Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisten sopimusten hyväksymisestä on aina järjestettävä kansanäänestys https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13805 Aloitteen sisältö
Esitämme, että eduskunta valmistelee lain, joka edellyttää aina kansanäänestystä Maailman terveysjärjestö WHO:n esittämistä kansainvälisistä sopimuksista, kuten pandemiasopimuksesta ja kansainvälisen terveyssäännöstön muutoksista, jotta sopimukset voisivat astua Suomessa voimaan.
Perustelut
Maailman terveysjärjestö WHO on neuvotellut vuodesta 2022 lähtien kahdesta Suomea oikeudellisesti sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta, kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) muutoksista sekä pandemiasopimuksesta. Sekä IHR että pandemiasopimus koskevat terveyshätätilanteiden torjuntaa ja sisältävät merkittäviä velvoitteita, jotka vaikuttavat Suomen kansalaisiin ja valtion talouteen.
Joukko IHR:n muutoksia hyväksyttiin 1.6.2024 WHO:n 77. yleiskokouksessa ilman jäsenvaltioiden mahdollisuutta äänestää. Voimassaolevan IHR:n mukaan WHO:n pääjohtajan olisi tullut antaa jäsenvaltioille neljä kuukautta aikaa perehtyä päätöksen kohteena oleviin IHR:n muutosehdotuksiin, mutta jäsenvaltioiden edustajat saivat ne luettavaksi vain tunteja ennen niiden hyväksymistä. Toteutuuko avoin demokratia WHO:ssa?
WHO, Maailmanpankki ja G20-maat perustelevat IHR:n muutosten ja pandemiasopimuksen solmimisen kiireellisyyttä sekä tarvetta lisätä pandemiaan varautumisen rahoitusta väittämällä tartuntatautiepidemioiden ja -pandemioiden yleistyvän ja aiheuttavan ihmiskunnalle lisääntyneen uhan. Väitteet perustuvat pitkälti oletuksiin tai ovat ristiriidassa käytettyjen tietolähteiden kanssa. Tieteelliset todisteet viittaavat pikemminkin pandemioiden aiheuttamien riskien vähenemiseen.
WHO:n 77. yleiskokouksessa hyväksyttyjen IHR:n muutosten seurauksena Suomi sitoutuisi hätätilanteisiin varautumisen kustannuksiin. WHO ja Maailmanpankki ovat arvioineet varautumisen maksavan 31 miljardia dollaria vuodessa, mikä rahoitettaisiin pääosin julkisin varoin. Summa on moninkertainen verrattaessa WHO:n budjettiin, joka oli 3,8 miljardia dollaria vuonna 2021.
Vaikka WHO:n sopimusten hyväksymisestä seuraavat kustannukset maksettaisiin suomalaisten verovaroista ja sopimusten toimeenpano vaatisi merkittävästi terveydenhuollon voimavaroja, asiasta ei ole käyty Suomessa asianmukaista julkista keskustelua. Aiheesta tulisi keskustella myös siksi, että sopimukset koskevat suomalaisten itsemääräämisoikeutta ja perusoikeuksia.
IHR:n muutosten seurauksena WHO:n pääjohtaja saisi vallan julistaa kansainvälisen terveyshätätilan pelkkään uhan mahdollisuuteen vedoten, minkä seurauksena WHO:lla olisi mahdollisuus koordinoida kansalaisten toimeentuloa, oikeuksia ja vapauksia heikentäviä toimenpiteitä, kuten karanteeneja, eristyksiä sekä koulujen ja yritysten sulkemisia. Koronapandemian aikana WHO suositteli karanteeneja, matkustajien tarkastuksia ja tartunnan jäljityksiä, vaikka WHO:n laatiman influenssapandemiaohjeistuksen mukaan kyseisiä toimenpiteitä ei tule toteuttaa missään olosuhteissa. IHR:n noudattamisen edistämiseksi WHO lisäisi byrokratiaa kansallisilla IHR-viranomaisilla ja tottelevaisuutta valvovalla komitealla.
Perinteisesti WHO:n rooli on ollut antaa jäsenvaltioille neuvoja, mutta nyt sopimusten keskiössä on kaupallisten tuotteiden suosiminen terveyshätätilojen aikana, mikä tarjoaisi pandemiaan liittyvien tuotteiden edunsaajille, kuten tuottajille ja sijoittajille, tilaisuuden hyötyä testien, suojavälineiden ja riittämättömästi tutkittujen lääkinnällisten tuotteiden maailmanlaajuisesta myynnistä hätätilan nimissä.
WHO:n saaman rahoituksen rakenne herättää kysymyksen siitä, onko ihmiskunnan edun tavoittelu korvautunut WHO:ssa rahoittajien taloudellisilla eduilla. WHO:n entinen pääjohtaja Margaret Chan kertoi jo vuonna 2015, että 70% WHO:n rahoituksesta käytetään rahoittajien mieltymysten mukaisesti. Nykyisin jäsenvaltiot saavat päättää yhteisesti enää 16 prosentin osuudesta WHO:n budjetista. Voivatko kansalaiset luottaa WHO:n ajavan yhä heidän etuaan?
Suomi voi hylätä WHO:n yleiskokouksessa hyväksytyt IHR:n muutokset 1.4.2025 mennessä WHO:n pääjohtajalle osoitetulla kirjeellä. Vaikka Suomi ei hyväksyisi IHR:n muutoksia, vuonna 2005 yleiskokouksessa hyväksytty IHR säilyisi voimassa. Tartuntatautilain 84§:n mukaan tartuntatautien torjuntaa on toteutettava Suomessa vuonna 2005 hyväksytyn IHR:n mukaisesti.
WHO:n sopimusten voimaansaattamiseksi on järjestettävä kansanäänestys, jotta kansa saatetaan tietoiseksi sopimusten sisällöstä, kustannuksista valtion taloudelle sekä vaikutuksista suomalaisten toimeentuloon, perusoikeuksiin ja vapauksiin.
Ollaan yhteyksissä myös kansanedustajiin tämän mielipuolisuuden torppaamiseksi!
