Soininvaaralta hyvää pohdiskelua aiheesta. Olen itse taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla, ja olen pariin kertaan ajatellut tänne kirjoittaa että nyt panikoidaan tavalla joka on täysin hyödytön tapa suhtautua tähän asiaan. Ei koko maapalloa voida laittaa karanteeniin.
Miksi en usko karanteeneihin viruksen torjunnassa
Osmo Soininvaara / 8.3.2020
...
Voimme hidastaa leviämistä sulkemalla yhteiskunnan, kuten on tehty Wuhanissa ja nyt suuressa osassa Italiaa. Tässä on se vika, että jos virusta ei saada kokonaan kitketyksi, se ryöpsähtää liikkeelle heti, kun karanteenit puretaan. Siksi pidän Italian toimiaoat hyödyttöminä, mutta voi olla väärässäkin.
Jos tautiin löytyy turvallinen ja tehokas rokote, italialaiset ovat onnistuneet ostamaan aikaa, eikä karanteeni ole täysin hyödytön...
En näe paniikkia, vieläkään, vaikka tammi/helmikuun vaihteesta asti on tässä ketjussa ehdotettu keinoja välttää paniikkia - yhäkin voi rajoittaa matkustusta, lisätä kuumemittauksia ja testejä... niillä olisi voinut välttää tai lykätä koulujen sulkemisia ja muutenkin selvitä pienemmin toimin.
Pienempiä toimia haluttiin välttää, ja nyt saattaa tulla ihmettelyä "panikoinnista". En ymmärrä miksi ihmetellä selvää syy-seuraus-ketjua?
Sitten Soininvaaraan, tai näin meidän kesken ihan "Vaaraan" vaan. Ei niin voi tehdä. Menisi ihan pieleen.
Ihan perusasia on, että ihmiskunta on kehittänyt terveydenhuollon, jotta vältettäisiin Suomen helmikuun asenne ja tuo Soininvaaran ehdotus. Ei terveydenhuolto ole olemassa sitä varten, että se sanoo "
tauti tulee vaan antaa mennä ja tappaa jos kohille sattuu" - sen tehtävä on toimia, ei istua. Toimet saa olla oikeat tai ylimitoitetut, mutta ei toimettomat.
Perustelu miksi karanteenit tarpeen:
- siten estetään hyvinvointivaltion kriisiytyminen.
Toistan: juuri rajoitukset ja karanteenit estää panikoinnit.
Sitten joku "hallintopamppu" höpäjäsi jossain, että kohta vastatoimista jälkihoitoon...niin ei. Koska olemassa on paljon hyviä "väliin jääviä" vaihtoehtoja toimille ennen kuin työnnetään se pää takaisin sinne hanuriin. Esimerkkinä:
1. Rajut toimet. Yritys saada tauti loppumaan. Matkustus ym rajoitukset. Yhä tarpeen, kannattaa käyttää sopivasti.
2. Porrasteisuus. Taudin laskiessa, kun hoitopuoli saa koottua itsensä, poistetaan rajoituksia portaittain. Jos/kun tauti yltyy, toimia kiristetään heti. <-- tätä jatketaan, kunnes tauti laantuu maailmallakin tai väestössä hallitusti sairastaneita niin suuri osa, että tauti laantuu.
3. Pistemäinen porrasteisuus (näyttää nyt valitun, piste = koulu, perhe...). Idea sama kuin 2 mutta liian helposti hallinta hankalaa ja tehtäväjako ja toimet epäselviä = liikaa kokouksia ja viinereitä. Suuri riski virheisiin ja taudin leviämiseen. Varsinkin ilman muita rajoituksia.
Karanteenin jälkeinen ryöpsähdys hoidetaan siis - karanteenilla ja uudella karanteenilla... Kunnes tauti ei enää ryöpsähdä, koska vaikka väestö "rokottunut. Ei siihen tarvi mennä avoimin ovin hallitsemattomassa paniikissa sakkaamalla tehohoitoja, vaan hallitusti, rauhassa, riittävän rajuin rajoituksin ja karanteenein.
