Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1893022 kertaa)

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 16 744
  • Liked: 24413
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11730 : 05.02.2023, 10:40:29 »
Kaukolämmön merkitystä kaupunkisaareke-ilmiön muodostumisessa ei kannata aliarvioida.
Kaisaniemessäkin taitaa risteillä putki jos toinenkin.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Jäkättäjä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 117
  • Liked: 126
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11731 : 05.02.2023, 11:59:18 »
Kaisaniemen sääaseman mittaukset näyttävät lämpenemistä, mutta mites muiden? Muistaakseni Lapin puiden vuosirenkaista ei ole havaittavissa minkäänlaista lämpenemistä viimeisen sadan vuoden ajalta, joten olisi mukava tarkastella jonkin Lapissa sijaitsevan sääaseman vastaavia lukemia. Ilmasto on varmasti lämmennyt 1700-luvun alusta lähtien, mutta en osaa sanoa kuinka tasaisesti. Näissä Kaisaniemen mittaustuloksissa on se vika että sääasema sijaitsee aika keskellä kaupunkia ja kaupunkien lämpötila on korkeampi kuin ympäröivän maaseudun (johtuen ehkä asfaltin ja kiven määrästä joka kaikkialla Euroopassa on huomattavasti lisääntynyt). Esimerkiksi Turun keskustan ja kolmekymmentä kilometriä pohjoisempana olevan Tortinmäen lämpötilaero on 1,5-3 astetta.

https://youtu.be/6rJSSEJZZGA 👍

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 43 257
  • Liked: 69940
  • Optimistinen skeptikko
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11732 : 05.02.2023, 12:12:03 »
https://youtu.be/6rJSSEJZZGA 👍

Lainaus
Myytinkertojat - Näinkö Suomen ilmastoa lämmitetään? Sääasemat syynissä

Hyvä jakso. Kertoo miten mittaustuloksia muunnellaan mm. mittausasemia siirtämällä.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Turvapaikan hakeminen ... menee kaiken muun edelle.”
— Ohisalo

“Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Mikkonen

“In this revolution we will have to awaken the devil in the people."
— Marx

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 111
  • Liked: 20609
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11733 : 05.02.2023, 12:35:08 »
Merten lämpösisältö on paras indikaattori sille, kertyykö maapallon ilmastojärjestelmään lämpöä. Yli 90% kasvihuoneilmiön voimistumisen johdosta maapallolle jäävästä lämmöstä kun menee meriin. Siinä ei kummoisia pausseja ole ollut, ja viime vuonna saatiin mittaushistorian korkein lukema (viestini ensimmäinen kuvio).

Pintalämpötilaa heilautti muutama vuosi sitten erittäin voimakas El Niño, ja sen jälkeinen kehitys saattaa näyttää paussilta, jos tätä ei ota huomioon. Ilmastoskeptikot tietysti sivuuttavat tämän, ja asiasta tietämättömät nielevät heidän propagandansa "paussista". Viestini toisessa kuviossa on lämpötilakehitys ilman ENSO:a ja sen kanssa.

Zettajouleja, ja miten se on mitattu, aivan sitä ei ole mitattu, vaan se on mallinnettu. Tylsää toistoa mutta otetaan vielä kerran.

Kun mallinetaan zettajouleja ja jätetään kertomatta että virhemarginaali noin ±95zj. Jotta merten lämpötila nousisi asteen verran meriin pitäisi sitoutua 2600 zj lämpöä. Ilmoittamasi graafin mukaan 1950 - 2020 kokonaiskertymää on siis 400 zj ±95 zj, Mikä karkealla matematiikalla tarkoittaa että meriin on 1950 jälkeen sitoutunut huikeat +0,12°C ±0,04°C lämpöä.

Merten lämpöä mitataan argo poijuin, joiden virhemarginaali mittauksissa on paljon suurempi kuin väitetty lämpösisällön nousu on.

Sitten tuo toinen. kun et ymmärrä kuinka Monckton ja kumppanit laskevat paussin. niin turhaa sitä on sinulle selittää. Helpompaa on tietenkin "the tieteen" tekijöiden adjustoida moiset paussit pois lämpötilasarjoistaan, ihan kuten kaikki "rehelliset" pleikkaritieteilijät tekevät. Joiden propagandan sitten moisilta tietoisesti silmänsä ummistavat sivuuttavat.

“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 318
  • Liked: 90
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11734 : 05.02.2023, 14:21:53 »
Zettajouleja, ja miten se on mitattu, aivan sitä ei ole mitattu, vaan se on mallinnettu. Tylsää toistoa mutta otetaan vielä kerran.

Kun mallinetaan zettajouleja ja jätetään kertomatta että virhemarginaali noin ±95zj. Jotta merten lämpötila nousisi asteen verran meriin pitäisi sitoutua 2600 zj lämpöä. Ilmoittamasi graafin mukaan 1950 - 2020 kokonaiskertymää on siis 400 zj ±95 zj, Mikä karkealla matematiikalla tarkoittaa että meriin on 1950 jälkeen sitoutunut huikeat +0,12°C ±0,04°C lämpöä...

Tämän

https://www.jstage.jst.go.jp/article/sola/13/0/13_2017-030/_article

mukaan asia on näin:
Lainaus käyttäjältä: Ishii et al., 2017
Compared to previous studies, the new objective analysis provides a higher estimation of the global 0-1,500 m OHC trend for a longer period from 1955 to 2015, which is an increase of 350 ± 57ZJ with a 95% confidence interval.

Lämpötilamuutokseksi muuttamalla saa toki tuon lämmön kertymisen tuntumaan ihmisen arkikokemuksen valossa vähäiseltä, ja asian esittäminen niin onkin yksi ilmastoskeptikoiden propagandan perustaktiikka.

Jos tuossa välillä 1955-2015 em. tutkimuksessa mainittuun kerrokseen valtamerissä on kertynyt 350ZJ, voi tehdä myös laskelman siitä, kuinka monta Hiroshimassa käytettyä fissiopommia olisi päivässä pitänyt tuon 60 vuoden aikana räjäyttää, jotta vastaava energiamäärä olisi vapautunut. Menee yli miljoonan. Siis päivässä, kuudenkymmenen vuoden ajan.

Ja miten se meneekin niin, että sinulle tuossa virhemarginaalissa on ilmeisesti olemassa vain miinusmerkki :)

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 16 744
  • Liked: 24413
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11735 : 05.02.2023, 16:07:05 »
Jos tuossa välillä 1955-2015 em. tutkimuksessa mainittuun kerrokseen valtamerissä on kertynyt 350ZJ, voi tehdä myös laskelman siitä, kuinka monta Hiroshimassa käytettyä fissiopommia olisi päivässä pitänyt tuon 60 vuoden aikana räjäyttää, jotta vastaava energiamäärä olisi vapautunut. Menee yli miljoonan. Siis päivässä, kuudenkymmenen vuoden ajan.

Kauhistuttaa ajatellakkin kuinka monta jalkapallokentällistä tilaa olisi tarvittu noiden pommien säilyttämiseen tai kuinka monta olympia-allasta ne pommit olisivat kiehuttaneet kuiviin !!1!
Lasten mehukekkereiden kauhujuttuja ei kannata tarjoilla aikuisille.

Nämä kauhutarinat ovat kuin pakkokasvisruoka, ne tuottavat samalla tavalla vastareaktion kuin väkisin tyrkytetty uskonto.
Tämä on yksi niistä seikoista joiden takia olen ehdottomasti rajoittamattoman sananvapauden puolella.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 111
  • Liked: 20609
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11736 : 05.02.2023, 17:27:48 »
Lämpötilamuutokseksi muuttamalla saa toki tuon lämmön kertymisen tuntumaan ihmisen arkikokemuksen valossa vähäiseltä, ja asian esittäminen niin onkin yksi ilmastoskeptikoiden propagandan perustaktiikka.

Päinvastoin ilmastoalarmistien perustaktiikka on ilmaista asia monimutkaisesti ja mahdollisimman katastrofaalisesti. Eli skeptikoiden perustaktiikka on yksinkertaistaa ja asettaa kontekstiin alarmistien paniikinlietsonta ja sekös sylettää alarmisteja.

Lainaus
Jos tuossa välillä 1955-2015 em. tutkimuksessa mainittuun kerrokseen valtamerissä on kertynyt 350ZJ, voi tehdä myös laskelman siitä, kuinka monta Hiroshimassa käytettyä fissiopommia olisi päivässä pitänyt tuon 60 vuoden aikana räjäyttää, jotta vastaava energiamäärä olisi vapautunut. Menee yli miljoonan. Siis päivässä, kuudenkymmenen vuoden ajan.

Ja niin tulivat ne ydinpommien energiamäärät. Joka on kuten yllä kirjoitin alarmistien perustekniikka, luoda mahdollisimman katastrofaalinen kuva ja mennä sillä.

Tämänkin voi asettaa parempaan kontekstiin, meriin väitetyn kadonneen lämpöenergian määrä 60 vuoden ajalta on pienempi kuin auringonvalon tuoma energia pallolle on päivässä.

Lainaus
Ja miten se meneekin niin, että sinulle tuossa virhemarginaalissa on ilmeisesti olemassa vain miinusmerkki :)

Ja miten se meneekin niin että sinusta on mahdollista päästä virhemarginaaliin 0,04°C nykyisellä mittaustekniikalla jossa yksi poiju mittaa 96 000km2 tai 192 000km3 lämpötilaa? Minä sentään rehellisesti annan ne luvut, sinä höpiset ydinpommien energiasta.

Mikä oikeastaan osoittaa sen kuten sekin että seuraat hausfatheria, että luet vain alarmistisia lähteitä ja alarmistien tulkintoja skeptikoiden kirjoituksista. Sitten kun tulee hetki että joudut skeptikon kanssa keskustelemaan, huomaat väitteidesi keveyden ja siirryt seuraavaan hetkeen.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 318
  • Liked: 5066
  • Missä neon vaihtuu puuhun
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11737 : 05.02.2023, 20:25:30 »
Ydinpommi ei tosiaan ole globaalin energiataseen kannalta millään lailla järkevä yksikkö, toisin kuin vaikkapa säteilyenergia päivässä. Tämä johtuu siitä että maapallo on niin iso; kaikki ihmisen käsittämät määrät ovat hiirenpieruja.

Ainoa mihin ydinpommi on hyvä on puheen tunnelataus (!) mahdollisimman negatiivisilla konnotaatioilla. Tiedemiesten tulisi välttää tällaista kielenkäyttöä, sillä se vaikuttaa muille tahallisena dramatisointina.
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 16 744
  • Liked: 24413
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11738 : 06.02.2023, 01:43:21 »
Tiedemiesten tulisi välttää tällaista kielenkäyttöä, sillä se vaikuttaa muille tahallisena dramatisointina.

Puhummeko nyt tosiaan tiedemiehistä eikä jostain perseenreijistä jotka ovat yhteiskunnan ongelmajätettä ?
Käsittääkseni oikeiden tiedemiesten ei tarvitse olla valehtelijoita.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 744
  • Liked: 112118
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11739 : 06.02.2023, 12:19:14 »
Lainaus
Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Rooman klubin uusi raportti antaa ohjeita siihen, kuinka ihmiskunta pystyisi vähentämään eriarvoisuutta ja ehkäisemään ilmastokriisin vaikutuksia.

Rooman klubi tuli tunnetuksi vuonna 1972 julkaistusta raportista Kasvun rajat, jonka keskeinen teesi oli, että rajaton talouskasvu ei ollut mahdollista kovin pitkään, sillä maapallon resurssit ovat rajalliset. Raportin mukaan kulutuksen kasvu johtaisi ympäristökriiseihin ja yhteiskuntien romahtamiseen viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 1973 alkaneen öljykriisin jälkimainingeissa teosta myytiin yli 30 miljoonaa kappaletta 30 kielelle käännettynä.

Viime syksynä Rooman klubi julkaisi maapallon ja ihmiskunnan haasteista uuden päivitetyn raportin nimeltään Earth for All (Maapallo kaikille). Kirjan perusteesi on sama kuin 50 vuotta sitten eli että nykyinen meno ei voi jatkua. Tänä päivänä ongelmat ovat vain monin verroin vakavammat kuin 1970-luvun alussa – erityisesti ilmastokriisin ja viime vuosikymmenten aikana lisääntyneen eriarvoisuuden vuoksi.

Kirjassa esitellään kaksi skenaariota maailmasta ja ihmiskunnan tilasta tulevina vuosikymmeninä. Ensimmäistä skenaariota kutsutaan nimellä Liian vähän liian myöhään. Toinen optimistisempi skenaario on nimeltään Jättimäinen harppaus.

Molemmat tulevaisuudenkuvat pohjautuvat 1980-luvulta lähtien yleistyneisiin poliittisiin ja taloudellisiin trendeihin, uusliberalismiin, vapaakauppaan, julkisten palvelujen leikkauksiin ja yksityistämiseen. Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet, ja maapallon keskilämpötila on jo kohonnut yli yhden asteen teollistumista edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Ensimmäisessä skenaariossa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä vähenee hiukan, mutta samalla superrikkaat rikastuvat entisestään, eriarvoisuus kasvaa ja ilmastokriisi pahenee siitä huolimatta, että kasvihuonepäästöt alkavat vähentyä 2030-luvulla.

Vuonna 2050 lämpötila on kohonnut yli kahden asteen kriittisen rajan. Antarktiksen ja Grönlannin jäätiköiden sulaminen kiihtyy, ja Amazonin sademetsä muuttuu paikoitellen savanniksi. Lämpöaallot ja tulvat seuraavat toisiaan, ja vaikutukset ovat pahimmat köyhissä maissa.

Luottamus viranomaisiin heikkenee, ja mellakat ja mielenosoitukset yleistyvät kasvavan eriarvoisuuden vuoksi.

Toisessa skenaariossa hallitukset eri puolilla maailmaa ymmärtävät, että liian räikeäksi kasvanut eriarvoisuus on kaikkein pahin uhka yhteiskuntien vakaudelle.

Rooman klubi kehottaa muita maita seuraamaan Suomen, Islannin, Uuden-Seelannin ja Costa Rican esimerkkiä ja panostamaan ihmisten hyvinvointiin, sillä oikeudenmukaiset yhteiskunnat toimivat yleensä paremmin kuin epäoikeudenmukaiset yhteiskunnat, olivat ne sitten rikkaita tai ei.

[...]

Raportissa annetaan ohjeita siihen, kuinka ihmiskunta pystyy poistamaan köyhyyden, vähentämään eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa, muuttamaan globaalia ruuantuotantoa ja siirtymään puhtaaseen energiaan – kaikki mielellään samaan aikaan. Tekniset keinot ovat olemassa, ja monissa maissa kehityksen suunta on jo oikea.
Kansan Uutiset 4.2.2023

Itse raportti on maksullinen, eikä ole kai luettavissa ilmaiseksi netissä, mutta tuolta tietoa ja tiivistelmää:

https://www.earth4all.life/a-major-upgrade

Ratkaisut ovat sitä luokkaa, että Rooman klubi poistaisi köyhyyden ja eriarvoisuuden verottamalla länsimaita ja luomalla järjettömät määrät uutta rahaa ja siirtämällä ne sitten kehitysmaihin. Huvittavasti raportin tarjoamassa "hyvässä", mainittuun globaaliin rahanjakoon perustuvassa skenaariossa Afrikan väkiluku ja samalla köyhien määrä kasvaisi vieläkin enemmän kuin "pahassa", jossa elämää jatkettaisiin nykymalliin.

"Ratkaisuja" eli esitettyä utopiaa mielenkiintoisempaa onkin, mitä kautta länsimaalaiset muka suostuisivat tähän edes ilmastokriisin nimissä. En näe mitään syytä siihenkään, miksi tällainen rahan ja vallan valtiollinen ja globaali uusjako kiinnostaisi esimerkiksi kiinalaisia, jotka kuitenkin päättävät ilmastonmuutoskehityksen suunnan.

Raportin nettisivuilla hoetaan demokratiaa, mutta rivien välistä voi lukea, että Rooman klubi ajaa kaikkea muuta. Päätöksentekoon viitataan esittämällä muutoksen ja ajattelun esikuviksi Black Lives Matter ja Fridays for Future -liikkeitä ja uudeksi poliittiseksi voimaksi ehdotetaan – aivan kuten lakia järjestelmällisesti rikkova Elokapina – demokraattisen prosessin ohittavia "kansalaisraateja".
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 43 257
  • Liked: 69940
  • Optimistinen skeptikko
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11740 : 06.02.2023, 13:49:28 »
Päätöksentekoon viitataan esittämällä muutoksen ja ajattelun esikuviksi Black Lives Matter ...

Kansainvälisen sosialistimafian anarkiaa ja terrorismia, sekä valkoisen rodun alistamista, orjuuttamista ja/tai kansantuhoa.

Ei vähä mitään.
« Viimeksi muokattu: 06.02.2023, 14:10:39 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Turvapaikan hakeminen ... menee kaiken muun edelle.”
— Ohisalo

“Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Mikkonen

“In this revolution we will have to awaken the devil in the people."
— Marx

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 400
  • Liked: 4116
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11741 : 06.02.2023, 13:53:37 »
Raportin nettisivuilla hoetaan demokratiaa, mutta rivien välistä voi lukea, että Rooman klubi ajaa kaikkea muuta. Päätöksentekoon viitataan esittämällä muutoksen ja ajattelun esikuviksi Black Lives Matter ja Fridays for Future -liikkeitä ja uudeksi poliittiseksi voimaksi ehdotetaan – aivan kuten lakia järjestelmällisesti rikkova Elokapina – demokraattisen prosessin ohittavia "kansalaisraateja".

Raati on ruma sana. Neuvosto soittelee sielun herkimpiä kieliä nätimmin!
*** Patria o muerte! ***

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 318
  • Liked: 5066
  • Missä neon vaihtuu puuhun
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11742 : 06.02.2023, 14:36:07 »
Tiedemiesten tulisi välttää tällaista kielenkäyttöä, sillä se vaikuttaa muille tahallisena dramatisointina.

Puhummeko nyt tosiaan tiedemiehistä eikä jostain perseenreijistä jotka ovat yhteiskunnan ongelmajätettä ?
Käsittääkseni oikeiden tiedemiesten ei tarvitse olla valehtelijoita.

Koitan käydä tätä keskustelua haukkumatta muita. Eihän tuo pelotteluparlee yhtään ongelmaa ratkaise.
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 318
  • Liked: 90
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11743 : 06.02.2023, 17:43:32 »
CO2:n määrä ilmakehässä on kuitenkin niin mikroskooppisen pieni ettei se voida väittää olevan dominoiva tekijä sinänsä muutenkin erinomaisen pienessä lämpenemisessä (n. 0,01 C / vuosi), jos tuntemattomia tekijöitä on olemassa.

Pieneltähän se CO2:n 0,04% osuus ilmakehästä tietysti tuntuu. Mutta eipä tätä asiaa pitäisi kenenkään tunteiden tai tuntemusten varassa ratkaista. Kasvihuoneilmiötä tutkineille varhaisille tutkijoillekin tuli yllätyksenä se, miten iso hiilidioksidin efekti on. Nykyäänhän ja jo kohta puoli vuosisataa sitä on laskettu käyttämällä säteilylaskelmia, jotka perustuvat absorbtiotietokantoihin, ilmakehän kerrostuneisuutta ja kaasujen pystyprofiileja koskeviin mittauksiin ja hyvin tunnettuihin luonnonlakeihin. Näillä voidaan laskea hiilidioksidipitoisuuden kasvun omalämmitysvaikutus, joka on pitoisuuden kaksinkertaistuessa muuten nykyisen kaltaisessa ilmakehässä hieman yli yksi astetta (muu lämpeneminen pitoisuuden kaksinkertaistuessa tulee palaute-efekteistä).

Hiilidioksidilisäyksen lämmittävä efektihän kääntyy logaritmiseksi vasta kun on saavutettu pitoisuus n. 30 ppm ja pysyy sellaisena pitoisuuteen 800 ppm asti. Pitoisuuden kasvaessa tästä efekti muuttuu super-logaritmiseksi. Tämä siis tarkoittaa sitä, että alussa todella pienillä pitoisuudenlisäyksillä on raju efekti, melkein uskomattomalta tuntuva, ja yli 800:n mentäessä tapahtuu myös mielenkiintoisia asioita.

Miten raju hiilidioksidin lämmittävä efekti pienillä pitoisuuksilla on, kun pitoisuus kasvaa? Viestini kuvio on tutkimuksesta Zhong & Haigh (2013):

https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wea.2072

Tutkimuksessa tehdyt laskelmat osoittavat, että kun hiilidioksidin pitoisuus (muutoin) Maan ilmakehän kaltaisessa ilmakehässä on 0, ilmakehän ulkorajalta poistuvan lämpösäteilyn spektri on kuvassa vaaleansinisellä esitetyn kaltainen. Pitoisuuden lisäys nollasta arvoon n. 1,5 ppm (ei ollut kirjoitusvirhe, se tosiaan on vain 1,5 ppm) tuottaa vihreällä kuvatun tilanteen. Pitoisuuden kaksinkertaistuminen artikkelin kirjoitushetkellä vallinneesta pitoisuudesta 389 ppm arvoon 778 ppm tuottaa poistuvan lämpösäteilyn spektrissä violetilla kuvatun tilanteen ja kirjoitushetken tilanne arvolla 389 ppm on kuvattu mustalla.

Yhtä järjenvastaiselta kuin se, että pitoisuuden kasvu 0 ppm -> 1,5 ppm voisi tuottaa noin ison efektin tuntuu se, että pitoisuuden kasvu artikkelin aikaisesta kirjoitushetken arvosta 389 ppm arvoon 32 x 389 = 12448 ppm ei sitten tuotakaan sen suurempaa efektiä kuin tuo punaisella merkitty tilanne, ja efekti käyttäytyy spektrin eri kaistoilla hyvin eri tavoin.

Eli eipä tämä hiilidioksidin lisäyksen lämmittävä efekti mene ollenkaan niin kuin puhtaalla maalaisjärjellä voisi asiaa ajatella. Epäillähän näitä tuloksia aina saa ja pitääkin, mutta sen verran nöyryyttä pitää olla monen tutkijasukupolven työn edessä, että vasta sitten kun näistä laskelmista ja niiden taustalla olevista tietokannoista ja luonnonlaeista (tai pikemminkin tutkijoiden käsityksissä näistä luonnonlaeista) pystyy spesifisti esittämään virheet, voi ruveta pitämään suurempaa ääntä asiasta. Ja tietysti kannattaakin pitää ääntä, jos kohtalokkaita virheitä onnistuu löytämään. Niiden virheiden löytäjä on hetkessä miljardööri, jos pelaa korttinsa oikein ja myy tulokset fossiilibisnekselle ja -valtioille.

Nyt menossa olevan lämpenemisen "vähäisyydestä", jota tässä ketjussa on moni muukin yrittänyt hahmottaa rinnastamalla sitä vuodenaika- tai vuorokausivaihteluihin esimerkiksi Suomessa vielä yksi huomio. Globaali keskilämpötila on hyvin eri asia kuin paikalliset lämpötilat ja niiden vaihtelu. Satoja tuhansia vuosia, ehkä jopa vuosimiljoonia jatkuneen glasiaali-interglasiaalivaihtelun aikana globaali keskilämpötila on nykykäsityksen mukaan vaihdellut vain 4-7 astetta.

Vain neljän asteen lasku on siis riittänyt siihen, että nykyisen Suomen  alue on ollut kokonaan jään peitossa. Ihan yhtä radikaaleja muutoksia on luvassa, jos nyt mennään neljä astetta ylöspäin. Onneksi se alkaa näyttää epätodennäköiseltä, mutta alle kahden asteen nyt menossa olevaa lämpenemistä tuskin saadaan rajattua. 

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 318
  • Liked: 90
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11744 : 06.02.2023, 18:52:13 »
Seikka, joka mielestäni myös on ohitettu liian heppoisesti on Milakovitchin syklien…vaikutus. Ilmastoalarmistit ovat käytännössä dumpanneet koko aiheen väittämällä syklien olevan merkityksettömiä vaikka sedimenttitutkimukset ovat osoittaneet niiden vaikuttavan ilmastoon. Samalla kuitenkin promillen murto-osan muutos CO2 pitoisuudessa väitetään vievän maapallon tuhoon. Suhtautuminen erinäisiin ilmaston muuttujiin vaikuttaisi olevan vähintäänkin valikoivaa.

Ihan hyvä huomio, että Milankovićin jaksoista ja niihin liittyvistä pohjoisen pallonpuoliskon insolaatiovaihteluista pitäisi puhua enemmän. Tähän nimittäin liittyy ilmastokeskustelussa todella paljon väärinkäsityksiä. Olen postannut tänne muutaman viestin asiaan liittyen ketjuun Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg, ja niitä voi käydä katsomassa ainakin ko. ketjun sivulta 146.

Mutta kirjoitan nyt myös tässä lyhyesti noista jaksoista, insolaatiosta ja sen merkityksestä nyt menossa olevan lämpenemisen kannalta. Aurinkokunnan taivaankappaleiden liike ja massa vaikuttavat Maan ja Auringon muodostaman järjestelmän geometriaan siten, että maapallolle tulevan auringonsäteilyn alueellinen ja ajallinen jakautuminen ja jossain määrin (mutta vähäisesti) myös sen määrä vaihtelee. Olennaista ilmaston kannalta näyttää olevan se, miten pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisimman osan kesäaikaan saaman säteilyn ”määrä” (oikeastaan säteilyvuon intensiteetti) vaihtelee.

Viimeisten satojen tuhansien vuosien aikana, ehkä jopa yli kahden vuosimiljoonan aikana tuo vaihtelu on tuottanut laajoja jäätiköitymisiä ja niiden välisiä lämpimiä välikausia, joiden lämpötilaero on globaalisti ollut 4-7 astetta. Tämä on kuitenkin riittänyt siihen, että esimerkiksi nykyisen Suomen alue on välillä ollut paksujen jäämassojen alla ja välillä selvästi nykyistä lämpimämpi.

Kaikkea tähän vaihteluun liittyvää ei täysin ymmärretä. Mutta nuo geometriamuutokset ja sitä kautta insolaatiomuutokset voidaan rekonstruoida, kuvata ja ennustaa astronomisen tarkasti miljoonien vuosien aikahaarukalla taakse- ja eteenpäin. Viestini ensimmäisenä liitetiedostona olevasta kuvasta näkyy Milankovićin insolaation ja Etelämantereen yhden paikan lämpötilan kehitys ajan funktiona. Kuten todettua, tuolla on epäjatkuvuutta, mutta suurimmaksi osaksi näissä kahdessa muuttujassa on selvää yhteisvaihtelua.

Nyt menossa olevan lämpenemisen kannalta mielenkiintoisinta on se, että kuten kuviosta näkyy, pohjoisen pallonpuoliskon keskikesän insolaatio kääntyi laskuun jo n. 10 000 vuotta sitten. Kuviosta näkyy myös se, että jonkin verran tämän jälkeen ilmasto alkoi kylmetä. Tämä näkyy selvästi niissä globaalin keskilämpötilan rekonstruktiotutkimuksissa, joissa suurin osa prokseista on pohjoiselta pallonpuoliskolta ja kesältä, eikä tätä korjaavaa painotusta ole tehty (esim. Marcott et al. 2013, Kaufmann et al. 2020, näiden päätulokset viestini toisessa liitetiedostossa). Milankovićin insolaation kääntyessä laskuun ilmasto alkoi viiveellä kylmetä.

Nyt tulee sitten se tärkein seikka: ilmaston pitäisi vieläkin kylmetä tämän luonnollisen syklin vaikutuksesta. Insolaation lasku on koko ajan hidastunut, mutta sen kylmentävän efektin pitäisi edelleen näkyä, ja kylmenemisen hidastumisen pitäisi näkyä vasta tuhansien vuosien viiveellä. Tämän jälkeen ilmaston pitäisi hieman lämmettä insolaation kasvaessa, mutta uusi kylmeminen alkaisi geologisessa mittakaavassa pian, ja seuraavan jäätiköitymisen pitäisi näkyä selvästi jo 50 000 vuoden päästä.

Nyt ilmasto kuitenkin lämpenee nopeasti, vaikka sen siis pitäisi Milankovićin syklien vaikutuksesta kylmetä, ja itse asiassa jo tuossa ensimmäisessä viestini liitetiedostossa näkyvässä insolaation laskun jälkeisessä kylmenemisessä on silmiinpistävää se, että se on paljon vähäisempää kuin esimerkiksi 80 000 – 70 000 vuotta sitten, vaikka insolaatio silloinkin laski yhtä nopeasti.

Miksi näin? Nykyiselle lämpenemiselle, joka siis kumosi tämän pitkään jatkuneen syklin on ilmeinen selitys: ihmiskunta voimisti kasvihuoneilmiötä teollistumisen alettua niin paljon, että sinänsä varsin heikko Maa-Aurinkogeometrian muutos ei enää pystynyt kylmentämään ilmastoa. Ilmakehän hiilidioksidilla on tähän liittyen myös vahva rooli siinä, miksi viestini ensimmäisessä kuvassa näkyvää glasiaali-interglasiaalivaihtelua ei ole esiintynyt kymmeniä miljoonia vuosia maapallon historiassa: vasta kun hiilidioksidipitoisuus hitaasti laski esiteolliselle tasolle, nuo pienet muutokset em. geometriassa pystyivät tuottamaan jäätiköitymistä. Toki myös Etelämantereen sijainnin muutoksella on tässä roolinsa.

Ja nyt näyttää siltä, että ihmiskunta on lykännyt jo kohtalaisessa vauhdissa olevaa jäätiköitymistä kasvihuonekaasupäästöillään 50 000 vuotta, yli 100 000 vuoden päähän.

Eli emme ole nyt palautumassa ”jääkaudesta”; uusi jäätiköityminen lähti käyntiin jo tuhansia vuosia sitten, mutta ilmakehän koostumuksen muutos pysäytti sen ja alkoi tuottaa lämpenemistä. Tämä on tietysti hyvä syy jättää Milankovićin syklit ja insolaatio syrjään, kun puhutaan nyt menossa olevasta lämpenemisestä. Niiden pitäisi juuri nyt kylmentää ilmastoa, mutta kasvihuoneilmiön voimistuminen kumoaa niiden kylmentävän vaikutuksen. Lisäksi niiden efekti on niin hidas, että vaikka syklit olisivatkin nyt juuri lämmittäviä, ne eivät mitenkään voisi lämmittää ilmastoa näin nopeasti.

Hiilidioksidi kuitenkin liittyy näihin sykleihin vielä kahdella tavalla. Milankovićin alkuperäinen teoria oli se, että jäätiköitymiset ja lämpimät välikaudet vuorottelisivat pallonpuoliskoittain: silloin kun pohjoinen puolisko olisi jään peitossa, eteläisellä puoliskolla olisi lämmin kausi ja päinvastoin. Näin ei kuitenkaan ole ollut paleoklimatologisen evidenssin perusteella. Kylmät kaudet ja lämpimät välikaudet ovat olleet globaaleja.

Miten tämä on mahdollista, jos insolaation perusteella pallonpuoliskojen jäätiköitymisen ja lämpenemisen vuorottelu olisi todennäköisintä? Ilman hiilidioksidin lämmittävää efektiä tämä ei luultavasti olisi selitettävissä. Kun pohjoisella pallonpuoliskolla jäätiköt ovat alkaneet sulaa ja meret lämmetä ja paljastua merijään alta, sekä maa-alueilta että meristä on päässyt ilmakehään lisää hiilidioksidia (ja myös metaania). Tämä on entisestään lämmittänyt ilmastoa ja tuottanut sellaisen lämpötilavaihtelun, johon pelkät geometriamuutokset eivät olisi yksin pystyneet. Koska pitkäikäiset kasvihuonekaasut sekoittuvat nopeasti maapallon ilmakehässä, niiden pitoisuuden nousu on lämmittänyt myös eteläistä pallonpuoliskoa. Oma roolinsa tässä on varmasti ollut myös albedomuutoksilla ja merivirroilla, mutta ilman hiilidioksidin lämmittävää efektiä glasiaatioiden ja interglasiaalien vaihtelu ei olisi voinut olla niin voimakasta kuin se nykytiedon perusteella on ollut. Hiilidioksidi siis on sekä seurannut lämpenemistä että aiheuttanut lisää lämpenemistä, ja samoin tietysti metaani.

Yhteenvetona:
-Milankovićin syklit eivät nyt lämmitä ilmastoa. Niiden pitäisi juuri nyt kylmentää ilmastoa
-ihmiskunta on kasvihuonekaasupäästöillään katkaissut luonnollisen kylmentävän syklin, ja lykännyt seuraavan laajan jäätiköitymisen yli 50 000 vuotta pidemmälle kuin se luonnollisesti olisi ilmentynyt
-Milankovićin syklit eivät olisi voineet tuottaa viimeisten satojen tuhansien tai jopa miljoonien vuosien glasiaatio-interglasiaalivaihtelua, ellei hiilidioksidin ja metaanin palaute-efekti olisi voimistanut niiden vaikutusta. Milankovićin sykleillä ei ole ollut juuri mitään efektiä maapallon ilmastoon, ennen kuin pitkäikäisten kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä laski tarpeeksi alas.

Ja ihan viimeisenä twistinä mielenkiintoinen hypoteesi. Miksi yli 10 000 vuotta sitten alkanut Milankovićin insolaation laskun kylmentävä vaikutus jäi huomattavasti pienemmäksi kuin esimerkiksi 80 000 – 70 000 vuotta sitten? Ihan hyvä hypoteesi tämän selitykseksi on se, että ihmiskunta aloitti maanviljelyn, ja tämä sai ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvamaan juuri sen verran, että Maa-Aurinkogeometrian muutokset eivät enää vaikuttaneet niin voimakkaasti kuin aikaisemmin. Viestini kolmannessa liitetiedostossa näkyy ilmakehän CO2-pitoisuuden kehitys 10 000 vuoden ajalta ja tuo pieni nousu maanviljelyn yleistyessä nopeasti. Tämä on tosin vielä hypoteesi, mutta ehkäpä tästä kuullaan lisää, kun ilmastomallit ja paleoklimatologia kehittyvät.

Kukaan ilmastotutkija ei muuten ole väittänyt, että nyt menossa oleva lämpeneminen tuhoaisi maapallon, hävittäisi elämän tai edes ihmiskunnan. 

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 869
  • Liked: 31380
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11745 : 06.02.2023, 22:25:10 »
Tunsin kyllä Milankovichin syklien idean, mutta kiitos selostuksesta kuitenkin.

Kaikkea tähän vaihteluun liittyvää ei täysin ymmärretä.

Niin, tämähän on juuri ongelman ydin. Kaikkea ei tiedetä, mutta silti tiedetään, että promillen murto-osan nousu CO2:ssa tuhoaa planeetan.

Lainaus
Nyt menossa olevan lämpenemisen kannalta mielenkiintoisinta on se, että kuten kuviosta näkyy, pohjoisen pallonpuoliskon keskikesän insolaatio kääntyi laskuun jo n. 10 000 vuotta sitten. Kuviosta näkyy myös se, että jonkin verran tämän jälkeen ilmasto alkoi kylmetä. Tämä näkyy selvästi niissä globaalin keskilämpötilan rekonstruktiotutkimuksissa, joissa suurin osa prokseista on pohjoiselta pallonpuoliskolta ja kesältä, eikä tätä korjaavaa painotusta ole tehty (esim. Marcott et al. 2013, Kaufmann et al. 2020, näiden päätulokset viestini toisessa liitetiedostossa). Milankovićin insolaation kääntyessä laskuun ilmasto alkoi viiveellä kylmetä.

Nyt tulee sitten se tärkein seikka: ilmaston pitäisi vieläkin kylmetä tämän luonnollisen syklin vaikutuksesta.

Yleisellä tasolla voi todeta, että lämpötilaa seuraa M-syklejä, mutta on selvä, ettei ne ole ainoa määräävä tekijä etenkin kun resoluutiota kasvatetaan (tarkastellaan lyhyempiä jaksoja).

Graafistasi nimittäin näkyy, että lämpötila ei aina seuraa M-syklejä erityisen tarkkaan vaan syklien ja lämpötilan välillä on heittoa molempiin suuntiin. Esimerkiksi kohdassa n. -210 000 vuotta lämpötila laski selvällä viiveellä verrattuna auringon säteilyyn. Toisaalta on lukuisia kohtia, joissa säteily on minimissään mutta lämpötila on noususuuntainen. Välillä -130 000 - -180 000 vuotta on myös huomattavaa irtautumista syklien ja lämpötilan välillä. Graafistasi näkyy myös, että lämpötila sahaa edes takaisin M-syklien sisällä muuttuen molempiin suuntiin ihan riippumatta M-syklin trendistä.

Kysymys kuuluukin, miten voidaan varmuudella väittää, että käyrän loppupää eli lähimenneisyys ei ole lämpötilan osalta samanlainen viive kun vaikkapa 210 000 vuotta sitten ja miksi 100 viimeisen vuoden yhden asteen lämpötilan nousu on varmuudella hiilidioksidista johtuva kun graafista näkee, että samanlaisia lyhyitä nousujaksoja on ollut satoja tai tuhansia kappaleita graafin aikajakson aikana?

Ja jos vielä täsmennän, miten voidaan varmuudella väittää, että nimenomaan ihmisen tuottama hiilidioksidi on ratkaiseva jos nousujaksoja on ollut valtava määrä ilman ihmisen vaikutusta?

Lainaus
Nyt ilmasto kuitenkin lämpenee nopeasti

Ilmasto ei lämpene nopeasti jos lämpötila nousee n. 1/100 asteen vuodessa. Graafistasi voisi myös arvailla, että lämpenemisen nousu saattaa loppua koska tahansa perustuen juuri historiallisen lämpötilan nopeaan vaihteluun edes takaisin.

Lainaus
Miksi näin? Nykyiselle lämpenemiselle, joka siis kumosi tämän pitkään jatkuneen syklin on ilmeinen selitys: ihmiskunta voimisti kasvihuoneilmiötä teollistumisen alettua niin paljon, että sinänsä varsin heikko Maa-Aurinkogeometrian muutos ei enää pystynyt kylmentämään ilmastoa.

Mitään tällaista johtopäätöstä ei voi vetää ainakaan graafistasi. Tarkastelujakso, johon ilmastomuutoskeskustelussa vedotaan on aivan liian lyhyt (n. 100-150 vuotta), jotta se millään lailla ennustaisi pysyvää trendiä suuntaan tai toiseen.

Ei yksinkertaisesti ole uskottavaa vedota käyrän loppupään muutamiin vuosiin ja väittää, että ne ennustaisi pitkän ajan trendiä kun samanlaisia ei-ennustavia vaihteluja on historiallisesti valtava määrä.

Lainaus
Ja ihan viimeisenä twistinä mielenkiintoinen hypoteesi. Miksi yli 10 000 vuotta sitten alkanut Milankovićin insolaation laskun kylmentävä vaikutus jäi huomattavasti pienemmäksi kuin esimerkiksi 80 000 – 70 000 vuotta sitten? Ihan hyvä hypoteesi tämän selitykseksi on se, että ihmiskunta aloitti maanviljelyn, ja tämä sai ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvamaan juuri sen verran, että Maa-Aurinkogeometrian muutokset eivät enää vaikuttaneet niin voimakkaasti kuin aikaisemmin.

Hypoteesi tuskin on totta. Organisoitu maanviljely alkoi arviolta noin 12 000 vuotta sitten, mutta se oli todella pientä hyvin pitkään, kuten oli ihmiskuntakin, arviolta muutama miljoona ihmistä. Olihan merkittävä osa ihmisistä tuohon aikaan vielä metsästyksen varassa.

Jos CO2 väitetysti nyt nousee niin, että lämpötila nousee vaivaisen asteen 100 vuodessa, niin lienee selvä, että kun ihmismäärä oli promille nykyisestä eikä mitään relevanttia teollista toimintaa ollut, jääkausia ei pysäytetty pelkällä maanviljelyllä. CO2:n nousu sen ajan maanviljelyllä olisi yksinkertaisesti alle kaikkien mittausarvojen ja olisi hukkunut minkä tahansa metsäpalon lukemiin.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 456
  • Liked: 4716
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11746 : 07.02.2023, 01:27:16 »
Onko vihervasemmisto kommunismissa uitettu rakki, jonka tavoite edelleen on työväenluokan diktatuuri ? Ilmastohysteria on heikoin faktoin lietsottu pelkotila, joka kurjistaa meitä.
Valtapeliään pelaavat politrukkimme haluavat palauttaa Suomen vuoteen 1952. Suomme on jo julistettu ei-uusiutuviksi. Ja VITUT!. Ruotsin suot uusiutuvat ja niitä saa vapaasti hyödyntää. Norjan öljyvarat saa vapaasti pumpata, ilmeisesti kuuluvat uusiutuviin luonnonvaroihin.
Pakko elää vanhaksi, haluan nähdä uuden hallituksemme johdossa POP-idoli Milla Magian perseilemässä, ja Eurooppaministerinä vertatihkuvine huulineen Vampyrellan hokemassa mantraansa "Oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista”.
Jos minulla olisi valta, palaisin mielelläni vuoteen 1952.

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 111
  • Liked: 20609
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11747 : 07.02.2023, 14:17:10 »
Yhtä järjenvastaiselta kuin se, että pitoisuuden kasvu 0 ppm -> 1,5 ppm voisi tuottaa noin ison efektin tuntuu se, että pitoisuuden kasvu artikkelin aikaisesta kirjoitushetken arvosta 389 ppm arvoon 32 x 389 = 12448 ppm ei sitten tuotakaan sen suurempaa efektiä kuin tuo punaisella merkitty tilanne, ja efekti käyttäytyy spektrin eri kaistoilla hyvin eri tavoin.

Eli eipä tämä hiilidioksidin lisäyksen lämmittävä efekti mene ollenkaan niin kuin puhtaalla maalaisjärjellä voisi asiaa ajatella. Epäillähän näitä tuloksia aina saa ja pitääkin, mutta sen verran nöyryyttä pitää olla monen tutkijasukupolven työn edessä, että vasta sitten kun näistä laskelmista ja niiden taustalla olevista tietokannoista ja luonnonlaeista (tai pikemminkin tutkijoiden käsityksissä näistä luonnonlaeista) pystyy spesifisti esittämään virheet, voi ruveta pitämään suurempaa ääntä asiasta. Ja tietysti kannattaakin pitää ääntä, jos kohtalokkaita virheitä onnistuu löytämään. Niiden virheiden löytäjä on hetkessä miljardööri, jos pelaa korttinsa oikein ja myy tulokset fossiilibisnekselle ja -valtioille.

Hämmentävää, olen kirjoittanut tuosta logaritmisuudesta aiemmin, mutta ilmeisesti ohitit sen olankohautuksella, kun se joko ei osunut maailmankuvaasi, tai se meni yli ymmärryksesi. Mutta miten boldaamani lause osuu seuraavan kanssa yksiin?

Kukaan ilmastotutkija ei ole väittänyt, että kasvihuoneilmiön voimakkuus (jota hiilidioksidi olennaisesti säätelee) olisi ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä. Sen sijaan aivan valtaosa ilmastotutkijoista on väittänyt, että ihmiskunnan päästöjen eksponentiaalisen kasvamisen seurauksena lämpötila (olipa se sitten pinta- tai alatroposfäärin lämpötila, josta UAH kertoo) kasvaa lineaarisesti, kunhan tarkasteluväli on niin pitkä, että ilmaston sisäinen vaihtelu kumoaa itsensä. Eksponentiaalisesti kasvavien syötearvojen syöttö logaritmisesti vastaavaan järjestelmään aiheuttaa lineaarisen kasvun vasteessa eli tässä tapauksessa lämpötilassa. 

Kun ajatellaan että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee rcp 8.5:ssä, tasoon 1250ppm joka aiheuttaa lämpötilan nousua 3,2 - 5,4°C, näiden suurten ilmastotieteilijöiden valtaosan mukaan, niin ei se kovin lineaariselta näytä jos lämpötila joka väitetysti on noussut 150 vuodessa noin 1,5°C, nousisi alle 80 vuodessa 1,7 - 3,9°C.

Mutta jännää että nyt hiilidioksidi joka olennaisesti säätelee kasvihuoneilmiön voimakkuutta, muuttuukin logaritmisesta super logaritmiseksi.

Onneksi skeptikot ovat todenneet jo vuosia sitten että ensimmäiset 200 ppm, aiheuttaa suuremman lämpenemisen kuin seuraavat 2000ppm, näemmä se on siellä alarmistipuolellakin pikkuhiljaa menossa jakeluun, tietenkin vasta pakon edestä ja selitellen pois aiemmat väitteet. jännää kuinka se toimii.
« Viimeksi muokattu: 07.02.2023, 21:53:21 kirjoittanut mannym »
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 318
  • Liked: 90
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11748 : 07.02.2023, 20:31:51 »
Tarkastelujakso, johon ilmastomuutoskeskustelussa vedotaan on aivan liian lyhyt (n. 100-150 vuotta), jotta se millään lailla ennustaisi pysyvää trendiä suuntaan tai toiseen.

Tähän väitteeseen ”tarkasteltu jakso (lämpeneminen teollistumisen alusta nykyhetkeen) on liian lyhyt, jotta siitä voisi tehdä päätelmää P1 tai P2 jne. törmää nykyään jatkuvasti. Ja väitettä viljelevät nimenomaan ilmastoskeptikot, eivät niinkään ilmastotutkijat. Kun väitteen esittävälle ilmastoskeptikolle esittää kysymykset

(1) miten pitkä tarkastelujakson pitäisi olla?

(2) miten lasket tai määräät tarvittavan minimipituuden?

Ensimmäiseen kysymykseen saa vastaukseksi melkein mitä vain väliltä [1000, 4 000 000 000] vuotta. Hatusta vedetty lukuja tietenkin, ja toiseen kysymykseen ei edes saa vastausta. Yllä siteeraamani jäsen Totin väite ja vastaavat väitteet on ja ovat kuitenkin kahdella, ehkä jopa vähän ristiriitaisella tavalla väärä tai vääriä.

Väitteen esittäjiltä unohtuu ennen kaikkea tämä: ne ilmastotutkijat, jotka ennustavat ilmaston lämpenemisen nyt jatkuvan, ellei CO2-ja muille kasvihuonekaasupäästöille tehdä mitään, ja jotka esittävät kovalla äänellä varoituksia nyt menossa olevasta lämpenemisestä, kyllä tuntevat ilmaston historian ja siihen liittyvät tapahtumat hyvin. Juuri ilmastotutkimushan on tuottanut sen tiedon, jonka perusteella jäsen Totti ja minä tiedämme, että aikaisemmin on ollut lämpimämpää kuin nyt ja myös enemmän hiilidioksidia ilmakehässä.

Niinpä kukaan ilmastotutkija ei vetoa pelkästään 100-150 vuoden tarkastelujaksoon väittäessään, että lämpeneminen nyt jatkuu, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei saada kuriin. He todellisuudessa vetoavat oikeastaan kaikkeen siihen tietoon, mitä tiede on meille ilmaston toiminnasta ja sen historiasta tuottanut.

Juuri kaiken sen tiedon perusteella tiedämme, että nyt menossa lämpenemistä EI VOI aiheuttaa
-ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu: se vain siirtää lämpöä paikasta toiseen, mutta ei tuota sitä

Saman tiedon perusteella tiedämme, että nämä tekijät
-eroosio
-laattatektoniikka ja sen mukanaan tuoma mannerten liike ja poimuttuminen ja näistä seuraavat muutokset
-Maa-Aurinkogeometrian muutokset, joiden pitäisi nytkin hitaasti kylmentää ilmastoa
-Auringon säteilytehon hidas kasvu sen ikääntyessä
eivät voi olla syyllisiä.

Juuri se tutkimus, mitä menneisyyden ilmastosta on tehty, kertoo meille sen, että nämä positiivista säteilypakotetta (osa aina ja osa joskus) aiheuttavat tekijät voidaan sulkea pois jo aikaskaalansa takia.

Ilmaston historian tutkimus paljon pidemmältä ajalta kuin viimeisen vajaan kahdensadan vuoden ajalta on puolestaan kertonut, että tekijät, jotka periaatteessa voisivat nostaa nopeasti lämpötilaa ovat
-Auringon säteilytehon nopea kasvu (liian pientä aiheuttaakseen nykyisen vaihtelun, ja se ei ole ainakaan kasvanut viimeisen puolen vuosisadan aikana)
-albedon nopea huonontuminen (ei tapahdu itsestään, eikä sitä ole havaittu, pikemminkin se on hieman parantunut viime vuosisatojen aikana)
-merivirtojen isot muutokset (ei ole havaittu) ja
-kasvihuoneilmiön voimistuminen.
Joten ilmaston historiaan liittyvä tieto auttaa taas yhdessä muun tieteellisen tiedon kanssa sulkemaan näistä pois kaikki muut paitsi kasvihuoneilmiön nopean voimistumisen, josta on toki muutakin evidenssiä kuin ilmakehän kasvanut hiilidioksidi- metaani- ja typpioksidulipitoisuus.

Siihen, miten vahvasti ilmastotutkijoiden käsitys siitä, että hiilidioksidi voi aiheuttaa voimakasta ja nopeaa lämpenemistä ja tekee sitä nyt nojaa tietoon ilmaston historiasta, ei oikein törmää, jos hakee kaiken asiaan liittyvän tietonsa skeptikkosivuilta, -videoilta tai ylipäätään maallikoiden käymästä keskustelusta.

Suosittelen vilpittömästi kaikille asiasta todella kiinnostuneille viestini ensimmäisen kuvan oppikirjaa, jossa ilmaston pitkä historia ja eri tekijöiden rooli maapallon pintalämpötilan määräämisessä käydään systemaattisesti läpi ennen kaikkea ilmakehän näkökulmasta. Tuo on myös erinomainen esitys siitä, miten ilmastojärjestelmän keskeinen osa, ilmakehä, toimii. Sisältövaroituksena tietysti täytyy sanoa, että kirjan lukemalla huomaa, miten keskeinen rooli nimenomaan hiilidioksidilla on ilmaston lämpötilan säätelyssä.

Toinen erinomainen ja nopeammin läpikäyty lähde on tämä videoitu luento:

https://www.youtube.com/watch?v=ujkcTZZlikg&t=1212s

Luennossa Richard Alley, Yhdysvaltojen tiedeakatemian akateemikko kertoo hyvin yleistajuisesti, mikä lämpötilaheilahteluja ilmaston historiassa on aiheuttanut, ja kuten otsikosta - 4.6 Billion Years of Earth’s Climate History: The Role of CO2 – voi arvata, hiilidioksidilla on tässä Alleyn mukaan valtava merkitys. Hän on sikäli mielenkiintoinen asiantuntija tässä aiheessa, että kun hän suoritti perustutkintoa, hiilidioksidin merkitystä ei paleoklimatologiassa pidetty ilmaston vaihtelun kannalta kovin suurena. Tilanne kuitenkin muuttui täysin hänen työuransa aikana siihen pisteeseen, että nyt ilmaston historian voi suurelta osin sanoa olevan hiilidioksidin historiaa, kuten videosta käy ilmi. Juuri sen takia hänen perspektiivinsä asiaan on erittäin mielenkiintoinen. Luennossa on kovasti asiaa myös jäätiköitymisistä.

Sitten vielä tuosta hypoteesista, jonka mukaan maanviljelyn aloittaminen ja yleistyminen tuotti historiassa niin suuret kasvihuonekaasupäästöt, että ne osittain kumosivat Milankovićin kylmentäväksi kääntyneiden jaksojen vaikutuksen ja estivät jäätiköitymisen kunnollisen käyntiin lähtemisen viimeisten vuosituhansien aikana.
Hypoteesi tuskin on totta. Organisoitu maanviljely alkoi arviolta noin 12 000 vuotta sitten, mutta se oli todella pientä hyvin pitkään, kuten oli ihmiskuntakin, arviolta muutama miljoona ihmistä.
Tässä ei taaskaan pitäisi mennä tuntemuspohjalta hylkäämään hypoteeseja, eikä tietysti puoltamaankaan niitä.

Tämän ns. antropogeenisen hypoteesin esitti tietääkseni ensimmäisen kerran William Ruddiman vuonna 2003 ilmestyneessä artikkelissaan The atmospheric greenhouse era began thousands of years ago. Asiasta on ollut erimielisyyttä, ja olennainen kysymys on ollut se, ehtikö maanviljelyn aloittaneen ihmiskunnan varhaisista päästöistä niin iso osa imeytyä biosfääriin (ennen kaikkea soihin), että ilmakehään jäljelle jäänyt osa ei olisi voinut hillitä Milankovićin syklien kylmentävää vaikutusta.

Vuonna 2016 Ruddiman julkaisi artikkelin Geographic evidence of the early anthropogenic hypothesis jossa hän katsoo siihen mennessä aiheesta käytyä keskustelua. Vuodesta 2009 lähtien selvä enemmistö julkaistuista tutkimuksista puoltaa hänen mukaansa sitä käsitystä, että ihmiskunnan varhaiset kasvihuonekaasupäästöt heikensivät kiertoratapakotteen kylmentävää efektiä. Eivätkä ne päästöt tosiaan ihan vähäiset olleet. Viestini toinen kuva on em. artikkelista, ja vaikka CO2:n varhaisista päästöistä osa imeytyikin nopeasti biosfäärin nieluun, osa jäi ilmakehään, ja lisäksi erityisesti Aasiassa alkaneen riisinviljelyn johdosta myös metaanipäästöt kasvoivat huomattavasti.

Lisää tutkimusta asiasta tietysti tarvitaan.

Totesin edellä, että väite ”150 vuoden jakso lämpenemistä ei riitä siihen, että voitaisiin ennustaa lämpenemisen jatkuvan, johtuvan kasvihuonekaasupäästöistä tms.” on kahdellakin tapaa väärä. Ensimmäisen tavan – väitteen tai väitteiden taustalla on huomattavasti enemmän tietoa ilmaston historiasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä – esittelin jo edellä.

Toinen väärässä olemisen tapa on ehkä jopa vielä mielenkiintoisempi. Ilmastotutkija Chris Colose on esittänyt, että ilmastojärjestelmällä ei ole mitään sen omaan rakenteeseen perustuvaa ”oikeaa” tai riittävää aikaskaalaa. Jos ilmastojärjestelmän ulkoisia pakotteita ei esiintyisi, maapallon pintalämpötila oskilloisi tylsästi käyden välillä hieman keskiarvon yläpuolella ja välillä sen alapuolella, mutta mitään nousevaa tai laskevaa trendiä ei olisi. Täyden ja yksityiskohtaisen kuvan saaminen tästä oskillaatiosta vaatisi merten termohaliinikierron "täyden kierroksen" (n. 1000 vuotta), mutta koska lämpöä tai energiaa ei synny tyhjästä, tiedämme etukäteen, että oskillaatio pyörisi yhden ja saman keskiarvon ympärillä koko tämän ajan, jos mikään ulkoinen pakote ei vaikuttaisi.   

Pakotteet (ilmastojärjestelmän ulkoiset tekijät, jotka määräävät pidemmällä aikavälillä ilmakehän ylärajalla vallitsevaa säteilytasapainoa ja siten ilmastojärjestelmän energiatasetta) voivat tuottaa nousevia tai laskevia pidempiaikaisia (ja nyt puhutaan lyhyimmillään vain vuosikymmenistä tai sitä pidemmistä ajanjaksoista) trendejä. Kun näitä tarkastellaan, tarvittava aikaskaala riippuu täysin kyseisen pakotteen efektin nopeudesta. Kävin ne jo aikaisemmin karkeasti läpi tässä viestissä, ja jo sen perusteella voidaan suuri osa tekijöistä, jotka voisivat periaatteessa nyt lämmittää ilmastoa, sulkea efektiltään liian hitaina pois. Kasvihuoneilmiötä voimistavien päästöjen ja sitä kautta ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden kasvun efekti sen sijaan on todella nopea: sen toteamiseksi riittää vain vuosikymmenten aikaskaala.

Pelkkä aikajanan pituus ei sitä paitsi ollenkaan auta ymmärtämään sitä, mikä aiheuttaa joskus historiassa tapahtuneen tai nyt menossa olevan lämpenemisen, ja mitä seurauksia nykyisellä lämpenemisellä todennäköisesti on. Laitoin viestini kolmanneksi kuvaksi lämpötilarekonstruktion tutkimuksesta Westerhold, T. et al. (2020). An astronomically dated record of Earth’s climate and its predictability over the last 66 million years. Science. Vol 369, Issue 6509, pp. 1383-1387.

Siinä on uusin lämpötilarekonstruktio, joka menee 66 miljoonan vuoden päähän. Sitä voi istua tuijottamassa vaikka vuoden, eikä tuo kuvio silti yksin kerro mitään siitä, mikä noita kuviossa näkyviä muutoksia keskilämpötilassa on aiheuttanut, ja mikä aiheuttaa nykyisen lämpenemisen tai mitä seurauksia nyt menossa olevalla lämpenemisellä on. Vastaukset näihin kysymyksiin tulevat muun tyyppisestä tutkimuksesta, josta osassa ei tarvitse mennä ollenkaan ilmaston historiaan. Pelkästään hyvin viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella esimerkiksi tiedämme, että ainoastaan metaani ei voi olla tuossa kuviossa esiintyvästä vaihtelusta vastuussa, koska se häviää ilmakehästä suhteellisen nopeasti kemiallisissa reaktioissa. Tämän keksimiseksi ja ymmärtämiseksi ei kenenkään tarvitse mennä miljoonia vuosia historiaa taaksepäin, vaan se on pelkästään modernia kemiaa.

Jäsen Totin ansiokas vastaus minulle olisi ansainnut pääsisältönsä (miksi lämpenemisessä on pausseja ja kaoottisen oloista tai osin jaksollista vaihtelua) osalta paljon tätä paremman vastauksen, mutta kun pitää muitakin asioita vielä tänä iltana tehdä, tässä lyhyesti ilmaston sisäisen vaihtelun roolista lämpötilakehityksessä, ja siitä, miksi CO2-pitoisuuden kasvu ei aiheuta tasaista lämpenemistä. Se, että maapallon ilmastojärjestelmässä esiintyy sisäistä, ei-pakotettua vaihtelua, on käytännössä yleisesti hyväksytty fakta. Sitä tuottavat ennen kaikkea sellaiset oskilloivat ilmasto-ilmiöt, joissa lämpöä siirtyy joko merissä tai ilmakehässä eri paikkaan tai lämpöä siirtyy merten ja ilmakehän välillä. Nämä ilmiöt voivat hetkeksi nostaa tai laskea pintalämpötilaa, minkä takia pintalämpötila ei ole paras indikaattori sille, kertyykö ilmastojärjestelmään lämpöä. Tästä seuraa myös se, että koska ilmastojärjestelmän lämpösisältö ei näiden oskillaatioiden takia kasva, ne eivät voi tuottaa pitkäaikaista lämpenemistä. Jos ne voisivat tuottaa lämpöä, samaa ilmiötä olisi luultavasti mahdollista hyödyntää ihmiskunnan energiantuotannossa, ja kaikki huolemme energian riittävyydestä olisivat ohi.

Ulkoiset pakotteet, esimerkiksi
-jostain tulee ilmakehään lisää hiilidioksidia
-tulivuori purkautuu ja samentaa ilmakehää
-Auringon säteilyteho muuttuu
-mannerta siirtyy napa-alueelle ja sinne muodostuu pysyviä jäätiköitä
-poimuttuminen synnyttää isoja ylänköjä, jonne muodostuu pysyviä jäätiköitä
sen sijaan voivat tuottaa pitkäaikaista lämpenemistä (tai yhtä hyvin kylmenemistä, jos muutos vie asioita siihen suuntaan).

Ilmastotutkijat ovat jo pitkään tehneet ilmastomalleilla (unohdin sisältövaroittaa, mutta ilmastomalleille herkimmät jäsenet voivat lopettaa lukemisen tähän) mallikokeita, joissa on tehty kaksi ajoa:

(1) kaikki toteutuneet pakotteet ovat syötteenä mukana ja malli luo oman versionsa ilmaston sisäisestä vaihtelusta

(2) vain ei-ihmisperäiset pakotteet ovat syötteenä mukana ja malli luo oman versionsa ilmaston sisäisestä vaihtelusta

Tässä viestissä on IPCC:n viimeisen tiederaportin (AR6WG1, 2021) kuvio näiden kokeiden parviennusteen tuloksesta neljäntenä kuviona. Ilman ihmisperäisiä pakotteita ilmaston keskilämpötilan muutos huojuu molemmin puolin nollaa ja muutoksen nettosumma 1850-2019 on noin nolla.

Kuten jo aikaisemmassa viestissäni totesin, tämä ei mitenkään vie uskottavuutta siltä teorialta, että suurelta osin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun takia voimistunut kasvihuoneilmiö lämmittää toistaiseksi hyvin lineaarisen trendin mukaisesti ilmastoa. Vuotuiset heilahdukset syntyvät ilmaston sisäisestä vaihtelusta ja luonnollisten pakotteiden muutoksista (lähinnä tulivuorten efekti albedoon). Olisi itse asiassa vallan ihmeellistä, jos nuo ilmaston sisäiset vaihtelut ja luonnolliset pakotteet jotenkin synkronisoituisivat ihmiskunnan aiheuttaman hiilidioksidipitoisuuden lisäyksen kanssa niin, että tuloksena olisi täysin tasaisesti nouseva lämpötilan kuvaaja. Se varmaan edellyttäisi jonkinlaista älyllistä suunnittelijaa.           
« Viimeksi muokattu: 07.02.2023, 20:57:23 kirjoittanut Isagoge »

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 869
  • Liked: 31380
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11749 : 07.02.2023, 21:33:24 »
Ihan aluksi, yritä vastaa hieman lyhyemmin. Jos tarvitset tuhansia sanoja kertoakseen mielipiteesi, juttusi ei ole edes lähtökohtaisesti vakuuttava.

Tarkastelujakso, johon ilmastomuutoskeskustelussa vedotaan on aivan liian lyhyt (n. 100-150 vuotta), jotta se millään lailla ennustaisi pysyvää trendiä suuntaan tai toiseen.

Tähän väitteeseen ”tarkasteltu jakso (lämpeneminen teollistumisen alusta nykyhetkeen on liian lyhyt, jotta siitä voisi tehdä päätelmää x1 tai x2 jne.) törmää nykyään jatkuvasti. Ja väitettä viljelevät nimenomaan ilmastoskeptikot, ei niinkään ilmastotutkijat. Kun väitteen esittävälle ilmastoskeptikolle esittää kysymykset

(1) miten pitkä tarkastelujakson pitäisi olla?

Tarpeeksi pitkä muttei ainakaan 100 vuotta jos jääkaudet / lämpimät kaudet esiintyvät tuhansien vuosien välein.

Lainaus
(2) miten lasket tai määräät tarvittavan minimipituuden?

Riippuu määrittäjästä. Oma kantani tähän on, että jos ilmasto on muuttunut merkittävästi esim. viimeiset 100 000-200 000 vuotta, ei ole uskottavaa vetää johtopäätöksiä muutamista viimeisimmistä vuosista. Saat toki olla eri mieltä, mutta yleisesti ottaen trendejä ei ennakoida ennakoida käyttämällä promillen osia mittausjaksosta.

Lainaus
Juuri se tutkimus, mitä menneisyyden ilmastosta on tehty, kertoo meille sen, että nämä positiivista säteilypakotetta (osa aina ja osa joskus) aiheuttavat tekijät voidaan sulkea pois jo aikaskaalansa takia.

Sinun omiin käyriisi perustuen tällaista johtopäätöstä ei voi tehdä. Nykyisenkaltaisia muutoksia on ollut tuhansia ja nyt yhtäkkiä, juuri kun Euroopan vihervasemmistolaiset puolueet päättivät raivaa markkinatalouden pois sosialismin tieltä, valkeni, että lämpöyhtälön ratkaiseva tekijä onkin hiilidioksidi eli fossiilinen energia, joka on ollut lännen korkean elintason takeena.

Lainaus
Hypoteesi tuskin on totta. Organisoitu maanviljely alkoi arviolta noin 12 000 vuotta sitten, mutta se oli todella pientä hyvin pitkään, kuten oli ihmiskuntakin, arviolta muutama miljoona ihmistä.


Tässä ei taaskaan pitäisi mennä tuntemuspohjalta hylkäämään hypoteeseja, eikä tietysti puoltamaankaan niitä.


Ei pitäisikään, mutta argumenttini ei perustunut tunteeseen vaan realistiseen arvioon siitä, että muutama miljoona ihmistä ja heidän harvat pikkupellot ei voi pysäyttää jääkauden.

Lainaus
Tämän ns. antropogeenisen hypoteesin esitti tietääkseni ensimmäisen kerran William Ruddiman vuonna 2003 ilmestyneessä artikkelissaan The atmospheric greenhouse era began thousands of years ago.


Muistan kyllä, koska luin sen tuohon aikaan jostain tiedelehdestä.

Lainaus
Asiasta on ollut erimielisyyttä, ja olennainen kysymys on ollut se, ehtikö maanviljelyn aloittaneen ihmiskunnan varhaisista päästöistä niin iso osa imeytyä biosfääriin (ennen kaikkea soihin), että ilmakehään jäljelle jäänyt osa ei olisi voinut hillitä Milankovićin syklien kylmentävää vaikutusta.


Viljely tähän aikaan ei ollut lähimainkaan samanlaista kun nyt. Viljelys tapahtui käsin, lannoitetta ei juurikaan käytetty ja siltä osin kun käytettiin, ne oli käytännössä eläinten paskoja, jotka mätänivät muutenkin ruohikkoihin. Siemenet tulivat suoraan luonnosta eli olisivat kasvaneet paikallaan ilman ihmistäkin.

Viljely oli siis hyvin pitkään vain jo olemassa olevan kasviston ja lannoitteiden tiivistämistä pienemmälle alueelle, jossa se oli helpommin kerättävissä talteen. Mitään kovin paljon uutta ei siis syntynyt vaan kyse oli käytännössä kiertotaloudesta.

Nykyään tilanne on toinen kun käytetään koneita, lannoitteet ovat keinotekoisia ja areaalit viljelijää kohden ovat useita kokoluokkia suuremmat kun aikaisemmin, raivataan suuria metsä-alueita pelloiksi jne.

Lainaus
Vuonna 2016 Ruddiman julkaisi artikkelin Geographic evidence of the early anthropogenic hypothesis jossa hän katsoo siihen mennessä aiheesta käytyä keskustelua. Vuodesta 2009 lähtien selvä enemmistö julkaistuista tutkimuksista puoltaa hänen mukaansa sitä käsitystä, että ihmiskunnan varhaiset kasvihuonekaasupäästöt heikensivät kiertoratapakotteen kylmentävää efektiä.


"Selvä enemmistö" lienee se sama enemmistö, joka muutenkin haluaa uskoa CO2 hypoteesiin. Kaikki, joka tukee sitä, on tervetullutta "faktaa". Ei siis ihme, että Ruddimanin teesille löytyy runsaasti tukijoita. Mutta mitä se todistaa? Ei mitään!

Lainaus
Lisää tutkimusta asiasta tietysti tarvitaan.


Tuo on viikunanlehti. Esität viljelyn lämpövaikutukset tosiasiana, mutta jätät takaoven auki siltä varalta, että se ei ehkä olekaan totta. Olemme ilmeisesti kuitenkin samalla linjoilla, mitä tulee tutkimisen tarpeellisuuteen, mutta toisin kun sinä, en ole valmis vetämään ehdottomia johtopäätöksiä yhdestä poliittisesti korrektista hypoteesistä.

Lainaus
Jäsen Totin ansiokas vastaus minulle olisi ansainnut pääsisältönsä (miksi lämpenemisessä on pausseja ja kaoottisen oloista tai osin jaksollista vaihtelua) osalta paljon tätä paremman vastauksen, mutta kun pitää muitakin asioita vielä tänä iltana tehdä, tässä lyhyesti ilmaston sisäisen vaihtelun roolista lämpötilakehityksessä


Kirjoitit jo nyt aivan liikaa enkä jaksa vastaa kaikkeen koska se menee helposti asioiden toistamiseksi.

Pidän itseäni tieteellisesti avarakatseisena ja olen ehdottomasti valmis muuttamaan kantani tämänkin asian suhteen. Et kuitenkaan onnistunut vakuuttamaan minua siitä, että CO2 hypoteesi on totuus. Kirjelmäsi oli lähinnä auktoriteetteihin vetoamista ja erinäisiä yleistämisiä, joilla pyrit huitaista pois ongelmallisia asioita.

Vallitsevassa ilmastodiskurssissa takerrutaan yksinkertaisesti aivan liikaa lillukanvarsiin, liioitellaan valtavasti pieniä ilmiöitä, lakaistaan maton alle diskurssiin sopimattomia tekijöitä jne., jotta se olisi kokonaisuudessaan uskottava. Tilanne ei parane sillä, että populaaritieteessä pyritään pistämään jopa täysin arkisia tapahtumia kuten metsäpalot, myrskyt ja tulvat ilmastomuutoksen piikkiin.
Kutakuinkin kaikki ikävä, joka luonnossa tapahtuu, on nykyään ilmastomuutoksesta johtuvaa, ja tätä vakuutetaan jopa erinäisten väitetysti uskottavien tutkijoiden toimesta. Dramatisointi vetää osaltaan maton koko ilmastodiskurssiin ja sen tutkimuksen alta. Toki tästä voi syyttää median lööppiuutisointia, mutta ilmastotieteilijät ovat itse ruokkineet tätä ilmiötä, joten heidän voidaan katsoa olevan mukana dramatugiassa.

Ilmastomuutoksesta on tullut uusi "sosioekonomiset tekijät", jolla pyritään selittää kaikki ikävät yhteiskunnalliset ongelmat. Ja kuten sattumalta, molemmat hoituvat dumppaamalla loputtomasti verorahoja erinäisiin tukiin, projekteihin ja "siirtymiin".
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 111
  • Liked: 20609
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11750 : 07.02.2023, 22:34:11 »
Tähän väitteeseen ”tarkasteltu jakso (lämpeneminen teollistumisen alusta nykyhetkeen) on liian lyhyt, jotta siitä voisi tehdä päätelmää P1 tai P2 jne. törmää nykyään jatkuvasti. Ja väitettä viljelevät nimenomaan ilmastoskeptikot, eivät niinkään ilmastotutkijat. Kun väitteen esittävälle ilmastoskeptikolle esittää kysymykset

(1) miten pitkä tarkastelujakson pitäisi olla?

(2) miten lasket tai määräät tarvittavan minimipituuden?

Jos tarkastelee Ilmastotutkijoiden mielipidettä kuinka pitkä sen ajan tulisi olla, niin se on 15 vuotta mitattua ja 15 tulevaisuuteen pleikkarilla arvottua. Ilmastointitutkijat määräävät ja laskevat sopivan pituuden siten että se parhaiten palvelee heidän intressejään. Ei yhtään sen kummemmin.

Lainaus
Niinpä kukaan ilmastotutkija ei vetoa pelkästään 100-150 vuoden tarkastelujaksoon väittäessään, että lämpeneminen nyt jatkuu, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei saada kuriin. He todellisuudessa vetoavat oikeastaan kaikkeen siihen tietoon, mitä tiede on meille ilmaston toiminnasta ja sen historiasta tuottanut.

Paitsi, NASA, NOAA, IPCC ja näiden alaiset kummajaiset, kuten Hausfather ja kumppanit.

Lainaus
Juuri kaiken sen tiedon perusteella tiedämme, että nyt menossa lämpenemistä EI VOI aiheuttaa
-ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu: se vain siirtää lämpöä paikasta toiseen, mutta ei tuota sitä

Eikö? Kun sen saman tiedon perusteella tiedämme että vaihtelut menneiden lämpötilojen osalta ovat olleet suurempia ja nopeampia kuin mitä nyt 150 vuoden aikana on havaittu, ja että viimeisen 10 000 vuoden aikana on ollut useita nykyistä lämpimämpiä ajanjaksoja joista viimeinen päättyi palttiarallaa 600 vuotta sitten, jonka lämpötiloihin ei olla vieläkään päästy, kun metsää ei kasva paikoissa joissa silloin kasvoi yms. Niin juuri sen tiedon perusteella voimme todeta että sen lämpenemisen VOI TODELLAKIN AIHEUTTAA, ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Lainaus
Juuri se tutkimus, mitä menneisyyden ilmastosta on tehty, kertoo meille sen, että nämä positiivista säteilypakotetta (osa aina ja osa joskus) aiheuttavat tekijät voidaan sulkea pois jo aikaskaalansa takia.

Kertooko, kerrothan miten ne voidaan sulkea pois aikaskaalansa takia? Mielelläni kuulisin sen the tieteellisen selityksen johon nyt vetoat.

Lainaus
Ilmaston historian tutkimus paljon pidemmältä ajalta kuin viimeisen vajaan kahdensadan vuoden ajalta on puolestaan kertonut, että tekijät, jotka periaatteessa voisivat nostaa nopeasti lämpötilaa ovat
-Auringon säteilytehon nopea kasvu (liian pientä aiheuttaakseen nykyisen vaihtelun, ja se ei ole ainakaan kasvanut viimeisen puolen vuosisadan aikana)
-albedon nopea huonontuminen (ei tapahdu itsestään, eikä sitä ole havaittu, pikemminkin se on hieman parantunut viime vuosisatojen aikana)
-merivirtojen isot muutokset (ei ole havaittu) ja
-kasvihuoneilmiön voimistuminen.
Joten ilmaston historiaan liittyvä tieto auttaa taas yhdessä muun tieteellisen tiedon kanssa sulkemaan näistä pois kaikki muut paitsi kasvihuoneilmiön nopean voimistumisen, josta on toki muutakin evidenssiä kuin ilmakehän kasvanut hiilidioksidi- metaani- ja typpioksidulipitoisuus.

Eli Auringon säteilytehon muutosta jota on tutkittu lähes uskottavasti vasta muutama vuosikymmen, suljetaan pois koska, tuota niin...
Albedon muutokset joita ymmärretään ja on onnistuttu edes auttavasti mittaamaan vasta muutama vuosikymmen suljetaan myös pois koska, tuota niin...
Merivirtojen isot muutokset, joita ei vieläkään kyetä mittaamaan, eikä todentamaan suljetaan pois koska, tuota niin...

Kasvihuoneilmiön voimistumen, tätä et sulje pois vaikka sen perusteesi onkin että ilmakehä lämpenee nopeammin kuin maanpinta, vaikka nyt todellisuus onkin toinen, maanpinta lämpenee nopeammin kuin ilmakehä, mikä on kummallista. Kasvihuoneilmiöhän tapahtuu siinä 2 metrin korkeudessa tietenkin, sitä korkeammalle ei tarvitse mennä. Muuten mitä muuta evidenssiä siitä kasvihuoneilmiön nopeasta voimistumisesta on, kuin väitetyt hiildioksidi metaani ja typpioksiduulipitoisuudet? Kun hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ei ole nyt oleellisesti muuttunut vuosisatoihin. 280 - 400ppm lämmittävä vaikutus on IPCC:n mukaan +0,06°C. Metaanin tilavuus ilmakehässä on ollut pyöreästi 2ppm koko sen mittaushistorian ajan mitä meillä nyt on, joten niin...
Typpioksidin määrä ilmakehässä on noussut 19,2%, joka on huikean suuri määrä, ollen nyt sitten noin 0,33 ppm kun se ennen oli 0,28ppm. Huikea kasvu.

Lainaus
Siihen, miten vahvasti ilmastotutkijoiden käsitys siitä, että hiilidioksidi voi aiheuttaa voimakasta ja nopeaa lämpenemistä ja tekee sitä nyt nojaa tietoon ilmaston historiasta, ei oikein törmää, jos hakee kaiken asiaan liittyvän tietonsa skeptikkosivuilta, -videoilta tai ylipäätään maallikoiden käymästä keskustelusta.

Hmm, siihen ei myöskään törmää hausfatherin blogeista, ipcc:n raporteista, tai muista, aina jaksetaan kertoa kuinka ilmastomallit ennustavat, mutta muuten meh.

Lainaus
Suosittelen vilpittömästi kaikille asiasta todella kiinnostuneille viestini ensimmäisen kuvan oppikirjaa,

Suosittelen vilpittömästi kaikille lukemaan Isagogen ja meidän muiden välinen keskustelu aiheesta. Kun aihe muuttu Isagogelle kiusalliseksi, kuten alarmisteille yleensä käy kun todistustaakka käännetään oikein päin, niin hän siirtyy seuraavaan aiheeseen.


Lainaus
Ilmastotutkijat ovat jo pitkään tehneet ilmastomalleilla (unohdin sisältövaroittaa, mutta ilmastomalleille herkimmät jäsenet voivat lopettaa lukemisen tähän) mallikokeita, joissa on tehty kaksi ajoa:

(1) kaikki toteutuneet pakotteet ovat syötteenä mukana ja malli luo oman versionsa ilmaston sisäisestä vaihtelusta

(2) vain ei-ihmisperäiset pakotteet ovat syötteenä mukana ja malli luo oman versionsa ilmaston sisäisestä vaihtelusta

Tässä viestissä on IPCC:n viimeisen tiederaportin (AR6WG1, 2021) kuvio näiden kokeiden parviennusteen tuloksesta neljäntenä kuviona. Ilman ihmisperäisiä pakotteita ilmaston keskilämpötilan muutos huojuu molemmin puolin nollaa ja muutoksen nettosumma 1850-2019 on noin nolla.

Tässä on juuri se pihvi mikä on Kaikki toteutuneet pakotteet ovat syötteessä mukana kuten toteutuneet lämpötilatkin. Sitten mallia säädetään jotta sen takaperin ajo, eli hindcast osuisi mahdollisimman lähelle menneitä lämpötiloja. Mutta noita malliajoja ei tehdä ilman menneitä lämpötiloja. Minusta ainakin olisi todella mukava nähdä miten se malli käyttäytyisi jos sen vain annettaisiin arvata niihin kaikkiin tunnettuihin ja toteutuneisiin pakkotteisiin tukeutuen, mitä pallon lämpötila on. Mutta sellaista malliajoa emme näe, koska tämä nykyinen on juuri sopiva propagandan välineeksi.

Vähän kuin seurattaisiin viime vuosikymmenien hukkumiskuolemia kesäisin, ja sitten näytettäsiin kuinka niitä ei tapahtuisi kun otetaan malliajosta jäätelönsyönti pois kokonaan. Muistakaamme myös, IPCC:n "tiederaportti" on poliittisen tahon valikoimien tahojen kasaama läpyskä, jonka lopullisen versiot kirjoittavat poliitikot, jota ei ole vertaisarvioitu hyväksyttävästi yhdessäkään tieteellisessä julkaisussa. Jolloin se ei täytä edes sitä pientä tiedejulkaisulle asetettua rajaa, mikä on riippumaton vertaisarviointi. Nyt sen läpyskän ovat vertaisarvioineet, ne samat jotka ovat olleet sitä sisältöä kasaamassa ennen kuin poliitikot ovat viimeistelleet sen.

Siinä on jälleen osoitus siitä kuinka uskottava on plekkaritiede, joka ei ole falsifioitavissa, joka ei noudata tieteellistä metodia ja jonka ainoa argumentti on käytännössä auktoriteetti.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 318
  • Liked: 90
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11751 : tänään kello 07:00:19 »
Kirjoituksistani tosiaan tahtoo tulla aika pitkiä. Osittain tyylikysymys, osittain se johtuu siitä, että niissä kirjoituksissa, joihin otan kantaa, on yleensä aika paljon sellaista, josta voi tutkimuksen näkökulmasta olla eri mieltä. Mutta koska lyhyemmät tekstit ovat tietysti mukavampia lukea, tässä lyhyesti jäsen Mannymille muutama vastaus ja kysymys.

Kun sen saman tiedon perusteella tiedämme että vaihtelut menneiden lämpötilojen osalta ovat olleet suurempia ja nopeampia kuin mitä nyt 150 vuoden aikana on havaittu, ja että viimeisen 10 000 vuoden aikana on ollut useita nykyistä lämpimämpiä ajanjaksoja joista viimeinen päättyi palttiarallaa 600 vuotta sitten, jonka lämpötiloihin ei olla vieläkään päästy, kun metsää ei kasva paikoissa joissa silloin kasvoi yms. Niin juuri sen tiedon perusteella voimme todeta että sen lämpenemisen VOI TODELLAKIN AIHEUTTAA, ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Laitatko lähteet siihen tutkimukseen,  jonka perusteella "tiedämme" että ilmasto on aikaisemmin lämmennyt nopeammin kuin nyt, ja viimeisen kymmenen tuhannen vuoden sisällä on ollut useita jaksoja, jolloin on ollut lämpimämpää kuin nyt? Uusin globaalia keskilämpötilaa tarkastellut lämpötilatutkimus ei tue lainkaan noita väitteitä. Tässä viime vuonna ilmestynyt Erb ym. (2022), jonka päätulos on viestini ensimmäisessä kuviossa mustalla ja mukana kuviossa myös muut äskettäin ilmestyneet rekonstruktiot. Erityisesti Osman et al. 2021 (kuviossa punaisella) on tutkimus, jota pidetään koko vuoden ja koko planeetan osalta parhaana rekonstruktiona; aikaisemmissa kun on tahtonut ylikorostua kesäaika ja pohjoinen pallonpuolisko, jolloin ja jolla kylmentävä kiertoratapakote on näkynyt selvimmin.

Mikään näistä uusista tutkimusta ei tue väitteitäsi.
 
280 - 400ppm lämmittävä vaikutus on IPCC:n mukaan +0,06°C. Metaanin tilavuus ilmakehässä on ollut pyöreästi 2ppm koko sen mittaushistorian ajan mitä meillä nyt on, joten niin...

Saisinko lähteen tuohon väitteeseen siitä, mikä IPCC:n mukaan mielestäsi on tuon CO2:n pitoisuusmuutoksen lämmittävä vaikutus? Viestini kolmas kuvio on IPCC:n raportista AR6WG1 vuodelta 2021, ja siinä esitetään, että hiilidioksidin lämmittävä efekti pitoisuuden noustessa esiteollisesta arvosta 280 ppm vuoden 2019 arvoon 411 ppm on ollut hieman alle 1 astetta.

Mitä tulee metaanin pitoisuuden muutokseen, kaikki tutkimustieto viittaa siihen, että ihmiskunnalla on ollut siihen aika raju vaikutus. Tästä kertoo viestini toinen kuva. Nythän pitoisuus sitten on jo 1 920 ppb. Luultavasti korkein arvo yli 800 000 vuoteen. Palataan muuhun sellaiseen, mistä on järkevää keskustella myöhemmin.

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 111
  • Liked: 20609
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11752 : tänään kello 07:26:17 »
Laitatko lähteet siihen tutkimukseen,  jonka perusteella "tiedämme" että ilmasto on aikaisemmin lämmennyt nopeammin kuin nyt, ja viimeisen kymmenen tuhannen vuoden sisällä on ollut useita jaksoja, jolloin on ollut lämpimämpää kuin nyt?

Toki IPCC AR1 on sellainen, kuten suurin osa tieteellisestä julkaisusta ennen 1975. Jonka jälkeen alkoi ilmastotieteen vinoutuminen ja politisoituminen.

Lainaus
Uusin globaalia keskilämpötilaa tarkastellut lämpötilatutkimus ei tue lainkaan noita väitteitä. Tässä viime vuonna ilmestynyt Erb ym. (2022), jonka päätulos on viestini ensimmäisessä kuviossa mustalla ja mukana kuviossa myös muut äskettäin ilmestyneet rekonstruktiot.

Ai kun söpöä, kun vielä tällaisen löytäisi jossa proksit jatkuisivat alusta loppuun, jossa mentäisiin puhtaasti tieteen ei ennalta määrätyn lopputuloksen mukaisesti niin olisi varsin kiva.

Lainaus
Erityisesti Osman et al. 2021 (kuviossa punaisella) on tutkimus, jota pidetään koko vuoden ja koko planeetan osalta parhaana rekonstruktiona; aikaisemmissa kun on tahtonut ylikorostua kesäaika ja pohjoinen pallonpuolisko, jolloin ja jolla kylmentävä kiertoratapakote on näkynyt selvimmin.

Kuka sitä pitää koko vuoden ja planeetan osalta parhaana rekonstruktiona? Tämä juuri on se ongelma näissä mitä valitset. Ei tulos ja tutkimus mutta se auktoriteetti johon jatkuvasti vetoat.

Lainaus
Mikään näistä uusista tutkimusta ei tue väitteitäsi
.

Ei tietenkään, onhan se hyvä poimia vuosikymmeniä pilatun tieteen ja ennalta määriteltyjen tulosten aikakaudella "tutkimus" ja vedota siihen. Olet aivan samanlainen kuin aikanaan väki joka kovasti huusi etteivät mannerlaatat liiku ollenkaan tai ole olemassa. Etaboloitunut tiede saa "tutkimuksillaan" sellaisia "tuloksia" jolla etaboloitunut tiede tarvitsee pitääkseen yllä verhoa omasta erinomaisuudestaan.

Lainaus
Saisinko lähteen tuohon väitteeseen siitä, mikä IPCC:n mukaan mielestäsi on tuon CO2:n pitoisuusmuutoksen lämmittävä vaikutus?

Tottakai, IPCC Tar3 Chapter 6. Radiative Forcing of Climate Change: section 6.3.4 Total Well-Mixed Greenhouse Gas Forcing Estimate...

Siellä se on.

Lainaus
Viestini kolmas kuvio on IPCC:n raportista AR6WG1 vuodelta 2021, ja siinä esitetään, että hiilidioksidin lämmittävä efekti pitoisuuden noustessa esiteollisesta arvosta 280 ppm vuoden 2019 arvoon 411 ppm on ollut hieman alle 1 astetta.

Tottakai esitetään, mutta kerrothan kuinka sen hiilidioksidin logaritminen vaikutus, käy yhteen tuon esityksen kanssa? Ja kuinka se muuttuu lämpötilan muutos muuttuu lineaarisesti välillä 0-100, 0-200, 0-300, 0-400, 0-500 jne. Vai onko käynyt niin että selitys lämpenemiselle on haettu hiilidioksidista, varsinkin kun kyse on IPCC esityksestä, tahon jonka mandaatti ilmastonmuutoksen osalta on etsiä ihmisen vaikutusta siihen, ei kokonaiskuvaa.

Lainaus
Mitä tulee metaanin pitoisuuden muutokseen, kaikki tutkimustieto viittaa siihen, että ihmiskunnalla on ollut siihen aika raju vaikutus. Tästä kertoo viestini toinen kuva. Nythän pitoisuus sitten on jo 1 920 ppb. Luultavasti korkein arvo yli 800 000 vuoteen. Palataan muuhun sellaiseen, mistä on järkevää keskustella myöhemmin
.

Kaikki tutkimustieto että ihmiskunnalla on ollut raju vaikutus? 1920 osaa miljardista tai pyöristäen mittausvirheiden myötä suoraan 2 miljoonasosaan, niin koko mittaushistoria mitä oikeasti mitattu on mahtuu tuohon pyöristykseen. Onhan se kiva kertoa kuinka nousua on tapahtunut niin suuria lukemia prosentuaalisesti tai suurella graafilla. Mutta kun sen asettaa kontekstiin, sitä ei huomaa hälinästä. Lämpötilojakin esitetään sateisen sadas ja tuhannesosien tarkkuudella, vaikka tiedetään että Lapissa on eri lämpötilat kuin Oulussa, mutta Oulun mittaustulos riittää kertomaan Lapinkin lämpötilan. Kunhan vain oikein asetellaan...
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 111
  • Liked: 20609
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11753 : tänään kello 10:26:12 »
Koska on mukavaa höpötellä ja jakaa kauniita kirjoituksia, niin jaan edesmenneen Tim Ballin kirjoitusta IPCC:stä.

Lainaus
Lainaus
There is considerable confidence that climate models provide credible quantitative estimates of future climate change, particularly at continental scales and above. This confidence comes from the foundation of the models in accepted physical principles and from their ability to reproduce observed features of current climate and past climate changes. Confidence in model estimates is higher for some climate variables (e.g., temperature) than for others (e.g., precipitation). Over several decades of development, models have consistently provided a robust and unambiguous picture of significant climate warming in response to increasing greenhouse gases.

This is like saying that a soap box car is a good approximation of a Rolls Royce or a Ferrari. Their proof is that the soap box car appears to have some trace characteristics and moves down the road in the same direction – if it is on a hill.

Ball lyhyesti summaa juuri sen mikä ongelma ilmastointimalleissa on. Sen että ne yrittävät kuvantaa maailmaa, ja kuvantavat maailmaa hyvin joka ei ole kuitenkaan se maailma jossa elämme vaan puhtaasti maailma joka on siinä simulaatiossa sisällä.

Sitten on lainaus sähköpostista Hubert Lambilta joka perusti CRU:n ja katui jälkeenpäin mitä siitä tuli. Alkuperäinen tarkoitus oli hyvä.
Lainaus
“…it was clear that the first and greatest need was to establish the facts of the past record of the natural climate in times before any side effects of human activities could well be important.”

Ja kuinka asiat menivät puihin.
Lainaus
My immediate successor, Professor Tom Wigley, was chiefly interested in the prospects of world climates being changed as result of human activities, primarily through the burning up of wood, coal, oil and gas reserves…” “After only a few years almost all the work on historical reconstruction of past climate and weather situations, which first made the Unit well known, was abandoned.

Sekä erittäin hyvä summaus häneltä kuinka ilmastomallit rakenneltiin puuttuvasta datasta huolimatta.

Lainaus
The IPCC people knew of the data limitations from the start, but it didn’t stop them building models.

In 1993, Stephen Schneider, a primary player in the anthropogenic global warming hypothesis and the use of models went beyond doubt to certainty when he said,

Lainaus
“Uncertainty about important feedback mechanisms is one reason why the ultimate goal of climate modeling – forecasting reliably the future of key variables such as temperature and rainfall patterns – is not realizable.”

A February 3, 1999, US National Research Council Report said,

Lainaus
Deficiencies in the accuracy, quality and continuity of the records place serious limitations on the confidence that can be placed in the research results.

To which Kevin Trenberth responded,

Lainaus
It’s very clear we do not have a climate observing system….This may come as a shock to many people who assume that we do know adequately what’s going on with the climate, but we don’t.

Two Directors of the CRU, Tom Wigley, and Phil Jones said,

Lainaus
Many of the uncertainties surrounding the causes of climate change will never be resolved because the necessary data are lacking.

Tästä johtuen onkin erinomaisen hauskaa katsella kuinka puuttuvasta datasta huolimatta yritetään selittää kuinka dataa on yks kaks ilmestynytkin ja kuinka kyetään suurella varmuudella kertomaan mallien olevan hyvin osuvia.

Kun vielä poistaa Isagogen erb käppyräsä marcott et all 2013 lämpötilasarjan, joka ei ole proksi vaan lämpötilasarja, ja tämä graafi voidaan laittaa sarjaan Mikes Nature trick, jossa proksit viedään lähelle nykypäivää, sitten ympätään lämpötilasarja, giss tai vastaava siihen ja saadaan aikaiseksi huikea lämpeneminen. Mutta samaan aikaan Marcott itse myöntää ettei se lopun piikki ole kuvaava. Lopussa kuva vastauksesta häneltä iteltään.

“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 318
  • Liked: 90
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11754 : tänään kello 10:29:32 »
Jäsen Mannym yllä kirjoitti:
 
280 - 400ppm lämmittävä vaikutus on IPCC:n mukaan +0,06°C. Metaanin tilavuus ilmakehässä on ollut pyöreästi 2ppm koko sen mittaushistorian ajan mitä meillä nyt on, joten niin...

Ja pyysin linkkiä, josta näkisi, että IPCC on tuollaista hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta jossain väittänyt. Vastaus oli:
Tottakai, IPCC Tar3 Chapter 6. Radiative Forcing of Climate Change: section 6.3.4 Total Well-Mixed Greenhouse Gas Forcing Estimate...

Viestini liitiedostossa on kuva koko IPCC:n TAR:n luvusta 6.3.4. Mistä kohti sieltä löytyy IPCC:n väite, että pitoisuuden kasvaessa 280-400 ppm hiilidioksidin lämmittävä vaikutus olisi vain +0,06°C? Ja miksi sieltä edes löytyisi vaikutusta tuolle mainitsemallesi pitoisuuden kasvulle, kun raportissa lasketaan CO2:n pitoisuuden muutos aikavälillä 1750-1998 ja se muutos on 278 ppm -> 365 ppm (s. 358, taulukko 6.1)? 

« Viimeksi muokattu: tänään kello 10:33:05 kirjoittanut Isagoge »

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 111
  • Liked: 20609
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11755 : tänään kello 11:03:17 »
Jäsen Mannym yllä kirjoitti:
 
280 - 400ppm lämmittävä vaikutus on IPCC:n mukaan +0,06°C. Metaanin tilavuus ilmakehässä on ollut pyöreästi 2ppm koko sen mittaushistorian ajan mitä meillä nyt on, joten niin...

Ja pyysin linkkiä, josta näkisi, että IPCC on tuollaista hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta jossain väittänyt. Vastaus oli:
Tottakai, IPCC Tar3 Chapter 6. Radiative Forcing of Climate Change: section 6.3.4 Total Well-Mixed Greenhouse Gas Forcing Estimate...

Viestini liitiedostossa on kuva koko IPCC:n TAR:n luvusta 6.3.4. Mistä kohti sieltä löytyy IPCC:n väite, että pitoisuuden kasvaessa 280-400 ppm hiilidioksidin lämmittävä vaikutus olisi vain +0,06°C? Ja miksi sieltä edes löytyisi vaikutusta tuolle mainitsemallesi pitoisuuden kasvulle, kun raportissa lasketaan CO2:n pitoisuuden muutos aikavälillä 1750-1998 ja se muutos on 278 ppm -> 365 ppm (s. 358, taulukko 6.1)?

Siinähän se on, ei se vaadi kuin sen että käyttää vähän matematiikkaa ja noita IPCC:n arvoja. Ja kas lopputulos. IPCC jättää tämän tietenkin näyttämättä koska se sotii sitä vastaan mitä muuten julistetaan. Etkö löytänyt sitä tuosta? hämmentävää, minä kun kuvittelin sinun lukevan tiedettä kuin vettä vain. Käyttäen IPCC:n arvoja päästään tulokseen jonka myötä 280 - 400 ppm välillä tuo nousu on aiheuttanut +0,06°C nousun, samaa käyttäen 400 - 500 ppm nousu tuottaa +0,04°C nousun ja 500 - 600 ppm +0,03°C lämpenemisen. Karkeita lukuja kun pienten pienten lukujen kirjaaminen on vähän turhaa.

“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”