Avoin kysymys kuitenkin on, voimistuuko tämä oppimisen ero, kun oppilaat jakautuvat kouluihin yhä selvemmin perhetausta mukaan.

YLLÄTTÄVÄ havainto Ruotsista on ollut se, että eriytyminen ei ole suurentanut sosiaalisen taustan mukaisia oppimiseroja.

Ruotsissa perheet ovat saaneet valita aiempaa laajemmin lapsensa koulun jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Lähikoulun sijasta tuli mahdolliseksi valita kunnallinen koulu toiselta alueelta tai yksityinen koulu kunnan tarjoamalla palvelusetelillä.

Yksi tulos valinnanvapaudesta on selvä. Ruotsissa koulut ovat kolmessakymmenessä vuodessa eriytyneet yhä voimakkaammin sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan.

Näin kertoo Uppsalassa sijaitsevan, koulutus- ja työmarkkinapolitiikan arviointiin keskittyvän Ifau-tutkimuslaitoksen tutkija Helena Holmlund.

[...]

Jo joka viides yhdeksäsluokkalainen käy Ruotsissa yksityistä koulua. Ja näihin kouluihin päättyvät useimmiten hyväosaisten lapset.

Vaikka valinnanvapaus on mahdollista kaikille, paremmin koulutetuissa perheissä käytetään enemmän tilaisuutta hyväksi.

Koulut eivät voi valita oppilaitaan koulumenestyksen vaan lähinnä jonottamisen perusteella. Sitä toiset perheet osaavat hyödyntää paremmin kuin toiset.

Joihinkin suosittuihin yksityiskouluihin vanhemmat pistävät Holmlundin mukaan lapsensa jonoon pian tämän syntymän jälkeen.

”Koulut täyttyvät jo ennen kuin lapset aloittavat opintonsa, kun koulujärjestelmän tuntevat vanhemmat, joilla on paljon resursseja, ilmoittavat lapsensa kouluun jo hyvin varhain.”

Osa ruotsalaisperheistä tekee valintojaan myös oman asuinalueensa perusteella.

Holmlund työtovereineen on huomannut eräässä tutkimuksessaan, että juuri koulutetut vanhemmat hakevat lapselleen todennäköisemmin jonkin toisen kuin lähikoulun silloin, kun he asuvat pienituloisilla asuinalueilla.

[...]

KOULUVALINTOJEN ja eriytymisen seuraukset Ruotsissa eivät ole olleet kaikilta osin sellaisia kuin voisi olettaa. Esimerkiksi sosiaalisen taustan mukaisiin oppimiseroihin muutoksilla ei näytä olevan vaikutusta.

[...]

KUITENKAAN perhetaustan vaikutus koulumenestykseen ei ole kasvanut Ruotsissa syntyneiden oppilaiden joukossa. Perhetaustaan liittyvät erot ovat pysyneet tasaisesti samansuuruisina vuosikymmenten ajan.

Taustoista johtuvat arvosanaerot ovat kasvaneet vain siksi, että ulkomailla syntyneiden oppilaiden osuus on noussut kouluissa.

[...]

VOISI hyvin olettaa, että jos hyvin pärjäävät oppilaat käyvät koulun keskenään ja heikommin pärjäävät keskenään, ryhmien väliset erot kasvaisivat. Näin ei siis näytä käyneen.

“Yksi mahdollinen selitys on, että voimistunutta eriytymistä vastaan on voinut toimia se, että pienituloisten alueiden kouluille on annettu lisäresursseja.”

[...]

VAIKKA sosioekonomiset oppimiserot eivät ole Ruotsissa kasvaneet, aivan tuoreimmat havainnot viittaavat siihen, että oppimistulosten kannalta koululla alkaa olla väliä.

”Se on merkki siitä, että ehkä eriytymisellä alkaa olla pientä vaikutusta oppilaiden arvosanoihin. Mutta meidän pitää vielä seurata muutama vuosi ennen kuin tiedämme, mitä on tekeillä”, Holmlund sanoo.

Koulu selittää vain parisen prosenttia arvosanojen vaihtelusta, kun otetaan oppilaiden perhetausta huomioon.

[...]

Samantasoisista oppilaista koostuvaa luokkaa voi olla myös helpompaa opettaa.

Tosin juuri omaan tasoon viritetty opetus voi auttaa sekä hyvin pärjääviä oppilaita että niitä, joilla enemmän haasteita. Niinpä tällainen tasojako nostaisi kaikkien oppimistuloksia.

[...]

Vaikka koulujen eriytyminen ei ole Ruotsissa juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin eikä voimistanut perhetaustan merkitystä oppimisessa, kehityksellä voi olla muita merkittäviä seurauksia.

“Tiedämme varmasti, että yksi seuraus on, että lapset eivät kohtaa erilaisia ihmisiä. Niinpä kokemus että tuntee jonkun joka on toisesta kulttuurista tai sosioekonomisesta ryhmästä menetetään”, Holmlund sanoo.

”On osin ideologinen kysymys, onko tämä hyvä vain huono asia. Empiirinen kysymys taas on, vahvistaako eritaustaisten ihmisten kohtaaminen esimerkiksi osallisuutta ja vakaampaa yhteiskuntaa, jossa on enemmän luottamusta.”

Helsingin Sanomat 13.2.2023

Juuri näihin kysymyksiin kaipasin alusta asti vastausta, joten kiitos artikkelista.

Nyt kaipaan anderssonien kovistelua, miksi he pelottelevat valinnanvapauden seurauksilla, kun oikea, vähintään kertaluokkaa suurempi ongelma vaikutusten osalta on ollut niin Ruotsissa kuin Suomessakin poliitikkojen valitsema äärilöysä maahanmuuttopolitiikka.

[ikuturso]

Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.

Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Kun somali ei halua asua Kainuussa vaan vetoaa (ystäviensä ja suvakkien tuella selvitettyyn) vapaaseen asuinpaikkaoikeuteen ja valuu Helsinkiin 2000 € vuokra-asuntoon yhteiskunnan tuella, tämä on hänen perustuslaillinen oikeutensa, ihmisoikeutensa ja hän itse tietää paremmin, missä hän saa eniten oman yhteisönsä tukea: mitä tarvitsee ettei traumatisoidu.

Tämä on hienoa, ihqua ja koko Suomen kannalta parasta, koska hän voisi Kainuussa eristäytyä, jäädä työttömäksi ja käyttää paljon mielenterveyden palveluita. Mikäli hänet kuitenkin Kainuuseen pysyvästi asutettaisiin, se heikentäisi Suomen mainetta ja olemmehan allekirjoittaneet kansainvälisiä sopimuksia.

Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!

Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.

-i-

[Kallan]

--snip--
Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!

Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.

-i-

Tämä on hämmästyttävä ilmiö, varsinkin kun viimeaikoina ainakin vihreät ovat kovasti puhuneet 'Markkinatalouden' puolesta (muusta vasemmistosta en osaa sanoa), mutta ilmeisesti vaan siis rangaistuskeinona asioille mistä eivät tykkää, toki riippuu faktiosta mitä 'Markkinatalous' -termillä oikeasti tarkoittavat. Joka tapauksessa, ilmeisesti tämä 'Markkinatalous' ei sisällä sitä että markkinat toimisivat vapaasti ja siten tuloksena olisi luonnollinen asuinalueiden segregaatio, tulotasojen mukaan. Toki kaikenmaailman liirumlaarum-selityksiä osaavat keksiä eri tarpeisiin, mutta loppujen lopuksi lopputulos on muuhun vasemmistoon nähden sama; eroavaisuuksia ei saa olla niin lähtö- kuin lopputilanteessa (paitsi toki puolueen sisäpiirillä) ja jos asiat uhkaavat kehittyä sosialistisen ideologian vastaisesti, niin julkisella rahoituksella puututaan sitten Markkinatalouden toimintaan (asutetaan kalliilla somaleja yms. lentokoneentuomia priimapaikoille ilman että maksavat itse käytännössä mitään). Vähän sama kuin autoilijat saavat maksaa kaiken itse (koska 'Markkinatalous'), mutta julkista liikennettä ja pyöräilyä koskevatkin aivan eri säännöt, ja 'Markkinataloudesta' ei hiiskuta sanaakaan.

Tämä vihervasemmistolainen älyllinen epärehellisyys asioissa osaa kyllä aina yllättää, kerta toisensa jälkeen.

[RP]

Lähiöluvut.fi – Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot PK-seudulla

Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.Lähiöluvut.fi.

Tilastotiedot julkaistiin aluekartassa, jossa maahanmuuton tilastoja voi tarkastella alue kerrallaan: oppilaaksiottoalueittain Helsingissä ja kaupunginosittain Espoossa ja Vantaalla.

Taustatietoja tuloksista:

    Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020.
    Tulokset ovat eri maahanmuuttajaryhmille ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain.
    Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi ovat yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta tulevat Tilastokeskukselta.
    Aluekohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön.

Tarkat kuvaukset aluekartan tilastotiedoista ja niiden lähteistä Tilastokeskuksella kuvataan erillisessä raportissa Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla. Pääset lukemaan raporttia klikkaamalla sen etukantta alla:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/

Korkeita S2-osuuksia

Tutkimuksen mukaan Helsingissä 23,6 % alle 16-vuotiaista on S2-oppilaita. Ryhmä jakaantuu niin, että 7 % tulee isoista pakolaismaista (esimerkiksi Irak, Somalia, Afganistan), 2,3 prosenttia muista Lähi-Idän maista, 6,1 % Itä-Euroopasta ja 2,3 % länsimaista.

Suurimmat S2-osuudet löytyvät Vuosaaren Merilahden koulusta (59,2 %), Mellunkylän Keinutien koulusta (58,2 %), Mellunkylän Vesalan koulusta (55,6 %), Mellunkylän Laakavuoren koulusta (54,2 %), Vartiokylän Itäkeskuksen koulusta (47,7 %), Vuosaaren Puistopolun koulusta (44,7 %) ja Vartiokylän Puotilan koulusta (44,2 %).

Näissä kouluissa isoista pakolaismaista tulevien oppilaiden osuus on 17,7–23,3 %:n luokkaa.

– Merilahdessa puolet maahanmuuttajataustaisista tulee Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta ja länsimaista vain 1/20, tutkimus kertoo.

Espoossa S2-oppilaiden määrä on 24,1 % ja Vantaalla 29,4 %.

Tutkimus kertoo, että monilla alueilla muutos on tapahtunut nopeasti. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Merilahden oppilasalue Vuosaaressa ja Havukoski Vantaalla. Näillä alueilla S2-oppilaiden määrä kasvoi vuoden 1990 muutamasta prosentista 60–70 prosenttiin v. 2020.

Yliedustusta ARA-asunnoissa

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus valtion tukemissa ARA-asunnoissa ylittää 50 % monilla alueilla. Helsingin oppilaaksi ottoalueilla tällaisia alueita ovat Puistola (56 %), Merilahti (55 %) ja Siltamäki (51 %).

Espoon kaupunginosista kärjessä ovat Laajalahti (64 %), Soukka (58 %) ja Espoon keskus (55 %). Vantaan kaupunginosien kärkikolmikon muodostavat Länsimäki (63 %), Rajakylä (61 %) ja Havukoski (59 %).

Tutkimuksen tilastotulokset ovat Suomen perustan mukaan peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08555cf5-2496-44a1-9a49-a7d5168c52af

[Roope]

Hesarin juttu toistaa asiantuntijakommentaattoriksi valitun Venla Berneliuksen auktoriteetilla, että paljon kauhisteltu segregaatio ei näy vaikuttaneen oppilaiden oppimistuloksiin Suomessa. Sama on todettu toisen Hesarin jutun mukaan Ruotsissa, mutta Bernelius ei ilmeisesti noteeraa Ruotsin tuloksia vaan viittaa epämääräisesti "kansainvälisiin" tuloksiin, jotka hänen mukaansa osoittavat eriytymisen edetessä päinvastaista.

Data paljastaa, että todellisuudessa Helsingissä kaikki koulut ovat varsin hyviä

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kaikkien koulujen oppimistulokset ovat ”varsin hyviä”, etenkin jos ottaa huomioon niihin kasaantuneen eriarvoisuuden, toteaa koulutuseroja tutkinut kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistolta.

Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.

Koska eriytyminen ei ole Helsingissä – tai muuallakaan Suomessa – edennyt vielä peruuttamattoman pitkälle, pystyvät koulut Berneliuksen mukaan tekemään varsin hyvää työtä monilla alueilla.

Helsingin koulujen eriytymisestä on viime viikkojen aikana käyty kiivasta keskustelua, joka sai alkunsa HS:n kerrottua, että kaupunki on suunnitellut luopuvansa painotetuista luokista niin sanotun koulushoppailun estämiseksi.

Moni vanhempi on vastustanut suunnitelmaa kiivaasti ja kertonut pitävänsä tärkeänä, että oma lapsi pääsee ”hyvään kouluun”.

[...]

Arvosanat kuitenkin kertovat jotain koulun keskimääräisestä osaamisesta ja siitä, millaiset eväät koulusta saa jatko-opintojen kannalta.

Yli sadan oppilaan helsinkiläiskoulujen päättötodistusten keskiarvojen mediaani eli ääripäiden keskeltä löytyvä luku on 8,22.

”Helsingin tulokset ovat tästäkin näkökulmasta varsin hyviä, vaikka alle toki peittyy hyvin suuria yksilöiden välisiä eroja”, Bernelius sanoo.

Myös koulujen väliset erot ovat Helsingissä paikoin suuria.

Juuri tämä on erityisen huolestuttavaa alueellisen eriytymisen näkökulmasta.

Kun vertailusta poistetaan pienimmät koulut sekä erityis- ja sairaalakoulut, Helsingin korkein keskiarvo kipuaa 9,3:een ja matalin jää 7,36:een.

Alueelliset erot ovat suuria myös siinä, miten kouluista päädytään lukioihin. HS kertoi vuonna 2018, että Lauttasaaressa peruskoulunsa päättäneistä 86 prosenttia päätyi lukioon, kun Jakomäessä vastaava luku oli 39 prosenttia.

Berneliuksen mukaan erot selittyvät sillä, että isoista kaupungeista löytyy yleensä sekä koulutetuin väestö ja huipputuloksia saavuttavia kouluja että kouluja, joihin kasaantuu useita huono-osaisuuden taustatekijöitä.

Kansainvälisesti katsoen on Berneliuksen mukaan tyypillistä, että hauraimpien alueiden koulut jäävät oppimisessa jälkeen vielä enemmän kuin mitä niiltä voisi odottaa. On huomionarvoista, että Helsingissä tällaista ilmiötä ei juuri näy.

”Tärkeintä olisi oivaltaa, ettei meillä ole huonoja kouluja ja keksiä, miten koulujen vetovoimaa pystyttäisiin parantamaan”, Bernelius sanoo.

”Toivoisin, ettei tämä nykyinen keskustelu johtaisi siihen, että perheet tai opettajat alkavat entistä enemmän vältellä tiettyjä kouluja.”

[...]

MAAILMALLA menestyvissä kouluissa kilpaillaan usein parhaista oppilaista eikä niissä välttämättä tehdä pedagogisesti mitään erikoista. Heikommat koulut taas kärsivät suuresta eriytymisestä entisestään.

Vaikka eriytymisen kasvu on Helsingissä aito huolenaihe, ei Berneliuksen mukaan ole vielä ollut havaittavissa, että jotkut koulut tuottaisivat huonompia tuloksia verrattuna siihen, mitä niiltä voidaan odottaa.

”Meillä ei ole näyttöä siitä, että missään koulussa opiskelu olisi riski oppilaalle, eli että koulu heikentäisi oppilaita”, Bernelius sanoo.

”Vastaavasti huippuarvosanoista tunnetussa koulussa opiskelu ei välttämättä hyödytä yksilöä juuri lainkaan.”

Helsingin Sanomat 23.3.2023

Joten mikä siinä valinnanvapaudessa tai koulushoppailussakaan olikaan niin kauheaa?

[RP]

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kaikkien koulujen oppimistulokset ovat ”varsin hyviä”, etenkin jos ottaa huomioon niihin kasaantuneen eriarvoisuuden

"ilmanlaatu on hyvä" vs "Ilmanlaatu on varsin hyvä, varsinkin jos ottaa huomioon alueen sellutehdaskeskittymän".

Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.

Koska eriytyminen ei ole Helsingissä – tai muuallakaan Suomessa – edennyt vielä peruuttamattoman pitkälle, pystyvät koulut Berneliuksen mukaan tekemään varsin hyvää työtä monilla alueilla.

Viimeisin ajankohta jolloin tässä maassa julkaistiin valtakunnallinen tutkimus, jossa todettiin, että koulujen antamat arvosanat ovat huono mittari oppilaiden osaamistasolle, oli eilen.
(Karvin kouluruotsitutkimus, pakkoruotsiketjussa)

[RP]

Lähiöluvut.fi – Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot PK-seudulla

Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.Lähiöluvut.fi.

Suhteellisen vahvan punainen kartta, jos valitsee toimeentulotukea saaneiden osuuden ja "suuret pakolaismaat".

[Uuno Nuivanen]

Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.

Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.

[Melbac]

Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.

Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Kun somali ei halua asua Kainuussa vaan vetoaa (ystäviensä ja suvakkien tuella selvitettyyn) vapaaseen asuinpaikkaoikeuteen ja valuu Helsinkiin 2000 € vuokra-asuntoon yhteiskunnan tuella, tämä on hänen perustuslaillinen oikeutensa, ihmisoikeutensa ja hän itse tietää paremmin, missä hän saa eniten oman yhteisönsä tukea: mitä tarvitsee ettei traumatisoidu.

Tämä on hienoa, ihqua ja koko Suomen kannalta parasta, koska hän voisi Kainuussa eristäytyä, jäädä työttömäksi ja käyttää paljon mielenterveyden palveluita. Mikäli hänet kuitenkin Kainuuseen pysyvästi asutettaisiin, se heikentäisi Suomen mainetta ja olemmehan allekirjoittaneet kansainvälisiä sopimuksia.

Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!

Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.

-i-

En usko että somali asuu 2000€/kk vuokra-asunnossa helsingissä ja kela maksaisi vuokran,jotain rajaa nyt näihin juttuihin ja faktojen tarkistamista voisi vähän harrastaa.

[RP]

En usko että somali asuu 2000€/kk vuokra-asunnossa helsingissä ja kela maksaisi vuokran,jotain rajaa nyt näihin juttuihin ja faktojen tarkistamista voisi vähän harrastaa.

Kymmenelle hengelle virallinen hyväksyttävien asuinmenojen summa näyttäisi olevan 1701 euroa ilman vesimaksua ja 1941 euroa niiden kanssa, eli en nyt sanoisi aivan mahdottamaksi tapaukseksi, vaikka varmasti ei mikään tavanomaisin.
https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen_rajat_2023.pdf/d01f54b6-2240-3eb4-5139-94caaa5598a1?t=1669183666975

Toki, kun kaupunki valmiiksi subventoi asumisen hintaa, sitä jää vähemmän suoraan korvattavaksi.

 Tämä on jo vanha, mutta perusongelma suurmegaperheen asuttamisen ongelmista ilman omia tuloja ei kai minnekään ole poistunut:

[Ylipormestarin asukasilta maahanmuuttajataustaisille asukkaille]

Somali (Suomessa 20 vuotta asunut ja eittämättä hyvää suomea puhuva) kysyy miten kaupunki on varautunut 7,8 tai 9 jäsenisten mamuperheiden asuttamiseen.

Kiinteistövirasto vastaa, että hankalaahan se on. Yhdelle 15-jäseniselle perheelle remontoitiin asunto tyhjäksi jääneestä päiväkodissa, tosin tuli 'aika kalliiksi kaupungille'. Välillä osoitetaan yhden perheen käyttöön kaksi asuntoa, mutta tähänkään asunnot eivät yleensä riitä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto täydensi, että tulevaisuudessa pyritään rakentaa uusille (satamilta vapautuville alueille) enemmän myös suuria asuntoja.

[totuuspuheasiamies]

Onko kouluissa nykyään oppilaan lähtötasoon suhteutettava arviointi? Esim. jos S2-oppilas ei ennestään tunne A-kirjainta mutta oppii kirjaimen peruskoulun viimeisellä luokalla, oppimistulos kohenee 100 % ja mamu saa arvosanan 10? Huonojen koulujen arvosanainflaatio selittänee koulujen näennäisen tasavertaisuuden ja mahdollistaa Hesarin olla varsinaisesti valehtelematta asiasta.

[Roope]

Viimeisin ajankohta jolloin tässä maassa julkaistiin valtakunnallinen tutkimus, jossa todettiin, että koulujen antamat arvosanat ovat huono mittari oppilaiden osaamistasolle, oli eilen.
(Karvin kouluruotsitutkimus, pakkoruotsiketjussa)

Juu, ja suhtaudun muutenkin epäillen juttuihin, joissa esitetään maahanmuuton valkopesijä Venla Bernelius asiantuntija-auktoriteettina, mutta eipä toisaalta ole näyttöä siitäkään, että Suomen koulujen jo hyvin selvästi näkyvä eriytymiskehitys olisi vaikuttanut oppilaiden oppimiseen mitenkään olennaisesti. Ruotsissa koulun vaikutukseksi arvioitiin pari prosenttia eroista arvosanoissa eli ei käytännössä mitään, mistä tarvitsisi välittää.

[Kemolitor]

Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.

Kyllä tästä asiasta on ihan tutkimustietoa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus,
tuloksellisuustarkastuskertomus" todetaan sivuilla 50-51 näin:

Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
-----
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.

[jalski]

Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.

Kyllä tästä asiasta on ihan tutkimustietoa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus,
tuloksellisuustarkastuskertomus" todetaan sivuilla 50-51 näin:

Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
-----
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.

Mieleen tulee, että mitenköhän paljon vaikutusta numeroarvioiden vertailukelvottomuuteen on myös sillä, että joillekin erityistä tukea saaville oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Nämä ovat käytännössä niitä heikoimpia tapauksia, jotka eivät siis tuesta huolimatta kykene opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaan. Heidän osaltaan sitten ei lähtökohtaisesti edes pyritä antamaan numeroita samojen kriteereiden mukaan kuin muille vaan arvioinnin perustana on oman oppimissuunnitelman kriteeristö. Eli jos on niin, että HOJKS:lla varustettuja erityisen tuen oppilaita erityisen paljon jossain koulussa, niin tämän koulun osalta ei lähtökohtaisestikaan ole järkeä yrittää verrata arvosanoja kouluun, jossa arvosanoja annetaan (lähes) pelkästään yleisten arviointikriteerien perusteella.

S2-kouluissa on ilmeisesti ainakin reilusti yliedustusta erityisen tuen oppilaissa, mutta onko siellä reilua yliedustusta myös HOJKS:ien käyttämisessä?

Päättöarviointiin liittyvä OPH:n slideshow löytyy täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/P%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arviointi%20ja%20p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvosanan%20muodostaminen.pdf

Sieltä poimittuna liitteeksi asiaa koskeva sivu.

[Bona]

Kirjoittelin tähän hojksaamisesta jonkinlaisen pätkän, kunnes muistin, että siinähän on taas käytänteet muuttuneet. Lyhyesti: HOJKS ei automaattisesti tarkoita oppimäärän yksilöllistämistä eikä oppimäärän yksilöllistäminen tarkoita automaattisesti arvioinnin yksilöllistämistä. Tosin sitten EO:t ja rehtorit tuntuvat tulkitsevan näitä kukin omalla tavallaan, eli aina en ole varma, johtuuko jokin muutos virastossa tehdyistä oikeista muutoksista vaiko vain EO:n vaihtumisesta. Viimeisin ymmärrys asiasta on minulla se, että päättöarvosanoihin ei saa antaa tai ei vain anneta yksilöllistettyjä arvosanoja. Sitä en sitten tiedä, tulkitaanko jossain muualla toisin. Joka tapauksessa on väärin yksilöllistää arvosanakriteerit vain siksi, että mamu saisi arvosanan 8 arvosanan 5 sijaan, sillä arvosanan yksilöllistäminen otetaan käyttöön vain, jos oppilas ei tuettunakaan pääse arvosanaan 5.

Pari vuotta sitten julkaistut uudet arviointikriteerit ovat vitosen osalta sen verran matalat, ettei yksilöllistämisen tarvetta pitäisi enää juuri olla edes matematiikassa, jota varmaan eniten yksilöllistetään. Arvosanaan viisi ysiluokkalaisen täytyy esimerkiksi "osata tutkia kolmion suorakulmaisuutta" , "tunnistaa tilanteet, jolloin tarvitaan pyöristämistä" ja "osaa laskea ohjattuna suorakulmion pinta-alan" (korostus minun). Tuo sana ohjattuna löytyy hyvin monesta kohdasta, mikä kätevästi voidaan aina kääntää ympäri ja syyttää koulua ohjauksen puutteesta, jos oppilas saa arvosanan 4. Oikeasti ei siis tarvitse osata laskea yhtään mitään. Nähdäkseni siinä vaiheessa, kun nykyisin enää todella tarvitsee yksilöllistää arviointi, on kyse jo kehitysvammaisuudesta.