Kirjoittaja Aihe: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen  (Luettu 231290 kertaa)

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 118
  • Liked: 40295
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on kirjoittanut kolumnin (27.8.2021) nimeltään "Kuka surffaa ja miksi?". Se sisältää mielenkiintoisia väitteitä, joka kovasti poikkeavat siitä reaalitodellisuudesta, mitä täällä on havainnoitu. Koitan purkaa ja kommentoida tuota kirjoitusta ainakin joidenkin osien kohdalta.

Lainaus
Kuka surffaa ja miksi?

Afganistanin kriisi on nostanut maahanmuuton jälleen kaikkien huulille. Puhuminen elintasosurffareista ja haittamuutosta johtaa keskustelun pahasti harhaan. Pakolaisia on vähän ja vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on suomalaistaustaisia korkeampi, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.

Korkeasti koulutetut muuttajat nopeuttavat tutkitusti talouskasvua lisäämällä osaamista, yrittäjyyttä, innovaatioita ja talouden rakennemuutosta (Burchardi ym. 2020). He säästävät yhteiskunnan varoja tuomalla muualla hankitun koulutuksen mukanaan (Blau ja Mackie 2016). He eivät syrjäytä työmarkkinoilla suomalaistaustaisia, koska korkeasti koulutetut eivät kilpaile vähemmän koulutettujen kanssa samoista työpaikoista (Beerli ym. 2021), ja suomalaistaustaisista korkeasti koulutetuista on muutoinkin pulaa työmarkkinoilla.

Tuosta voinee olla samaa mieltä siltä osin, että ulkomaalaiset korkeasti koulutetut ovat usein komplementti suomalaisille työntekijöille. Tosin voi todeta, että korkeasti koulutetuista suomalaisista ei ole pulaa työmarkkinoilla, eräitä poikkeuksellisia aloja lukuun ottamatta (lääkärit yms.). Moni on saanut omakohtaisesti havaita tämän hakiessaan Suomessa työpaikkaa. Hakijoita voi olla satoja yhtä korkeakoulututkintoa edellyttävää työpaikkaa kohden.

Lainaus
Vaikka pakolaistaustaisten työllisyys on suomalaistaustaisia vähäisempää, he eivät surffaile lainkaan vaan pakenevat henkensä edestä. Heitä on Suomessa myös hyvin vähän, YK:n määritelmän mukaan vain 0,4 prosenttia väestöstä. Euroalueella pakolaisia on 0,7 prosenttia ja Ruotsissa lähes 2,5 prosenttia väestöstä.

Suurin osa tänne asyylillä pyrkivistä on kehitysmaista tulleita. Suurimpia ryhmiä ovat somalit, irakilaiset, afganistanilaiset ja vastaavat. Jopa kotimaassaan vainotuksi joutunut oli jo turvassa naapurimaissa, ellei peräti jo maan sisäinen pako olisi ollut mahdollista. Tällaisten asyylihakemuksia ei tarvitse Geneven pakolaissopimuksen mukaan edes ottaa vastaan muissa maissa. Siten on osoitettu, että JOKAINEN kaukomailta Suomeen tullut aasialainen ja afrikkalainen on elintasosurffari. Tämän tietää myös jokainen noiden asioiden parissa työtä tehnyt. Usean turvallisen maan kautta tänne saapunut ei ole muuta kuin nimenomaan elintasosurffari.

Kangasharjun toinen väite on, että pakolaistaustaisia on Suomessa vähän, vain 0,4% väestöstä. Tuo voi pitää paikkansa jonkin YK:n määritelmän mukaan, mutta oleellisempaa ja relevantimpaa on katsoa kaikkien Suomeen asyyliperustein tulleiden määrää. Tällaisten henkilöiden määrän voidaan arvioida olevan suuruusluokkaa 200 000 henkilöä, eli noin puolet Suomessa oleskelevista ulkomaalaisista. Määrä ei ole vähäinen. Se on noin 4% Suomen väestöstä. Samalla se on syy Suomen krooniselle kestävyysvajeelle ja monille muille ongelmille. Tuon väen keskimääräisen nettovuosikustannuksen voi arvioida olevan luokkaa 6,7 miljardia euroa (nettoelinkaarikustannus per hlö miljoona euroa, väkimassa on kerätty Suomeen vuodesta 1990 lähtien). Kts. ketjun muut artikkelit.

Seuraavaksi Kangasharju päätyy ETLA:n jonkin oman tutkimuksen perusteella (lähdettä ei anneta) siihen, että "EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden. Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. ..."

Väitetään siis, että vähemmän koulutettujen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste oli korkeampi kuin vastaavien suomalaisten. Olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin tuohon tutkimukseen, jotta näkisi mistä kyse. Useimmiten tuollaiset intuition vastaiset tulokset perustuvat juksaukseen. Miten lie tässä?
George Orwell: "All that Oceania's citizens know about the world is whatever the Party wants them to know."

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 118
  • Liked: 40295
ETLA:n toimitusjohtajan antamissa lähteissä on Tilastokeskuksen raportti "Nieminen, Sutela ja Hannula (2015). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus, Väestö." Sen 6 luvun esipuheessa todetaan:

"Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä, mutta yli kymmenen vuotta maassa-asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Parhaiten olivat työllistyneet korkeakoulutetut, virolais-, EU-, Efta- tai Pohjois-Amerikka-taustaiset, työn tai opiskelun takia muuttaneet ja suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat. Vaikka työllisyystilanne oli vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaisistakin jo joka toinen oli työssä."

Tämä ei nyt oikein natsaa Kangasharjun väitteiden kanssa. Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?
« Viimeksi muokattu: 30.08.2021, 16:38:30 kirjoittanut akez »
George Orwell: "All that Oceania's citizens know about the world is whatever the Party wants them to know."

Ahmed Ahne III

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 473
  • Liked: 1937
  • Sed puto quod imperium mutata esse debet.
    • Ajantasainen Urainan sotakartta
(…)
Seuraavaksi Kangasharju päätyy ETLA:n jonkin oman tutkimuksen perusteella (lähdettä ei anneta) siihen, että "EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden. Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. ..."

Väitetään siis, että vähemmän koulutettujen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste oli korkeampi kuin vastaavien suomalaisten. Olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin tuohon tutkimukseen, jotta näkisi mistä kyse. Useimmiten tuollaiset intuition vastaiset tulokset perustuvat juksaukseen. Miten lie tässä?

Olisiko hra Kangasharju unohtanut mainita tutkimuksensa sen vuoksi, että se olisi paljastanut valtaisan julkishallinnon tukityöllistettyjen armeijan? Osaisiko hra Kangasharju vastata, tulevatko nämä omalla palkallaan toimeen ilman sosiaalisia tulonsiirtoja?

Hyvin valikoivastihan hra Kangasharju oli valinnut myös nuo ”pakolaistaustaiset” rajaamalla po. kohderyhmän nimenomaan ja vain WHO:n leireiltä poimituiksi - siis ohittamalla jäsen @akezkin mainitsemat pohjolaan turvallisten maiden läpi tunkeutuneet kansainvaeltajat.

Kovin oli tarkoitushakuinen ja yksioikoinen suomalaisten syyllistäminen jälleen hra Kangasharjulta.
Kirjailemani viestit kohdistuvat yhteiskunnallisten ja poliittisten mielipiteiden perusteella määrittyviin ihmisryhmiin eikä niistä ole tunnistettavissa sellaista vakaumusta, jonka perusteella määrittyvät ihmisryhmät saavat kiihottamisrikoksessa tarkoitettua suojaa heihin kohdistuvalta uhkaavalta viestinnältä.

vastarannan kiiski

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 508
  • Liked: 826
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #63 : 30.08.2021, 16:42:47 »
Jos verrataan esimerkiksi aikuista maahanmuuttajaa, jolla on vähemmän kuin 9 vuotta koulua (siis vähemmän kuin suomalainen peruskoulu) sellaiseen aikuiseen kantasuomalaiseen, jolla ei ole peruskoulun päästötodistusta, eli sekin on jäänyt kesken.

Mikähän on työllisyysaste kantasuomalaisilla, joilla on jäänyt peruskoulu kesken?

Ne kantasuomalaiset taitavat olla suurelta osin juoppoja, narkkareita, pikkurikollisia tai lievästi kehitysvammaisia.

Oma intuitio sanoo että näitä ryhmiä verrattaessa (alle 9 v koulua tai ei peruskoulua suoritettuna), maahanmuuttajien työllisyys saattaa hyvinkin olla korkeampi?

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 084
  • Liked: 2419
...
Tämä ei nyt oikein natsaa Kangasharjun väitteiden kanssa. Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?

 Voisiko johtua siitä että maahanmuuttajat on nuorta, vasta muutamien vuosien aikana lähinnä pääkaupunkiseudulle tullutta  ja siellä asuvaa väestöä. Heillä on hyvä mahdollisuus työllistyä työpaikkoja lähellä ja työllistämisen tukitoimet apunaan.
  Vertailun kantaväestön puolella tilastossa on Suomen kaikki heikosti koulutetut työikäiset 18- 65v Hangosta Utsjoelle. Heillä työllistymisen mahdollisuus huonompi. Joukossa on paljon tuota vanhemman pään väkeä.

 Lisäys: Tarkemmin ajateltuna loistavasti onnistunut ryhmävalinta, millä muulla valinnalla voisi saada likimain kaikki Suomen työttömät miehet samaan ryhmään.  ;)
 
 
« Viimeksi muokattu: 30.08.2021, 18:48:04 kirjoittanut Pkymppi »

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 358
  • Liked: 10986
Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?

Ei tuo mikään suuri ihme ole, kun työllisiksi lasketaan kaikki, jotka ovat tehneet yhdenkin tunnin työtä viikossa.  Tällaisilla tilastoilla ei ole juuri mitään arvoa, mutta todellisuus niillä saadaan kyllä näyttämään millaiselta tahansa.
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 118
  • Liked: 40295
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #66 : 05.12.2023, 10:55:24 »
HS yllättää julkaisemalla artikkelin, jonka mukaan Ruotsin jengirikollisuus on jo uhka talouskasvullekin. Tämän rikollisuuden kytkös maahanmuuttoon tosin sivutetaan täysin. Suurin osa lukijoista on kuitenkin nykyään jo niin hyvin kartalla, että tietää missä mennään ja mihin tämä liittyy.

Lainaus
Talous | Jengirikollisuus

Ruotsin keskuspankin pääjohtaja: Jengi­rikollisuus on uhka talous­kasvulle

Väkivallan leviäminen rapauttaa yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.


HS 5.12.2023

PAHENEVA jengirikollisuus uhkaa heikentää Ruotsin talouskasvua, varoittaa maan keskuspankin pääjohtaja Erik Thedéen.

Hän sanoo Financial Timesin haastattelussa, että luottamus kansalaisten ja viranomaisten välillä on yksi maan suurimmista voimavaroista. Jos jengirikollisuuteen liittyviä lieveilmiöitä ei saada kuriin, uhkaa tämä luottamus rapautua.

”Tämä voi muodostua uhaksi Ruotsin kasvupotentiaalille. Siksi tästä olisi tärkeää saada ote. Jos katsotaan maita joissa keskinäinen luottamus on alhainen, niin ne eivät tyypillisesti ole maita joissa talouskasvu on voimakasta”, Thedéen sanoi.

Vahva luottamus toimii pääjohtajan mukaan taloudessa puskurina ja on erittäin tärkeä voimavara tuottavuuden ja talouskasvun tukena. ...
(...)

Loppujutussa mainitaan vielä, että ampumiset, räjäytykset ja kranaatti-iskut ovat olleet Ruotsissa kasvava ongelma viime aikoina ja puolustusvoimilta on jo pyydetty apua.

---

Taitaa olla ensimmäisiä kertoja, kun suomimediassa - tosin epäsuorasti - annetaan ymmärtää, että tietynlainen maahanmuutto ei olekaan voimavara ja rikkaus, kuten on ollut tapana toitottaa. Alkaisiko jonkinlainen realismi jo voittaa niissäkin Euroopan maissa, joissa maahanmuuton ongelmat ja lieveilmiöt on pyritty piilottamaan maton alle?
« Viimeksi muokattu: 05.12.2023, 10:57:16 kirjoittanut akez »
George Orwell: "All that Oceania's citizens know about the world is whatever the Party wants them to know."

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 212
  • Liked: 91668
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #67 : 05.12.2023, 11:04:46 »
Lainaus käyttäjältä: HS
Väkivallan leviäminen rapauttaa yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.

Yhteiskunnan keskinäistä luottamusta kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. Monikulttuuri tuhoaa sitä, ja tämä on ollut -  tai olisi pitänyt olla - päättäjien tiedossa alusta lähtien.

Paras tapa vähentää rikollisuutta ja korruptiota on vähentää monikulttuuria. Huomaatteko miten helppoa tämä olisi, jos pääättäjillä olisi yhtään järkeä päässä?

Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta.
...

Robert Putnamin mukaan yhteisön sosiaalinen pääoma vähentää rikollisuutta ja korruptiota ja parantaa oppimistuloksia ja elinikää.
— Monikulttuuri on kulttuurien sotaa
— Maahanmuutto on niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Hiilineutraalisuus ei ole vetovoimatekijä vaan hirttosilmukka
— Turvallisesta maasta tuleva tp-hakija on pummi
— Kotimaassaan lomaileva kuuluu kotimaahansa
— Vain konkurssinero ottaa velkaa hyväntekeväisyyteen
— Missä N, siellä R!

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 907
  • Liked: 39691
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #68 : 05.12.2023, 12:01:33 »
Lainaus käyttäjältä: HS
Väkivallan leviäminen rapauttaa yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.

Yhteiskunnan keskinäistä luottamusta kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. Monikulttuuri tuhoaa sitä, ja tämä on ollut -  tai olisi pitänyt olla - päättäjien tiedossa alusta lähtien.

Jeps. Luottamusyhteiskunta syntyy vain homogeenisissa populaatioissa. Heterogeenisissa populaatioissa sitä ei voi edes olla. Syykin on selvä: heterogeeninen eli ns. monikulttuurinen väestö löytää helposti kitkapintoja juuri eroavaisuuksissaan.

Ihmisillähän on tapana etsiä ulkoisia syyllisiä ongelmilleen koska oman vastuun tunnustaminen on aina psykologisesti hankalampaa kun muiden syyttäminen. Jos kuuluu samaan sisäryhmään muun väestön kanssa, syyllisen löytäminen on vaikeampaa koska samalla tulee syytettyä itseään. Ei siis voi vedota mihinkään ulkoryhmään ongelmiensa selitykseksi.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa syyllinen eli ulkoryhmä on helppo löytää ja kitkapinnat syntyvät helposti juuri ilmiselvien eroavaisuuksien kuten etnisyyden ja uskontojen välillä: mustat syyttävät valkoisia sorrosta, muslimit syyttävät kristittyjä ja juutalaisia viheliäisyydestä jne.

Ongelmaa korostaa se, että maahanmuutto asettaa eri ihmisryhmien intressit vastakkain. Esim. yksi maksaa veroja ja toinen elää hänen rahoillaan. Maahanmuutto ei siis pelkästään luo potentiaalisia kitkapintoja luomalla sisä- ja ulkoryhmiä, vaan se luo myös suoria konflikteja intressiristiriitojen takia. Ts. mahanmuutto sekä luo ongelman että sen syylliset.

Monikulttuurinen yhteiskunta on tämän myötä rakenteellisesti konfliktialtis eikä se voi koskaan muodostua luottamusyhteiskunnaksi.

Maahanmuuton problematiikka pohjautuu siis ihmisluonteeseen ihan samalla lailla kun kommunismin toistuvat epäonnistumiset. Vasemmiston naiivi käsitys, että kaikki voivat olla kavereita keskenään (monikulttuurisuus) tai kaikki haluavat tehdä työtä yhteiseksi hyväksi (kommunismi) ei yksinkertaisesti ole todellisuutta.

Luottamusyhteiskunnassa on valtavasti etuja. Se mm. vähentää korruptiota kun voidaan luottaa ihmisten sanomisiin ja siihen, että väärintekijät paljastuvat ja rangaistaan. Se tehostaa kaupantekoa, kun luotetaan, että sopimuksista pidetään kiinni ja kaikki ovat vilpittömästi mukana pelissä. Se vähentää rikollisuutta kun ihmiset noudattavat lakeja ja sääntöjä eli luottavat lainvalvontaan jne. jne. jne.

Pohjoismaat olivat aika köyhiä vielä 100-150 vuotta sitten, mutta juuri luottamusyhteiskunta nosti ne maailman kärkeen kun monikulttuurin tuomat kaikki häiriöt, rasitteet ja konfliktit puuttuivat. Kun vasemmisto alkoi luomaan kaaosta maahanmuutolla, luottamusyhteiskunta alkoi rapautumaan.

Ruotsi on malliesimerkki siitä miten pieni maa pääsi maailman kärkisijoille lähes joka mittarilla mitattuna mutta alkoi tuhoutumaan kun luottamusyhteiskunta romuttui maahanmuuton myötä. Ruotsissa ei nykyään pohdita seuraavaa globaalia innovaatiota vaan sitä, miten selviäisi päivästä saamatta luodin selkäänsä.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 664
  • Liked: 4759
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #69 : 05.12.2023, 12:19:22 »
^ tuo vasemmiston kuvitelma "kaikki kavereita keskenään" kumoutuu jo heidän päänsä sisällä. Kun miettii vassarien vihaa persuja kohtaan (funtsikaa Jussin kohtelua, poliittisia oikeudenkäyntejä esim Sebua kohtaan), rikkaita kohtaan, nyt juutalaisia kohtaan (osallistumiset terroristijärjestöä käytännössä tukeviin mielenilmaisuihin), perinteinen jenkkiviha (Trumpin pilkkaaminen jokaisella ihmiselämän osa-alueella) jne. niin juuri vasemmisto on LUOMASSA vastakkainasetteluja. Niin, ne oli vassarit, jotka aloittivat sen sisällissodan ja kun saivat takkiin, niin seurauksena pysyvä porvariviha lahtariprovosoimisineen.
Eli "kaikki kansat veljiä keskenään" porukka kylmästi haluaa eliminoida ison osan ihmiskunnasta pois tästä "veljeydestä".

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 765
  • Liked: 5401
  • Merirosvoradio
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #70 : 05.12.2023, 15:55:47 »
Suomessa tutkimuksia maahanmuuton haittavaikutuksista ei ole tai ne on vaiettu kuoliaaksi. Eivät koske meitä. Suomessa osataan monikulttuurinen talous. Julkinen hallintomme on tottunut alusmaana laittamaan kantasuomalaiset nöyristelemään Ruotsille, Venäjälle, EUlle, USAlle, jne. Lista on loputon.
Maahanmuuton todelliset kulut ja Neuvostoliitolle maksetut sotakorvaukset, kummastakin on "tutkimuksia" eli propagandaa paskinta lajia.
Veronmaksajaa kiinnostaa oma elintasonsa ja yhteiskuntarauha, ei asenteelliset pseudotutkimukset.
https://u24.gov.ua/
Pojat, kansan urhokkaan,
Mi Puolan, Lützin, Leipzigin
Ja Narvan mailla vertaan vuoti,
Viel' on Suomi voimissaan,
Voi vainolaisten hurmehella peittää maan.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 118
  • Liked: 40295
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #71 : 17.01.2024, 17:04:30 »
Tuore tutkimus Saksan maahanmuuton kustannuksista ja sen yhteiskunnalle aiheuttamasta kestävyysvajeesta. Tilanne pahenisi edelleen, vaikka maahanmuutto loppuisi kokonaan tänä päivänä. Syynä, että jo aiemmin maahan muuttaneet vanhenevat ja kuluttavat yhä enemmän sosiaalijärjestelmän varoja. Edes ammattitaitoisen työvoiman massiivinen lisääminen vuositasolla ei paranna yhteiskunnan fiskaalista kokonaistilannetta, vaan aiheuttaa sekin pelkästään miinusta.

Maahanmuutto ei ole edelleenkään mikään ratkaisu jonkin maan sisäisten ongelmien ja kestävyysvajeiden ratkaisemiseksi. Sama seikka on havaittu jo useissa tutkimuksissa ympäri maailmaa.

Lainaus
Raffelhüschen: Maahanmuutto maksaa Saksalle 5 800 000 000 euroa

Eläke- ja sosiaalisektorin asiantuntija Raffelhüschen on selvittänyt maahanmuuton kokonaistaloudellisen hinnan. Hän kumoaa myytin ja kuvailee harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa "tyhmäksi kuin saapas".


Junge Freiheit 11.1.2024

Taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen on tehnyt laskelman siitä, kuinka kallista maahanmuutto on Saksan väestölle. Selvityksen mukaan massamaahanmuutto aiheuttaa 5 800 000 000 euron (5,8 biljoonaa) kokonaistaloudellisen loven.

Freiburgilaisprofessori kumosi kaikkien vakiintuneiden puolueiden propagoiman myytin siitä, että maahanmuutto pelastaa eläke- ja sosiaaliturvarahastot. Raffelhüschenin mukaan jo nyt ikääntyvässä saksalaisessa yhteiskunnassa on suuri vaje sen välillä, mitä työnantajat ja työntekijät maksavat veroina, sairaanhoito-, eläke- ja sairasvakuutusmaksuina ja mitä näistä rahastoista tullaan jakamaan tulevaisuudessa.

Raffelhüschenin mukaan tämä kestävyysvaje tulee kasvamaan 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaa edelleen vuosittain vastaan 300 000 ulkomaalaista. Jos maahan ei sen sijaan otettaisi enää yhtään maahanmuuttajaa, niin vaje olisi vain 13,4 biljoonaa. Raffelhüschen toteaa, että "tämä on maahanmuuton hinta nykyisessä järjestelmässämme".

Raffelhüschen: Maahanmuuttajat eivät juuri tuo tuloja

Maahanmuuttajan integroituminen saksalaisille työmarkkinoille kestää keskimäärin 6 vuotta. Tänän aikana he eivät juurikaan tuoneet tuloja sosiaalitukijärjestelmälle. Kuitenkaan edes tämän jälkeen tilanne ei juurikaan parantunut, selviää Raffelhüschenin Markkinataloussäätiölle tekemästä tutkimuksesta. Syynä on se, että he ansaitsevat osaamis- ja pätevyysvajeidensa takia huomattavasti vähemmän kuin saksalaiset kollegansa. Siten he maksoivat huomattavasti vähemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja. He saivat kuitenkin samat sairaus-, hoito- ja eläke-etuudet kuin muutkin.

Raffelhüschen: "Vaikka maahanmuuttajien ikärakenteeseen liittyy potentiaalisesti demografista nuorentumistekijää, niin tämä ei kuitenkaan johtanut yhdessäkään tarkastellussa maahanmuuttoskenaariossa positiiviseen fiskaaliseen taseeseen."
(...)

Jopa ammattitaitoisen työvoiman maahanmuutto aiheuttaa miinusta

Aikoinaan myös Saksan hallitusta ns. Rürup-komissiossa neuvonut Raffelhüschen toteaa: "Se ei kannata. Tuo kaikki on liian kallista". Pelkästään tänä vuonna on Saksan hallitus varannut jo budjetissaan 50 miljardia euroa maahanmuutolle - huomioimatta vielä sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksia.

Jopa maahanmuuton lisääminen 100 000 ammattitaitoisella työntekijällä per vuosi jättäisi Saksan edelleen miinukselle, laskee Raffelhüschen. Kestävyysvaje pysyisi yhä 14,2 biljoonassa eurossa. Lisälaskua kertyisi siis 800 miljardia euroa verrattuna siihen, että maahanmuutto olisi loppunut kokonaan.
(...)

Saksan tapaan, myös Suomen kestävyysvaje ja krooninen velkaantuminen on seurausta maahanmuutosta. Asian kykenee hahmottamaan jo maalaisjärjellä. Etenkin jos tiedossa ovat ne valtamediassa hyvin piiloon jääneet seikat, että Suomessa oleskelevista  ulkomaalaisista noin puolet on tullut maahan jollakin asyyliperusteilla, sekä se, että pahimmillaan tällaisen asyylimaahanmuuttajan nettoelinkaarikustannukset yhteiskunnalle ovat miljoonan euron luokkaa. Suomeen tulvivat maahanmuuttajat (parhaillaan juuri siellä itärajan takana) edustavat juuri näitä pahimpia profiileja.

Yhtälö on sellainen, että jäljelle jää lääkkeeksi lähinnä vain maastamuutto, jonka asyylin tilapäinen luonne mahdollistaa, tai sitten sosiaaliturvajärjestelmän alasajo kaikkien osalta.

Kumman vaihtoehdon suomalaisena haluaisit valita?

EDIT typo
« Viimeksi muokattu: 17.01.2024, 17:19:36 kirjoittanut akez »
George Orwell: "All that Oceania's citizens know about the world is whatever the Party wants them to know."

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 118
  • Liked: 40295
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #72 : 17.01.2024, 19:42:50 »
Saksan valtamediassa on uutisoitu laajalti prof. Raffelhüschenin maahanmuuttotutkimuksesta. Suomi-mediassa ei ole asiasta tainnut kuulua pihahdustakaan? Alla Bild-lehden juttu.

Lainaus
Poliittisesti arkaluontoinen maahanmuuttotutkimus

Näin paljon maahanmuutto maksaa meille


Bild 10.1.2024

Varoitus eläke- ja sosiaaliasiantuntija professori Bernd Raffelhüscheniltä: Maahanmuutto ei tule pelastamaan talouttamme, eikä eläke- ja sosiaalijärjestelmiämme!

Tähän asti asiantuntijat ovat hokeneet yhtä mantraa: Me saksalaiset kykenemme varmistamaan hyvinvointimme tulevaisuuden vain niin, että humanitaarisen maahanmuuton (asyyli) lisäksi hankimme työvoimaa ja ammattitaitoisia työntekijöitä ulkomailta.

Prof. Raffelhüschen tyrmää nyt tämän käsityksen uudessa tutkimuksessaan. Hän toteaa: "Maahanmuuton jatkuminen samanlaisena kuin tähän asti, tulee maksamaan meille yhteensä 5,8 biljoonaa euroa".
(...)

Loppujutussa mainitaan samat seikat, jotka jo edellä olivat esillä. Lisäksi Bild käsittelee myös tilanteen korjaamiseksi vaadittavia keinoja.

Lainaus
(...)
Ulkomaiset ammattitaitoiset työntekijät EIVÄT kykene pelastamaan hyvinvointivaltiotamme!

Mikä avuksi?

- Eläkkeiden, sosiaalitukien ja terveydenhoitopalvelujen merkittävät leikkaukset. Tämä tarkoittaa: Työntekoa pitempään, pienempiä eläkkeitä ja enemmän omavastuuta sairaustapauksissa.

- Vaihtoehto: Sosiaalituki- ja eläkejärjestelmä VAIN kanta-asukkailla. (Maahanmuuttajien ylläpito muilla tavoin).

- TAI: Eläke- ja sosiaaliturvamaksuosuuksien korottaminen.

Tutkimus osoittaa selvästi: Saksalla ei ole enää tulevaisuudessa varaa nykyisenkaltaiseen hyvinvointivaltioon, ei edes vielä ammattitaitoisempien ulkomaalaisten avulla!
(...)

Uskoisin, että kaikkia edellä mainittuja keinoja joudutaan käyttämään tulevaisuudessa. Myös Suomessa. Samoin maastamuutto joudutaan myös ottamaan väistämättä tarkastelun kohteeksi asyylin juridisen tilapäisyyden nojalla (Saksassa kyse miljoonista henkilöistä laittomasti ja aiheetta maassa oleskelevat mukaan huomioiden). Siitä huolimatta, vaikka tämä olisi kuinka arkaluontoinen asia ja kuuma peruna, sekä poliittisesti, että ideologisesti, ja merkitsisi samalla melkoista takinkääntöä vuosikymmeniä jo harjoitetun politiikan ja propagandan osalta, joihin kumpaankaan meillä ei jatkossa yksinkertaisesti ole enää varaa.
« Viimeksi muokattu: 17.01.2024, 19:47:15 kirjoittanut akez »
George Orwell: "All that Oceania's citizens know about the world is whatever the Party wants them to know."

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 295
  • Liked: 26949
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #73 : 21.01.2024, 18:45:02 »
Nyt Hollannissa tutkimus maahamuuttajien kustannuksista:

Explosive study from Holland: Unlimited migration is destroying the welfare state
https://www.bild.de/politik/2024/politik/brisante-studie-aus-holland-unbegrenzte-migration-zerstoert-den-sozialstaat-86678708.bild.html
Lainaus
Renowned migration researchers from the Netherlands led by Gerrit Kreffer have examined the “consequences of immigration for public finances” (title of the study). Your calculations leave no doubt about what unlimited mass migration means!

Namely: “the end of the welfare state as we know it today,” write the experts.
...
The most expensive are refugees from Africa. On average, they have a negative impact of 625,000 euros per person. This is contrasted by immigrant workers from Japan and the USA: they pay an average of 625,000 euros to the tax authorities (on balance). Contrary to what is often said in Germany, asylum seekers on average do not bring any positive effects for the state treasury - on the contrary, they cause costs of an average of 475,000 euros.

Beek, Jan & Roodenburg, Hans & Hartog, Joop & Kreffer, Gerrit. (2023). Borderless Borderless Welfare State The Consequences of Immigration for Public Finances.
https://www.researchgate.net/publication/371951423_Borderless_Borderless_Welfare_State_The_Consequences_of_Immigration_for_Public_Finances
Lainaus
Summary

The report “Borderless welfare state” deals with the consequences of immigration for Dutch public finances. It focuses on the fiscal costs and benefits of immigration, that is, the costs and benefits of immigration for the Dutch treasury. It answers the following questions:

• What are the fiscal costs and benefits of immigration by immigration motive (labour, study, asylum and family immigration) and by region of origin?
• To what extent can immigration provide a solution to population ageing in the Netherlands?

The current report is an update of the Public Sector chapter of the report Immigration and the Dutch Economy (2003) by the CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis (CPB). Both reports deploy the method of generational accounting to calculate the net contribution – revenues minus expenses – of immigrants to public finances, measured from the moment of their immigration to the time of repatriation or death. This net contribution is the key concept of the current study.

The study uses microdata from 2016 provided by Statistics Netherlands. These are very detailed, anonymized data of all 17 million Dutch residents, including about two million people with a firstgeneration immigration background and almost two million people with a second-generation immigration background. These microdata are combined with a economic projection to 2060 for the
CPB Update Medium-Term Forecast 2018-2021
...
Perspective

Immigrants that make on average a significantly negative contribution to Dutch public finances are mainly those who exercise the right to asylum, especially if they come from Africa and the Middle East. The latest UN population forecast shows that the total population in these areas will increase from 1.6 billion to 4.7 billion by the end of this century. It is not implausible that the immigration potential will at least keep pace. Immigration pressure, in particular on the welfare states in Northwest Europe, will therefore increase to an unprecedented degree. This raises the question of whether maintaining the open-ended arrangement enshrined in the existing legal framework is a realistic option under these circumstances.

The current cabinet recently indicated to the House of Representatives how it views the existing legal framework. This was in response to a report on an “investigation into the question of whether, and if so how, the 1951 Refugee Convention can be updated to provide a sustainable legal framework for the international asylum policy of the future”.

This response shows that the Dutch cabinet wants to maintain the existing legal framework for asylum immigration – despite the large-scale abuse identified by the cabinet. The calculations in this report leave no doubt about what this means in the long term: increasing pressure on public finances and ultimately the end of the welfare state as we know it today. A choice for the current legal framework is, therefore, implicitly a choice against the welfare state.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2024, 18:55:37 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 118
  • Liked: 40295
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #74 : 21.01.2024, 20:33:30 »
Raffelhüschen: Maahanmuutto maksaa Saksalle 5 800 000 000 euroa

Eläke- ja sosiaalisektorin asiantuntija Raffelhüschen on selvittänyt maahanmuuton kokonaistaloudellisen hinnan. Hän kumoaa myytin ja kuvailee harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa "tyhmäksi kuin saapas".


Junge Freiheit 11.1.2024

Taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen on tehnyt laskelman siitä, kuinka kallista maahanmuutto on Saksan väestölle. Selvityksen mukaan massamaahanmuutto aiheuttaa 5 800 000 000 euron (5,8 biljoonaa) kokonaistaloudellisen loven.

Freiburgilaisprofessori kumosi kaikkien vakiintuneiden puolueiden propagoiman myytin siitä, että maahanmuutto pelastaa eläke- ja sosiaaliturvarahastot. Raffelhüschenin mukaan jo nyt ikääntyvässä saksalaisessa yhteiskunnassa on suuri vaje sen välillä, mitä työnantajat ja työntekijät maksavat veroina, sairaanhoito-, eläke- ja sairasvakuutusmaksuina ja mitä näistä rahastoista tullaan jakamaan tulevaisuudessa.

Raffelhüschenin mukaan tämä kestävyysvaje tulee kasvamaan 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaa edelleen vuosittain vastaan 300 000 ulkomaalaista. Jos maahan ei sen sijaan otettaisi enää yhtään maahanmuuttajaa, niin vaje olisi vain 13,4 biljoonaa. Raffelhüschen toteaa, että "tämä on maahanmuuton hinta nykyisessä järjestelmässämme".
(...)

Samaan aikaan US marssittaa areenalle "asiantuntijan", joka saa nollan ykköseksi, miinuksen plussaksi ja tappion profitiksi. No ei tuossa mitään uutta. Samaa kampanjaa hoilotetaan jatkuvasti, vaikka jo tavallisella maalaisjärjellä tavallinen pulliainenkin kykenee hahmottamaan mikä se tilanne tosiasiassa on.

Lainaus
Maahanmuuttajien määrä nousi korkeimmilleen sitten vuoden 2016 – Väestötieteilijä: ”Meillä ei ole enää muita vaihtoehtoja”

”Maahanmuuton vastaanottajamaana oleminen on menestyksen edellytys. Se on syytä hyväksyä kaikissa EU-maissa”, väestötieteilijä Francesco Billari sanoo.

Uusi Suomi 20.1.2024

Maahanmuutto. Italialainen väestötieteilijä sanoo, että maahanmuutto on rakenteellinen ilmiö, ei hätätilanne.

Johtava maahanmuuttoa tutkiva eurooppalainen ajatushautomo Kansainvälinen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskus (ICMPD) ennakoi maahanmuuton ja siirtolaisuuden nousevan eurooppalaisen poliittisen keskustelun keskeiseksi teemaksi tänä vuonna.
(...)

Juttu on maksumuurin takana, joten ei pääse katsomaan millä tempulla tässä yritetään tappiosta ja haitoista veivata profittia.

Wikipedia osaa kertoa tästä elimestä seuraavaa.

Lainaus
The International Centre for Migration Policy Development (ICMPD) is an international organisation which makes policy recommendations on migration-related issues to governments and intergovernmental agencies. Founded by Austria and Switzerland as a think tank in 1993, and headquartered in Vienna. As of May 2023 ICMPD was composed of 20 member states.

In 2015 its budget was 16.8 million euros, in 2022 it was already 74.5 million, 56 percent of which came from the European Commission. Also, as an international organization, ICMPD has hardly been subject to financial transparency obligations.

Taustalta löytyy sylttytehtaana itse EU-politbyroo ja enpä olisi yllättynyt, jos myös George Soros.
George Orwell: "All that Oceania's citizens know about the world is whatever the Party wants them to know."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 081
  • Liked: 132129
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #75 : 21.01.2024, 20:50:24 »
Wikipedia osaa kertoa tästä elimestä seuraavaa.

Tuttu putiikki, jolle muun muassa EU-maiden pakottaminen turvapaikanhakijoiden siirtoihin EU:n ulkorajoilta jäsenmaihin on vain pieni matemaattinen harjoitus.

Tuo 3,37 prosenttia tarkoittaisi viimevuotisella EU:n turvapaikanhakijamäärällä Suomeen 21 000 turvapaikanhakijaa. Jos jakokriteeriksi liitettäisiin myös Halla-ahon mainitsemat aiemmin vastaanotetut turvapaikanhakijat viiden vuoden aikaikkunalla, se laskettaisiin esimerkiksi tuosta 21 000:sta, joten Suomi ryhtyisi lisäksi sakkokiintiöllä kuromaan umpeen noin 90 000 turvapaikanhakijan "vajetta", eli Suomen kiintiö tuplattaisiin heti aluksi noin 40 000 turvapaikanhakijaan.

Mutta hys, käydään ensin vaalit, ja keskustellaan niissä vaikka työlupien tarveharkinnasta.

Tuolta jakokaavoja:
The International Centre for Migration Policy Development: An Effective Asylum Responsibility-Sharing Mechanism 10/2014 (pdf)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 701
  • Liked: 2237
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #76 : 21.01.2024, 20:52:39 »
jugen freiheit vs george soros : kaikkien aikojen megataistelu

Torspo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 836
  • Liked: 3436
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #77 : 31.01.2024, 16:51:52 »
@akez Kummallisella tavalla Saksassakin on päädytty lähes samaan eurolukemaan rikkaudesta kuin muissakin maissa. 5,8 miljardia per 300000 rikkautta on hyvin tarkkaan 20000€/vuosi.

Tämä kerrottuna 45 vuodella, oletuksella, että saapuneiden keski-ikä on 20 ja elinaika 65 vuotta saamme kustannukseksi 900000€.

Erityisesti nuorten kannattaa tarkkaan miettiä, onko Roopen linkkaama EU:n jakotavoite omissa intresseissä äänestyskopilla. 10:nen työvuoden jälkeen maksettavaa per nuppi on noin 1500 euroa vuodessa ja kolmenkymmenen vuoden kuluttua juuri sinulta kynitään 4500€/a pelkästään elintasopakolaisten kuluihin tuolla menolla.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 081
  • Liked: 132129
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #78 : 04.03.2024, 19:43:32 »
Lainaus
Selvitys tarjoaa uutta tietoa Suomeen eri syistä muuttaneiden pärjäämisestä työmarkkinoilla

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan eri perusteilla Suomeen saapuneiden työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti. Erot maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten työllisyysasteessa ja tuloissa kapenevat Suomessa asutun ajan myötä.

Selvityksen mukaan kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat.

Ryhmien väliset erot työllisyydessä pienenevät merkittävästi Suomessa asutun ajan myötä. Kymmenen ensimmäisen Suomessa asutun vuoden aikana kansainvälisen suojelun ja perheenyhdistämisen perusteella sekä EU-maista saapuneilla työllisyys paranee, kun taas työluvalla saapuneiden työllisyys heikkenee. Kymmenen vuoden jälkeen työllisyysaste on

-    työluvalla saapuneilla ja EU-kansalaisilla noin 80 prosenttia
-    perheen tai opiskelun perusteella saapuneilla noin 70 prosenttia ja
-    ja kansainvälistä suojelua saavilla noin 60 prosenttia.

Ansiotuloissa on kuitenkin huomattavia eroja vielä kymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleiden ansiotulot ovat kymmenen vuoden oleskelun jälkeen alle puolet työluvalla tulleiden tuloista.

Saatujen tulonsiirtojen ja nettotulonsiirtojen kehitys heijastelee työllisyyden ja tulojen kehitystä. Kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneet saavat varsinkin ensimmäisinä Suomen vuosinaan huomattavasti enemmän tulonsiirtoja kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Työn ja opiskelun perusteella muuttaneiden sekä EU-kansalaisten nettotulonsiirrot asettuvat kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten tasolle.

Selvitys vertailee myös maahanmuuttajien työmarkkinamenestystä suomalaistaustaisiin

Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta laskevat kymmenessä vuodessa hieman suomalaistaustaisten alapuolelle.   

Kymmenen vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisten ja opiskelijan oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat reilut 80 prosenttia samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset. Kymmenen vuoden jälkeenkin työtulot ovat vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista.

Selvitys tarkastelee lisäksi maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen Suomessa sekä maastamuuttoa. Opiskeluluvalla tulleita lukuun ottamatta harva osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen heti maahan saavuttuaan, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen esimerkiksi noin 40 prosenttia kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleista osallistuu toisen asteen koulutukseen. Noin 17 prosenttia aineiston maahanmuuttajista on muuttanut maasta kymmenen vuoden kuluessa.

Selvityksen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Selvitys perustuu Maahanmuuttoviraston tietoihin oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoihin rekisteriaineistoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 4.2.2024

Selvitys: Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa (pdf)

Helsingin Sanomien tulokulma tänään julkaistuun selvitykseen on, että perussuomalaiset ovat olleet väärässä.

Lainaus
Uusi selvitys: Työn perässä Suomeen muuttaneet maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia

Selvityksen tulokset ovat ristiriidassa perussuomalaisten takavuosien väitteiden kanssa.
Helsingin Sanomat 4.2.2024

Lainaus käyttäjältä: HS
TYÖN perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys laskee ensimmäisten vuosien jälkeen mutta pysyy yhtä suurena kuin kantaväestön työllisyys.

Vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Asia selviää työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä. Sen ovat tehneet Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkijat Hanna Pesola ja Tuomo Virkola.

Selvityksessä tutkijat ovat ensi kertaa yhdistelleet Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston aineistoja.

TYÖPERÄISEN maahanmuuton hyödyllisyys on ollut viime vuosina poliittisen väittelyn kohteena.

Nykyinen hallituspuolue perussuomalaiset on arvioinut oman ajatuspajansa selvityksiin vedoten, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Vattin tutkijoiden selvityksen perusteella näin ei ole.

Parhaiten työmarkkinoilla menestyvät erityisasiantuntijan työluvalla Suomeen muuttaneet. Heitä on pieni osa kaikista työn perässä Suomeen muuttaneista.

Kuitenkin myös työntekijän työluvalla eli tyypillisesti matalapalkka-aloille muuttaneet maksavat vielä kymmenen vuoden jälkeenkin keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen suhde on heillä suurin piirtein sama kuin kantaväestöllä.

Siitä sitten selvittämään, onko maahanmuuttaja-aines Tilastokeskuksen aineistossa muuttunut vai onko tutkittu eri asiaa tai eri ryhmiä. En nyt jaksa syventyä.

Ainakaan tulokset eivät tee halpatyövoimasta ja saatavuusharkinnan piirissä olevista nettoveronmaksajia, vaikka tulokset epäilemättä tulkitaan pääkirjoituksissa juuri niin.

Lainaus käyttäjältä: HS
Tutkijat kiinnittävät huomiota myös seikkaan, joka ”saattaa olla monelle keskusteluun osallistujalle yllättävä”.

”Suomeen opiskelemaan tulleet eivät saavuta keskimääräisen samanikäisen suomalaistaustaisen tulotasoa siitä huolimatta, että he opiskelevat pääosin korkeakouluissa ja asuvat Suomen elinvoimaisimmilla alueilla”, selvityksessä todetaan.

TUTKIJAT korostavat, ettei raportin tarkoituksena ole arvioida Suomen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia vaan tuoda faktoja keskusteluun.

”Maahanmuuttoviraston rekisteriaineistojen saattaminen tutkijoiden käyttöön avaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia maahanmuuttopolitiikan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämän raportin tuloksia onkin mielekkäintä pitää vasta ensimmäisenä pintaraapaisuna tämän aineiston aikanaan tuottamasta tiedosta.”

Lainaus käyttäjältä: VATT – Lopuksi
Toinen huomionarvoinen havainto koskee ryhmien välisten erojen kaventumista ensimmäisen Suomessa asutun vuosikymmenen aikana. Etenkin työllisyysasteet lähestyvät toisiaan ajan kuluessa. Kymmenen vuotta maahantulon jälkeen työluvalla ja suojelun tarpeen takia tulleiden välinen ero työllisyysasteessa on enää 20 prosenttiyksikköä, kun se ensimmäisenä vuonna oli yli 80 prosenttiyksikköä.

Työllisyysaste on yksi asia, tulotaso/verot toinen ja maahanmuuttajan aiheuttamat muut kustannukset (esim. perheenyhdistäminen) kolmas.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

totuuspuheasiamies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 923
  • Liked: 3420
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #79 : 05.03.2024, 13:00:15 »
Lainaus
HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet

Helsingin Sanomien artikkelissa esitetään harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiin. HS pohjaa artikkelinsa tuoreeseen työ- ja elinkeinoministeriön raporttiin, jossa lasketaan jo työläiseksi, jos on vuoden aikana ansainnut euronkin palkka- tai yrittäjätuloa.

Työ- ja elinkeinoministeriön uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen viiden vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen halpatyövoimaraportissa.

– Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan nolla euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja, Salminen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa ”työntekijän luvalla” töihin tulevien 28-59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18-59-vuotiaiden vastaavia lukuja heikommiksi. Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä.

[...]
https://www.suomenuutiset.fi/hs-esitti-harhaanjohtavia-vaitteita-tyoperaisten-maahanmuuttajien-tyollistymisesta-tyollisiksi-temn-raportissa-lasketaan-kaikki-yhdenkin-euron-vuodessa-ansainneet/

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 081
  • Liked: 132129
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #80 : 06.03.2024, 11:46:03 »
Selvitys: Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa (pdf)

Helsingin Sanomien tulokulma tänään julkaistuun selvitykseen on, että perussuomalaiset ovat olleet väärässä.

Lainaus
Uusi selvitys: Työn perässä Suomeen muuttaneet maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia

Selvityksen tulokset ovat ristiriidassa perussuomalaisten takavuosien väitteiden kanssa.
Helsingin Sanomat 4.2.2024

Ainakaan tulokset eivät tee halpatyövoimasta ja saatavuusharkinnan piirissä olevista nettoveronmaksajia, vaikka tulokset epäilemättä tulkitaan pääkirjoituksissa juuri niin.

Kuten arvata saattoi, Helsingin Sanomien pääkirjoitus antaa ymmärtää, että kaikki työperäinen maahanmuutto on Suomelle taloudellisesti kannattavaa, joten sitä pitää helpottaa vielä nykyisestäänkin. Niin, ja perussuomalaiset ovat kaikessa väärässä ja valehtelevat.

VATT:n selvitys ei tue tällaista käsitystä, mutta harva Hesarin lukija viitsii perehtyä siihen.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Pääkirjoitus: Suomi tarvitsee välttämättä työn­tekijöitä ulkomailta

Mikään ei kerro, että Suomen tuottavuus tai ”kantasuomalaisten” syntyvyys kasvaisi.
Helsingin Sanomat 6.3.2024

Ei kasva niin, joten ei ainakaan kannata pahentaa tilannetta haittamaahanmuutolla.

Pääkirjoituksen kuvituksena on osuvasti "Afganistanista Suomeen tullut" naisbussikuski, peittävästä huivista päätellen muslimi, joka saa edustaa Hesarin kaipaamaa "työperäistä" maahanmuuttoa, jota Suomi siis välttämättä tarvitsee.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Hallitusten poliittisten linjausten tulisi perustua tutkittuun tietoon. Yksi tämän hallituksen suurista teemoista on ollut maahanmuutto, mutta sitä koskevia linjauksia on ajettu tiedon ohella oletuksien ja poliittisten puolitotuuksien voimin.

Mitä maahanmuuttolinjauksia ja minkä oletusten ja puolitotuuksien voimin?

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Taloustiede sanoo, että bruttokansantuote tarvitsee kasvaakseen lisää työpanosta ja tuottavuutta. Ainakin toista näistä. Hyvinvointivaltio taas tarvitsee kasvua, jotta hoivakulut saataisiin katettua. Suomalaiset ikääntyvät, kuten syntyvyyslukemista ja elinajanodotteista huomaa. Kulut kasvavat, ja niitä kantamaan tarvittaisiin väkeä. Suomessa syntyneistä – niin sanotuista kantasuomalaisista – ei näillä väestölukemilla työn kasvua puristeta. Tuottavuuskin on heikkoa, eikä muutosta ole näkyvissä.

Yhtälö tuottaa yksinkertaisen tuloksen: tarvitaan työvoimaa ulkomailta.

Yhtälö tuottaa väärän tuloksen, sillä se on oletuksiltaan viallinen. Pelkkä sokea bruttokansantuotteen kasvun tavoittelu johtaa helposti vahingolliseen politiikkaan. Bruttokansantuote kyllä kasvaa vaikka liittämällä Somalia Suomeen, mutta eihän sellainen tuota suomalaisille hyvinvointia vaan pahoinvointia. Sama yleisemminkin valikoimattoman maahanmuuton kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Tarjolla on liikaa huokailua ja linjauksia, joita taloustieteen valossa voi pitää epärealistisina, epävarmoina tai hitaina. Varsinkin perussuomalaiset ovat kunnostautuneet tässä. Puolueen politiikan kantava rakenne muodostuu maahanmuuton vastustamisesta, jota on mahdotonta yhdistää vastuulliseen taloudenhoitoon.

Mitä ne "epärealistiset, epävarmat tai hitaat linjaukset" sitten ovat olleet?

Maahanmuuttopolitiikan liberaalit valinnat ovat tuottaneet suomalaisille miljardimenot, joista suurin osa lankeaa maksettavaksi vasta tulevina vuosikymmeninä, joten haittamaahanmuuton vastustaminen on mitä suurimmassa määrin vastuullista taloudenhoitoa, siinä missä Suomen maailman liberaalein turvapaikkapolitiikka on ollut vaarallista haihattelua. Nyt sitä samaa kouluttamattomien massamaahanmuuttoa halutaan tänne "työperäisen maahanmuuton" ja subventoidun "opiskelumaahanmuuton" nimikkeillä.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Valtiovarainministeriön virkamiehet tunnustavat Suomen talouskasvun pudonneen Ruotsin vauhdista pitkälti siksi, että Ruotsin väestörakenne on paljon parempi – lähinnä maahanmuuton ansiosta. Jos Suomi olisi finanssikriisin jälkeen kasvanut samaa tahtia kuin Ruotsi, Suomen bruttokansantuote olisi nyt 70 miljardia euroa suurempi, eikä valtionvarainministeri Riikka Purran (ps) tarvitsi esitellä jättiläissaksiaan. Sen sijaan hän voisi jakaa rahaa tarvitseville isolla kakkulapiolla.

Juuri tämän vuoksi bruttokansantuote on väärä mittari. Ruotsin suuri Euroopan ulkopuolinen humanitaarinen maahanmuutto on tuottanut ruotsalaisille jättimenot, jotka kyllä näkyvät bkt:ssä kasvuna, mutta kasvu on ollut vääränlaista. Tällainen bkt:n kasvu ei muutu valtiolle tuloiksi, joilla maahanmuuton kustannukset katetaan. Jotkut harvat tienaavat ja lobbaavat lisää maahanmuuttoa, suuri enemmistö maksaa.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Perussuomalaiset on hellinyt väitteitä, joiden mukaan tulijat ottavat hyvinvointivaltiolta enemmän kuin antavat, päätyvät kortistoon ja painavat Suomen palkkatasoa alas. Työ- ja elinkeinoministeriö oikoi näitä linjauksia maanantaina julkistetussa selvityksessään.

Ei, vaan perussuomalaisten mukaan halpatyövoima ottaa hyvinvointivaltiolta enemmän kuin antaa, päätyy kortistoon ja painaa Suomen palkkatasoa alas.

VATT:llä teetetty selvitys ei ottanut kantaa tähän, sillä se ei erotellut työntekijän oleskeluluvan saaneita toisistaan esimerkiksi juuri tulotason perusteella.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Ministeriön tilaama selvitys kertoo, että työn perässä Suomeen tulleiden työllisyys ei romahda, kuten perussuomalaiset ovat väittäneet. He päätyvät töihin, ja vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Selvityksen mukaan työllisyysaste lähtee ensimmäisen vuoden jälkeen aika jyrkkään laskuun (s. 24, kuvio 4). Romahtamisen kieltäminen antaa ymmärtää, että näin ei tapahdu.

Selvityksen mukaan kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Selvityksessä ei tarkasteltu erikseen halpatyövoimaa tai esimerkiksi niitä, joiden maahanmuuttoa puolueet haluavat helpottaa saatavuusharkinta poistamalla.

Selvityksessä ei muutenkaan tarkasteltu kaikkia maahanmuuton kustannuksia esimerkiksi perheiden kautta vaan vain oleskeluluvan saaneiden nettotulonsiirtoja.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Kansainvälisen suojelun kautta tulleiden työllisyys on alussa alhainen, mutta nousee vuosien mittaan.

Niin? Tämä on ollut tiedossa aina. Siksi maahanmuuttajien taloudellista vaikutusta onkin mielekkäintä tarkastella elinkaarimallin kautta. Humanitaaristen maahanmuuttajien hidas työllisyyden kasvu maassaolovuosien karttuessa ei likimainkaan ehdi kuitata jättimäisiä kustannuksia.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus HS
Hallitukselle olisi nyt tarjolla huokailun ja puolitotuuksien sijaan tutkittua tietoa maahanmuutosta. Uusi selvitys vahvistaa asiantuntijoiden jo tunteman faktan: Suomi tarvitsee ihan välttämättä lisää työperäistä maahanmuuttoa ja tukea tulijoiden entistä parempaan työllistämiseen.

Selvitys ei anna minkäänlaista tukea tahojen lobbaamalle käsitykselle, että kaikkein vähiten tienaava, veronmaksajien subventoima halpatyövoima olisi Suomelle taloudellisesti kannattavaa. Joku kyllä tienaa sillä, mutta vain koska muut maksavat kulut.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 081
  • Liked: 132129
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #81 : 09.03.2024, 17:56:52 »
Myös Kalevan pääkirjoituksen kärki on perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyyden kyseenalaistamisessa.

Kaleva: Pääkirjoitus: Maa­han­muut­ta­jat työl­lis­ty­vät hyvin ajan kanssa – heistä tulee ylei­ses­ti myös ve­ron­mak­sa­jia toisin kuin pe­rus­suo­ma­lai­set väit­tä­vät 8.3.2024

Maahanmuuttajat eivät työllisty edes ajan kanssa tarpeeksi hyvin, että halpatyövoimasta tulisi elinkaarikustannusmallissa nettomaksajia. Selvitys ei tosin kerro tästä mitään, sillä siinä tarkastellaan pelkkiä työllisyyden ja tulonsiirtojen keskiarvoja.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Maahanmuuttajat työllistyvät sitä paremmin, mitä kauemmin he asuvat Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä ilmenee, että maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla aluksi heikosti, mutta kymmenessä vuodessa heidän työllisyysasteensa ja työtulonsa nousevat.

Ei ilmene. Selvityksessä ei kerrota, miten keskimääräisen maahanmuuttajan työllisyysaste ja tulot kehittyvät vaan ainoastaan kehitys ryhmittäin. Keskimääräisen työperäisen maahanmuuttajan työllisyys laskee ensimmäisen vuoden ja tulotaso toisen vuoden jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2022 oli Suomessa 73,4 prosenttia, mikä oli korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ulkomailla syntyneiden miesten työllisyys Suomessa oli EU:n keskitasoa ja naisten EU-tasoa korkeampi.

Tätä tietoa hieman ihmettelen, mutta toisaalta Ruotsissa on uutisoitu olleen OECD:n suurin ero kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteessa. Ei siis varmaankaan kannata seurata Ruotsia maahanmuutossa, kuten Hesari pääkirjoituksessaan suositteli.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Maahanmuuttajien työllisyystilanne vaihtelee huomattavasti sen mukaan, onko Suomeen tultu kansainvälisen suojelun, perhesiteen, opiskelun tai työluvan perusteella. Työn perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys pysyy hyvin Suomen kantaväestön työllisyyden tasolla.

Myös työperusteisesti EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys painuu suomalaistaustaisten työllisyyden alle kuudennen maassaolovuoden jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Maahanmuuttajat myös maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja kymmenen vuoden ajanjaksolla. Maksettujen verojen ja tulonsiirtojen suhde vastaa kantaväestön tilannetta.

Olennaista tässä onkin sana "keskimäärin". Jotkut maksavat veroja enemmän ja jotkut vähemmän niin, että nettovaikutus on jonkin tulorajan alla negatiivinen.

Lisäksi selvityksessä ei huomioitu muita maahanmuuton kustannuksia tai esimerkiksi perheen vaikutusta.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Työllistymisestä on vaikea saada kirkasta kuvaa, sillä sitä tutkitaan erilaisilla mittareilla, joissa tutkittavat asiasisällöt sekä tutkimusmenetelmät vaihtelevat. Maahanmuuttajien työllistyminen on joka tapauksessa kehittynyt suotuisasti jo pitkään.

Tämäkin selvitys tosiaan harhauttaa luulemaan maahanmuuttajien työllisyyttä hyväksi, koska siinä työllistyneeksi katsotaan, jos on tehnyt yhdenkin tunnin työtä viikossa.

Maahanmuuttajien työllistymisen kehityksestä en muista kuulleeni aikoihin mitään. Tämä selvitys ei kerro siitä.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Viime vuosien tutkimustulokset eivät tue varsinkin perussuomalaisten toistamia väitteitä, että maahanmuuttajat päätyisivät yksinomaan yhteiskunnan tukien varaan.

Olkiukko. Kukaan ei ole väittänyt, että kaikki maahanmuuttajat päätyisivät yhteiskunnan tukien varaan.

Olennaistahan on, että tarpeeksi suuri osa halpatyövoimasta ei tule toimeen omillaan ja käyttää yhteiskunnan palveluita, joten käytännössä halpatyövoiman käyttöä ja maahanmuuttoa tuetaan verovaroin.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Maahanmuuttoa pidetään liki yksimielisesti yhtenä ratkaisuna ikääntymisestä aiheutuvaan työvoimapulaan. Viime vuonna 2023 maahanmuuttajien määrä kasvoi eniten Suomen tilastohistoriassa. Samaan aikaan syntyvyys vähenee ja eläkeläisten määrä nousee, joten maahanmuutto osaltaan voi olla pelastamassa Suomen hyvinvointivaltiota.

Valikoimaton subventoitu maahanmuutto ei tietenkään voi olla ratkaisu työvoimapulaan. Se ei nykyisellään rahoita hyvinvointivaltiota vaan aiheuttaa valtiolle ylimääräisiä kustannuksia, kun tarkastellaan kokonaiskuvaa.

Hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta olisikin olennaista minimoida miljardikustannukset aiheuttava haittamaahanmuutto.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Petteri Orpon (kok.) hallitus kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta samalla se ohjelmansa mukaisesti haluaa vahvistaa työperäisessä maahanmuutossa korkeasti koulutettujen osuutta. Jo nykyään työmarkkinoilla menestyvät parhaiten erityisasiantuntijan työluvalla Suomeen muuttaneet.

Eipä tule mieleen, miten Orpon hallitus "vahvistaa työperäisessä maahanmuutossa korkeasti koulutettujen osuutta", kun esimerkiksi perussuomalaisten vaatimasta työperäisen maahanmuuton 2500 euron tulorajasta jäätiin kauas taakse. Maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat jäämässä minimaalisiksi vaikutuksiltaan.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Oulun tilastotietojen mukaan Oulussa asuu liki kymmenen tuhatta ulkomaalaista. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät ovat Kiinasta, Intiasta, Venäjältä, Ukrainasta, Pakistanista, Sri Lankasta ja Bangladeshista. Lähtömaiden lista kertoo siitä, että Oulussa suurin osa maahanmuuttajista työskentelee tai opiskelee korkean teknologian parissa.

Tilastot ja uutiset kertovat, että suuri osa maahanmuuttajista, esimerkiksi bangladeshilaisista, opiskelee täällä suomalaisten veronmaksajien subventoimina.

Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, Kaleva
Työpaikkojen määrän on kasvanut Suomessa 2000-luvulla paljolti maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä ansiosta. Ulkomaalaiset perustavat myös yrityksiä useammin kuin suomalainen kantaväestö. Vuokratyövoima- sekä alustatalous pyörii paljon ulkomaalaistaustaisten voimin. Näkyvimmin heidän osuus on lisääntynyt siivoojina sekä taksin- ja bussinkuljettajina. Tärkeintä on, että eritaustaiset maahanmuuttajat saadaan luontevasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

"Alustatalous" eli käytännössä kahden kerroksen työmarkkinat. Emme tarvitse Suomeen ainuttakaan bussikuskia ulkomailta, mutta jotenkin nykyiset työelämän rakenteet johtavat näidenkin työpaikkojen päätymiseen ulkomaalaisille, vaikka samoja töitä jonottaa myös työttömiä suomalaisia. Mitä taksinkuljettajiin tulee, maahanmuuttajat tuhosivat ministeri Anne Bernerin avustuksella hetkessä turvallisen ja luotettavan suomalaisen taksikulttuurin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 649
  • Liked: 40920
  • The Buddha of Kerava
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #82 : 09.03.2024, 18:06:27 »
'Maahanmuuttajista tulee veronmaksajia'

No toki.

Ihminenhän tulee maksaneeksi veroja vaikka jos ostaa viinapullon, ajaa autolla kolarin tai saa vankina päivärahaa.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 225
  • Liked: 63660
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #83 : 09.03.2024, 20:15:57 »
ˆˆ Minulla on tuohon ratkaisu.

Jos tutkijat tutkivat maahanmuuttajien keskimääräistä tuloa ja näkevät sen nettopositiivisena, niin eikö maahanmuuttajien tulonsiirrot voitaisi maksaa toisten maahanmuuttajien maksamista veroista?

En siis vakavissani esitä tätä, mutta kunhan pohdin, että jos jotain keskiarvoa käytetään perusteena sille, että pari aladesiiliä ei eläisikään pelkillä tulonsiirroilla ja kunnon nettoa tekee vain ylädesiili tai jotain, niin eikö intialaiset koodarit voisi maksaa wolttikuskien asumistuet ja kaapuväestön täydet ostoskärryt? Saataisiin maahanmuuton nettohyöty laskettua konkreettisesti.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Econ101

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 818
  • Liked: 2421
  • Rotukapitalisti
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #84 : 09.03.2024, 20:47:32 »
Tämäkin selvitys tosiaan harhauttaa luulemaan maahanmuuttajien työllisyyttä hyväksi, koska siinä työllistyneeksi katsotaan, jos on tehnyt yhdenkin tunnin työtä viikossa.

Itse asiassa siinä TEMmin rapsassa, johon tässä viitataan, työllisen määritelmä on eri. Ao. sitaatti ko. rapsan kuvatekstistä, s. 45.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165475/TEM_2024_9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lainaus
 
Pääanalyysissamme määrittelemme henkilön työlliseksi, jos hänellä on työtuloja vuoden aikana (ylä vasen). Hieman vaativammassa työllisyysmääritelmässä henkilö määritellään työlliseksi, jos hän ansaitsee yli 10 % kyseisen vuoden työikäisten mediaanitulosta. (ylä oikea). Tilastokeskuksen pääasiallisen toiminnan perusteella ansiotyössä vuoden lopussa olevat (ala vasen) ja yli 6 kuukautta kestäneen työskentelyn perusteella työllisten (ala oikea) tiedot ovat saatavissa lyhyemmälle
ajanjaksolle.
"It is not what you say, it is what you do that reveals what you want."

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 521
  • Liked: 15755
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #85 : 09.03.2024, 20:58:09 »
Kalevan pääkirjoitukseen ja muihin oleellisesti samanlaisiin kirjoituksiin kannattaa nokittaa tutkimuksella. Samuli Salmisen tutkimus Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous käsittelee juuri tuota asiaa.

Tutkimusta voisi nokittaa paremmalla tutkimuksella jo sellainen olisi olemassa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 081
  • Liked: 132129
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #86 : 09.03.2024, 21:10:17 »
Tämäkin selvitys tosiaan harhauttaa luulemaan maahanmuuttajien työllisyyttä hyväksi, koska siinä työllistyneeksi katsotaan, jos on tehnyt yhdenkin tunnin työtä viikossa.

Itse asiassa siinä TEMmin rapsassa, johon tässä viitataan, työllisen määritelmä on eri. Ao. sitaatti ko. rapsan kuvatekstistä, s. 45.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165475/TEM_2024_9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lainaus
 
Pääanalyysissamme määrittelemme henkilön työlliseksi, jos hänellä on työtuloja vuoden aikana (ylä vasen). Hieman vaativammassa työllisyysmääritelmässä henkilö määritellään työlliseksi, jos hän ansaitsee yli 10 % kyseisen vuoden työikäisten mediaanitulosta. (ylä oikea). Tilastokeskuksen pääasiallisen toiminnan perusteella ansiotyössä vuoden lopussa olevat (ala vasen) ja yli 6 kuukautta kestäneen työskentelyn perusteella työllisten (ala oikea) tiedot ovat saatavissa lyhyemmälle
ajanjaksolle.

Eli työllisyys määritellään työtulojen saamisen eikä työajan mukaan. Käytännössä työaika voi siis olla miten pieni ja epäsäännöllinen tahansa, ei välttämättä edes tuntia viikossa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Econ101

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 818
  • Liked: 2421
  • Rotukapitalisti
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #87 : 09.03.2024, 21:32:53 »
^Mielestäni työllisyyden voi niin halutessa määritellä myös työtulojen mukaan, mutta tulojen pitää olla riittävän suuret. Kuinka suuret, se vaatisi pähkäilyä. Nämähän eivät ole mitään pläkkiselviä asioita. Esim. henkilö on ollut vuonna xxyy 6 kk töissä ja 6 kk työttömänä. Onko hän työllinen vai työtön? Pitääkö olla koko vuosi töissä että on työllinen vai riittääkö, että on enemmän töissä kuin sos.turvalla vuoden aikana?

Pääanalyysissään TEM oli määritellyt työllisen henkilöksi, jolla oli työtuloja vuoden aikana. Eli henkilö katsottiin työlliseksi, jos hän oli ansainnut edes euron vuoden aikana. Tämä menee pelleilyn puolelle.
"It is not what you say, it is what you do that reveals what you want."

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 521
  • Liked: 15755
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #88 : 09.03.2024, 22:04:36 »
Työllisyys on sen verran hämärä käsite että siihen ei välttämättä tarvitsisi edes viitata. Mutta onko henkilö nettomaksaja vai nettosaaja, sehän on kohtuullisen helposti osoitettavissa, ja vaikka sen mittaamisessa nousisikin esille joitain kysymyksiä, samaa mittausmenetelmää voidaan silti soveltaa kantaväestöön ja maahanmuuttajaryhmiin.