Kirjoittaja Aihe: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen  (Luettu 115516 kertaa)

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #30 : 14.05.2016, 21:07:38 »
Lisäyksenä ketjuun Raffelhüschenin uudempi arvio.

Die Weltin juttu (25.11.2015) turvapaikkakriisin kustannuksista Saksalle.

Lainaus
"Pakolaiskriisi voi maksaa lähes biljoona euroa"

Maahanmuutto maksaa Saksalle 17 miljardia euroa per vuosi. Näin laskee taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen. Pitemmällä tähtäimellä kustannukset voivat kohota kauhistuttaviin summiin.

Saksan taloustieteilijät varoittavat pakolaiskriisin aiheuttamista korkeista kustannuksista. Münchenin IFO-instituutin Hans-Werner Sinnin ja ZEW:in (Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung) Clemens Fuestin lisäksi myös Bernd Raffelhüschen (Forschungszentrum Generationsverträge) on esittänyt Stiftung Marktwirtschaftin toimeksiannosta tehdyn laskelmansa.

Raffelhüschen laskee veronmaksajiin kohdistuvan pysyvän fiskaalisen kuormituksen olevan 17 miljardia euroa per vuosi, jos pakolaiset integroituvat nopeasti työmarkkinoille. Hänen arvionsa on matalampi, kuin kilpailevien kollegoiden. Nykyarvo-menetelmän mukaan laskien, kattaen kaikki kulut ja sosiaaliturvan pakolaisen elinaikana, päädytään Raffelhüschenin mukaan kauhistuttavaan summaan: Vaikka maahanmuuttajat onnistuttaisiin integroimaan työmarkkinoille 6 vuoden sisällä, niin "pitkän tähtäimen lisäkustannukset ovat 900 miljardia euroa", sanoo hän.

900.000.000.000 - eli lähes biljoona euroa. Noin kolmannes Saksan talouden tuotannosta [bkt]. Näin paljon Saksa joutuu laittamaan sivuun kattaakseen pakolaiskriisin kustannukset. Ja nämä ovat vielä lukuja, jotka perustuvat siihen, että kaikki sujuu suhteellisen hyvin, painottaa Raffelhüschen. Hän pitää tätä "epärealistisen positiivisena skenaariona." Eli, että pakolaismäärät laskisivat taas ensi vuodesta lähtien ja pakolaiset löytäisivät 6 vuoden sisällä työpaikan työmarkkinoilta. Kyse on ahdistavasta määrästä rahaa.

Varoitus ja epävarmuus

Ennen Raffelhüscheniä IFO-instituutin puheenjohtaja Hans-Werner Sinn ja kuulu hallituskriitikko laski lisäkustannusten olevan pelkästään tänä vuonna noin 21 miljardia euroa. Näiden jättisummien tulisi varoittaa poliitikkoja, mutta ne saivat kansalaiset pelästymään. ...
(...)

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
USA:ssa viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa (Center for Immigration Studies) on selvitetty Lähi-idästä tulevien pakolaisten USA:han sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vaikka sosiaaliturvan taso on siellä heikompi, kuin esim. pohjoismaissa, niin tulos oli sama. Yhden maahantuodun kustannuksilla voidaan auttaa lähialueilla huomattavasti useampaa. Pohjoismaisilla kustannuksilla vieläkin useampaa.

Artikkelista käännetty osa esipuhetta ja johtopäätökset. Liitteenä artikkelin laskelma.

Lainaus
Lähi-idän pakolaisten korkeat uudelleensijoituskustannukset

Karen Zeigler, Steven A. Camarota November 2015

Kun amerikkalaiset jatkavat keskustelua siitä, miten menetellä Lähi-idän humanitaarisen kriisin suhteen, niin tämä analyysi pyrkii arvioimaan alueelta tulevien pakolaisten uudelleensijoittamiskustannuksia USA:ssa. Vaikka emme huomioi kaikkia kustannuksia, niin paras arviomme on, että Lähi-idästä tulleen pakolaisen veronmaksajille koituvat kustannukset viiden ensimmäisen vuoden aikana ovat 64.370 dollaria - kustannus on 12 kertaa enemmän, kuin mitä YK arvioi pakolaisen ylläpidon maksavan Lähi-idän naapurimaissa. Uudelleensijoituskustannuksissa on huomioitu Lähi-idästä tulleiden pakolaisten runsas sosiaaliturvan käyttö: 91% saa ruokakuponkeja (food stamps) ja 68% saa rahallista tukea. Kustannuksissa huomioidaan myös pakolaishallinnon kustannukset, uusille pakolaisille annetut avustukset ja vastaanottaville yhteisöille annetut tuet. Kun huomioidaan pakolaisten USA:han sijoittamisen korkeat kustannukset, niin heidän ylläpitonsa Lähi-idän naapurimaissa saattaa olla kustannustehokkaampi tapa auttaa heitä.
(..)

Johtopäätös

Amerikalla on pitkä perinne toimia turvapaikkana sotaa ja vainoa pakeneville, mutta nykyinen pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelmä aiheuttaa erittäin korkeita kustannuksia. Tämä analyysi pyrkii hallituksen julkaisemien tietojen pohjalta varovaisesti arvioimaan Lähi-idästä tulevien pakolaisten aiheuttamia kustannuksia. Voidaan argumentoida, että pakolaisten kohdalla ei ole syytä puhua kustannuksista, koska heitä otetaan vastaan humanitaarisista syistä. Tämä näkemys ei ole kuitenkaan vaikuta kovin järkevältä. Varat, joilla pakolaisia voidaan sijoittaa USA:han tai auttaa heitä lähtöalueillaan ovat aina rajallisia, ja julkisiin varoihin kohdistuu aina kilpailevia vaateita. Vuonna 2015 liittohallituksen budjettivaje oli 400 miljardia dollaria ja 47 miljoonaa USA:n asukasta elää köyhyydessä. Köyhiin kuuluu 20% kansakunnan lapsista. Resurssit, joita voidaan kohdistaa Lähi-idän humanitaarisen kriisin hoitamiseen eivät ole rajattomia.

Turvapaikanhakijoiden hallintokulut, pakolaisia palvelevien hyväntekeväisyysjärjestöjen avustukset, pakolaisia vastaanottavien paikkakuntien valtion- ja paikallishallintojen tuet, ja sosiaaliturvan, sekä julkisen koulutuksen tarjoaminen aiheuttaa Lähi-idästä saapuvaa pakolaista kohden noin 64.370 dollarin kustannukset saapumista seuraavan ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kustannukset ovat merkittävät ja ne on huomioitava kaikissa keskusteluissa, joissa puntaroidaan parasta tapaa hoitaa Lähi-idän pakolaiskriisiä.

YK käyttää vuodessa 1.057 dollaria pakolaisten auttamiseen lähialueilla[1]. Verrattaessa yhden pakolaisen viiden vuoden kustannuksia USA:ssa kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhden henkilön ylläpidosta lähialueilla, niin osoittautuu, että yhtä tänne sijoitettua henkilöä kohden voidaan auttaa vuoden ajan 61 henkilöä, jotka ovat pysyneet turvallisissa naapurimaissa, kuten Turkissa, Jordaniassa tai Libanonissa. Tällä hetkellä YK on ilmoittanut 2,5 miljardin dollarin rahoitusvajeesta. Tämä summa puuttuu maiden antamista lahjoituksista, joilla ylläpidetään noin 4 miljoonaa syyrialaispakolaista Lähi-idän alueilla. Sama summa koituu 39.000 USA:han saapuneen Lähi-idän pakolaisen kustannuksista viiden vuoden aikana.

Vauraat maat, kuten USA, joilla on kalliita pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia, joutuvat valintatilanteeseen: Ne voivat auttaa suhteellisen pientä määrää ns. "pakolaislotossa" voittaneita ja tänne päässeitä, tai ne voivat suunnata rajoitetut resurssit huomattavasti useamman pakolaisen auttamiseen kriisin lähialueilla kustannusten ollessa samat. Jos tavoitteena on auttaa mahdollisimman montaa ihmistä, niin silloin käytetyille julkisille varoille saadaan huomattavasti suurempi teho ja hyöty auttamalla Lähi-idän pakolaisia heidän kotialueillaan. 

Pakolaisten elintaso USA:ssa on toki, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, parempi kuin lähialueilla pysyneillä. Pakolaisten avustamisella heidän lähialueillaan on kuitenkin kustannustehokkuuden lisäksi myös kaksi muuta etua. Ensinnäkin lähialueen maiden kulttuuri on samankaltainen, kun taas sopeutuminen USA:han voi olla haastavaa henkilöille, jotka ovat jo kärsineet sodasta ja puutteesta. Toiseksi, jos pakolaiset pysyvät lähialueella, niin he palaavat paljon suuremmalla todennäköisyydellä takaisin kotimaihinsa sodan loputtua. Toisaalta jos heidät sijoitetaan maapallon toiselle puolelle USA:han, niin kotimaihin palaamisen todennäköisyys on huomattavasti pienempi.

Lähi-idän pakolaiskriisissä ei ole yksinkertaisia vastauksia. Jos USA haluaa auttaa, niin sen on harkiten arvioitava, mitä rajallisilla varoilla tehdään. Analyysi osoitti, että pakolaisten sijoittaminen USA:han on hyvin kallista, joka ei ollut kovin yllättävä tulos. Tämä tosiasia on huomioitava jokaisessa keskustelussa, jossa pohditaan miten nykyisen humanitaarisen kriisin aikana tulee toimia.

[1] The UN High Commissioner for Refugees (UNHCR) has requested $1,057 to care for each Syrian refugee annually in most countries neighboring Syria.

Lihavoinnit mun.

EDIT typo

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #32 : 17.10.2016, 23:19:15 »
Tallennetaan tämä juttu toisesta ketjusta valaisevana esimerkkinä myös tänne.

Saksan työnantajajärjestön sivuilla julkaistussa jutussa lasketaan maahantulijoiden sosiaalitukia. Vertailukohteena käsityöläisen palkka. Käsityöläinen (Handwerker) voi Saksassa tarkoittaa useita erilaisia ammatteja aina suutarista muurariin ja parturiin jne.

Lainaus
4 vaimoa, 23 lasta

Hubert Königstein, Diplom-Finanzwirt, 3.10.2016 juttu saksaksi

Montabaurissa nousi äskettäin esiin tapaus, jossa eräälle syyrialaiselle myönnettiin perheenyhdistämislupa 4 vaimolle ja 23 lapselle.

Riippumatta siitä, miten asiaa moraalisesti arvioi, niin aina on hyvä olla perillä luvuista. Jokainen toki tietää, että kyse on hyvin käytetyistä rahoista.

Tein tästä tapauksesta sosiaalitukia koskevien säädöksien mukaisen arvion ja vertailukohteeksi valitsin Saksan 20 matalapalkkaisimman ammatin listalta sijalta 20. olevan käsityöläisen (Handwerker).

Jos laskelmassa esiintyy joitakin epätarkkuuksia turvapaikkahakijoiden tukia koskevien lakien johdosta, niin nämä poikkeamat ovat marginaalisia, varsinkin koska laskelmassa on kyse taloudellisia vaikutuksia koskevan yleiskuvan luomisesta. Ja viimeistään turvapaikkahakemuksen hyväksymisen jälkeen - syyrialaisen kohdalla pelkkä muodollisuus - alkaa päteä yleinen sosiaaliturvaa koskeva laki.

Ministeri Nahlensin äidineläkettä ei oteta tässä huomioon, vaikka 23 lapsesta voisi jo jotakin koitua.

On varsin mielenkiintoista, että Syyriassa voi pitää näin suurta perhettä ilman mitään valtion tukia - kun taas Saksassa 4 vaimolla ja 23 lapsella hankkii rahaa ja tavaraetuuksia 30.030 euron edestä kuukaudessa (vuodessa 360.360 euroa) tekemättä yhtään mitään.

Ennen kuin jatkan, niin totean, että voin lähettää asiasta kiinnostuneille lukijoille kyseisen laskelman. Olkaan hyvä ja huomioikaan kuitenkin, että sosiaaliturvasalaisuuden takia yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen, joten asioiden tilaa ja kustannuksia on osittain arvioitu yleisen elämänkokemuksen perusteella.

Edellä mainittua 30.030 euron kuukausituloa vastaan joutuu 12,2 käsityöläisammatissa toimivaa tekemään kuukauden verran töitä 2.461 euron keskimääräisellä palkalla. Käsityöläisen nettopalkka veroluokassa 1 on 1.596 euroa. Silloin tarvitaan jo 18,8 käsityöläisen nettoansiot. Laskelman 30.030 euroa on taas puhdasta nettotuloa.

Vielä toinen laskelma: Palkastaan maksamillaan 314,33 euron veroilla menee yhteensä 95,5 käsityöläisen koko palkkaverotus syyrialaisen suurperheen kustannuksiin.

Kuinka paljon työaikaan näihin lukuihin sisältyy? Mainitun nettopalkan ansaitsee 146 työtunnilla kuukaudessa.

[... Laskelmia ...]

Nämä 95,5 käsityöläistä "lahjoittavat" siis syyrialaiselle suurperheelle joka kuukausi 2.292 työtuntia, eli 458 työpäivää.

Samalla paljastuu saksalaisen hyvinvointivaltioksi muuttuneen sosiaalivaltion vääristynyt verotuskäytäntö. Tapaus osoittaa järjestäytynyttä vastuuttomuutta ja suoriteperiaatteen rikkomista (voitot on yksityistetty ja kustannukset on sosialisoitu).

Tähän asti kyse on ollut pelkistä luvuista. Lisäksi on huomioitava, että nämä 95,5 tuntematonta lahjoittajaa nousevat ylös aamuisin, menevät työpaikalleen, leimaavat kellokortin, joutuvat arvioiduiksi tuulessa, sateessa, kylmässä ja helteessä tehdyn työn perusteella. He palaavat iltaisin töistä kotiin hoitamaan perhettään. Ja valtio aikoo pakolla puolittaa työnantajien välityksellä vielä heidän palkkansa. Jäljelle jäävästä he joutuvat vaivoin säästämään rahaa "elämän pieniä iloja" varten.

Minun mielestäni ei voi olla oikein, että joku voi saada vastikkeettomia etuja, joita muut joutuvat pakolla ja heiltä mitään kysymättä rahoittamaan. Kellään ei ole oikeutta rahoittaa elämäänsä muiden kustannuksella. Tämä ei ole vetoomus avun lakkauttamiseksi ja omaan apuun palaamisesta - kyse on tietopohjasta, että voisimme päättää, minkälaisia elämänsuunnitelmia me haluamme ja pystymme jatkossa rahoittamaan.

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 312
  • Liked: 7804
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #33 : 02.05.2017, 14:55:11 »
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE 2018—2021 (pdf, 86 sivua)

Lainaus
sivut 28-29
Turvapaikanhakijatilanteen edellyttämään opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen sekä osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalvelujen kehittämiseen panostetaan. Maahanmuuttajien henkistä hyvinvointia, toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja kotouttamista tuetaan myös kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpitein.
Summa puuttuu. Mutta eihän tuokaan ilmaista ole.
Lainaus
sivu 33
Turvapaikan saaneiden määrän kasvusta johtuen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla määrärahatarpeeksi on arvioitu n. 112 milj. euroa v. 2018 ja n. 211 milj. euroa kehyskauden lopussa. Kustannukset jakaantuvat  lapsilisä-, asumistuki-, työmarkkinatuki-, sairausvakuutus- ja perustoimeentulotukimomenteille.
Rapsakka kasvuprosentti >:(
Lainaus
sivu 85
Taulukko 9. Lisääntyneen maahanmuuton vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannukset 2015 - 183.000.000 euroa / 2016 - 627.000.000 euroa / 2017 - 242.000.000 euroa
Verrokkivuotena pitäisi pitää 2014 tai aiempia. 2016 oli yksittäistapaus. Silti jo 2015 > 2017, kahdessa vuodessa +32% on täysin kestämätöntä.

Lainaus
Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanteen kehitykseen ja eri maiden toimenpiteisiin perustuvassa ennusteessa Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrän arvioidaan laskevan keskimäärin n. 7 000 hakijaan vuodessa. Tämä vähentää määrärahatarvetta vastaanottomenoissa 30 milj. eurolla vuosittain kehyskaudella

Myös pieni 12 miljardin korjaus on ujutettu mukaan.
Lainaus
Sivut 18-19
Vuoden 2019 osalta rakenteellinen korjaus nostaa menokehyksen tasoa 12 004 milj. eurolla johtuen erityisesti maakuntauudistuksesta sekä siihen liittyvistä verotuksen ja menojen muutoksista.

Eduskunta keskustelee aiheesta huomenna klo 14:00 alkaen.
Suuri osa median käyttämästä argumentaatiosta on täysin ideologista, käsitesisällöiltään määrittelemätöntä ja tyhjäksi jätettyä blanco-argumentaatiota, jossa vahvoja mielleyhtymiä herättävät käsitteet on otettu käyttöön täysin tendenssimäisen manipulaation ja propagandan välineinä.

Jukka Hankamäki 8.2.18

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #34 : 16.09.2017, 12:12:34 »
Aiheeseen liittyvä OECD-tutkimus. Saksalaisen Die Weltin juttu siitä, kuinka myös työperäinen maahanmuutto voi muodostua rasitteeksi yhteiskunnalle.

2017-09-15 OECD-tutkimus: Työperäinen maahanmuutto voi aiheuttaa ongelmia

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #35 : 25.10.2017, 13:57:31 »
Bertelsmann säätiön tutkimus Saksasta.

Talous Köyhyysraportti

Saksaan on syntymässä uusi alaluokka

Bertelsmann säätiön tutkijat pyrkivät selvittämään minkälaisissa olosuhteissa lapset ja nuoret varttuvat.
- Köyhyys oli pysyvä seuralainen viidesosalle (21%) kaikista Saksan lapsista.
- Jatkuvassa köyhyydessä eläneet lapset omaksuivat nopeasti eräänlaisen alaluokkamentaliteetin koko elämänsä ajaksi
.


Die Welt 23.10.2017 juttu saksaksi

(...)
Köyhyyden periytyvyyttä koskeva päähavainto kohdistuu kuitenkin niihin 21% nuorista, jotka kokevat pitkäaikaista puutetta. "Köyhät lapset ovat pysyvä ilmiö Saksassa. Kerran köyhä pysyy kauan köyhänä. Liian harvat perheet kykenevät vapautumaan köyhyydestä", sanoo Bertelsmann säätiön pääjohtaja Jörg Dräger. Tulevaisuudessa perhe- ja sosiaalipolitiikan pitää kyetä katkaisemaan köyhyyden periytyminen, vaatii Dräger.
(...)

Köyhyyden uhka keskittyy neljään riskiryhmään: Yksinhuoltajat, vähintään kolmilapsiset perheet, vähän koulua käyneet ja maahanmuuttajat. Huomattava osa köyhyysvaaran uhkaamista lapsista asui maahanmuuttajaperheessä: Maahanmuuttajataustaisista kotitalouksista 46% oli ilman vakaita tuloja ja näissä on kyse perheistä, joille on vahvimmin tunnusmerkillistä taloudellisista syistä johtuva puute. Kaikista tutkituista kotitalouksista yhteensä 24% oli sellaisia, joissa vähintään yksi vanhemmista ei ollut saksalainen tai Saksassa syntynyt.

Toinen selkeästi erottuva malli on koulutusköyhyys. Jos toisella vanhemmista on korkeakoulututkinto, niin hänen lapsilla oli vain 1,5% todennäköisyys päätyä huonoimpaan "jatkuvasti epävarmojen tulojen" luokkaan, jossa köyhyysvaara on suurinta. Sitä sijaan näistä perheistä 20% kuului kategoriaan "pysyvästi turvatut tulot". Yhteensä noin 15% vanhemmista oli vähintään yksi korkeakoulututkinto suoritettuna.

Koulumenestys on ratkaisevaa Saksassa

Koulun päästötodistusta vailla olevilla kotitalouksilla tilanne oli täysin erilainen. Ne edustivat vähempää kuin 3% koko väestöstä mukaan lukien lapset, mutta samaan aikaan kuitenkin viidesosaa "jatkuvasti epävarmojen tulojen" -kategorian perheistä. Tutkijat tunnistivat tämän koulutusta karttaneiden (Bildungsferne) ryhmän olevan kanava köyhyyden siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle: "Sosioekonomisen taustan vahva merkitys lasten koulumenestykselle on osoitettu moneen kertaan, erityisesti Saksassa", sanoo kansantaloustieteilijä ja yksi Euroopan johtavista koulutusekonomeista Ludger Wößmann Münchenin Ludwig-Maximilians yliopistosta.
(...)

2017-10-23 Saksa: Bertelsmann-tutkimus - Saksaan on syntymässä uusi alaluokka

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 509
  • Liked: 2038
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #36 : 04.11.2017, 22:21:40 »
Olisiko muuten nyt hyvä aika uudestaan toteuttaa jotain mamupoliittista mielipidekyselyä, kuten vuosia sitten? Ennen ensi ek-vaaleja tarvittaisiin potkua asialle, koska ongelma ei ole esillä tarpeeksi tällä hetkellä. Eikö Homman ja siihen suhteita omaavien PS-aktiivien (Suomen Perusta tms.) olisi mahdollista toteuttaa samantyylinen mamukysely, ehkä jopa laajemmassa muodossa, kuin vuosia sitten. Nyt ei pitäisi laiskistua, nyt pitäisi aktivoitua.

MW

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 203
  • Liked: 15409
  • Kiltti ja ystävällinen, mutta niin nuiva.
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #37 : 04.11.2017, 22:31:59 »
Olisiko muuten nyt hyvä aika uudestaan toteuttaa jotain mamupoliittista mielipidekyselyä, kuten vuosia sitten? Ennen ensi ek-vaaleja tarvittaisiin potkua asialle, koska ongelma ei ole esillä tarpeeksi tällä hetkellä. Eikö Homman ja siihen suhteita omaavien PS-aktiivien (Suomen Perusta tms.) olisi mahdollista toteuttaa samantyylinen mamukysely, ehkä jopa laajemmassa muodossa, kuin vuosia sitten. Nyt ei pitäisi laiskistua, nyt pitäisi aktivoitua.

Oli jäsen juge, silloin toimija. Ei ole näkynyt enää? Talkooporukkaan voisi kyllä lähteä.

Tosiasiallinen Nuiva

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 776
  • Liked: 8897
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #38 : 16.11.2017, 20:02:22 »
Norjan tilastokeskus on tehnyt tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen vuoteen 2100 mennessä. Englannin kielinen tiivistelmä alkaa sivulta 6. Muu on norjaksi.

http://www.ssb.no/nasjonalregnskap-og-konjunkturer/artikler-og-publikasjoner/_attachment/327853?_ts=15f779396d0

Lainaus

This report analyses the contribution to the long term growth in national income
per capita and fiscal sustainability from migration to Norway throughout this
century.
The study is a part of a project carried out for the Norwegian Ministry of
Finance as well as the government appointed committee Long Term Consequences
of High Immigration (NOU 2017:2). It applies an updated version of the model
DEMEC (described in chapter 3) to simulate and compare two types of scenarios
for the Norwegian economy. The assumptions underlying the scenarios are
identical except for those on migration:
1. The Migration Scenario assumes the same immigration and emigration as
in the “Main Alternative” in the population projections published in 2016
by Statistics Norway. We regard this as the most realistic among the
published projections. Here, the annual net immigration equals about
26 000 from 2020. An increasing share of immigrants is assumed to come
from Africa and Asia.
2. In our alternative “0-Scenario” neither immigration nor emigration takes
place after 2015.

Studies of economic growth have typically not emphasized the size of the
population. However, compared to most other countries Norway receives
substantial income from production of crude oil and natural gas, as well as returns
to the accumulated savings of these petroleum revenues. These revenues are
completely independent of demography. Thus, excess of births and net immigration
will reduce their value in per capita terms. Moreover, most of these revenues
accrue to the public through the central government. Thus, net immigration
implies, cet. par, that parts of the petroleum wealth are transferred from natives to
the extra immigrants. This takes place by raising the tax burden when more
inhabitants are entitled to a given standard of tax financed services and cash
transfers within the government budget constraint imposed by the fiscal rule for
spending the petroleum wealth. Chapter 2 shows that realistic rather than no
migration implies that the petroleum wealth in some decades has to be shared by
a much larger number of residents. From the present 5.3 million, realistic
migration causes the Norwegian population to pass nearly 8.5 million in 2100,
which is nearly twice the 2100-level in the 0-scenario. From 2016 till 2100 the
population share of residents with background from countries outside the EEA,
North-America, Australia and New Zealand grows steadily from 10 to 29
percent, whereas the share of natives with at least one parent born in Norway
declines from 83 to 64 percent.


In addition to the effects of population growth, migration affects living standards
and government finances through changes in the composition of the population.
Although realistic migration mitigates the growth in the demographic old-age
dependency ratio, realistic migration reduces the average annual growth rate of
real national income per capita from 0.5 to 0.3 percent in the period 2016-2060
and from 0.6 to 0.5 percent in the period 2061-2100.
The slow growth in both
scenarios is due to prolongation of the slow productivity growth experienced since
2005. If growth were about 2 percent – the average over the last four decades - we
would have judged the growth effect of migration to be small, especially compared
to the large population effect. However, with the bleak general growth prospects
in our projections, realistic versus no migration makes a large difference in
relative terms.
For example, reducing annual growth from 0.5 to 0.3 percent raises
the doubling time from 139 to 231 years. (It is 35 years with 2 percent annual
growth.) In 2060 real income per capita is 47 000 2013-NOK (7.8 percent) lower
than in the 0-scenario. The corresponding reduction in 2100 is 72 000 2013-NOK
Rapporter 2017/31 Betydningen for demografi og makroøkonomi av innvandring mot 2100
Statistisk sentralbyrå 7
(9.6 percent). The share of the income reduction that can be attributed to lower per
capita value of incomes which are independent of demography, increases from 17
percent in 2016 to 45 percent in 2060 and to 59 percent in 2100. The income
generated by production in the non-petroleum industries depends mainly on the
population size through employment. Measured in 2013-NOK per capita, this
income is lowered by 27 000 in 2060 and by 33 000 in 2100 due to realistic rather
than no migration. The main reason is that the age- and gender specific average
labour income per person is lower for immigrants from Africa and Asia than for
natives.

Independent of migration Norway faces a fiscal sustainability problem, mainly
caused by population ageing: The deficient tax revenue needed to meet the budget
constraint implied by the current fiscal rule grows over time in both scenarios, also
as a share of GDP for the mainland economy. However, realistic migration
enlarges this measure of the fiscal gap in each year after 2025 by approximately
10 500 2013-NOK per capita, or 2.5 percent of the Mainland-GDP. The most
important reason is that the return to the Government Pension Fund is shared by
more residents.
With respect to the population dependent budget components,
migration reduces both incomes and expenditures in per capita terms. Net income
falls until 2047 and increases thereafter. From 2016 till 2060 the fiscal gap has
increased to 4 percent of Mainland-GDP, of which 2.4 points can be attributed to
realistic migration. However, this effect is nearly constant, whereas population
ageing causes a wider fiscal gap year by year, passing 11 percent of Mainland-GDP
in 2100. Thus, realistic migration reinforces the fiscal sustainability problems
facing Norway due to population ageing, but the relative importance of migration
declines over time.

Boldaukset tutkimuksesta.

Asiaan liittyy vielä sellainen käänne, että tilastokeskuksen johtaja yritti pimittää tutkimuksen ja sai sen takia kenkää.

https://www.vg.no/nyheter/innenriks/ssb/dette-er-ssb-saken/a/24184153/
Ceterum censeo Multiculturam esse delendam

Tuulenhenki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 017
  • Liked: 3317
  • Saatanantaja, enkelintäjä
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #39 : 17.11.2017, 08:27:53 »
Asiaan liittyy vielä sellainen käänne, että tilastokeskuksen johtaja yritti pimittää tutkimuksen ja sai sen takia kenkää.
Suomessa olisi varmaankin saanut ylennyksen.
Don't despair
Show no fear
Life your life without regrets

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #40 : 18.11.2017, 14:45:50 »
Yllä on jo puhetta Norjan tilastokeskuksen tutkimuksesta, josta norjalaislehden artikkeli kertoo seuraavasti.

Lainaus
SSB:n kiistelty raportti maahanmuutosta neljällä kaaviolla esitettynä. Voi maksaa 10.000 lisää veroina.

Maahanmuutto Norjaan voi maksaa yksittäiselle kansalaiselle noin 10.000 kruunua lisää veroina, kertoo Tilastollisen keskustoimiston (SSB) uusi raportti.


Aftenposten 3.11.2017 juttu norjaksi

Tilastollisen keskustoimiston raportti "Betydningen for demografi og makroøkonomi av innvandring mot 2100" (Maahanmuuton demografinen ja makrotaloudellinen merkitys vuoteen 2100 mennessä) julkaistiin torstaina. Siitä tuli kuuma aihe jo kauan ennen sen julkaisua.
(...)

Loput jutusta:

2017-11-14 Norjan tilastokeskus tutki - Maahanmuutto köyhdyttää maata

KTM

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 194
  • Liked: 2567
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #41 : 11.05.2018, 16:03:13 »
Maahanmuutto on sitten taas kerran todettu valtavan kannattavaksi

Lainaus
Raportti: Maahanmuutolla iso merkitys Pohjoismaiden taloudelle – Suomi erottuu joukosta

...

Suomessa maahanmuutto estää väestön rajun supistumisen
Maahanmuutto on väestönkasvun tärkeä ajuri Ruotsille, Tanskalle ja Norjalle tulevina vuosina.

Suomelle maahanmuutto on olennainen tekijä väestön pienenemisen hillitsemisessä. Suomen väestönkasvun odotetaan kääntyvän negatiiviseksi 2030-luvulla, eikä maahanmuutto nykyisen arvion mukaan riitä kääntämään väestöä kasvuun, mutta se kuitenkin hidastaa supistumista.

Moody’s huomauttaa, että Suomessa on sekä matalin syntyvyys että pienin osuus maahanmuuttajia kaikista Pohjoismaista.

Maahanmuutolla on lyhyellä aikavälillä negatiivinen vaikutus tulokehitykseen kansalaista kohti, mikäli maahanmuuttajia ei saada nopeasti integroitua työvoimaan.

Pitkällä aikavälillä maahanmuutto kasvattaa taloutta pääosin tuottavuuden paranemisen kautta, raportissa kerrotaan viitaten IMF:n kehittyneitä talouksia koskeneeseen arvioon.

IMF ei löytänyt merkittävää eroa tuottavuuden parantamisessa korkean osaamisen ja matalan osaamisen maahanmuuttajien välillä. Matalan osaamisen maahanmuuttajat parantavat tuottavuutta, jos heillä on kantaväestöä täydentävää osaamista. Jos he esimerkiksi alkavat tehdä matalan osaamistason töitä, kantaväestöä vapautuu tekemään korkeamman osaamistason ja tuottavuuden töitä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005676198.html

Mr.Reese

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 181
  • Liked: 8055
  • Anyone?
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #42 : 11.05.2018, 16:52:34 »
Lainaus
Matalan osaamisen maahanmuuttajat parantavat tuottavuutta, jos heillä on kantaväestöä täydentävää osaamista. Jos he esimerkiksi alkavat tehdä matalan osaamistason töitä, kantaväestöä vapautuu tekemään korkeamman osaamistason ja tuottavuuden töitä.
Täydentävä osaaminen? Autogrillit, taharrus gamae ja serkusavioliitot? Profit?

Kaikki eivät voi, osaa tai halua esimerkiksi koodaamaan. Miksi tuo päättelyketju haisee halpatyövoimapropagandalta kättelyynsä. Minusta tuossa sanotaan, että kantasuomalaisilla ilman huipputietoja ja taitoja, niin kohtalo on pitkäaikaistyöttömyys.  >:(
"Heille kun sanoo disko disko, niin he ovat silleen, että mennään.” - Tiia Nohynek

"Yleensä vauvat ja mummot on parhaita mielenosoittajia, koska luovat kuin itsestään turvallista tilaa." - Marjaana Toiviainen

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #43 : 23.06.2018, 13:36:17 »
Toisenlaista tutkimusta, jossa kaikesta maahanmuutosta on saatu kovin kannattavaa.

Lainaus
Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus

Tutkijat analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.


Suomen kuvalehti 20.6.2018 21:01 linkki artikkeliin

Vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi on repinyt Euroopan politiikkaa jo useiden vuosien ajan ja siivittänyt maahanmuuttoon ja EU-politiikkaan kriittisesti suhtautuvia oikeistopopulistisia puolueita vallan kamareihin.

Yksi nykyistä turvapaikkapolitiikkaa vastustavien yleisimmistä argumenteista on taloudellinen; suuren tulijamäärän uskotaan romuttavan julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmät ympäri Eurooppaa.

Vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei kuitenkaan tue tätä väitettä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin turvapaikanhakijoiden vaikutusta isäntämaan julkisten palveluiden rahoitukseen, verotuloihin, bruttokansantuotteeseen ja työttömyystilastoihin.

Tutkijat havaitsivat, että turvapaikanhakijat eivät heti saapumisensa jälkeen tuo sen enempää merkittäviä tappioita kuin voittojakaan vastaanottajamaalleen, eli puheet tulijoiden aiheuttamasta taakasta kansantaloudelle olisivat liioiteltuja.

(…)

Luin tuon alkuperäisen artikkelin. Olivat tehneet tutkimusta näin (referaatti keskeisistä kohdista):

Lainaus
Tutkimuksessa käytetään 15 Länsi-Euroopan maan tilastoja ajalta 1985-2015 (Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Iceland, Italy, the Netherlands, Norway, Spain, Sweden, Portugal, and the UK).

Tutkimuksessa on mukana kaksi kv. muuttoliikkeeseen liittyvää muuttujaa (Eurostat):

1. Turvapaikanhakijat mitattuna vuoden lopussa käsittelyssä olevien ensimmäisten hakemusten määrällä.
2. Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto tuhatta asukasta kohden. Data väestötilastoista, joissa ei ole mukana tilapäisiä asukkaita, kuten turvapaikanhakijoita.

Tutkittiin kuinka talouden muuttujat reagoivat edellisiin maahanmuuttomuuttujiin. Käytössä reaali BKT per henkilö ja työttömyysaste. Lisäksi käytetään samoja julkisen talouden indikaattoreita, joita käytetään fiskaalisten shokkien kerroinvaikutuksia selvittävissä tutkimuksissa. Käytössä on kaksi tärkeintä: Julkiset menot (yleiset valtion kulut ja investointimenot) ja nettoverot (valtion yleiset verotulot miinus siirtomenot). Näiden lukujen lähteenä OECD. Lisäksi on laskettu julkisen talouden tase vähentämällä julkiset menot nettoveroista ja jakamalla tulos BKT:llä.

Konstruoitiin ja estimoitiin "a panel vector autoregressive (VAR) model". Tämä poikkeaa staattisista ja dynaamisista kansantalouden tilinpidon malleista, sillä metodi sisältää muuttujien välisiä vuorovaikutuksia, eikä se tee oletuksia taloudellisten muuttujien kasvusta. Poikkeaa myös yleisen tasapainon malleista. VAR-menetelmät perustuvat vain dataan, eivätkä ne määritä teoreettista mallia; näitä ominaisuuksia arvostetaan varmasti kun käsitellään tieteellisesti maahanmuuttoa ja turvapaikkoja koskevia sensitiivisiä aiheita.

Datan kattavuus ei mahdollista analyysin tekemistä kullekin maalle erikseen.

Malli rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensin arvioitiin tilastollinen malli ilman maahanmuuttomuuttujia ja analysoitiin talouden reaktiot keynesiläisiin ärsykeshokkeihin. Sitten arvioitiin koko malli lisäämällä mukaan turvapaikanhakijat ja muuttoliikevirrat.

Arviomme osoittavat, että näillä shokeilla (turvapaikanhakijat/nettomaahanmuutto) on positiivinen vaikutus Euroopan talouksiin: Ne lisäävät merkittävästi bruttokansantuotetta per henkilö, ne vähentävät työttömyyttä ja parantavat julkisen talouden taseita; lisääntyneet julkiset menot, joita tavallisesti kutsutaan "pakolaistaakaksi", eivät vain palaudu täysin takaisin, vaan jopa ylittyvät kasvaneiden verotulojen johdosta. Maahanmuuton nettovirran shokkivaikutus on positiivinen jo shokkia koskevasta vuodesta lähtien ja se pysyy merkittävänä vähintään kaksi vuotta. Turvapaikanhakijoiden virralta menee pitempi aika vaikuttaa merkittävästi talouteen; merkittäviä positiivisia vaikutuksia on havaittavissa BKT:ssä 3-7 vuoden kuluttua shokin jälkeen. Havaittujen vaikutusten laajuudet myös vaihtelevat: Maahanmuuton nettovirrasta aiheutuvan shokin vaikutukset ovat vahvoja. BKT per henkilö kasvaa merkittävästi seuraavan 4 vuoden aikana kasvaen +0,32% kahdessa vuodessa shokin jälkeen; työttömyysaste laskee noin 0,14 prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa; julkisen talouden tase paranee 0,11 prosenttiyksikköä huippuarvoonsa, joka koittaa vuosi shokin jälkeen.

http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full

Eli VAR-menetelmä kaatuu jos data tai malli on poskellaan. Opiskeluajoilta muistan erään tapauksen, jossa USA:lle oli rakennettu kaksi massiivista ekonometristä mallia ja kun kumpaankin syötti saman shokin/ärsykkeen niin toisesta tuli ulos jotakin 2% kokonaisvaikutus ja toisesta 6% kokonaisvaikutus (luvut kuvaavat suuruusluokkia, detaljeja en enää muista). Ilmeisen aiheellisesti eräs opintovaatimuksiin silloin kuulunut artikkeli oli nimeltään jotakin sellaista kuin "Ekonometriset mallit - tiedettä vai alkemiaa".

Kansantaloudessa oli se mielenkiintoinen puoli, että vaikka kirjan sivulla olisi tullut vastaan mikä tahansa kaava- ja yhtälöviidakko, niin kun sitä oli aikansa perannut, niin sen takaa paljastui yleensä hämmästyttävän yksinkertainen ja maalaisjärjellä ymmärrettävissä oleva ajatus. Tuon VAR-menetelmän heikkous taas on se, että tutkijat pystyvät kyllä pyörittelemään dataansa, mutta he eivät kykene ikinä kertomaan ja kuvaamaan eksplisiittisesti millä ihmeellä luku-, kirjoitus-, kieli-, kulttuuri- ja ammattitaidoton turvapaikanhakija (joita suurin osa) kykenisi tuottamaan tuon kaiken mallin postuloiman hyvän vastaanottavalle yhteiskunnalle. Lisäksi kansantalouden tilinpidon tuottama konkreettinen ja reaalinen data osoittaa turvapaikanhakijoiden osalta jotakin aivan muuta kuin profittia.

Pari tutkimuksen dataa koskevaa huomautusta:
- Jos tutkimuksessa on huomioitu vain valtion budjetista löytyvät Suomen maahanmuuttoon liittyvät kulut, niin sitten en enää ihmettele tutkijoiden tuloksia. Tosiasiassa pitäisi ottaa huomioon kaikki kulut.
- Vuoden viimeisenä päivän käsiteltävänä olevien turvapaikkahakemusten määrä ei ole sama kuin maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden määrä. Maassa voi oleskella kielteiselläkin päätöksellä.
- Töihin tullut puolalainen sinkkuputkimies on yleensä profit, sillä maksaa veroja, mutta ei juuri tarvitse sossua, kunnes tuo perheensä perässään. Korkeasti koulutettu on myös yleensä profit, jos töissä. Maahanmuutto koostuu monista virroista, joiden profiilit voivat olla hyvin erilaisia. Siksi virtoja on syytä analysoida erikseen.

Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 413
  • Liked: 15407
  • Ego sum Spartacus
Mistä vauhtia eläkejärjestelmään? Vastaus on maahanmuutto
« Vastaus #44 : 18.08.2018, 10:12:41 »
Lainaus
Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?

Eläketurvakeskus on laskenut maahanmuuton vaikutuksia eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tulokset ovat puhuttelevia.

Eläketurvakeskuksen (ETK) PTS-malli on pitkän aikavälin laskentamalli, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa liittyen esimerkiksi eläkemenoihin ja eläkkeiden rahoitukseen. Laskelmaprojektioissa lasketaan ns. perusura sekä lukuisia herkkyyslaskelmia, joissa yhtä kriittistä oletusta muutetaan ja näin tuloksia vertaamalla perusuraan nähdään tuon kyseisen tekijän vaikutus lopputuloksiin.

ETK:n perusolettaman mukaan vuosittainen nettomaahamuutto on 17 000 henkilöä. Ainakin aikaisemmin esim. Tilastokeskuksen väestöennusteessa nimenomaan tämä oletus on ollut konservatiivinen. Toteutunut maahanmuutto on monena vuonna osoittautunut oletettua korkeammaksi. Siitä huolimatta nykytila lienee ihan hyvä pohjaoletus pitkän aikavälin projektioille.

ETK:n yhdessä herkkyyslaskelmassa oletetaan, että nettomaahanmuutto olisi 50 prosenttia perusoletusta suurempi eli 8 500 henkilöä enemmän vuosittain vuodesta 2017 alkaen. Oletuksena on myös, että maahanmuuttajien työllisyys olisi kantaväestöä matalampaa, mutta työllisyysasteiden ero pienenee ajan myötä puolittuen 30 vuodessa.

Vuositasolla 8 500 lisää maahanmuuttoa ei ole mitään - työllisiä Suomessa kun on yhteensä yli kaksi miljoonaa. Pitemmällä aikavälillä vaikutus kuitenkin kumuloituu, kun joka vuosi nettomaahanmuutto on tuon 8 500 henkilöä korkeampi.

Kuvasta 1 nähdään kuinka työllisten lukumäärä kasvaa, kun työmarkkinoille tulee lisää väkeä. Hieman pidemmässä juoksussa myös eläkkeen saajien lukumäärä kasvaa väestön kasvun myötä. Näillä oletuksilla työllisiä olisi 311 000 ja eläkkeen saajia 171 000 henkilöä enemmän vuonna 2085.

Ensiksi on alun perinkin selvää, että suurempi väestö tarkoittaa ennen pitkää korkeampia kokonaiseläkemenoja. Toisaalta keskieläke alenisi hieman, koska maahanmuuttajaväestöllä on keskimäärin matalampi eläketaso kuin kantaväestöllä.

Mielenkiintoisin kysymys eläkejärjestelmän talouden kannalta kuuluu kuinka eläkemeno -ja maksu kehittyisi suhteessa perusuraan. ETK:n laskelma tuottaa alla olevan taulukon mukaisen lopputuloksen.

Eläkemaksun muutos maahanmuuton lisäämisen johdosta

Vuosi    Eläkemaksu (muutos perusuraan)
2015   -
2020   0,0
2025   -0,2
2030   -0,4
2045   -0,9
2065   -1,2
2085   -1,2
Lähde: ETK:n PTS-laskelmat

Eläkemaksu alenee siis tasaisesti vuoteen 2085 asti. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys paranee. Tämä ei sinänsä ole uutinen ja olisi ollut jo ennalta arvattavissa.

Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.

Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta.

Nettomaahanmuuton lisääminen on vähän epäselvästi sanottu ja sillä voi olla monia merkityksiä. Otan tässä esiin pari esimerkkiä mitä se voisi käytännössä tarkoittaa. En tietoisesti käsittele humanitaarista maahanmuuttoa vaan pitäydyn työperäisessä maahanmuutossa.

Maahanmuuton rakenteellisia esteitä olisi mahdollista ja syytäkin purkaa. Maahanmuuttoviraston kotisivuilta saa esimakua siitä, kuinka vaikea ja monimutkainen järjestelmä maahanmuuttajille on luotu.  Seuraavassa lyhyesti kaksi mielestäni purettavaksi joutavaa maahanmuuttoon liittyvää sääntöä.

Ensinnäkin Suomessa on voimassa maahanmuuton saatavuusharkinta. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tiettyjen alojen työntekijöiden kohdalla suoritetaan erillinen saatavuusharkinta ennen kuin työskentely Suomessa on sallittua. Jos siis TE-toimiston työntekijä arvioi, että johonkin työpaikkaan olisi mahdollista kohtuullisessa ajassa saada työvoimaa Suomesta tai muualta Euroopan talousalueelta, niin kyseistä työsuhdetta ei välttämättä synny.

Saatavuusharkinnan realisoituessa häviäjän saappaissa ovat sekä potentiaalinen maahanmuuttaja, että hänen mahdollinen työnantajansakin. Liberaalissa ja avarakatseisessa yhteiskunnassa soisi työntekijän palkkaamisen olevan mahdollisia ilman viranomaisleimaakin.

Toinen kummallinen yksityiskohta maahanmuutossa liittyy opiskeluun. Suomalaisissa korkeakouluissa on entistä enemmän ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä kouluttaa jokaisen niistä henkilöistä suurella rahalla.

Mutta mitä tapahtuu tutkinnon valmistumisen jälkeen? Sitä voisi luulla, että näin suuren investoinnin myötä suomalainen yhteiskunta haluaisi käyttää hyväksi tätä karttunutta inhimillistä pääomaa esimerkiksi myöntämällä vastavalmistuneelle ulkomaalaiselle automaattisesti pysyvä oleskelulupa. Näin ei kuitenkaan ole. Tie vie maahanmuuttoviraston luukulle siinä missä muillakin. Huonossa tapauksessa henkilö tympääntyy pitkään ja byrokraattiseen hakuprosessiin ja epävarmuuteen ja lähtee maasta.

Työperäistä maahanmuuttoa olisi mahdollista lisätä siis esimerkiksi purkamalla nykyisiä, jokseenkin jäykkiä säädöksiä. Toisaalta mitä houkuttelevampi paikka Suomi on asua ja elää, sitä enemmän tänne olisi tulijoita. Pidetään siis huolta, että Suomi on tulevaisuudessakin kansainvälinen ja asukeilleen houkutteleva paikka olla ja yrittää.

https://www.taloustaito.fi/blogit/mauri-kotamaki/mista-vauhtia-elakejarjestelmaan-vastaus-on-maahanmuutto/

https://twitter.com/search?q=Mauri%20Kotam%C3%A4ki&src=typd

Phantasticum

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 622
  • Liked: 2252
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #45 : 20.08.2018, 20:30:23 »
Suomalaisten syntyvyys on tällä hetkellä noin 50 000, josta ulkomaalaistaustaisten osuus on noin 13 %. Ekonomisti Mauri Kotamäen mukaan nykyinen nettomaahanmuutto on 17 000 henkilöä. Jos tähän kokonaismäärään tulisi 8 500 uutta muuttajaa lisää, tulijoita eli "uusia suomalaisia" olisi vuosittain yhteensä noin 25 000.

Maahanmuutto on todellakin aina myös arvovalinta ja etenkin, jos merkittävä osa Suomeen muuttajista edustaa mahdollisimman erilaista kulttuurillista ja uskonnollista taustaa etnisiin suomalaisiin verrattuna. Silloin ei olisi liioiteltua puhua väestön vaihtamisesta. Pelkästään jo 2030-luvulla suurten ikäluokkien siirtyessä ajasta ikuisuuteen demografinen muutos on iso.

En kyllä ole täysin varma, miten Mauri Kotamäen laskelmia pitää tulkita. Jatkuisiko nettomaahanmuutto aina vuoteen 2085 saakka, vai olisiko tarkoitus laittaa lappu luukulle jossain vaiheessa?

Yritin etsiä viitettä ulkomaalaistaustaisten osuudesta syntyvyyteen, mutta en näin äkkiä löytänyt. Jostain on kuitenkin jäänyt luku noin 13 % mieleen.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
(…)
[Kotamäki:] Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.

Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta.
(…)

Tuossa lihavoidussa kohdassa on sisällä oletuksia, joita ei jutussa näemmä avata. Yleensä maahanmuutto on saatu kannattavaksi sillä, että on tehty vahvoja positiivisia olettamia. Esim. Norjassa eräs tutkija sai kaiken maahanmuuton kannattavaksi, kun hän laittoi aikaperspektiiviksi sata vuotta ja oletti, että maahantulijoiden jälkeläiset ovat profiililtaan heti samanlaisia kuin norjalaiset keskimäärin. Mikä ei tietenkään pidä paikkansa. Lisäksi kuka hankkisi itselleen kultamunia munivan hanhen, joka pyöräyttää ensimmäisen munansa vasta sadan vuoden kuluttua?

Kannattaa olla aina varuillaan liian yksinkertaistavien ja epärealististen laskelmien varalta. Ihmisten siirtely paikasta toiseen ei ole mikään ihmelääke. Kannattavuuteen kietoutuu aina monia tekijöitä, arvovalintoja ja maan kansalaisten preferenssifunktiota myöten (kts. ketjun aloitusjutun yhteenveto).

Ensimmäisenä ja ratkaisevana kysymyksenä kaiken kannattavuuden osalta on se, että mitä sieltä tulee. Onko kyse valtiolle nettotuloa tuottavasta tai edes omillaan pärjäävästä (esim. sinkku puolalainen aivokirurgi) vai persnettotyöntekijästä (esim. Lähi-Idän "aivokirurgi", eli kebabin paloittelija).

Seuraava kysymys on, että löytääkö hän koulutustaan vastaavaa työtä, tai onko työpaikka jo valmiina. Jos ei, niin koko "työperäisten maahanmuuttajien" kööri on silloin jo pelkkää persnettoa.

Edelleen on syytä kysyä, että tuleeko maahanmuuttajan perhe mukana? Kuinka suuri se on? Mitä nyt tapahtuu kalkyylille?

Samoin on vielä eräs merkittävä muuttuja. Kun lama sitten väistämättä tulee joku päivä ja maahanmuuttaja menettää työpaikkansa (etenkin heikosti koulutetut), niin jääkö hän tänne meidän elätettäväksi, vai lähteekö kotiinsa?

Asiassa on siis useita oleellisia tekijöitä, joita ei ole mukana Kotamäen laskelmassa. Siitä syystä kannattaa suhtautua sopivalla varovaisuudella myös työperäiseen maahanmuuttoon. Se ei nimittäin pelasta mitään valtiota vajeilta ja muilta sisäisiltä taloudellisilta ja rakenteellisilta ongelmilta.

Lopuksi voi vielä todeta, että Suomessa monella taholla on liian ruusuinen kuva maahanmuutosta. Se on rankempi ja raskaampi prosessi kuin mitä moni kuvittelee ja siksi sen yhteiskuntaan repimät arvet saattavat näkyä vielä satojen vuosien jälkeen. Maahanmuuton puolestapuhujien kannattaisi perehtyä ja tutustua itse tarkemmin siihen ilmiöön, jota he niin kovasti pitävät ratkaisuna kaikkeen.

Hollantilaisen maahanmuuttotutkija Paul Schefferin näkemys:

Maahanmuutto merkitsee maahanmuuttajille tutun maailman menettämistä. Samoin tapahtuu kohdemaiden yhteisöille. Maahanmuuton historia on siten laajalti myös vieraantumisen ja sen seurauksien historiaa. …

Monikulttuurisuuden määritelmä

Econ101

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 352
  • Liked: 676
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #47 : 20.08.2018, 22:53:17 »
Kävin vilkaisemassa ETK:n laskelmaa, johon Kotamäki viittaa (linkki alla). Maahanmuuttoa käsitellään prujun kappaleessa 5.2. Työllisyysoletukset ovat sittenkin melko realistiset, dataan perustuvat, mutta mutta. Laskelma onkin tehty vain, siis vain eläkejärjestelmän näkökulmasta. Rajusti kantiksia alhaisempi työllisyysaste on nimittäin koko julkisen talouden rahoitusaseman kannalta valtavaa persnettoa.

Laskelmassa oletetaan matu-miesten työllisyysasteen olevan 20% kantaväestöä pienempi, matunaisilla 30% piempi (kantiksilla työllisyysaste n. 70%). "Eron oletetaan kuitenkin puolittuvan 30 vuodessa."  ;D

Eli täysin veronmaksajien piikkiin eläviä on tässäkin some-peukutuksia keränneessä laskelmassa työikäisistä matuista lähes puolet.  :facepalm:
Ja päälle ne, jotka eivät palkallaan elä eli ovat nettosaajia hekin.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Lakisaateiset_elakkeet_pitkan_aikavalin_laskelmat_2016-1.pdf

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 225
  • Liked: 17214
[Kotamäki:] Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?

Tässä yhteydessä on hyvä tutustua myös maahanmuuton käytäntöön, siihen puoleen, joka usein jää huomaamatta. Se panee ajattelemaan. Matemaattiset mallit hihasta varistettujen positiivisten oletusten ryydittäminä jäävät helposti kauas todellisuudesta. Tässä eräs artikkeli asiasta. Ruusuiset ennakkoluulot saattavat karista sen myötä. Ainakin tulee lihaa luiden ympärille.

Sisäpiirin raportti Maahanmuuttovirastosta

"Monet naiset ovat hämmästyneitä, kun kysyn heidän ammattiaan"

Kahden vuoden aikana hänellä oli kolme työpaikkaa turvapaikkasektorilla. Ensin hän oli työnvälittäjä, sitten Maahanmuuttoviraston puhuttelujen pitäjänä ja lopulta lehtorina. Alexandra Beilharz kertoo kokemuksistaan.


Die Welt 20.8.2018 juttu saksaksi

Pakolaisten työnvälittäjänä hän huomasi nopeasti, että kaikkialla kohdattiin jatkuvasti väärinkäsityksiä. Jotkut sanoivat "I’ve studied English" tai "J’ai étudié économie", mikä usein tarkoitti sitä, että he olivat oppineet englantia tai käyneet myyjäkurssin. Pakolaiskriisin alkuvaiheissa sellaiset ilmoitukset käännettiin toisinaan väärin sanoilla "olen opiskellut" ja sitten tieto vietiin henkilön CV:hen.

Saksan työmarkkinoille pääsy ei ole helppoa monelle pakolaiselle. Esimerkiksi Afganistanissa työttömyysaste on erittäin korkea, satunnaistyöt ovat sääntö ja hyvinkoulutetut ammattityöntekijät tai korkeakouluista valmistuneet taas sitä vastoin poikkeuksia. Lisäksi hyvin koulutetut ovat jo kauan sitten lähteneet maasta.

Kun kysyin naisilta heidän ammattiaan, niin vastaus oli melkein aina sama - "kotirouva". Jotkut harvat naiset, pääosin Afrikan maista tulleet, olivat pitäneet omaa pientä liikettä, kampaamoa tai tekstiilikauppaa. Arabimaista tulleet naiset taas nauroivat toisinaan hölmistyneinä, kun kysyin heidän ammattiaan. Jotkut sanoivat lähes anteeksipyytäen, että he eivät kykene oppimaan tai heillä ei ole lupa oppia mitään.

Muistan erään murheellisen tilanteen. Vastapäätäni istui turvapaikanhakijamies Nigeriasta. Hän puhui kohtalaisesti englantia, ei kovin sujuvasti, mutta riittävästi keskustelua varten. Kysyin hänen ammatistaan Nigeriassa. Hän vastasi tehneensä töitä tietyömaalla. Mitä tarkalleen? No, niitä teitä rakentanut, mutta ajokorttia hänellä ei ollut. Koitin selittää hänelle, että Saksassa ei voinut noin vaan lähettää henkilöitä työmaille. Kun kysyin häneltä, miksi hän ei puhu puolentoista vuoden Saksassa oleskelun jälkeen vielä ollenkaan saksaa, kohautti hän harteitaan ja sanoi: "Please, Madam, give me a job."

Minulla on se vaikutelma, että tätä poliittista munausta ja möhläystä ei haluttu myöntää pitkiin aikoihin, eikä haluttu kertoa, että suurin osa heistä ei ole mitään ammattityövoimaa. Monen ammattialan työnantajat selvisivät nopeasti harhaluuloista. He joutuivat toteamaan, että monet töihinpyrkijät olivat parhaimmillaankin vain saksankielen A1-tasolla, he eivät olleet kovin tarkkoja täsmällisyydestä ja joskus he eivät hallinneet edes peruslaskutehtäviä. Aitoa ammattiväkeä kohtasin vain harvoin niiden kuukausien aikana, jolloin työskentelin Agentur für Arbeitin työnvälityksessä.

"Halusin tappaa itseni, koska olen homo"

Myös maahanmuuttajat ovat jo selvinneet harhaluuloistaan. He ajattelivat, että he saavat helpommin työtä ja he tulevat toimeen englannilla. Ehkä he myös kuvittelivat saksan oppimisen olevan helpompaa. Viranomaiset sulkivat silmänsä siltä tosiasialta, että kaikki monikielisiin esitteisiin, uusiin työntekijöihin ja vapaaehtoisiin uponneet kustannukset eivät olleet missään järkevässä suhteessa siihen, että Saksa ei juurikaan tarvitse heikosti koulutettua työvoimaa.
(…)

2018-08-20 Saksa: Sisäpiirin raportti Maahanmuuttovirastosta

Tagit: