HOMMAN KIRJASTO > Tilastot, tutkimukset, gallupit ja talousluvut

Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

<< < (3/14) > >>

gloaming:

--- Lainaus käyttäjältä: akez - 09.07.2013, 10:09:02 ---Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta kotoutua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta.
--- Lainaus päättyy ---

"Kotoutua sosiaaliturvajärjestelmän kautta"? Eihän sellainen edes ole mitään "kotoutumista", vaan sitä L-kirjaimella alkavaa olemista.

akez:

--- Lainaus käyttäjältä: gloaming - 09.07.2013, 10:16:44 ---
--- Lainaus käyttäjältä: akez - 09.07.2013, 10:09:02 ---Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta kotoutua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta.
--- Lainaus päättyy ---

"Kotoutua sosiaaliturvajärjestelmän kautta"? Eihän sellainen edes ole mitään "kotoutumista", vaan sitä L-kirjaimella alkavaa olemista.

--- Lainaus päättyy ---

Tarkalleen ottaen ranskankielisessä alkutekstissä on assimiloitumista tarkoittava "s'assimiler" (par le système des transferts sociaux ou par travail). Koska lähes synonyymeinä käytetään sanoja assimiloitua - integroitua - kotoutua, niin valkkasin tähän sen Suomessa tunnetuimman sanan. Assimiloitumisen ja integroitumisen välillä kuitenkin on vissi ero ja kotoutuminen taas on aivan oma virityksensä. Riippuen puhujasta kaikki nämä voivat tarkoittaa samaa tai eri asiaa.

Assimiloituminenkin muuten tässä yhteydessä tarkoittaisi sitä L-kirjaimella alkavaa.

EDIT Asiaa mietittyäni havaitsin, että paras sittenkin käyttää assimiloitua sanaa tutkimuksen referaatissa. Teen korjaukset tekstiin.

akez:

--- Lainaus käyttäjältä: mietinen - 07.07.2013, 11:38:49 ---
* 2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu
--- Lainaus päättyy ---

Lainaus linkin kappaleesta: "Nykyisessä keskustelussa korostuu maahanmuuton vaikutukset hyvinvointivaltioiden kuluihin ja sosiaaliturvaan. Toistaiseksi on heikoiten tutkittu, mikä on maahanmuuton vaikutus julkiselle taloudelle ja etenkin julkisen talouden rahoitukselle. Syynä tähän lienee aiheen vaikeus ja haastavuus."

No, tuolla edellä niitä tutkimuksia aiheesta on kohtuullisen runsaasti ja samansuuntaisia tuloksia niistä näyttää löytyvän. Ehkäpä teemasta löytyy sittenkin enemmän konsensusta, kuin mitä lainattu kappaleen otsikko implikoi.

slobovorsk:
Tämäpä loistava ketju, jollaista todella kaivataan. Kvantitatiivista, järjen käyttöön perustuvaa tilasto- ja taloustieteellistä keskustelua ja analyysia eri maahanmuuttajaryhmistä on maailmalla näköjään tehtykin, ymmärrettävistä syistä kauemmin ja enemmän kuin Suomessa.

Voi tosin olla, etteivät näidenkään tulokset riitä niille, jotka haluavat pitää rajoja auki humanitaariselle ja teleport-maahantunkeutumiselle. Kas kun eivät suvikset jo ole alkaneet moralisoida, että taloudellisen hyödyn edellyttäminen humanitaariselta maahanmuutolta on jo sellaisenaan epäeettistä, tai jotain. Että Suomen pitäisi päästää humanitaarisia maahanmuuttajia tänne asumaan tietoisina siitä, että heistä ja heidän jälkeläisistään tulee aiheutumaan enemmän taloudellista rasitetta kuin hyötyä myös pitkällä aikavälillä. Taannoisesta OECD:n raportista voi jo saada sen käsityksen, että humanitaarisen maahanmuuton negatiiviset vaikutukset jo nyt kutakuinkin täydellisesti neutraloivat sen hyödyn, mitä saadaan muusta maahanmuutosta. Seuraavaksi he varmaan vaativat hyväksymään humanitaarisen maahanmuuton taloudellisen haitallisuuden ja irrottamaan humanitaariset maahanmuuttajat tällaisesta tilasto- ja hyötykeskustelusta.   

akez:
On hyvä, että maahanmuuttoa ilmiönä eritellään. Se sisältää tosiaankin useita erilaisia ryhmiä, joilla on omat ominaispiirteensä.

Edellisen valossa lienee aika selvää, että humanitaarista maahanmuuttoa ei voida perustella taloudellisilla tekijöillä. Siksi saattaisi olla ihan hyvä, että se irroitetaan tarkasteluun täysin omana maahanmuuton lajinaan. Silloin keskeiseksi nousevat ainakin seuraavat kysymykset:

1) Mitä on humanitaarinen maahanmuutto?
2) Voidaanko humanitaarisella maahanmuutolla ratkaista humanitaarisia ongelmia?
3) Moraaliset ja eettiset kysymykset:
- Onko humanitaarista, jos humanitaarisen maahanmuuton johdosta syntyy vastaanottavassa maassa suuria ongelmia: eri kulttuurit törmäävät yhteen, lähiöt palavat, kantaväestö joutuu lisääntyneen rikollisuuden uhreiksi ... ?
- Onko humanitaarista, että autetaan vain harvoja valtavin kustannuksin, kun voitaisiin auttaa kaikkia konfliktin lähialueilla vaatimattomammissa oloissa, mutta tasapuolisemmin?

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta