Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[ikuturso]

YLE uutisisten asiantuntijaksi kutsuttu ekonomisti Vesa Vihriälä tuki kovasti hallituksen talouspolitiikkaa.

Olin ihan äimän käkenä.

-i-

[Totti]

Suomen talous on ollut miinuksella 15 vuotta – mistä julkisen talouden ahdinko oikein johtuu?

[...]

Selvää yhtä kaikki on, että Suomen julkinen talous on tukalassa tilanteessa.

Miksi? Tässä jutussa kertaamme pääsyyt Suomen julkisen talouden ahdingolle.

Kasvu puuttuu

– Jos suomalainen talouskasvu olisi jatkunut samaa tahtia kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ei julkisessa taloudessa juuri olisi hätää, sanoo julkistalouden professori Roope Uusitalo.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomen talouskasvu oli nopeaa ja julkinen talous oli vahvasti plussalla eli tuloja kertyi selvästi menoja enemmän.

Käännekohta oli vuosien 2007–09 globaali finanssikriisi, joka lamaannutti maailmantalouden täysin. Suomessa elektroniikkateollisuus romahti Nokian kännykkäliiketoiminnan myötä ja metsäteollisuus ajautui pahoihin ja osin pysyviin vaikeuksiin. Tuottavuus vajosi, eikä se ole juuri kasvanut 15 vuoteen.

Vuodesta 2009 lähtien Suomi on ollut kroonisesti alijäämäinen ja julkinen velka on ollut jatkuvassa kasvussa.

Finanssikriisin vuosiin osui myös työikäistä väestöä koskeva käänne.

Vuoteen 2009 asti työikäisten määrä kasvoi keskimäärin noin 0,25 prosenttia vuodessa. Sittemmin se on pienentynyt samaa keskimääräistä 0,25 prosentin vuosivauhtia.

Heikon talouden selittäjänä "talouskasvu" kuuluu samaan mytologiaan kun rikosten selittäminen "sosioekonomiset tekijöillä". Molemmat ovat epämääräinen sateenvarjokäsite, jotka kattavat laajan skaalan tekijöitä, mutta joilla ei selitetä ilmiöitä mitenkään.

Tottakai talouskasvu korjaisi talouden samalla lailla kun ilmainen raha pikavipeillä elävälle cityvihreälle. Selittämättä jää miksi cityvhireän talous on kuralla ja miten velkakierre lakkaisi ilmaisella rahalla.

Julkinen talous on ajettu kuralle yksinkertaisesti kasvattamalla julkista sektoria liikaa. Hallitus toisensa jälkeen on halpojen korkojen huumassa heittänyt kaikki fiskaalinen kuri ikkunasta ja ostanut ääniä paisuttamalla julkisia menoja velkarahaksi. Kun tähän lisätään joustamaton valuutta, niin lopputulos ei voi olla muuta kun se mitä nyt näemme.

Marinin hallitus oli lopullinen tikari valtiontalouden sydämeen. Giganttinen lisävelkaantuminen Marinin 4 vuoden aikana ei ole selitettävissä sen koommin koronalla kun Ukrainallakaan koska molempiin käytettiin varsin vähän rahaa verrattuna vuosittaiseen lisävelkaan ja menoja lisättiin ministeriöille, joilla ei ole mitään kriisien kanssa tekemistä.

Vuoden 2019 budjetissa lainaa otettiin 1,5 mrd eur. Rinteen hallitus aloitti 2019 ja budjetoi saman tien vappusatasten hengessä 2,1 miljardin lisälainaa vuodelle 2020. Kun Marin pääsi puikkoihin Rinteen jälkeen, lainapotti räjähti ja Marin budjetoi vuodelle 2021 lisälainaa huikeat 10,9 mrd eur! Loppukausi meni samoilla linjoilla.

Marinin pimut veti siis lainarahaa yhtä nopeasti kun jauhojengi jauhoa nokkaansa kasvattamalla menoja räjähdysmäisesti mm. hoitajamitoituksilla, täysin kahjolla SOTE-uudistuksella, tuplaamalla kehitysmaa-avun jne. Lähes jokaiselle hallinnonalalle lisättiin rahoitusta: ulkoministeri +200 milj., sisäministeri +120 milj., opetus +1 mrd. (mm. opintotukiin +100 milj.), maa- ja metsätalous +200 milj., työ- ja elinkeino +1,1 mrd. jne.

Rahaa roiskittiin menemään kaikille tyttöministereille niin paljon kun he kehtasivat pyytää ilman huolta huomisesta.

Tällaista massiivista tuhlausta ei millään ilveellä korjata "talouskasvulla". Se on täysin mahdotonta kun sitä ei ole tälläkään hetkellä ja verojen korottaminen budjetin paikkaamiseksi heikentäisi sitä entisestään.

Vielä vähemmän tuhlausta korjataan tuomalla ulkomaalaisia suomalaisten elätettäväksi. Parhaimmassakin tapauksessa mamujen verokertymä saavuttaisi kannattavuustason vuosien päästä. Realistisesti ei koskaan. Siinä välin kun mamujen tuomaa talousihmettä odoteltaisiin, kymmenien tuhansien uusien mamujen elättäminen maksaisi miljardin verran lisää joka vuosi.

Ainoa tie eteenpäin on massiivinen menojen leikkaaminen. Siis vähintään yhtä paljon kun Marinin hallitus niitä lisäsi ja jopa enemmän, jotta budjetti saataisiin ylijäämäiseksi velkarasitetta vähennettyä.

Miten joku voi edes kutsua itsensä talousosaajaksi tarjoamalla täysin epäuskottavia fantasiaratkaisuja julkisen sektorin meno-ongelmiin.

[Viimeinen linja]

Alkaa olemaan aika kylmää menoa ja pahenee vaan >>

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/karmaiseva-alku-vuodelle-konkurssinumerot-koko-2000-luvun-surkeinta-luettavaa/8d3fb3f7-98d1-40ad-a412-4f0b6465c99f

Karmaiseva alku vuodelle: konkurssinumerot koko 2000-luvun surkeinta luettavaa.

Yritysten konkurssikierre kiihtyi huhtikuussa, sillä konkurssiin asetettiin lähes 70 prosenttia enemmän yrityksiä kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Konkurssiasiamiehen toimisto kertoo, että viime vuonna asetettiin konkurssiin yhteensä 2 715 yritystä. Tänä vuonna konkurssiyhtiöiden määrä voi olla lähes 3 500, jos alkuvuoden konkurssitahti jatkuu taantuman paineissa.

[totuuspuheasiamies]

Pääkirjoitus: Suomi on Pohjolan Kreikka

Suomen julkinen velka on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009. Samoin on kasvanut julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti syksyn taloudellisen katsauksensa maanantaina. Sen mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) nousee tänä vuonna viime vuoden 76,6 prosentista 81,7 prosenttiin ja ensi vuonna 84,0 prosenttiin.

Velan nopea kasvu johtuu VM:n mukaan pääasiassa valtion- ja paikallishallinnon alijäämistä ja talouden heikosta suhdanteesta. Myös Ara-korkotukilainojen lisääntyminen kasvattaa julkista velkaa.

[...]

EU-sääntöjen mukaan julkisen talouden alijäämän tulee olla alle kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Valtiovarainministeriön maanantaina julkistaman taloudellisen katsauksen mukaan alijäämä repeää tänä vuonna 3,7 prosenttiin, josta se laskee ensi vuonna 3,2 prosenttiin.

Julkinen velkasuhde saisi olla enintään 60 prosenttia bkt:sta. Katsauksen pahimmissa skenaarioissa tämä suhdeluku hätyyttelee jo 100 prosentin rajaa 2031.

[...]

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/736fb476-6f6e-479a-9e8d-9a5b36e77d20

[totuuspuheasiamies]

Synkkiä lukuja rakennusalalta – Käännettä parempaan ei luvassa

Rakentamisen lasku loivenee tänä vuonna 7 prosenttiin viime vuoden 16 prosentista, Rakennusteollisuus ry arvioi suhdannekatsauksessaan. Muutosta parempaan ei kuitenkaan vielä ensi vuodelle vaikuta olevan luvassa.

– Valitettavasti Suomen taloudessa ei rakentamisen näkökulmasta tapahdu vielä riittävästi. Rakentamisen pitkät miinukset pienenevät, mutta talouden heikko luottamus ja toiveiden varassa oleva kovempi kasvu eivät mahdollista käännettä, Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo tiedotteessa.

Uudistalorakentamisen lasku on tänä vuonna kiihtynyt 19 prosenttiin, sillä vapaarahoitteinen asuntotuotanto on pysynyt seisahduksissa. Ensi vuodeksi odotettu 4 prosentin kasvu koko rakentamiseen tulee heikoista vertailuluvuista, eikä vielä tarkoita kunnon käännettä, tiedotteessa kerrotaan.

Asuntokaupan toipumiseen on mahdollisuus, mutta kuluttajat ja sijoittajat ovat nyt enemmän kiinnostuneita vanhoista asunnoista. Uusien asuntojen rakentamista haittaavat muun muassa rahoituksen huonompi saatavuus ja kiristyneet ehdot.

[...]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/769df430-6350-4795-8248-334bc1bfe311

[Roope]

Yle: Kaksikymmentä firmaa, jotka saattavat pullistaa koko kansan kukkaroa – Mika Maliranta: Suomesta tulee Ruotsin kaltainen maa 2.10.2024

Kukkaron pullistaminen kuulostaa hyvältä, mutta Ruotsiin viittaaminen ei niinkään.

Supercell, Wolt, Oura. Siinä tuttuja yrityksiä, joiden kaltaisiin tunnettu talouskeskustelija Mika Maliranta uskoo.

Maliranta on vakuuttunut, että suomalaisten nuorten yritysten joukossa kytee talouskasvun aineksia.

Työn- ja talouden tutkimuskeskuksen Laboren johtaja, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Maliranta puhuukin poikkeuksellisen myönteisesti maan taloudesta.

– Seuraavan vuosikymmenen aikana talouskasvu on vahvaa, Maliranta sanoo.

Eli toimittajan ajatuksena, että epämääräisen statuksen maahanmuuttajien riistoon perustuva jakelufirma Wolt ja älysormuksia kehittävä Oura kasvavat niin, että siitä kasvusta jaetaan rahaa kaiken kansan kukkaroihin. Kuulostaa minusta uudelta versiolta jenkkioikeistolaisesta ns. valumaefektistä ("trickle-down effect"), jonka suomalaiset toimittajat ovat muuten tuominneet kauniisti sanottuna tarinankerronnaksi.

Yllä olevalla listalla on yrityksiä, joiden arvo on ylittänyt miljardin euron maagisen rajan euron. Miljardin arvoista nuorta yritystä voi verrata pörssiin listattuihin vakiintuneisiin yrityksiin. Helsingin pörssissä reilun miljardin yritys on esimerkiksi mediatalo Sanoma.

[...]

– Kasvavat yritykset tuovat lisäkasvua muun talouskasvun päälle, Maliranta selventää.

Siksi hän rohkeneekin väittää, että talouskasvu on vahvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Suomalaiset vertaavat itseään usein naapurimaa Ruotsiin. Niin nytkin.

Professori Malirannan ennustama nuorten, innovatiivisten yritysten esiinmarssi on tapahtunut jo Ruotsista. Suomessa kyseiset yritykset eivät vielä hyödytä tuntuvasti koko yhteiskuntaa, kuten Maliranta uskoo niiden pian tekevän.

– Suomesta tulee Ruotsin kaltainen maa, Maliranta vertaa.

Ruotsissa talous on kasvanut pitkään paremmin kuin Suomessa.

– Ruotsin muutos tapahtui noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin Suomessa.

Nyt Maliranta arvelee uusien kasvavien innovatiivisten yritysten kiihdyttävän kaivattua tuottavuuden kasvua myös Suomessa.

Miten ihmeessä Woltin kaltaisesta yrityksestä saataisiin Suomelle ja suomalaisille taloudellista hyötyä? Mitä enemmän yhtiö kasvaa, sitä enemmän muuta kautta subventoitavaa haittamaahanmuuttoa.

Viheliäinen ilmiö kasvavien uutta luovien yritysten kohdalla on se, että ne myydään ulkomaiseen omistukseen liian varhain. Pelkona on, että nuori yritys siirtyy kasvamaan ulkomaille eikä hyödytäkään suomalaista yhteiskuntaa.

Woltin omistus on jo myyty ulkomaille. Sen työntekijät ovat yhä Suomessa.

[Roope]

Esko Aho MTV:n haastattelussa: "Suomi on näivettymässä"

MTV:n Huomenta Suomessa haastateltiin tänään entistä pääministeriä, Esko Ahoa. Aho on kirjoittanut Hetki Lyö -kirjan (Otava), joka keskittyy Suomen talouden ongelmiin.

Aho kertoo pohtineensa kirjaa kirjoittaessaan paljon 1990-luvun alun laman ja tämän ajan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

– Oikeastaan se perimmäinen kysymys on se, että kumpi on parempi: kertarysäys vai ikään kuin ainainen kitinä, näivettyminen. Minun mielestäni Suomi on nyt näivettymässä. Ja se ei kyllä pelkillä leikkauksilla lähde. Tarvitaan sitä kasvua myös.

Ahon mukaan talouskasvu tulee viennistä ja teollisuustuotannosta.

– On sellainen vanha suomalainen sanonta, että kyllä oksille ottajia löytyy, kun kuusi vain kaadetaan. Nyt se kuusi on jäänyt kaatamatta ja nyt meidän täytyisi keskittyä siihen uudestaan. Se on kyllä vientiä ja teollisuustuotantoa.

Ahon mukaan Suomi liittyi euroon liput liehuen, miettimättä ollenkaan miten eurossa eletään.

– Ruotsi päätti jäädä ulkopuolelle, mutta toteutti palkkamallin, joka on vientivetoinen palkkamalli. Se tapahtui palkansaajajärjestöjen aloitteesta. Palkansaajajärjestöt olivat tyytymättömiä siihen, että koko ajan inflaatio söi kaikki reaaliansioiden korotukset. Meillähän se olisi pitänyt tehdä erityisesti. Mutta meillä on mennyt kolmekymmentä vuotta, että me mietitään, mitenkähän eurossa eletään ja huonosti on käynyt.

[...]

Aho kommentoi myös maahanmuuttoa. Hänen mukaansa Kanadassa on hoidettu maahanmuuttoa fiksulla tavalla.

– Siitä meillä olisi paljon opittavaa. Siellä on jaettu humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto selvästi kahtia. Ja sitten on valikoitu maahanmuuttajia niin, että on otettu maahan sellaisia, joiden edellytykset pärjätä Kanadassa ovat parhaat.

MTV 10.10.2024

Esko Ahon mielestä on fiksua erotella Kanadan lailla humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto "selvästi kahtia" – ja sitten ottaa vastaan molemmat. En ymmärrä, eikä Aho selittänyt haastattelussa systeemin nerokkuutta, mutta Ruotsi ei Ahon mukaan ole välttämättä ollut maahanmuutossaan malliksi kelpaava.

Kanadan asema on täysin toisenlainen kuin Suomen johtuen jo maan sijainnista kaukana Afrikan ja Lähi-idän siirtolaisvirroista, mutta kyllä sielläkin on osattu sotkea asiat idioottimaisella maahanmuuttopolitiikalla. Maahanmuutolle on asetettu Kanadassa vuosittaiset tavoitemäärät (kuten lobbarit vaativat Suomeen), jotka ylittävät syntyvyyden, eikä humanitaarista maahanmuuttoa ole rajoitettu vaan siihen kannustetaan.

Kesällä Quebecin provinssi (yli puolet Kanadan turvapaikanhakijoista) sai viimein tarpeekseen resurssit imevästä ja asuntopulan aiheuttavasta humanitaarisesta maahanmuutosta ja vaati keskushallinnolta muille provinsseille turvapaikanhakijakiintiöitä (vrt. CEAS), jotta nekin pääsevät jakamaan rikkaudet.

Quebec demands federal quota system to relocate asylum seekers to other provinces

Quebec is calling on Ottawa to introduce a nationwide quota system to evenly distribute asylum seekers across Canada.

In a letter sent to federal Immigration Minister Marc Miller on July 22, Quebec Immigration Minister Christine Fréchette recommended that Ottawa set quotas for provinces to receive asylum seekers based on their demographic weight, their capacity to house newcomers as well as their "historic effort" to welcome them.   

[...]

In July, at the Council of the Federation in Halifax, the provinces called for a "fair distribution" of asylum seekers and demanded that Ottawa consider each province and territories' resources to support them.

Quebec Premier François Legault has often referred to the influx of asylum seekers in the province as a "national emergency," saying Quebec no longer has the means to integrate more non-permanent residents.

The day Ottawa pledged $750 million to assist Quebec in supporting newcomers, Legault attributed "100 per cent of the housing problem" in the province to the increase in non-permanent residents. 

As of June 19, Quebec reported 597,140 non-permanent residents living in the province. Of that sum, 189,962 were asylum seekers — an amount that represents a little more than half of the total number of asylum seekers in Canada (363,312), according to Quebec's Immigration Ministry. 

However, Ottawa contests those numbers.

Diop would not comment directly on Quebec's requests in the letter but said a redistribution model for asylum seekers would have incentives for those who support it and disincentives for those who don't. She would not provide details on Ottawa's intentions.

"We're not going to send a message to provinces and territories through the media," she said. "We need to figure out how to best amalgamate all of their asks and come to a general proposal that would suit everyone."

She noted the federal government recognizes Quebec and Ontario are bearing the brunt of the increase in asylum seekers.

[...]

The letter also emphasizes Quebec's repeated demand for Ottawa to tighten visa requirements. 

It says 17,490 asylum claims were filed in the province between Jan. 1 and March 31. Nearly half of them (8,070) were filed by claimants who entered Canada with a visitor visa.

Most people seeking asylum in Quebec are from India and Bangladesh, according to the province.

CBC 15.8.2024