Otsikossa on ristiriita käsiteltävään aiheeseen nähden. Kiintiöpakolaiset eivät ole kutsumattomia vieraita.
"Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde."
Haluaisin semanttisen tarkkuuden nimissä kiinnittää hieman huomiota otsikkoon, jonka aloitussana on hieman epätarkka...
Gradun nimi on todellakin raflaava.
Gradun nimi on raflaava. Niin on tarkoituskin. Se on myös tarkoituksella monimerkityksellinen. Itse näen turvapaikanhakijat kutsumattomina, sillä he tulevat Suomeen itsenäisesti toisin kuin kiintiöpakolaiset. Jälkiviisaana voisi todeta, että ehkä olisin voinut käsitellä tutkielmassani vain turvapaikanhakijoita ja jättää kiintiöpakolaiset pois... Kutsumattomat voi ymmärtää myös niin, että ehkä pakolaiset(kaan) eivät ole ainakaan kaikkien suomalaisten mielestä tervetulleita vieraita. Myös muut tulkinnat ovat mahdollisia.
Sellainen vinkki vielä tuoreelle maisterille, että koita saada aiheesta artikkelia johonkin tiedejulkaisuun tai ihan populaarijulkaisuun. Sanomalehdetkin julkaisevat ihan mielellään hyviä popularisointeja graduista. Aihe on takuulla ajankohtainen.
Tätä ovat muutkin ehdottaneet. Koen kuitenkin, että graduni on jo populaari ja yleistajuinen. Olen pyrkinyt siihen, että sen voi lukea (ja ymmärtää) melkeinpä kuka tahansa. En tietenkään suorilta hylkää kirjoituskutsuja tai vastaavia aiheeseen liittyen.
Se on jo moneen kertaan eri tutkimuksissa ym osoitettu että pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyys on heikompi. Ja sehän on aika itsestäänselvääkin.
Niin... Kritiikkisi voisit kohdistaa ehkä n. 99% graduista ja 90% väitöskirjoista. Ihan "oikeissakin" tutkimuksissa löydetään usein tulos, joka on jo jollain tasolla ollut tiedossa aiemmin ja aika itsestään selväkin. Jos olisit lukenut gradun, ehkä löytäisit sieltä muutakin kiinnostavaa kuin yhden itsestään selvän tuloksen?
Todella rohkea veto gradun aiheeksi, mutta miten meni arvostelu ja seminaari? Veikkaan, että kanssaopiskelijat olivat hyvinkin järkyttyneitä moisista halla-aholaisesta johtopäätöksistä.
Muilta opiskelijoilta ei oikeastaan kovin paljoa kommentteja tullut. Ne, joiden kanssa pidemmin juttelin, olivat sitä mieltä, että aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Lisäksi jotkut mainitsivat, että ovat itsekin huomanneet, ettei tutkimuksessa juuri sallita maahanmuutosta kuin myönteisiä näkemyksiä.
Graduni olen tehnyt käytännössä ilman ohjausta (tämä oli oma valintani, jonka perustelut ovat liian pitkät tässä käsiteltäväksi). Ainoat neuvot ohjaajalta sain pakollisilla seminaarikerroilla. Sillon kommentit olivat jotakuinkin: "näytät tietävän mitä olet tekemässä, joten jatka samaan malliin" ja "pidän tuosta poliittisesta epäkorrektiudestasi".
Arvostelun aikaan tarkastajien kommentit mielestäni muuttuivat hiukan gradun ohjaajan neuvoista. Gradua moitittiin maantieteellisen viitekehyksen puutteesta, aineiston vajaavaisuudesta, jonka takia vastaukset jäivät hyvin yleiselle tasolle ja kielenkäytöstä. Arvioijien mielestä kirjoitustyylini oli "paikoin yliampuvaa, osittain puhekieltä ja asenteellisen negatiivista".
Huomautin arvioijille, että tämä on tulkintakysymys ja että kieli voitaisiin aivan hyvin nähdä myös yleistajuisena ja mielenkiintoa herättävänä. Huomautin lisäksi, että koska maahanmuuton parissa toimivilla tutkijoilla on taipumus käyttää positiivisen asenteellista kieltä, pienikin poikkeama tästä vaikuttaa negatiivisen asenteelliselta.
Maantieteellisen viitekehyksen puutteesta arvioijat totesivat muun muassa että en käsitellyt tarpeeksi kysymystä siitä, missä määrin tietty ihmisyhteisö ja valtiotila ylipäänsä kuuluvat yhteen.
Olen tarkoituksella rakentanut työni Popperin falsifikationismin ympärille ja käsitellyt maantieteellisiä teemoja sitä kautta. Oulun yliopistossa maantieteen laitos on luonnontieteellisessä tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopistossa historia ja maantiede ovat samassa laitoksessa, Helsingissä puolestaan geologia ja maantiede. Tämä jo osoittaa, että ei ole olemassa "yhtä oikeaa maantiedettä." Mielestäni ei ole järkevää tukeutua liian ahtaaseen käsitykseen maantieteestä (jota perustelin työssäni), vaan vaikutteita tulee ottaa myös muista ihmistieteistä.
Keskustelu siitä onko tutkielmani maantiedettä vai ei, ei mielestäni ole kovin tärkeää ehkäpä yliopistossa tapahtuvaa arviointia lukuunottamatta. Eivätkö työssäni esitetyt ajatukset ole järkeviä tai eivät ihan siitä riippumatta, onko gradu kirjastossa maantieteen, filosofian, sosiologian tai jonkun muun alan hyllyssä?
Gradun arvioijat ehdottivat arvostelulomakkeessa useaan otteeseen, että minun olisi kannattanut muuttaa tutkimuskysymykset ja haastatella maahanmuuttajia (esimerkiksi kokevatko he olevan kutsuttuja vai kutsumattomia) tai maahanmuuttotutkijoita (kontrolloidaanko tutkimusta todella). Ensimmäinen tulisi kyseeseen, jos kiinnostuksen kohteeni olisi ollut siinä miten asiat
koetaan, ei siinä miten asiat
ovat. Toinen olisi ollut järkevää, jos gradu olisi ollut tieteentutkimuksen gradu.
Myöskään lukiomaantiedolla ei ole yliopistomaantieteen kanssa mitään tekemistä kuten Katariina antaa ymmärtää.
Muuten Katariina toi esille huomioita ja ongelmia, joita olen itsekin käsitellyt työssäni (esimerkiksi sitä kuinka hyvin kansalaisuus tai äidinkielen mukaan tehty jaottelu kuvaa ilmiötä).
Gradu arvioitiin arvosanalla tyydyttävä, 2/5. Mikäli olisin kerännyt itse aineistoa ja/tai tehnyt haastatteluja olisin ehkä saanutkin paremman arvosanan. Pidin kuitenkin tärkeämpänä valmistua tavoiteajassa ajankohtaisella gradulla, kuin kerätä aineistoa, hioa gradua professorien mieliksi ja valmistua myöhemmin.
