Kirkko ja Kaupunki: Vähintään joka neljäs turvapaikanhakija on joutunut kidutetuksi, mutta turvapaikkaprosessissa heidät tunnistetaan vain harvoin – Pakolaisneuvonta on estänyt jo 13 oikeusmurhaa 31.5.2022
Mielenkiintoinen väite, että
vähintään joka neljäs turvapaikanhakija on joutunut kidutetuksi. Mihinkähän se perustuu?
Pakolaisneuvonnan mukaan jopa yksi neljästä turvapaikanhakijasta on joutunut kidutetuksi.
Eli kyseessä on Pakolaisneuvonnan väite. Sen taas ei selitetä perustuvan mihinkään. Tällainen arvio vain heitetään ohimennen Pakolaisneuvonnan kampanjassa:
Allekirjoita vetoomus
Kidutuksen uhrien oikeudet turvattava Suomessa!
Arvioiden mukaan noin yksi neljästä pakolaistaustaisesta henkilöstä on joutunut kokemaan kidutusta. Suomella ja sen viranomaisilla on velvollisuus tunnistaa kidutuksen uhrit näiden oikeusturvan takaamiseksi ja turvata kuntoutuspalvelut kidutuksen uhreille.
PakolaisneuvontaTerveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan puolestaan jopa 40 prosenttia turvapaikanhakijoista on kidutettu.
Ei, vaan THL:n kyselytutkimuksessa noin 40 prosenttia vastanneista turvapaikanhakijoista
väitti, että häntä on kidutettu. Hyvin eri asia, etenkin kun kyseessä on henkilö, joka haluaa jäädä Suomeen keinolla millä hyvänsä.
Joka tapauksessa määrä on suuri, vaikka tarkkoja lukuja kidutettujen määrästä on mahdotonta saada. Läheskään aina kidutetuksi joutuneita ihmisiä ei turvapaikkaprosessissa tunnisteta.
Melkoista journalismia.
Toimittaja Kata-Riina Heinonen-Tricarico esitti faktoina kaksi suuresti toisistaan poikkeavaa lukua, joista toinen perustui kyselyyn ja toinen ei mihinkään, ja kuittaa, että "joka tapauksessa määrä on suuri".
Todellisen määrän suuruudesta ei ole tämän perusteella vielä yhtään mitään tietoa.
Myös turvapaikanhakijan kohtaavan henkilön asenteella on väliä.
– On tärkeää, ettei lähdetä siitä, että hakija valehtelee, vaan ollaan oikeasti valmiita kuuntelemaan häntä, selvittämään mitä on tapahtunut ja hankkimaan tarvittavat lääkärinlausunnot hakijan terveydentilasta, Lindfors kertoo.
Lähtökohtaisesti hakija valehtelee lähes aina ainakin jostain ja aivan erityisesti tämä pätee kidutukseen, kun joistakin maista tulevista jopa yli puolet väittää joutuneensa vainon takia kidutetuksi.
Mikäli kidutuksen uhriksi joutunutta turvapaikanhakijaa ei turvapaikkaprosesissa tunnisteta, pahimmassa tapauksessa häntä uhkaa palautus takaisin kotimaahan.
Toisin kuin luullaan ja tässäkin annetaan ymmärtää, kidutus ei ole yksinään turvapaikan peruste.
Suomessa oleskeluluvan saaminen ei ole helppoa. Turvapaikanhakijataustaisten paperittomien määrä on lisääntynyt vuoden 2016 jälkeen, jolloin turvapaikkaprosessia vaikeutettiin ja oikeus humanitaariseen suojeluun poistettiin. Tuolloin isosta osasta turvapaikanhakijoita tuli paperittomia.
Oikeasti Suomi on Euroopan helpoimpia maita saada oleskelulupa.
Humanitaarisen suojelun poistaminen ei näy laittomien siirtolaisten määrässä, koska oleskelulupia ei olisi myönnetty sen perusteella kuin ehkä satakunta. Turvapaikkaprosessin muutoksilla (oikeusapu, korvaukset, valitusajat jne.) tuskin on ollut tuonkaan vertaa vaikutusta lopullisten myönteisten päätösten määrään, kun kielteisistä päätöksistä on systemaattisesti valitettu.