Voima-lehden kanteen on puettu Johanna Vehkoo esittämään
puolueetonta oikeuden jumalatarta. Lehti on samalla mediakasvatuksen teemanumero, jonka pääjuttu käsittelee sananvapautta Suomessa. Lehden uusi päätoimittaja on Emilia Kukkala.
Voima: “Tosiseikka oli kaikkien silmien edessä, mutta sitä ei suostuttu näkemään” – Johanna Vehkoon oikeusjuttu oli kafkamainen kokemus 14.2.2022
Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon huhtikuussa 2019 sakkoihin, ja Rovaniemen hovioikeus piti tuomion ennallaan. Vehkoon arvostelu kohdistui Lokan poliittiseen toimintaan, mitä alemmat oikeusasteet eivät kyenneet tunnistamaan.
Tämä olikin erikoista, sillä KKO määritteli Lokan "poliittiseksi toiminnaksi" sen, että Lokka pyrki saamaan Vehkoolta haastattelun eli toimi toimittajana.
Vehkoo on sittemmin antanut ymmärtää, että KKO olisi myös määritellyt Lokan poliittisesti natsiksi ja rasistiksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa. KKO päinvastoin pelasti Vehkoon pulasta kiistämällä, että Vehkoo olisi esittänyt tosiasiaväitteitä, kuten hän näihin päiviin asti on inttänyt esittävänsä, kun kutsuu Lokkaa natsiksi.
Vehkoon kirja Oikeusjuttu (Kosmos 2021) ja korkeimman oikeuden päätös ovat lisänneet ymmärrystä oikeusjärjestelmän manipuloinnista sekä selkiyttäneet keskustelua sananvapaudesta.
”Kun oikeuden rattaat lähtevät liikkeelle, niitä ei voi pysäyttää järkipuheella, vaikka juttu olisi täysin vailla pohjaa ”, Vehkoo toteaa. ”Yritin vimmaisesti todistaa, että rikosilmoitus on tehty häiriköintitarkoituksessa ja poliittisten päämäärien takia. Oikeudelle näytettiin asianomistajan tekemiä videoita, joissa hän sanoo, ettei pidä tapausta kunnianloukkauksena ja että haluaisi poistaa kunnianloukkauksen rikoslaista. Tosiseikka oli kaikkien silmien edessä, mutta sitä ei suostuttu näkemään. Se oli kafkamainen kokemus.”
Ei ole relevanttia, miksi rikosilmoitus tehtiin, eikä motiivin kyseenalaistaminen tarkoita, että juttu olisi ollut "täysin vailla pohjaa".
Sekä käräjäoikeus että hovioikeus tulivat perustellusti lopputulokseen, että Vehkoo syyllistyi rikokseen. Itse olen KKO:n kanssa samaa mieltä, että ei syyllistynyt, mutta pidän KKO:n perusteluja surkeina ja epätoivoisina.
Äärioikeistolaiset tahot olivat maalittaneet Vehkoota hänen journalistisen työnsä vuoksi jo pitkään ennen kunnianloukkaussyytöstä. Vehkoo tulkitsee näiden ärsyyntyneen hänen Ylelle tekemistään Valheenpaljastaja-jutuista, jotka käsittelivät kotimaista valemediaa.
”Oikeusjuttuni asianomistaja oli tehnyt rikosilmoituksia monesta muustakin henkilöstä”, Vehkoo kertoo. ”Hän heitteli viehettä ja kokeili, milloin tärppää. Oikeusjuttu oli väistämättä edessä. Ellen olisi itse joutunut sen kohteeksi, joku muu olisi. Käräjäoikeudessa saamani tuomion jälkeen hän on tehnyt rikosilmoituksia tiettävästi vähintään 80 henkilöstä, jotka ovat käyttäneet samoja sanoja kuin minä.”
Miksi "oikeusjuttu oli välttämättä edessä", jos rikosilmoitukset olivat perusteettomia? Eva Biaudet'n aikana vähemmistövaltuutetun toimisto teki nettikirjoituksista
satoja perusteettomia rikosilmoituksia, jotka eivät johtaneet syytteisiin.
Kun Vehkoo sai langettavan tuomion, oli selvää, että nuo "vähintään 80 henkilöä" olivat syyllistyneet rikokseen, koska heillä ei ollut edes samaa puolustusta kuin Vehkoolla, vaan Vehkoon syytettä protestoiva natsiksi ja rasistiksi nimittely oli pelkkää kunnianloukkauslain tarkoittamaa herjaamista.
Sananvapaudesta on tullut oikeistopopulistisen politiikan keppihevonen, vaikka sananvapaus on joutunut uhatuksi kaikkialla, missä populistit ovat päässeet valtaan. Oikeistopopulisteille sananvapauskeskustelu on väline oman poliittisen agendansa edistämiseen. Kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on kääntynyt syrjiviä asenteita vastaan ja julkisessa keskustelussa on alettu tunnistaa alistavia rakenteita, populistinen oikeisto leimaa kritiikin sensuuriksi väittäen, että ”mitään ei saa sanoa”.
Niin että
populistit ovat rajoittaneet sananvapauden Suomessa tasolle, jonka alennustila nähtiin Päivi Räsästä vastaan nostetuissa kolmessa syytteessä? Ketkäs niitä sananvapauden lisärajoituksia ovat viime vuodet vaatineetkaan? Ei ole enää pelkkää "kritiikkiä", että poliitikoille on jaettu Suomessa langettavia tuomioita sellaisten asioiden toteamisesta, jotka kuuluvat muissa länsimaissa itsestäänselvästi sananvapauden piiriin kuten islamin kiistaton yhteys nykyajan terrorismiin.
Kun vihaa sananvapautta niin paljon kuin vehkoot ja kukkalat, voisi olla edes rehellinen asiasta.
Vehkoo osoittaa kuitenkin kirjassaan, että jopa henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhkaukset jäävät usein Suomessa vaille syytettä tai edes esitutkintaa.
Se on totta, että syytteiden nostaminen tuntuu usein varsin mielivaltaiselta. Järjestelmällinen bias kohdistuu kuitenkin ihan muihin kuin uhriutuvaa Vehkoota ja hänen tukijoitaan vastaan.
Vehkoon oikeusprosessista muodostui kafkamainen painajainen, sillä oikeus ei kyennyt tunnistamaan, ettei jutussa ollut kyse kunnianloukkauksesta, vaan pyrkimyksestä manipuloida oikeusjärjestelmää. Vehkoo kirjoittaa ”strategisesta trollauksesta”, jota oikeistopopulistit hyödyntävät vaientaakseen vastustajiaan.
Strateginen trollaus poikkeaa tavallisesta trollauksesta, jossa asiat lyödään yksinkertaisesti leikiksi. Strategisella trollauksella pyritään edistämään poliittisia päämääriä. Vehkoo on erikoistunut työssään tunnistamaan disinformaatiota, joten trollauksen keinot ja päämäärät ovat hänelle tuttuja.
”Strategisessa trollauksessa käytetään yhteiskunnallisia rakenteita ja instituutioita poliittisen toiminnan välineinä”, hän sanoo. ”Trollauksella pyritään aiheuttamaan mahdollisimman suurta häiriötä ja kiusaa ihmiselle, joka koetaan poliittiseksi vastustajaksi. Omassa tapauksessani se tarkoitti sitä, että minun toivottiin vaikenevan ja lopettavan valemedioista kirjoittamisen.”
Ei ole mitään näytön tapaistakaan, että Lokan tekemän rikosilmoituksen taustalla olisi ollut suurempaa suunnitelmaa tai populistiporukkaa. Ajatus, että Vehkoon olisi saanut peräti vaiennettua rikosilmoituksella tai edes tuomiolla, on absurdi. Syyte ei koskenut millään lailla valemedioista kirjoittamista. Syytettä ja alempien oikeuksien langettavia tuomioita ei olisi koskaan tullut, jos Vehkoo olisi liittänyt herjaustensa oheen edes jonkinlaisen viitteen, että kritisoi herjoillaan Lokan poliittista toimintaa eikä häntä henkilönä.
"Strategisen trollauksen" Vehkoo lienee kehittänyt strategisesta käräjöinnistä, joka on ollut etenkin Yhdysvalloissa aktivistien tapa rajoittaa poliittisten vastustajiensa sananvapautta esimerkiksi tuottamalla niin suuria oikeudenkäyntikustannuksia, että yksityishenkilöt ja järjestöt joutuvat lopettamaan poliittisen toimintansa. Suomessa strategista käräjöintiä on harjoittanut etenkin valtakunnansyyttäjä.
Trollaus toimii, sillä se on verrattain uusi poliittinen strategia. Toimittajat saattavat antaa trollaajille näkyvyyttä kirjoittamalla juttuja, joissa heitä yksinkertaisesti siteerataan tarkistamatta heidän väitteidensä totuuspohjaa.
Ymmärsinkö oikein, että Lokan oikeusjuttu on
ainoa esimerkki tästä väitetystä "strategisesta trollauksesta", jossa "käytetään yhteiskunnallisia rakenteita ja instituutioita poliittisen toiminnan välineinä"?
Sen olen pannut merkille, että yhdessäkään lukemissani jutussa ei ole tarkistettu Vehkoon väitteiden totuuspohjaa. Olisi ollut syytä.
”Olen oikeusprosessin aikana oppinut, että instituutioilla on tosi vähän pokkaa”, Vehkoo toteaa. ”Instituutiot ovat varovaisia. Niinpä kaltaiseni yksilö joutuu kantamaan seuraukset sen sijaan, että instituutio astuisi esiin ja lakkaisi sallimasta häirintää. Kaikki seikat oikeusprosessissani ovat viitanneet siihen, ettei oikeuslaitos yksinkertaisesti ymmärrä, kuinka jutun asianomistaja toimii. Kyse on uudenlaisesta tavasta tehdä politiikkaa, jonka taustalla on valittu strategia ja päämääränä oman maineen kasvattaminen.”
Vehkoo tahtoo sanoa, että instituutiot eivät ymmärrä antaa hänelle ja hänen kaltaisilleen erioikeutta rikkoa lakia. Juuri sitähän Vehkoo on vaatinut ns. anti-slapp-lainsäädännöllä, joka estäisi syytteiden nostamisen oikeinajattelevia toimittajia vastaan, jos vastapuolen motiivit arvioidaan vääränlaisiksi.
”Kun Helsingin sanomissa julkaistiin juttu Ano Turtiaisesta, monet kommentoivat, ettei sitä olisi pitänyt tehdä, koska tämä jengi saa vain lisää huomiota. Mutta jos meillä on eduskunnassa kansanedustaja, joka toimii kuten jutussa kerrotaan, julkiseen intressiin kuuluu tietää ja kertoa siitä. Sama koskee natseja. Todella moni tajusi, että heitä tosiaan marssii kaduilla vasta sitten, kun heillä oli hakaristiliput mukana. Miksi ihmeessä Helsingin kaupunki antaa fasistien kaapata katunsa päivänä, jolloin meidän tulisi juhlia itsenäistä Suomea?”
"Antaa kaapata"? Ei pitäisi kuulua Helsingin kaupungille, Vehkoolle tai väkivaltavasemmistolle, keitä kaduilla kulkee.
Vehkoo toteaa, että oikeuslaitoksen manipulointi tunnistetaan EU-tasolla suhteellisen hyvin. EU:ssa on etenemässä hiljentämistä ja pelottelua estävä anti-SLAPP (Strategic Lawsuit Against Public Participation) -lainsäädäntö. Jos se menee läpi, myös Suomen oikeusjärjestelmä voi hyödyntää sitä.
”Ennen oikeusjuttuani Suomessa ei keskusteltu lainkaan oikeusjärjestelmän manipuloinnista tai häirintätarkoituksessa esitettyjen kunnianloukkaussyytösten tehtailusta”, Vehkoo sanoo. ”Kun asiasta on nyt ryhdytty puhumaan, olettaisin, että myös syyttäjien ja tuomarien olisi helpompi tunnistaa, milloin on kyse tällaisista tapauksista. Onneksi juttuni meni korkeimpaan oikeuteen, sillä jos hovin päätös olisi jäänyt voimaan, se olisi rajoittanut suomalaista sananvapautta radikaalilla tavalla.”
Lokan tapauksesta ei saa millään ilveellä "oikeusjärjestelmän manipulointia".
Vehkoon hokema, että KKO:n langettava tuomio muka "olisi rajoittanut suomalaista sananvapautta radikaalilla tavalla", ei ole alkuunkaan totta. Vehkoota ei alemmissakaan oikeusasteissa edes kielletty käyttämästä herjaavia sanoja, kunhan se olisi liittynyt edes viitteellisesti Lokan poliittisen toiminnan kritiikkiin.
Vehkoo pitää surullisena kehitystä, jonka myötä sananvapaudesta on tullut laitaoikeiston keppihevonen.
”Tuntuu, etteivät juuri muut kuin oikeistolaiset ole viime aikoina puhuneet sananvapaudesta. Oikeistolibertaarit pitävät niin sanottua woke-kulttuuria suurimpana uhkana sananvapaudelle. Mutta kun korkein oikeus antoi syytteessäni päätöksensä, se ei kelvannut heille. Tämä paljastaa, että heidän huolensa sananvapaudesta koskeekin vain heitä itseään ja heidän kaltaisiaan. Toivon, että tapaukseni ympärillä käyty keskustelu laajentaisi julkista keskustelua sananvapaudesta.”
En muista, että "oikeistolibertaarit" – keitä lienevätkään – olisivat protestoineet KKO:n päätöstä, vaikka itse tuomiolauselmaa voisi syystäkin arvostella. Eivätkös tällaiset libertaarit ole rajoittamattoman sananvapauden kannalla?
Sen sijaan vasemmistolaiset toimijat ovat tehneet hyvin selväksi, että heidän poliittisten vastustajiensa sananvapautta on rajoitettava rankasti, kun taas heille, etenkin toimittajille, on annettava vapaudut vankilasta -kortti esimerkiksi anti-slapp-pykälien nojalla.
Sananvapauskeskustelua selkiyttäisi Vehkoon mukaan myös yhdenvertaisuuden lisääminen kunnianloukkaussyytöksissä. Suomalaisten oikeusistuimien kunnianloukkaussyytteet ja niiden tuomiot eivät ole johdonmukaisia. Tutkijat Kristiina Koivukari ja Sara Lehtilä ovat huomanneet, että esitutkintaa koskevat päätökset vaikuttavat tällä hetkellä sattumanvaraisilta: todella rankkoja loukkauksia jää tutkimatta, ja toisaalta jokin melko mitätön juttu voi edetä syytteeseen.
Tottahan tämä. Vastaavasti esimerkiksi perussuomalaisten poliitikkojen tappamiseen yllyttämisestä ei tietääkseni ole nostettu koskaan syytteitä.
”Korkeimman oikeuden päätös selkeyttää oikeustilaa”, Vehkoo toteaa. ”Syyttäjänlaitoksen tulisi ottaa aloite ja ryhtyä tarkastelemaan, mikä siellä on pielessä ja toteuttaa reformi, jossa luodaan syytekynnykselle valtakunnalliset kriteerit. Nyt yhdenvertaisuus ei toteudu, ja se on oikeusvaltion kannalta kestämätöntä.”
Korkeimman oikeuden päätös ei muuta yhtään mitään. Jos siitä vetäisi suoraviivaisen linjauksen, Vehkoota itseään saisi haukkua vapaasti "idiootiksi" ja "huoraksi", koska hän on poliittinen toimija, joka on käyttänyt kovaa kieltä muista. En kuitenkaan usko, että KKO tarkoitti ihan tätä. Juju on juuri siinä, että kukaan ei tiedä varmasti, mitä KKO:n päätös tarkoittaa, paitsi että Junes Lokka on virallisesti vapaata riistaa kaikkien herjattavaksi.
Laitaoikeisto on tulkinnut korkeimman oikeuden päätöstä siten, että nyt kenestä tahansa voi sanoa mitä tahansa.
”Ei päätös tietenkään tarkoita sitä”, Vehkoo toteaa. ”Päätöksessä on hyvin selkeästi kirjattu, että olennaisia ovat olosuhteet, eli se, millaisesta asiasta puhutaan ja millainen on sen yhteiskunnallinen merkitys. Tapaukseni asianomistaja on poliitikko ja aktivisti, ja toiminnassani oli kyse hänen poliittisen toimintansa arvostelusta. Poliitikoilla on perinteisestikin ollut matalampi kunniansuoja. Korkeimman oikeuden päätös ei anna ’vapaudu syytteestä’ -korttia ihmiselle, joka haluaa solvata satunnaista feministiä Twitterissä.”
Tarkemmin sanottuna kenestä tahansa
provokatiivisesta poliittisesta toimijasta, jollainen Vehkoo itsekin on, "voi sanoa mitä tahansa". Periaatteessa.
Vehkoo on edelleen pöllämystynyt korkeimman oikeuden päätöksestä. Hän toteaa kuitenkin olevansa äärimmäisen huojentunut.
”En pystynyt luottamaan, että oikeudesta tulisi oikea ratkaisu, vaikka valituslupahakemuksemme oli todella hyvin kirjoitettu ja argumenttiemme kumoaminen olisi ollut todella vaikeaa. Kaikki siihen asti oli mennyt tismalleen päinvastoin kuin olin odottanut.”
Heh. Kun valituslupahakemus ilmeisesti perustui samoihin valheisiin ja harhautuksiin kuin puheenvuorot oikeudenkäynneissä (mm. Lokan
myöhemmän toiminnan esittäminen perusteluna Vehkoon
aiemmalle toiminnalle), on aika ihmeellistä, miksi lupa heltisi, mutta poliittinen paine selittää.
Aihe: Junes Lokka, ASYL, elämä ja teot (yhdistetty Junes Lokka -ketju) (Luettu 1696333 kertaa)