Kirjoittaja Aihe: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen  (Luettu 214835 kertaa)

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 505
  • Liked: 35491
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on kirjoittanut kolumnin (27.8.2021) nimeltään "Kuka surffaa ja miksi?". Se sisältää mielenkiintoisia väitteitä, joka kovasti poikkeavat siitä reaalitodellisuudesta, mitä täällä on havainnoitu. Koitan purkaa ja kommentoida tuota kirjoitusta ainakin joidenkin osien kohdalta.

Lainaus
Kuka surffaa ja miksi?

Afganistanin kriisi on nostanut maahanmuuton jälleen kaikkien huulille. Puhuminen elintasosurffareista ja haittamuutosta johtaa keskustelun pahasti harhaan. Pakolaisia on vähän ja vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on suomalaistaustaisia korkeampi, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.

Korkeasti koulutetut muuttajat nopeuttavat tutkitusti talouskasvua lisäämällä osaamista, yrittäjyyttä, innovaatioita ja talouden rakennemuutosta (Burchardi ym. 2020). He säästävät yhteiskunnan varoja tuomalla muualla hankitun koulutuksen mukanaan (Blau ja Mackie 2016). He eivät syrjäytä työmarkkinoilla suomalaistaustaisia, koska korkeasti koulutetut eivät kilpaile vähemmän koulutettujen kanssa samoista työpaikoista (Beerli ym. 2021), ja suomalaistaustaisista korkeasti koulutetuista on muutoinkin pulaa työmarkkinoilla.

Tuosta voinee olla samaa mieltä siltä osin, että ulkomaalaiset korkeasti koulutetut ovat usein komplementti suomalaisille työntekijöille. Tosin voi todeta, että korkeasti koulutetuista suomalaisista ei ole pulaa työmarkkinoilla, eräitä poikkeuksellisia aloja lukuun ottamatta (lääkärit yms.). Moni on saanut omakohtaisesti havaita tämän hakiessaan Suomessa työpaikkaa. Hakijoita voi olla satoja yhtä korkeakoulututkintoa edellyttävää työpaikkaa kohden.

Lainaus
Vaikka pakolaistaustaisten työllisyys on suomalaistaustaisia vähäisempää, he eivät surffaile lainkaan vaan pakenevat henkensä edestä. Heitä on Suomessa myös hyvin vähän, YK:n määritelmän mukaan vain 0,4 prosenttia väestöstä. Euroalueella pakolaisia on 0,7 prosenttia ja Ruotsissa lähes 2,5 prosenttia väestöstä.

Suurin osa tänne asyylillä pyrkivistä on kehitysmaista tulleita. Suurimpia ryhmiä ovat somalit, irakilaiset, afganistanilaiset ja vastaavat. Jopa kotimaassaan vainotuksi joutunut oli jo turvassa naapurimaissa, ellei peräti jo maan sisäinen pako olisi ollut mahdollista. Tällaisten asyylihakemuksia ei tarvitse Geneven pakolaissopimuksen mukaan edes ottaa vastaan muissa maissa. Siten on osoitettu, että JOKAINEN kaukomailta Suomeen tullut aasialainen ja afrikkalainen on elintasosurffari. Tämän tietää myös jokainen noiden asioiden parissa työtä tehnyt. Usean turvallisen maan kautta tänne saapunut ei ole muuta kuin nimenomaan elintasosurffari.

Kangasharjun toinen väite on, että pakolaistaustaisia on Suomessa vähän, vain 0,4% väestöstä. Tuo voi pitää paikkansa jonkin YK:n määritelmän mukaan, mutta oleellisempaa ja relevantimpaa on katsoa kaikkien Suomeen asyyliperustein tulleiden määrää. Tällaisten henkilöiden määrän voidaan arvioida olevan suuruusluokkaa 200 000 henkilöä, eli noin puolet Suomessa oleskelevista ulkomaalaisista. Määrä ei ole vähäinen. Se on noin 4% Suomen väestöstä. Samalla se on syy Suomen krooniselle kestävyysvajeelle ja monille muille ongelmille. Tuon väen keskimääräisen nettovuosikustannuksen voi arvioida olevan luokkaa 6,7 miljardia euroa (nettoelinkaarikustannus per hlö miljoona euroa, väkimassa on kerätty Suomeen vuodesta 1990 lähtien). Kts. ketjun muut artikkelit.

Seuraavaksi Kangasharju päätyy ETLA:n jonkin oman tutkimuksen perusteella (lähdettä ei anneta) siihen, että "EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden. Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. ..."

Väitetään siis, että vähemmän koulutettujen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste oli korkeampi kuin vastaavien suomalaisten. Olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin tuohon tutkimukseen, jotta näkisi mistä kyse. Useimmiten tuollaiset intuition vastaiset tulokset perustuvat juksaukseen. Miten lie tässä?
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 505
  • Liked: 35491
ETLA:n toimitusjohtajan antamissa lähteissä on Tilastokeskuksen raportti "Nieminen, Sutela ja Hannula (2015). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus, Väestö." Sen 6 luvun esipuheessa todetaan:

"Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä, mutta yli kymmenen vuotta maassa-asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Parhaiten olivat työllistyneet korkeakoulutetut, virolais-, EU-, Efta- tai Pohjois-Amerikka-taustaiset, työn tai opiskelun takia muuttaneet ja suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat. Vaikka työllisyystilanne oli vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaisistakin jo joka toinen oli työssä."

Tämä ei nyt oikein natsaa Kangasharjun väitteiden kanssa. Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?
« Viimeksi muokattu: 30.08.2021, 16:38:30 kirjoittanut akez »
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

Ahmed Ahne III

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 343
  • Liked: 1469
  • Sed puto quod imperium mutata esse debet.
(…)
Seuraavaksi Kangasharju päätyy ETLA:n jonkin oman tutkimuksen perusteella (lähdettä ei anneta) siihen, että "EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden. Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. ..."

Väitetään siis, että vähemmän koulutettujen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste oli korkeampi kuin vastaavien suomalaisten. Olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin tuohon tutkimukseen, jotta näkisi mistä kyse. Useimmiten tuollaiset intuition vastaiset tulokset perustuvat juksaukseen. Miten lie tässä?

Olisiko hra Kangasharju unohtanut mainita tutkimuksensa sen vuoksi, että se olisi paljastanut valtaisan julkishallinnon tukityöllistettyjen armeijan? Osaisiko hra Kangasharju vastata, tulevatko nämä omalla palkallaan toimeen ilman sosiaalisia tulonsiirtoja?

Hyvin valikoivastihan hra Kangasharju oli valinnut myös nuo ”pakolaistaustaiset” rajaamalla po. kohderyhmän nimenomaan ja vain WHO:n leireiltä poimituiksi - siis ohittamalla jäsen @akezkin mainitsemat pohjolaan turvallisten maiden läpi tunkeutuneet kansainvaeltajat.

Kovin oli tarkoitushakuinen ja yksioikoinen suomalaisten syyllistäminen jälleen hra Kangasharjulta.
Pääministerin paikalta eduskunnan täysistunnossa valehtelun vuoksi eroamaan joutunut sdp:n pj Antti Rinne MTV:n haastattelussa 6.12.2019:”Puhtaalla valehtelulla näköjään saattaa pärjätä myös politiikassa.”

vastarannan kiiski

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 280
Vs: Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen
« Vastaus #63 : 30.08.2021, 16:42:47 »
Jos verrataan esimerkiksi aikuista maahanmuuttajaa, jolla on vähemmän kuin 9 vuotta koulua (siis vähemmän kuin suomalainen peruskoulu) sellaiseen aikuiseen kantasuomalaiseen, jolla ei ole peruskoulun päästötodistusta, eli sekin on jäänyt kesken.

Mikähän on työllisyysaste kantasuomalaisilla, joilla on jäänyt peruskoulu kesken?

Ne kantasuomalaiset taitavat olla suurelta osin juoppoja, narkkareita, pikkurikollisia tai lievästi kehitysvammaisia.

Oma intuitio sanoo että näitä ryhmiä verrattaessa (alle 9 v koulua tai ei peruskoulua suoritettuna), maahanmuuttajien työllisyys saattaa hyvinkin olla korkeampi?

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 921
  • Liked: 1997
...
Tämä ei nyt oikein natsaa Kangasharjun väitteiden kanssa. Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?

 Voisiko johtua siitä että maahanmuuttajat on nuorta, vasta muutamien vuosien aikana lähinnä pääkaupunkiseudulle tullutta  ja siellä asuvaa väestöä. Heillä on hyvä mahdollisuus työllistyä työpaikkoja lähellä ja työllistämisen tukitoimet apunaan.
  Vertailun kantaväestön puolella tilastossa on Suomen kaikki heikosti koulutetut työikäiset 18- 65v Hangosta Utsjoelle. Heillä työllistymisen mahdollisuus huonompi. Joukossa on paljon tuota vanhemman pään väkeä.

 Lisäys: Tarkemmin ajateltuna loistavasti onnistunut ryhmävalinta, millä muulla valinnalla voisi saada likimain kaikki Suomen työttömät miehet samaan ryhmään.  ;)
 
 
« Viimeksi muokattu: 30.08.2021, 18:48:04 kirjoittanut Pkymppi »

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 074
  • Liked: 9743
Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?

Ei tuo mikään suuri ihme ole, kun työllisiksi lasketaan kaikki, jotka ovat tehneet yhdenkin tunnin työtä viikossa.  Tällaisilla tilastoilla ei ole juuri mitään arvoa, mutta todellisuus niillä saadaan kyllä näyttämään millaiselta tahansa.
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

Tagit: