HOMMAN KIRJASTO > Tilastot, tutkimukset, gallupit ja talousluvut

Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

(1/16) > >>

akez:
Michèle Tribalat'in kirja Les Yeux grands fermés käsittelee maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia, etenkin julkisen talouden kannalta. Kirjan kappaleessa Maahanmuutto ja julkinen talous (Immigration étrangère et finances publiques, s. 88 alkaen) esitellään eri Euroopan ja Amerikan maissa aiheesta tehtyjä tutkimuksia.

Kun argumentoidaan liberaalimman maahanmuuttopolitiikan puolesta, niin kaksi kysymystä nousee keskeiseksi. 

1) Parantaako nykyinen maahanmuutto julkisen talouden tasetta?
2) Minkälainen maahanmuutto parantaa parhaiten julkisen talouden tasetta?

Tribalatin kirjassa esitellään 12 tutkimusta, joissa näihin kysymyksiin etsitään vastausta. Tutkimuksia referoin Tribalatin kirjassa esitetyn pohjalta pyrkien tuomaan esiin keskeisen sisällön mahdollisimman selkeässä muodossa.

----

Michèle Tribalat, Les Yeux grands fermés, L'immigration en France, Édititions Denoël, 2010.

Michèle Tribalat on INED'in (Institut national d'études démographiques) tutkimusjohtaja, joka on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja muita teoksia.

EDIT typo
EDIT2 täsmennetty tekstiä

akez:
SISÄLTÖ

1. TUTKIMUKSET
2. MICHÈLE TRIBALATIN JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA
3. LÄHTEET


1. TUTKIMUKSET

Xavier Chojnicki [1] tutki Ranskassa vuonna 2006 maahanmuuttajien koko elinkaaren mittaista panosta/hyötyä yhteiskunnalle, ja heidän koulutuksensa ja ikänsä vaikutusta tähän.

Tutkimuksessa havaittiin, että Ranskassa toteutuneen maahanmuuton rakenteella maahanmuuttajien nettohyöty yhteiskunnalle oli negatiivinen. Maahanmuutolla ei voida kamppailla väestön ikääntymistä vastaan. Oleellisinta maahanmuutossa ovat maahanmuuttajan ominaisuudet ja ammattitaito. Mitä enemmän koulutusta maahanmuuttajalla on, sitä enemmän hän yleensä myös maksaa veroja.

Maahanmuuttajien osaamista parantavalla koulutuksella on myönteinen vaikutus julkiseen talouden budjettiin. Maahanmuuttajien kvalifikaatiot ovat tärkeämpiä, kuin heidän määränsä, koska ne helpottavat väestön ikääntymisen johdosta valtion budjetissa väistämättä vaadittavia mukauttamistoimenpiteitä. Vuonna 1999 Ranskaan saapuneiden maahanmuuttajien ominaisuuksien perusteella todettiin heidän panoksensa yhteiskunnalle olleen pikemminkin negatiivinen. Siten budjetissa joudutaan tekemään veroja ja tulonsiirtoja koskevia mukauttamistoimia maahanmuutosta huolimatta.

Olivier Monso [2] on myös käyttänyt sukupolvia kattavan kirjanpidon metodeja arvioidessaan maahanmuuttajien nettopanosta tai hyötyä. Hän otti huomioon myös maahanmuuttajien iän näiden tullessa Ranskaan. Monso osoittaa, että 15-35 –vuotiaat maahanmuuttajat hyödyttävät eniten tai rasittavat vähiten julkista taloutta. Tätä nettohyötyä heikentää voimakkaasti maahanmuuttajien heikko työllisyys.

Nettohyötylaskelmiin vaikuttavat voimakkaasti eräiden julkisen talouden menoerien [esim. puolustusmenot] vaihtuvuutta tai kiinteyttä  koskevat oletukset maahanmuuton lisääntyessä. Jos nämä kulut jaetaan henkeä kohden, niin keskimääräistä maahanmuuttajaa koskeva julkisen talouden nettotase muuttuu huonommaksi.

Nettohyödyn profiilien soveltaminen vuoden 2004 puolivälin maahanmuuttajaväestöön maahantuloikä huomioiden antoi tulokseksi negatiivisen nettohyödyn. Tulos oli paljon heikompi, kuin vuotta aiemmin maahanmuuttaneilla, joilla ikärakenne oli suotuisampi.

Kaikella maahanmuuttajien koulutustason tai työllisyysasteen paranemisella on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Kuitenkin skenaariosta riippumatta tämän vaikutus julkiseen talouteen oli vähäistä.

Alan J. Auerbach ja L.J. Kotlikoff ovat kehittäneet useita sukupolvia kattavan tilinpidon menetelmää (generational accounting) [3]. Auerbach on yhdessä P. Oreopoulos'in [4] kanssa laatinut kahta sukupolvea kattavan kirjanpidon mallin testatakseen erilaisilla hypoteeseilla maahanmuuton kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten muutosten vaikutusta USA:ssa. Erityisesti tarkasteltiin budjettivajeiden vaikutusta tulevien sukupolvien kohdalla, sekä kiinteitä kustannuksia (puolustus) koskevia eri oletuksia.

Heidän tutkimustensa lopputulos oli, että edes maahanmuuttopolitiikan jyrkkä suunnanmuutos (esim. koko maahanmuuton loppuminen vuonna 2000) ei vaikuttaisi merkittävästi budjettivajeisiin. Lisäksi, budjettivastuun periaatteen ulottaminen kaikkiin sukupolviin, eikä pelkästään vain tuleviin (tulevat budjettivajeiden vaikutukset), heikensi maahanmuuton hyötyjä, jos budjettivaje oli jo olemassa, tai tämä pahensi maahanmuuttoon liittyviä tappioita. Kun eräitä valtion menoja oletettiin kiinteiksi (puolustus), niin maahanmuutto saatiin julkista taloutta keventäväksi tekijäksi. Myös tämä tutkimus osoitti, että maahanmuuttajien koulutustaso oli huomattavasti tärkeämpää, kuin heidän määränsä.

Lainaus Auerbachin ja Oreopoulos tutkimustuloksista [4]:


--- Lainaus ---We may summarize our results with three findings: 1. Because new immigrants represent a larger fraction of future generations than of present ones, shifting the burden onto future generations also shifts it, relatively, onto new immigrants. Thus, if the entire fiscal imbalance currently estimated for the United States is placed on future generations, then the presence of new immigrants reduces the burden borne by natives. 2. When a policy of fiscal responsibility' is followed, whether there is a fiscal gain from immigration depends on the extent to which government purchases rise with the immigrant population. 3. The impact of immigration on fiscal balance is extremely small relative to the size of the overall imbalance itself. Thus, immigration should be viewed neither as a major source of the existing imbalance, nor as a potential solution to it.”
--- Lainaus päättyy ---


Ronald Lee ja Timothy Miller [5] tutkivat vuonna 1998 USA:han saapuneita maahanmuuttajia huomioiden tutkimuksessa myös kaksi seuraavaa sukupolvea (lapset ja lapsenlapset). Tutkimus indikoi maahanmuuttajan panoksen olevan alussa negatiivinen 15 vuoden ajan ja sen jälkeen positiivinen, kun lapset ja sitten lapsenlapset tulevat tilalle. 100.000 maahanmuuttajan vuosittaisen lisäyksen vaikutus on aina negatiivinen paikallistasolla, kun taas valtion tulopuoli ja eläkerahastot (OASDI - Old-Age Survivors, and Disability Insurance) hyötyvät. Maahanmuuttajista valtiontaloudelle koituva hyöty on suurempi, kun tulijat ovat koulutettuja ja saapuvat maahan ollessaan vielä aktiivi-iässä. Kuitenkin nämä hyödyt ovat laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisiä: ”Ehkä tärkein johtopäätös, josta suurin osa analyytikoista on samaa mieltä on, että maahanmuuton volyymin muutoksen kautta julkisen talouden taseisiin vaikuttamaan pyrkivällä politiikalla ei voi olla valtakunnallisessa politiikassa merkittävää roolia.”

Kjetil Storesletten [6] tutki 2000-luvun alussa USA:n maahanmuuttoa yleisen tasapainon mallin avulla. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki kansantaloudelle koituvat kustannukset. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppistä maahanmuuttoa (koulutustaso, ikä ja määrät) olisi tarvittu, nojautuen vuoden 1990 väestölaskennan tietoihin, että maan suurten ikäluokkien ikääntymisen valtiontaloudelle aiheuttama rasite olisi voitu korvata tällä maahanmuutolla verojenkorotusten ja/tai julkisen talouden menoleikkausten sijaan.

Yksikään ammattitaidoton maahanmuuttajavirta ikärakenteesta riippumatta ei tutkimuksen perusteella johtanut kohti budjettitasapainoon. Ainoastaan keskitason koulutuksen saaneet tai korkeasti koulutetut maahanmuuttajat pystyivät jonkin verran lieventämään budjettipolitiikassa tarvittavia muutoksia.

Jos maahanmuutolla pyrittäisiin korvaamaan tarvittavat budjettipolitiikan uudistukset ja samalla tavoitteena olisi pitää tulijoiden määrä minimissä, niin maahan olisi tarvittu vuosittain 1,6 miljoonaa korkeakoulutettua 40-44 -vuotiasta maahanmuuttajaa. Jos maahanmuuttajat toisivat lapsensa mukanaan, niin maahanmuuttajavanhempien ideaalinen ikä olisi ollut 45-49 –vuotta ja heidän vuosittainen määränsä pitäisi olla 2,8 miljoonaa. Jos maahanmuuttajat ovat aktiivisessa iässä (25-49 –vuotta) ja ilman perheenjäseniä, niin vuosittain tarvittavien korkeakoulutettujen määrä olisi ollut 1,8 miljoonaa. Vertauskohde: Vuonna 1990 USA:han maahanmuuttaneiden määrä oli 160.000.   

Samankaltainen tutkimus tehtiin Ranskassa: Bonin, Raffelhüschen, Walliser [7]. Tutkimuksen kohdemaa oli Saksa, jossa indikoitu ikääntyminen on merkittävää. Tutkimuksen mukaan tässä intensiivisen ikääntymisen kontekstissa maahanmuutto keventää tarvittavia fiskaalisia mukauttamistoimenpiteitä. Kuitenkin tutkimuksessa oletetaan vuonna 1996 ja sen jälkeen saapuneiden maahanmuuttajien fiskaalinen profiili samanlaiseksi, kuin Saksassa jo oleskelevien maahanmuuttajien profiili. Nämä ovat olleet maassa jo mahdollisesti vuosikymmeniä ja he saapuivat työmarkkinoille, jotka olivat silloin poikkeuksellisen suotuisat. Samoin projektiossa oletetaan perusvuoden jälkeen uusille muuttajille syntyneiden lasten profiili samaksi, kuin Saksassa saksalaisille vanhemmille syntyneillä lapsilla. Myös tämä tutkimus toteaa Saksalle olevan eduksi valita hyvin kvalifioituneita työntekijöitä.

Espanjalainen tutkimus Collado, Iturbe-Ormaetxe, Valera [8] tehtiin 2000-luvun alussa. Tutkimuksen puutteena oli kuitenkin se, että tiedot maahanmuuttajien ja kantaväestön saamien ansiotulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen eroista puuttuivat. Tämän johdosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä keskimääräistä tuloeroa kuvaavaa suhdelukua 0,75 sovellettiin tutkimuksessa veroihin ja saatuihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Maahanmuuttajat saivat siis tutkimuksessa suhteessa siihen, mitä ansaitsivat. Oletus ei ole kovin uskottava, kun huomioidaan että sosiaalisilla tulonsiirroilla jaetaan uudelleen veroina kerättyä varallisuutta, etenkin korkeista tuloista kerättyä matalatuloisimmille.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien fiskaalinen kontribuutio on tutkimuksen oletuksilla positiivinen ja sen merkitys kasvaa maahanmuuttoa lisättäessä.

Tutkijat selittävät eron vastaaviin amerikkalaisiin tutkimuksiin johtuvan siitä, että Espanjassa väestön ikääntyminen on erittäin voimakasta. Kantaväestön ikääntymisen suhdeluku on suurempi kuin maahanmuuttajilla. Lisäksi Espanjassa maahanmuuttajien ja kantaväestön väliset koulutuserot ovat pienempiä kuin muualla.       

Hollannissa Roodenburg, Euwals, Rele [9] käyttivät sukupolvia kattavaa tilinpitoa arvioidakseen maahanmuuton vaikutuksia Hollannin budjetin tasapainoon. Maahanmuuttajan iällä ja sosioekonomisella asemalla hänen saapuessaan oli merkittävä rooli. Kuitenkin iästä riippumatta maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi ”ei-länsimaista” jo maahan muuttaneen profiilia, olivat taakka julkiselle taloudelle. Maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi Hollannissa asuvan hollantilaista alkuperää olevan hollantilaisten profiilia, vaikuttivat positiivisesti julkiseen talouteen. Mitä parempi maahanmuuttajan sosioekonominen profiili oli, niin sitä parempi oli kontribuutio.   

Maahanmuuttajan sosioekonomisen profiili oli erityisen merkittävä julkisen talouden tulojen kannalta. Tämä heijastaa eroja työttömyysluvuissa ja tuloissa. Hollannissa 15-65 –vuotiaiden työllisyysaste on marokkolaisilla 49%, ”ei-länsimaisilla” 54% ja hollantilaisilla 68%. ”Ei-länsimaisten” maahanmuuttajien negatiivisen nettopanoksen kääntöpuoli on nettohyöty, jonka ryhmä saa, etupäässä Hollannin sosiaaliturvajärjestelmältä. Tämä voi olla vetovoimatekijä.

Kuten Borjas [10] esittää, niin mailla, joiden sosiaaliturva on antelias, on taipumus houkutella maahanmuuttajia, joilla on suurempia alttius päätyä riippuvaisiksi sosiaaliturvasta. Tämä taas tekee sosiaaliturvajärjestelmän entistä kalliimman.

Maahanmuuttoa ei Hollannissa kuitenkaan nähdä mahdollisuutena keventää julkisen talouden rasitusta. Maassa ei juurikaan kannateta EU-komission kehotuksia maahanmuuton helpottamiseksi: ”Kun kyse on ikääntymisen aiheuttamista budjettivaikutuksista, niin prioriteetin tulee olla työllisyysasteen nostamisessa, työkyvyttömyyden (käytetään nykyään yleisesti työnteon välttelyyn) vähentämistä ja tuottavuuden parantamisessa.”

Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta assimiloitua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta. Tämä kysymys kosketti erityisesti maahan runsain määrin vastaanotettuja pakolaisia, jotka saivat valtion tukea asuinkunnissaan viiden vuoden ajan saapumisestaan. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset tukimuodot, joita maahanmuuttajat saattoivat saada elinkaarensa aikana. Norjalaisten hallinnollisten rekisterien avulla voitiin seurata maahanmuuttajien taivalta näiden Norjaan saapumisesta lähtien alkuperämaan mukaan jaotellen.

Ekhaugen tutki vuosina 1992-1996 saapuneita maahanmuuttajia ja havaitsi, että heillä oli voimakkaampi taipumus assimiloitua tukien varaan, kuin niistä riippumattomiksi. Siten ”63% keskivertopakolaisista oli todennäköisyys vielä 3 vuoden kuluttua saapumisestaan elää tukien varassa. 8 vuoden kuluessa tämä todennäköisyys laski 55%:iin.

Norjasta pois muuttavat maahanmuuttajat ovat Norjaan jääviä maahanmuuttajia useammin päässeet irti tukiriippuvuudesta. Maahanmuuttajat, joiden todennäköisyys päästä riippumattomaksi tuista on heikompi, hyötyvät Norjan anteliaista sosiaalieduista. Sosiaalituista riippumattomat voivat muuttaa muualle paremman palkan perässä.

Heikommassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat lisäksi hyvin haavoittuvia taloudellisille suhdanteille, mikä edelleen vähentää heidän merkitystään talouselämässä. Maahanmuuttajista ei synny vakaata tulonlähdettä julkiselle taloudelle. Useat maahanmuuttajat tulevat sotaakäyvistä maista ja heidän koulutustasonsa on riittämätön, joten heidän panoksensa on hyvin rajallinen: ”Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia tulee ehkä enemmänkin arvioida humanitaariselta, kuin taloudelliselta kannalta”.

(Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Norjan työllisyysaste oli 71,6%. Euroopan muista maista tulleiden, erityisesti Itä-Euroopasta saapuneiden työllisyysaste oli tätä korkeampi - 75,9%. Aasiasta tulleiden työllisyysaste oli heikompi - 56,6% ja afrikkalaisten oli heikoin – 49%.)

Xavier Chojnicki ja Lionel Ragot [12] ovat tehneet yleisen tasapainon mallin mukaan uuden tutkimuksen (v. 2009). Malli sisältää demografisten profiilien, fiskaalisen nettopanoksen ja saatujen sosiaalitukien lisäksi myös säästämisasteen, kulutuksen, koulutuksen ja tuotetun varallisuuden ja sen uudelleenjaon. Tutkimus arvioi valikoivan ja valikoimattoman maahanmuuton vaikutuksia. Tutkimus ei kuitenkaan ota erikseen huomioon uusien maahanmuuttajien mahdollisesti mukanaan tuomia lapsia. Heitä kohdellaan tutkimuksessa kuin keskivertoranskalaisia. Tämän johdosta tutkimus ei sisällä erityiskustannuksia, joita on tarvittu maahanmuuttajien lapsien integroimiseksi paremmin työelämään, etenkin koulutussektorilla. Tämä on vaatinut huomattavia sosiaalisia tulonsiirtoja nuoremmille ikäluokille.

Tutkimuksen johtopäätös oli seuraava: ”Maahanmuuttopolitiikalla, jolla pyritään rajoittamaan demografisen ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia, voidaan saadaan aikaan vain suhteellisen vaatimattomia tuloksia. Politiikka, joka suosii ammattitaitoisia maahanmuuttajia voi lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä vahvistaa näitä hyötyjä, mutta kuitenkin vain marginaalisesti. Lisäksi tämä tilanteen paraneminen on vain tilapäistä.” 


2. MICHÈLE TRIBALATIN JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA

Kaikissa maissa tehdyissä tutkimuksista tulee esiin tietty samankaltaisuus. Kun tutkimuksen kohteena ovat puhtaasti kvantitatiiviset tekijät, jotka vaikuttavat demografisiin epätasapainotiloihin, tai kun mukaan liitetään myös työllisyysaste, tai kun tutkitaan vielä mutkikkaampien mallien avulla maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen, niin maahanmuutolla ei näytetä voitavan vastata ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seurauksiin.

Tarkalleen ottaen yleistä maahanmuuttoa ei ole olemassa, vaan on olemassa erilaisia ominaispiirteitä omaavien erilaisten ihmisten maahanmuuttoa eri kanavia pitkin, jolla seikalla on erittäin suuri merkitys. Vain korkeasti koulutetut henkilöt voivat keventää julkisen talouden kuormaa, mutta ei kuitenkaan siinä määrin riittävästi, että syntyvät budjettirasitteet katoaisivat nopeasti tai edes hyvin pitkällä tähtäimellä, sillä mitä koulutetumpia he ovat, niin sitä korkeampia ovat heidän eläkkeensä.

Lisäksi edellytyksenä on, että maahanmuuttajat työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä, eikä heidän takiaan tulla vähentämään investointeja koulutukseen tai kanta-asukkaiden mielenkiinto korkeakoulututkinnon hankkimiseen lopu. On todettava, että suurimmassa osassa tutkimuksista on kuitenkin mukana myös maahanmuuttovirtojen nettotase, joka huomioi siten korkeasti koulutetun kantaväestön maastamuuton vetovoimaisempiin maihin. 
 
Näiden maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen koskevien empiiristen tutkimusten valtava meriitti on siinä, että ne ovat olemassa ja tuovat esiin unohdetut asiat. Yksinkertaiset ja mekaaniset ”demografisia tarpeita” koskevat pohdinnat tarvitsevat niitä. Virsi maahanmuuton välttämättömyydestä eläkkeidemme maksamiseksi menettää merkitystään. Tulee vaikeammaksi huutaa avuksi maahanmuuttoa huomisen eläkkeiden maksajaksi ja samalla loukkaantua kaikista sellaisista poliittisista pyrkimyksistä, joiden tavoitteena on valita maahanmuuttajat niiden kriteerien mukaan, jotka ovat hyödyllisiä tämän tavoitteen kannalta. Samoin myös militantit, jotka ajavat maahanmuuttajien kvalifikaatioista piittaamatonta maahanmuuttopolitiikkaa, joutuvat loogisten syiden takia hylkäämään argumenttinsa maahanmuutosta väestörakenteen ja julkisen talouden pelastajana.


3. LÄHTEET

[1] Chojnicki X., ”Vieillissement démographique et immigration: un modèle de comptabilité générationnelle appliqué à la France”, Économie et prévision, no 174, 2006 (3).
[2] Monso O., ”L’immigration a-t-elle un effect sur les finances publiques?”, Revue francaise d’economie, XXIII(2), octobre 2008.
[3] Auerbach A. J., Kotlikoff L. J., ”Generational Accounting: A New Approach to Understanding the Effects of Fiscal Policy on Saving”, Scandinavian Journal of Economics, 91, 1992.
[4] Auerbach A. J., Oreopoulos P., "Generational Accounting and Immigration in the United States", NBER Working Paper No. 7041, Issued in March 1999. http://www.nber.org/papers/w7041.pdf
[5] Lee R., Miller T., ”Immigration, Social Security, and Broader Fiscal Impacts”, American Economic Review, 90 (2), May 2000.
[6] Storesletten K., ”Sustaining Fiscal Policy through Immigration”, Journal of Political Economy, 108 (2), 2000.
[7] Bonin H., Raffelhüschen B., Walliser J., ”Can Immigration Alleviate Demographic Burden?”, FinanzArchiv, 57 (1), 2000.
[8] Collado D., Iturbe-Ormaetxe I., Valera G., “Quantifying the Impact of Immigration on the Spanish Welfare State”, International Tax and Public Finance, 11, 2004.
[9] Roodenburg H., Euwals R., Rele T.H, Immigration and the Dutch Economy, CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, june 2003.
[10] Borjas G. J., “Immigration and Welfare Magnet”, Journal of Labor Economics, vol. 17 (4), October 1999.
[11] Ekhaugen T., “Immigrants on Welfare: Assimilation and Benefit Substitution”, Memorandum, no 18, Department of Economics, University of Oslo, 2005.
[12] Chojnicki X, Ragot L., “Vieillissement démographique, immigration selective et financement des retraites”, in Saint-Paul G., Immigration, qualifications et marché du travail.

EDIT koottu kaikki tutkimukset samaan kohtaan

akez:
MUITA AIHEESEEN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA

UK: House of Lords 2008 raportti. linkki raporttiin

"We do not support the general claims that net immigration is indispensable to fill labour and skills shortages. Such claims are analytically weak and provide insufficient reason for promoting net immigration. Vacancies are, to a certain extent, a sign of a healthy economy. Immigration increases the size of the economy and overall labour demand, thus creating new vacancies. As a result, immigration is unlikely to be an effective tool for reducing vacancies other than in the short term."

Telegraphin juttu (v. 2008) kokoaa House of Lords raportin päähavainnot näin:

- There is little or no economic benefit to Britain from the present high level of immigration. The immigrants are not needed to fill labour shortages or help fund the state pension for retiring Britons.
- High levels of immigration threaten to price millions of Britons out of the housing market over the next 20 years.
- Government statistics on immigration are "seriously inadequate" ...
- Certain groups, including the low-paid, some ethnic minorities and young people seeking to get on the jobs ladder may suffer because of competition from immigrants.
- Immigrants have an "important economic impact" on public services with some schools struggling to cope with the rapidly-rising number of children who do not speak English as a first language.

NORJA: Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring. linkki tutkimukseen


--- Lainaus ---Tilastokeskuksen laskelmat: Maahanmuutto ei ole kannattavaa

Dagbladet 24.5.2012 juttu norjaksi
 
Maahanmuutto tuo ensimmäisinä vuosina julkistaloudelle tuloja, mutta sitten tase muuttuu negatiiviseksi. Tämän osoittavat Tilastokeskuksen laskelmat (Statistisk sentralbyrå (SSB)).
 
SSB:n tutkimus osoittaa, että matalan palkkatason maista tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja kuin tuottavat tuloja, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Pääasiallisena syynä tähän on matalampi työllisyysaste, matalammat verotettavat tulot ja tulonsiirrot, joita he saavat enemmän kuin muut, kirjoittaa Dagens Næringsliv -lehti.
 
Edes työperäinen maahanmuutto ei ole kannattavaa julkiselle taloudelle pitemmällä tähtäimellä, todetaan SBB-raportin ”Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring” laskelmissa. ...
 
Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat Länsi- ja Itä-Euroopasta toki vaikuttavat positiivisesti. He ovat valmiiksi koulutettuja ja menevät suoraan töihin, kun he saapuvat Norjaan. Pitemmällä tähtäimellä heidän panoksensa on kuitenkin negatiivinen, sillä ajanmittaan heistä tulee keskivertonorjalaisten kaltaisia.

- Ongelmaa lykätään eteenpäin, jos koko ajan hankitaan lisää väkeä. Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat eivät rasita julkisen talouden budjettimenoja, jotka liittyvät lapsiin ja vanhuksiin. Siksi voi syntyä vaikutelma, että nämä ryhmät voisivat antaa meille liikkumavaraa. Mutta myös he saavat lapsia ja vanhenevat. Tämä tarkoittaa, että asetelma muuttuu ajanmittaan, kertoo tutkimusjohtaja Erling Holmøy SSB:stä. 
 
Holmøyn mukaan keskivertonorjalainen tuottaa valtiolle vähemmän tuloja, kuin mitä hän saa hyvinvointipalveluina ja tulonsiirtoina. Tämän mahdollistavat maan öljytulot. Koska maan asukkaiden määrä kuitenkin kasvaa maahanmuuton johdosta, niin öljyrikkauksien jakajia on yhä enemmän. Tämän johdosta maahanmuutto aiheuttaa alijäämää pitemmällä tähtäimellä.   
 
- Kun jokainen henkilö aiheuttaa enemmän kuluja kuin tuottaa tuloja, niin se ei ole kestävä ratkaisu, sanoo Holmøy.
--- Lainaus päättyy ---

SUOMI:

- Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde. linkki

- Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. linkkejä suomalaisiin tutkimuksiin

EDIT lisätty tutkimuksia

Katarina.R:

--- Lainaus käyttäjältä: alussaolisana - 06.07.2013, 01:16:54 ---odir34r55 missaa totaalisesti pointin. Meille kerrotaan joka tuutista tauotta, että "Suomi tarvitsee maahanmuuttajia". Fakta on se, että tämä väite on emävalhe. Suomi ei "tarvitse" heitä yhtään mihinkään. Sitten kun tämä fakta osoitetaan, alkaa juuri sinun tyylisesi epälooginen höpinä: "Onhan täälläkin ryhmiä, jotka tulevat kalliiksi." Nii-in. Kaikissa yhteiskunnissa on. Miten se aikuisten oikeasti liittyy tähän? "Natsit sitä ja natsit tätä." Katso edellinen kysymys. "Pitäähän hädänalaisia auttaa." a) Meille valehdellaan - mamujenhan piti olla talouden vetureita. Jo pelkästään näin likainen valehtelu tekee minusta jyrkän maahanmuuttokiiman vastustajan. b) Uskotko sinä ihan oikeasti, että Suomen portille tulevat kolkuttelemaan ne oikeasti hädänalaiset? Minä teen töitä maahanmuuttajien parissa. Yleensä he ovat luokkaa kyläpäällikkö. Pitäisikö Euroopan ottaa nyt puoli Syyriaa "turvaan" vai pitäisikö heitä sittenkin auttaa paikan päällä? Oletko muuten tietoinen että Suomi elää velkarahalla? Oletko tutustunut varsinkin muslimimaahanmuuttajien rikostilastoihin Suomessa ja muualla tai toisen polven muslimimamujen asenteisiin Euroopassa? Tiedätkö mikä prosentti mamuista on oikeasti "pakolaisia"? Onko Husby tai Malmö tuttuja? Entäpä islam? Tiedätkö jotain Oslon raiskaustilastoista? Niin arvelinkin.

--- Lainaus päättyy ---

Miksi sekoitat pakolaisia ja maahanmuuttajia? 90% maahanmuuttajista on ei-pakolaistaustaisia ja tosiaan maahanmuuttajia tarvitaan. Sen lisäksi otamme vastaan pienen määrän pakolaistaustaisia.

Miksi olet niin kiinnostunut raiskauksista?

Oletko itse käynyt Malmössa tai Husbyssa? Moskeijassa?


tietotyöläinen:

--- Lainaus käyttäjältä: Katarina.R - 06.07.2013, 02:13:13 ---Ihan yhtälailla maahanmuuttajat ovat jo täällä.

--- Lainaus päättyy ---

Teidän, että olet vaan threadiä paskomassa, mutta saivarrellaan nyt sitten. Maahanmuuttaneet ovat jo täällä. Maahanmuuttavat eivät vielä ole. Maahanmuuttavia voidaan olettaa olevan moninkertainen määrä maahanmuuttaneisiin nähden, joten he ovat selvästi merkittävämpi ryhmä joka suhteessa.


--- Lainaus käyttäjältä: Katarina.R - 06.07.2013, 02:13:13 ---Miten voidaan vaikuttaa maahanmuuttavien ryhmien keskimääräisiin ominaisuuksiin?

--- Lainaus päättyy ---

Valikoimalla keiden annetaan muuttaa maahan.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta