Kansalaisaloitteet-keskusteluketju

[Emo]

Ja pistäkää nimenne myös tähän

[Tuomas Tähti]

Tähän viestiketjuun sopii mielestäni aika hyvin lehtikirjoitukseni "Kansalaisaloitteet säännölliseen seurantaan", joka on julkaistu Rahvaan uusimmassa numerossa. Rahvas on Perussuomalaisten Nuorten lehti, joka postitetaan maksutta PS-Nuorten jäsenten koteihin.

Kansalaisaloitteet säännölliseen seurantaan

(Julkaistu Rahvaan numerossa 4/2017.)

Äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat panna vireille kansalaisaloitteita, joilla ehdotetaan uusia lakeja tai nykyisten lakien kumoamista tai muuttamista.

Oikeusministeriön kansalaisaloite.fi -palvelussa voi tehdä kansalaisaloitteen ja kannattaa käynnissä olevia aloitteita. Jokainen aloite tarvitsee vähintään 50 000 kannatusilmoitusta edetäkseen eduskunnalle. Kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa. Niitä voi kerätä myös paperilomakkeilla.

Ministeriön verkkopalvelussa on kerätty kannatusta yhteensä jo yli 600 aloitteelle, mutta vain noin 20 on toimitettu eduskunnalle. Suurin osa kansalaisaloitteista ei saavuta 50 000 kannattajan määrää puolessa vuodessa. Osittain tämä johtuu aidosta kannatuksen vähäisyydestä tai aloitetekstien kömpelöstä muotoilusta, mutta tärkeä tekijä on myös aloitteiden julkisuuspula.

Kansalaisaloitteiden laatijat ilmoittavat aloitteistaan yleensä varsin vaatimattomilla resursseilla. Harvalla yksityishenkilöllä tai yhdistyksellä on varaa mainostaa mitään aloitetta televisiossa tai isoilla lehti-ilmoituksilla. Sosiaalisesta mediasta on apua, mutta tieto ei aina siirry some-kuplasta toiseen.

On surullista, jos jokin tärkeä ja hienosti laadittu aloite ei etene eduskuntaan vain sen takia, etteivät potentiaaliset kannattajat edes tiedä aloitteen olemassaolosta.

Omalta osaltani olen ratkaissut asian siten, että käyn kansalaisaloitesivustolla säännöllisesti kuuden kuukauden välein ja luen silloin kaikki ne aloitteet, jotka on pantu vireille viimeisimpien kuuden kuukauden aikana. Tällä tavalla näen kaikki kansalaisaloitteet ennen kuin kannatuskeräysaika loppuu. Monia aloitteita olen kannattanut ja monia jättänyt kannattamatta.

Kannustan lukijoita perehtymään käynnissä oleviin kansalaisaloitteisiin säännöllisesti ja keskustelemaan niistä. Tällä tavalla voimme myös nostaa kansalaisvaikuttamisen ja dialogin määrää maassamme.

[Nikolas]

Muistelinkin että jossain täällä olisi tällainen ketju.

Moni kansalaisaloite joutanee pian paperisilppuriin - kansanedustaja Timo Heinonen haluaa eroon ”kuolleesta puolivuotisesta”

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on huolissaan siitä, että moni hyvä kansalaisaloite raukeaa vaalien jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on ollut kansalaisaloitteiden suhteen historiallisessa asemassa. Vaikka Suomen ensimmäinen hyväksytty kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista sai alkunsa vuonna 2013 ennen Sipilän hallitusta, laki astui voimaan sen aikana. Osa lain kannattajista huolestui, torppaisivatko lestadiolaisyhteyksistään tunnettu Sipilä ja avoimesti katolinen Timo Soini lain. Kumpikin äänesti aikanaan lakia vastaan.

Laki kuitenkin hyväksyttiin suunnitellusti. Niin hyväksyttiin myös äitiyslaki, joka oli Suomen historian toinen kansalaisaloite. Laki mahdollistaa sen, että naisparille hedelmöityshoidolla syntyvä lapsi voidaan tunnustaa jo neuvolassa. Vanhan lain mukaan vanhemmuus on hoidettava sisäisen adoption kautta. Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan vuonna 2017. Äitiyslain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2019.

Sipilän hallitukselle on jätetty lukuisia kansalaisaloitteita. Lisäksi kansalaisaloitteella on vaadittu muun muassa aktiivimallin kumoamiselle ja sopeutumiseläkkeiden poistamiselle.

Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se saa 50 000 allekirjoitusta kuudessa kuukaudessa. Kun Väestörekisterikeskus on vahvistanut nimet, laatijalla on toiset kuusi kuukautta aikaa jättää aloite eduskuntaan. Kansalaisaloite tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämisestä on kerännyt 50 000 nimeä jo täyteen ja maanantaina kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla on hyvin lähellä.

Helsingin Sanomat uutisoi, että monet eduskuntaan jätetyt kansalaisaloitteet jäävät käsittelemättä, sillä aloitteet raukeavat eduskuntavaalien jälkeen, jos niitä ei ole ehditty käsittelemään. Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen vaatii lainsäädännön päivittämistä. Hän toteaa Iltalehdelle, että kansalaisaloitteen raukeaminen vaalikauden jälkeen on kansalaisaloitejärjestelmän suurin ongelma.

- Jos ajatellaan, että vaaleihin on kuitenkin vielä aikaa aika reilusti. Hallituksen isoja esityksiä on eduskunnan käsittelyssä muun muassa perustuslakivaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Työtilanne on varmaan niin tiukka tällä hetkellä, että isojen kansalaisaloitteiden käsittely ei ole mahdollista ainakaan helposti ja perusteellisesti. Se tarkoittaa, että käsittely siirtyy. Jos niitä ei ehdi käsittelemään ennen vaaleja, homma raukeaa siihen.

Heinonen kuvailee, että järjestelmä luo "kuolleen puolivuotisen" ennen vaaleja.

- Kaikki tietävät, että jos vuodenvaihteessa laittaa kansalaisaloitteen liikkeelle, normaalissakin tilanteessa sen käsittely eduskunnassa ei varmaan ole siinä vaiheessa mahdollista. Puolueiden toiminta perustuu vaalikausiin, mutta kansalaisten mielipiteet eivät. Ei kansan mielipide vaaleissa asioiden näkökulmasta muutu, vaikka äänestämiskäyttäytymisen perusteella puolueen näkökulma saattaisikin muuttua.

Heinonen pitää demokratian kannalta huolestuttavana paitsi sitä, että kansalaisaloitteita ei kannata vaalien alla tehdä, myös jo eduskuntaan edenneiden aloitteiden raukeamista.

- Iso työ menee monta kertaa hukkaan. Nyt näyttää siltä, että erittäin hyviä kansalaisaloitteita saattaa joutua sellaiseen tilanteeseen, että ne eivät eduskunnan muiden lainsäädäntökiireiden takia pääse etenemään. Kaikki, jotka keräävät sen 50 000 nimeä, ansaitsevat huolellisen ja perusteellisen käsittelyn.

• Halonen, Antti: Moni kansalaisaloite joutanee pian paperisilppuriin - kansanedustaja Timo Heinonen haluaa eroon ”kuolleesta puolivuotisesta” Iltalehti, 2018-08-20.

Jos vaalien alla käynnistää kansalaisaloitteen allekirjoitusten keruun, kannattaa viivyttää käsittelyn myöhempiä vaiheita sen verran, että uusi eduskunta saa aloitteen pöydälle pian eduskuntavaalien jälkeen. Siinäpä on sitten eduskunnalla neljä vuotta aikaa pureskella aloitetta.

Uskoisin että optimaalista tuollaisessa tapauksessa olisi yrittää saada julkisuutta aloitteelle juuri ennen eduskuntavaaleja, kun aloitteen allekirjoitusten keruu on saatu onnellisesti päätökseen. Tällöin olisi jopa mahdollista, että joku toimittelija kyselisi ehdokkailta kantaa aloitteeseen.

[Nikolas]

Useimmat ovat jo varmaankin havainneet ettei kansalaisaloitteista ole mihinkään. Mutta asia ei ole noin yksinkertainen. Jos joku hallituksen bulvaani tekee ns. "kansalaisaloitteen", ja sen hyväksi masinoidaan mediakampanja, aloite kerää muutamassa päivässä satatuhatta kannatusta tai enemmänkin. Myöhemmin sitten hallitus hyväksyy aloitteen lähes sellaisenaan, ja eduskunta äänestää sen puolesta. Näin kansalaisaloite toimii tarvittaessa kuin rasvattu salami.

Kansalaisaloitteesta voisi olla muuhunkin, mutta tämä edellyttäisi kansalta viisautta, jota sillä ei ehkä ole. Jokin aito kansalaisaloite saattaa olla suosittu, mutta mikäli se ei ole hallituksen mielestä hyvä eikä kannatettava, se haudataan tekosyiden säestyksellä. Olisi yltiöpäistä odottaa että aloitteelle vihamielinen hallitus kaikesta huolimatta huolisi aloitteen ja sitten eduskunta äänestäisi sen puolesta. Mutta tällä tavoin kansalaisaloitteita tulisi kuitenkin käyttää. Hylättyjen aloitteiden tulisi toimia muistutuksina tavallisille kansalaisille, miksi kansanedustajia tulee vaihtaa uusiin. Eli kansalaisaloitteella tulisi olla tällainen välinearvo.

Jos kansa olisi viisas, seuraavat asiat tapahtuisivat järjestelmällisesti yhä uudestaan:

• Kansalaiset seuraisivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti uusia kansalaisaloitteita, ja aina havaitessaan jonkin hyvän aloitteen, kannattaisivat sitä.
  
  
• Kansalaiset seuraisivat hallituksen ja eduskunnan toimintaa kansalaisaloitteiden suhteen, ja käyttäisivät näin kertyviä havaintoja seuraavissa eduskuntavaaleissa.

[Nikolas]

Jos eduskunta joskus haluaisi kesäajan takaisin, se voisi yksinkertaisesti kumota kyseisen lain.

Naurettavinta kesäajan kumoamisessa on se, että myös Euroopan parlamentti hyväksyi kesäajan kumoamisen, ja kesäajasta piti päästä lopullisesti eroon jo viime syksynä.

https://yle.fi/uutiset/3-12166552

Jesse Mäntysalo
30.10.2021

Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, ensi yönä kelloja siirrettäisiin viimeistä kertaa. Suomen ajama ehdotus kellojen siirtämisen lopettamisesta on kuitenkin jumittunut EU:n päätöksentekoelimiin, joten viisareita liikutellaan vielä vuosia.

Vuonna 2018 EU-komissio teki ehdotuksen kellojen siirtelyn lopettamisesta. Seuraavana vuonna Euroopan parlamentti hyväksyi aloitteen selvällä enemmistöllä, äänin 410–192. Hanke siirtyi parlamentista EU:n ministerineuvostoon, jonka päätöstä odotellaan edelleen.

[Nikolas]

Jos vaalien alla käynnistää kansalaisaloitteen allekirjoitusten keruun, kannattaa viivyttää käsittelyn myöhempiä vaiheita sen verran, että uusi eduskunta saa aloitteen pöydälle pian eduskuntavaalien jälkeen. Siinäpä on sitten eduskunnalla neljä vuotta aikaa pureskella aloitetta.

Tätä ohjetta noudattaen uuden kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten keräyksen tulisi alkaa viimeistään lokakuun alussa.

[Lalli IsoTalo]

Jos kansa olisi viisas, seuraavat asiat tapahtuisivat järjestelmällisesti yhä uudestaan:

1. Kansalaiset seuraisivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti uusia kansalaisaloitteita, ja aina havaitessaan jonkin hyvän aloitteen, kannattaisivat sitä.

Hmm. Sveitsissä asuva serkkuni sanoi, että hänen kantonissaan saa sakkoa (keppiä), olisiko ollut 10€, jos ei käy äänestämässä suoran demokratian vaaleissa, siis kansalaisaloitteiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Suomessa voisi ottaa käyttöön järjestelmän, jossa kansalaisaloitteen lukemisesta saa euron (porkkanaa), ja sen äänestämisestä 10€ tai jonkin promillen murto-osan veroalennusta.

Näin siis jos haluttaisiin kansalaisten itse edustavan itseään edes minimaalisesti.

Oho! Kissa pääsikin ulos ihan oma-aloitteisesti!

[Nikolas]

Näkyy olevan pian tulossa aloite Tunnustetaan perustulo ihmisoikeutena.

Kyllä, arvasitte oikein. Tämä tarkoittaa juurikin sitä. Suomesta halutaan koko maailman sosiaalitoimisto, jonne täytyy jokaisen päästä nauttimaan ihmisoikeuksia, myös perustuloa.

Ehdotamme, että perustuslain 19 pykälän (Oikeus sosiaaliturvaan) 2 momentin

“Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.”

loppuun lisätään virke:

“Lailla taataan jokaiselle perustulo.”

Perustulon määritelmä:

Perustulo on universaali, yksilökohtainen, vastikkeeton, pysyvä ja määräajoin maksettava rahasumma. Aloitteessa perustuloa käytetään synonyyminä osittaiselle perustulolle. Julkisen vallan velvollisuus on kuitenkin jatkuvasti nostaa perustulon tasoa, jotta lopulta perustulon taso täyttää yksilölliset välttämättömät perustarpeet muun muassa ruoan, vaatetuksen ja asumisen suhteen.

Tämä on ehkä kaikista nautittavin pätkä kyseisessä aloitteessa:

Maahanmuuttajat

Parhaiten syyperusteisessa järjestelmässä pystyy toimimaan hyvällä kansalliskielien osaamisella. Varsinkin humanitaarisen maahanmuuton kautta tulleet voivat olla vaikeuksissa, koska asiointi voi olla kielimuurin ja suomalaisten käytäntöjen vierauden vuoksi haastavaa. Tässä ryhmässä myös korostuu sosiaaliturvan käyttö varsinkin ensimmäisinä Suomessa asumisen vuosina. Perustulo jatkuvasta byrokratiasta vapaana tukimuotona auttaa yhteiskuntaan integroitumista erityisesti tällaisessa tilanteessa.

Auttaa integroitumaan. Jee.