HOMMAN KIRJASTO > Tilastot, tutkimukset, gallupit ja talousluvut

Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

<< < (2/14) > >>

Katarina.R:

--- Lainaus käyttäjältä: tietotyöläinen - 06.07.2013, 02:20:41 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Katarina.R - 06.07.2013, 02:13:13 ---Ihan yhtälailla maahanmuuttajat ovat jo täällä.

--- Lainaus päättyy ---

Teidän, että olet vaan threadiä paskomassa, mutta saivarrellaan nyt sitten. Maahanmuuttaneet ovat jo täällä. Maahanmuuttavat eivät vielä ole. Maahanmuuttavia voidaan olettaa olevan moninkertainen määrä maahanmuuttaneisiin nähden, joten he ovat selvästi merkittävämpi ryhmä joka suhteessa.


--- Lainaus käyttäjältä: Katarina.R - 06.07.2013, 02:13:13 ---Miten voidaan vaikuttaa maahanmuuttavien ryhmien keskimääräisiin ominaisuuksiin?

--- Lainaus päättyy ---

Valikoimalla keiden annetaan muuttaa maahan.

--- Lainaus päättyy ---

Maahanmuuttajien määrä ei kasva kovinkaan paljon, voidaan varmaan sanoa että jo puolet on jo täällä.

Millä tavalla maahanmuuttajia pitäisi valikoida? Onhan meillä nyt suhteellisen tiukat kriteerit kuka saa oleskeluluvan.

Tommi Korhonen:
Sittenhän sinulla ei ole mitään sitä vastaan että ne säännökset alistetaan julkiselle poliittiselle keskustelulle? Ja että sinä keskustelussa määritellään rajat paljonko on paljon ja että kuinka paljon hyödytöntä saakka tänne otetaan kansalaisten hyvän tahdon eleenä. Ja että ketä me suomalaiset haluamme naapureiksemme. Ja voidaan myös selvittää kuinka paljon se maksaa. Kun kerran tiukkoja sääntöjä on, niin ne voidaan avata ja niistä voidaan puhua äänen!?

Miniluv:
Jatkot ketjun aiheesta.

Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ehkä ole sanottavaa maahanmuuttoa koskevista tutkimuksista.

Odirilla onkin jo oma ketjunsa:    
Kohti parempaa Suomea odir34r55:n kanssa!

Osa viesteistä muutti sinne.

mietinen:
Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

Otteita:

* 2.1 Talousteoria: Vaikutukset kumpuavat maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisen suhteutumisesta
* 2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu
--- Lainaus käyttäjältä: mietinen - 06.11.2012, 10:06:12 ---
--- Lainaus ---Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

RAPORTTI 12/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

--- Lainaus päättyy ---
Lähdeluettelosta (sivu 81) löytyvät kaikki lähteet, alla pari keskeistä.

* NOU (2011) Velferd og migrasjon. Den norske modellens framtid. Norges offentlige utredninger 2011: 7.
* Saarela, J. (2011) Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser - med fokus på Svenskfinland. MAGMA-STUDIE 2/2011.
* Sarvimäki, M. (2010) Maahanmuuton taloustiede: lyhyt johdatus. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2010) 106:253-270.
* Sarvimäki, M. (2009) Esseitä muuttoliikkeistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2009) 105:376-379.
* Sarvimäki, M. ja Karvinen, A-M. (2008) Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. VATT-keskustelualoitteita 456. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Helsinki.Matti Sarvimäen Vatt:in ja Jan Saarelan Åbo Akademin sivuilta löytyy runsaasti lisää tutkimuksia. Kannattaa tutustua.

--- Lainaus päättyy ---

akez:
Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta assimiloitua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta. Tämä kysymys kosketti erityisesti maahan runsain määrin vastaanotettuja pakolaisia, jotka saivat valtion tukea asuinkunnissaan viiden vuoden ajan saapumisestaan. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset tukimuodot, joita maahanmuuttajat saattoivat saada elinkaarensa aikana. Norjalaisten hallinnollisten rekisterien avulla voitiin seurata maahanmuuttajien taivalta näiden Norjaan saapumisesta lähtien alkuperämaan mukaan jaotellen.

Ekhaugen tutki vuosina 1992-1996 saapuneita maahanmuuttajia ja havaitsi, että heillä oli voimakkaampi taipumus assimiloitua tukien varaan, kuin niistä riippumattomiksi. Siten ”63% keskivertopakolaisista oli todennäköisyys vielä 3 vuoden kuluttua saapumisestaan elää tukien varassa. 8 vuoden kuluessa tämä todennäköisyys laski 55%:iin.

Norjasta pois muuttavat maahanmuuttajat ovat Norjaan jääviä maahanmuuttajia useammin päässeet irti tukiriippuvuudesta. Maahanmuuttajat, joiden todennäköisyys päästä riippumattomaksi tuista on heikompi, hyötyvät Norjan anteliaista sosiaalieduista. Sosiaalituista riippumattomat voivat muuttaa muualle paremman palkan perässä.

Heikommassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat lisäksi hyvin haavoittuvia taloudellisille suhdanteille, mikä edelleen vähentää heidän merkitystään talouselämässä. Maahanmuuttajista ei synny vakaata tulonlähdettä julkiselle taloudelle. Useat maahanmuuttajat tulevat sotaakäyvistä maista ja heidän koulutustasonsa on riittämätön, joten heidän panoksensa on hyvin rajallinen: ”Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia tulee ehkä enemmänkin arvioida humanitaariselta, kuin taloudelliselta kannalta”.

(Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Norjan työllisyysaste oli 71,6%. Euroopan muista maista tulleiden, erityisesti Itä-Euroopasta saapuneiden työllisyysaste oli tätä korkeampi - 75,9%. Aasiasta tulleiden työllisyysaste oli heikompi - 56,6% ja afrikkalaisten oli heikoin - 49%.)

[11] Ekhaugen T., “Immigrants on Welfare: Assimilation and Benefit Substitution”, Memorandum, no 18, Department of Economics, University of Oslo, 2005.

EDIT täsmennetty tekstiä

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta