Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1662140 kertaa)

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 129
  • Liked: 10992
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11070 : 08.01.2022, 18:56:06 »
https://crudata.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT5.0NonInfilled_gl.txt
Hadley laskee non-infilled-aikasarjaa, joka lienee vertailukelpoinen HadCRUT4:n kanssa. Alan seurata tätä. Marraskuu oli 0.2 C yli paussin. Muistaakseni GISTemp oli 0.3 C yli paussin marraskuussa.

http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-extent0/
Jäämeren jää mahtuu vuosien 1980 - 2010 tavalliseen vaihteluväliin. Odotan uutisia siitä, että jääkarhut kuolevat liiallisen jääpeitteen takia ja tämä on ilmastonmuutoksen syytä. Tosiasiassa nallet taitavat hyötyä lämpenemisestä. Niiden asuinalueet ovat liian kylmiä optimin kannalta.

https://psl.noaa.gov/enso/mei/
ENSO-indeksi nousi hitusen, mutta La Niña jatkuu.

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 214
  • Liked: 50
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11071 : 08.01.2022, 21:02:36 »
...http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-extent0/
Jäämeren jää mahtuu vuosien 1980 - 2010 tavalliseen vaihteluväliin. Odotan uutisia siitä, että jääkarhut kuolevat liiallisen jääpeitteen takia ja tämä on ilmastonmuutoksen syytä. Tosiasiassa nallet taitavat hyötyä lämpenemisestä. Niiden asuinalueet ovat liian kylmiä optimin kannalta.

Vaihteluväli tarkoittaa empiirisessä aineistossa pienimmän ja suurimman arvon muodostamaa arvoparia (pienin arvo, suurin arvo) tai teoreettisessa tarkastelussa vastaavasti arvoparia (pienin mahdollinen arvo, suurin mahdollinen arvo).  Esimerkiksi jossain empiirisessä otoksessa ihmisen iän vaihteluväli voi olla (2,101) ja teoreettinen vaihteluväli muuttujalle vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestävät äänioikeutetut suomalaiset saattoi olla (0, 4 460 299).

Linkkaamassasi lähteessä on hieman epäselvää, mitä milläkin viivalla tai varjostetulla alueella yritetään kuvata. Aikasarjagraafissa ei esitetä kumpaakaan näistä vaihteluväliarvopareista graafisesti tai muutenkaan. Tilastotiede ei muuten myöskään tunne hyvin määriteltyä käsitettä ”tavallinen vaihteluväli”. Linkkaamassasi lähteessä on aikasarjaa havainnollistavassa kuviossa sen sijaan esitetty muita hajontaa kuvaavia tunnuslukuja tai tunnuslukupareja. Kun kuviosta klikkaa näkyviin isomman version, sen annotoinnin perusteella tummanharmaa viiva kuvaa vuosien 1980-2010 mediaania. Mediaani on suuruusjärjestykseen asetetun arvojoukon keskimmäinen arvo, jos arvojen lukumäärä on pariton, tai vähintään välimatka-asteikolla kahden keskimmäisen arvon keskiarvo, jos arvojen määrä aineistossa on parillinen. Mediaanin ympärillä olevat harmaat alueet linkkaamassasi kuviossa esittävät ensimmäisen ja yhdeksännen desiilin väliin sijoittuvia arvoja (tummempi harmaa) ja ensimmäisen ja kolmannen neljännespisteen eli kvartiilin väliin sijoittuvia arvoja (vaaleampi harmaa).

Lyhyesti määriteltynä ensimmäinen desiili eli kymmenen prosentin prosentiili tarkoittaa arvoväliä, joka alkaa aineiston pienimmästä arvosta ja päättyy arvoon, jonka kanssa pienempiä tai yhtäsuuria on vähintään 10 % aineiston arvosta. Yhdeksäs desiili eli yhdeksänkymmenen prosentin prosentin prosentiili tarkoittaa arvoväliä, joka alkaa aineiston arvosta, jonka kanssa pienempiä tai yhtä suuria on vähintään 90 % aineiston arvoista ja joka päättyy arvoon, jonka kanssa pienempiä tai yhtä suuria ovat kaikki aineiston arvot.

Ensimmäinen neljännespiste eli alakvartiili on arvo, jonka kanssa pienempiä tai yhtä suuria aineiston arvoja on vähintään 25 %, ja kolmas neljännespiste eli yläkvartiili on arvo, jonka kanssa pienempiä tai yhtä suuria arvoja on vähintään 75 % aineiston arvoista. Tukeyn syvyysajattelun näkökulmasta nämä määrätään hieman eri tavalla, mutta tässä sillä ei ole merkitystä.

Vuoden 2021 merijään laajuus ei myöskään silmämääräisen tarkastelun perusteella suinkaan mene vuosien 1980-2010 perusteella määriteltyjen ensimmäisen ja yhdeksännen kymmenespisteen tai edes ensimmäisen ja kolmannen neljännespisteen määräämien välien sisällä, vaan pysyy käytännössä koko ajan niiden esittämien välien alapuolella. 

Linkkaamassasi lähteessä puhutaan myös keskihajonnasta (standard deviation) ja siihen löytyy linkkikin, mutta ilmiselvästi jään laajuutta kuvaavassa kuviossa ei ole esitetty keskihajontaa, koska mitään kahta eri tavalla määriteltyä otoskeskihajontaa tilastotiede ei tunne. Kartassa puolestaan ei ole esitetty mitään keskihajontaa tai vaihteluväliä.         

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 129
  • Liked: 10992
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11072 : 08.01.2022, 21:12:31 »
Vuoden 2022 alku on se lyhyt punainen viiva. Se mahtuu väliin 25 % - 75 %, eli jään määrä on tavanomainen vuosien 1981 - 2010 näkökulmasta. Arktinen alue on ollut kylmä viime viikkoina.

Joulukuu oli Kaisaniemessä 4.6 C normaalia kylmempi. Helsinkiä on hemmoteltu leudoilla talvilla 2013 jälkeen, mutta se on ollut vain hyvää onnea.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 007
  • Liked: 97587
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11073 : 09.01.2022, 16:39:43 »
En varmaankaan ole ainoa, joka on huomannut toimittajien ja ilmastoaktivistien tavan esittää pahimmat mahdolliset ja mahdottomatkin hiilipäästö- ja ilmastonmuutosskenaariot ainoina kehityskulkuina, vaikka ne olisivat kuinka epätodennäköisiä. Valtamediassa on tyypillistä kuvata tulevaisuus esimerkiksi päästöoletuksiltaan mahdottoman RCP8.5-päästöskenaarion kautta tai jättää vuoden 2100 lämpenemisennusteessa huomiotta kaikki vuoden 2030 jälkeen tehtävät päästövähennykset.

Harhautukset ovat niin yleisiä ja röyhkeitä, että ne tuntuvat sovituilta, vaikka eihän kukaan myönnä huijaavansa. Siksi tämä Osmo Soininvaaran taannoinen kirjoitus kiinnitti huomioni:

Lainaus käyttäjältä: Osmo Soininvaara 2.12.2021
Ei vain tavallisella kansalla ole täysin väärää käsitystä maailman tilasta, vaan myös tutkijoilla, opettajilla, päättäjillä ja jopa Nobelin palkinnon saaneilla ja Davosiin kokoontuneilla maailman tärkeimmillä päättäjillä.

Tuntuu käsittämättömältä.

Al Gore oli sanonut Roslingille, että ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdytään vasta, kun ihmiset saadaan pelkäämään. Siksi on tuotettava dramaattista tietoa. Joten, mitä haittaa liian pessimistisestä maailmankuvasta sitten on? Eikö se kannusta entistä uutterampiin toimiin ongelmien ratkaisemiseksi.

Se voi tuottaa myös fatalistista pessimismiä. Jos tilanne on toivoton, ei kannata oikeastaan edes yrittää tehdä mitään.

Al Gore on tunnetusti yksi ilmastonmuutospelottelun suurimmista liioittelijoista, mies, joka tavallaan aloitti kaiken. Ja hän oli tosiaan asettanut tavoitteekseen ihmisten pelottelemisen keinoista piittaamatta. Tämä on dokumentoitu, kun Gore kärtti tieteen ja tilastojen popularisoija Hans Roslingilta apua pelotteluunsa, mutta Rosling kieltäytyi johdattamasta ihmisiä harhaan Goren keksimillä luvuilla.

Lainaus
Hans Rosling on Al Gore and fear

From Rosling’s Factfulness:

“We need to create fear!” That’s what Al Gore said to me at the start of our first conversation about how to teach climate change. It was 2009 and we were backstage at a TED conference in Los Angeles. Al Gore asked me to help him and use Gapminder’s bubble graphs to show a worst-case future impact of a continued increase in CO2 emissions. I had a profound respect at that time for Al Gore’s achievements in explaining and acting on climate change, and I still do.
...
I agreed with him completely that swift action on climate change was needed, and I was excited at the thought of collaborating with him. But I couldn’t agree to what he had asked. I don’t like fear. Fear of war plus the panic of urgency made me see a Russian pilot and blood on the floor. Fear of pandemic plus the panic of urgency made me close the road and cause the drownings of all those mothers, children, and fishermen. Fear plus urgency make for stupid, drastic decisions with unpredictable side effects.
...
And I don’t like exaggeration. Exaggeration undermines the credibility of well-founded data: in this case, data showing that climate change is real, that it is largely caused by greenhouse gases from human activities such as burning fossil fuels, and that taking swift and broad action now would be cheaper than waiting until costly and unacceptable climate change happened. Exaggeration, once discovered, makes people tune out altogether. I insisted that I would never show the worst-case line without showing the probable and the best-case lines as well. Picking only the worst-case scenario and—worse—continuing the line beyond the scientifically based predictions would fall far outside Gapminder’s mission to help people understand the basic facts. It would be using our credibility to make a call to action. Al Gore continued to press his case for fearful animated bubbles beyond the expert forecasts, over several more conversations, until finally I closed the discussion down. “Mr. Vice President. No numbers, no bubbles.”
ThenDoBetter 12.10.2019
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ari-Lee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 35 597
  • Liked: 33000
  • Sarkasmoitunut työvoimapulareservi ♂Syyllinen☦
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11074 : 09.01.2022, 23:38:00 »
Hei ne on neroja!

Lainaus
Takkojen ja kiukaiden romutus­palkkiolla päästöt kuriin – tällainen olisi realistinen kannustin­summa

Suuri osa haitallisista pienhiukkasista on peräisin kotitalouksien puun poltosta. Näin ei ole pelkästään maaseudulla vaan myös kaupungeissa. Yksi keino alentaa päästöjä voisi olla takkojen ja kiukaiden romutuspalkkio.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja TTS Työtehoseura teettivät vuonna 2019 kyselytutkimuksen pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käytöstä. Tulosten perusteella HSY laski puunpoltosta pääkaupunkiseudulla aiheutuvat päästöt.

Yllättäen ne olivat suuremmat kuin autojen päästöt. Pääkaupunkiseudun polttoperäisistä hiukkaspäästöistä 33 prosenttia syntyi kotitalouksien puunpoltosta, kun autojen pakokaasujen osuus oli 26 prosenttia.

Espoon ympäristövalvontapäällikkö Maria Myllynen oli tutkimuksen teon aikaan HSY:n leivissä.

– Puunpoltosta tulevien pienhiukkasten tonnimäärä on pääkaupunkiseudulla suurempi kuin mitä tulee auton pakoputkesta. Tosin kaupunkiliikenteestä tulee lisäksi katupölyä. Puunpoltosta tulevien pienhiukkasten määrä on kuitenkin hämmentävän suuri, Myllynen sanoo.

Myös koko Suomessa suuri osa puun poltosta tapahtuu takoissa taikka kiukaissa. Se on suuri pienhiukkasten lähde samaan aikaan kun liikenteen päästöt ovat vähentyneet.

Talouselämän mukaan Alankomaiden Utrechtissa on alettu maksaa 2000 euron korvausta niille, jotka luopuvat vanhasta savuttavasta takastaan tai puuhellastaan tai vaihtavat sen vähäpäästöisempään. Kyse on siis käytännössä tulisijojen romutuspalkkiosta.

– Realistinen kannustinsumma voisi olla 1500-2000 euroa. Taloustutkimus teki jonkin aikaa sitten kyselyn tulisijojen käyttäjille ja siellä tuli esille tällainen hintahaarukka.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008524549.html
Lihavuus omiani. Lue loput pieruista linkistä.

Lämpötila on -22 °C. Tuuli 2 m/s. Tuntuu kuin -28°. Hai -saappaat jalkaan ja narua hyppelemään.
"Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!" - Ilmari Kianto 🇫🇮

"Miksi kaikessa keskusteluissa on etsitty kaikki mahdolliset ongelmat heti kättelyssä? "- J.Sipilä
"Kimppuuni käytiin nyrkein – "Kyllä lyötiin ihan kunnolla" - J.Sipilä

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 007
  • Liked: 97587
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11075 : 11.01.2022, 22:41:40 »
Lainaus
Ilmaston lämpenemisessä iso loikkausseitsemän viime vuotta mittaushistorian lämpimimmät, ero aiempaan "merkittävä"

Ilmastoa lämmittävien kaasujen päästöt vähenivät koronapandemian takia vuonna 2020, mutta nyt päästöjen kasvu jatkuu taas nopeana. Lämpeneminen vaikuttaa lähes kaikkialla maapallolla.

Ajanjakso 2015 – 2021 on ollut selvästi lämpimin koko sinä aikana, kun luotettavia ilmastotilastoja on pidetty, kertoo Euroopan ilmastopalvelu Copernicus. Tilastot alkavat 1850-luvulta.

Ero aiempaan on Copernicuksen tiedotteen mukaan "merkittävä". Keskilämpötiloja kuvaava käyrä pomppaa vuoden 2015 tienoilla selvästi ylemmäs.
Yle 12.1.2022

Yhden tai muutamankaan vuoden lämpötiloilla ei ole merkitystä kuin propagandassa, joissa niitä sitten käytetäänkin. Pitkän aikavälin ennusteet eivät ole muuttuneet viime vuosien tilastotietojen perusteella.

Lainaus käyttäjältä: Yrjö Kokkonen, Yle
Maapallon ilmasto on nyt lämmennyt teollistumista edeltävään aikaan verrattuna 1,1 – 1,2 astetta. Asiantuntijoiden mukaan ilmasto ei saisi lämmetä 1,5 astetta enempää, koska seurauksena olisi rajuja sääilmiöitä.

1,5 astetta on rajana täysin mielivaltainen, ja se tullaan asiantuntijoiden mukaan ylittämään joka tapauksessa. Oli miten oli, asia ei ole suomalaisten tai edes eurooppalaisten vaan Kiinan käsissä, koska vain se voi vähentää päästöjä tarpeeksi paljon ennakoitua enemmän.

Lainaus käyttäjältä: Yrjö Kokkonen, Yle
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan opetusvideossa verrataan maapallon lämpenemistä ihmisen sairastamaan kuumeeseen. Vaikka yhden asteen lämpötilaero ei tunnu suurelta, kehon hyvinvointiin lämpeneminen asteella tai kahdella vaikuttaa paljon, ja myös asteen kymmenesosilla on merkitystä.

Ilmastopolitiikan valinnoilla ei vaikuteta yhden tai kahden asteen verran vaan tyypillisesti korkeintaan asteen tuhannesosien verran edes EU:n kokoisella alueella. Poikkeuksena sitten Kiina.

Lainaus käyttäjältä: Yrjö Kokkonen, Yle
Monet maat ovat antaneet lupauksia päästöjen vähentämisestä, ja uusia lupauksia annettiin Glasgow'n ilmastokokouksen yhteydessä marraskuussa. Vaikka lupaukset toteutettaisiin, maapallon ilmasto on edelleen lämpenemässä jopa 2,4 astetta, sanoo tutkijajärjestö Climate Action Tracker.

Tilanne on vielä pahempi, jos otetaan huomioon valtioiden todellisuudessa tekemät ilmastoteot. Tässä laskelmassa ilmasto lämpenisi katastrofaaliset 2,7 astetta, kertoo Climate Action Tracker.

Taas tämä.

Toisin kuin Glasgow'n ilmastokokouksen lupauksiin viittaava toimittaja väittää, 2,7 asteen lämpenemisennuste viittaa skenaarioon, jossa muita kuin jo toteutettavia ilmastolupauksia ei enää koskaan toteuteta, ja 2,4 astetta siihen, että ilmastolupauksia ei toteuteta vuoden 2030 jälkeen. Molemmat skenaariot ovat tietysti politiikkoina järjettömiä ja toimivat oikeasti vain referensseinä pitemmän tähtäimen politiikalle.

Todellinen Glasgow'n tulokset ja valtioiden hiilineutraalisuuslupaukset huomioon ottava Climate Action Trackerin lämpenemisennuste on tällä hetkellä 1,8 astetta.

Jos toimittaja ei usko kaikkien valtioiden lupausten pitävyyteen, se on yksi asia, joka olisi syytä mainita, mutta on journalistisesti jotain ihan muuta asettaa valheelliseksi taustaoletukseksi, että ilmastotoimet loppuvat koko maailmassa vuoteen 2030 tai jo tähän hetkeen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 638
  • Liked: 41010
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11076 : 11.01.2022, 23:04:18 »
Vielä tästä Don't Look Up -elokuvasta, kun ilmastonmuutos ei muuten juuri nyt (lunta ja pakkasta) oikein kelpaa keskustelunaiheeksi.

En ole tuosta leffasta nähnyt kuin mainoksen. Siinä muistaakseni sanottiin, että ilmastonmuutosta ja siihen suhtautumista kuvaa meteoriitti, joka on iskeytymässä maahan ja kukaan ei välitä.

No mitä vittua vaikka välittäisikin? Mitä kansanmies voi tehdä? Hypätä käskettäessä, jotta sysäyksen voimasta meteoriittia tai asteroidia tuhoamaan lähtevä raketti saa suuremman lähtönopeuden? Syödä heinää? Sammuttaa valot?

Eli ilmeisesti siinä lietsotaan ilmastopaniikkia asteroidipaniikilla?



Miten niin lumen ja pakkasen aikana ilmastonmuutos ei kelpaa keskustelunaiheeksi? Moskovaan odotetaan koko tammikuun ennätyslumimäärää perjantaina ja lentoja on peruutettu ja yksityisautoilua käsketty rajoittaa. Pakistanissa hirvittävää lumentuloa katsomaan ajaneet ihmiset "joutuivat talven yllättämäksi", kuten uutisissa sanottiin ja jossain alppikylässä ei pääse hiihtämään kun tulee liikaa lunta. Riminilläkin tulee silloin tällöin lunta, mutta "harvoin niin paljon kuin nyt". Kaikki nämä olivat YLE uutistoimittajien mukaan esimerkkejä ilmaston lämpenemisesmuutoksen aiheuttamista ääri-ilmiöistä.

Kun on kuuma, ilmasto lämpiää, kun on kylmä, lämpiävä ilmasto aiheuttaa kylmyyttä ja lumisadetta. Tämäkin talvi on ilmastonmuutoksen syytä. Lunta ja kaikki. Aamulla oli 20 pakkasta ja huomenna plussaa. Bensan hinta pitää tuplata. Nih!

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

skyuu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 825
  • Liked: 1993
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11077 : 12.01.2022, 12:30:30 »
Ehkäpä tähän ketjuun. Kiinalainen sähköauton maahantuoja ohjeistaa oikeaoppista talvikäyttöä.

https://maxus.fi/artikkeli/?title=10%20TALVIVINKKI%C3%84%20MAXUS-S%C3%84HK%C3%96AUTOILLE&id=17923234

Lainaus
3. Akku, jonka teho ja lämpötila on alhainen, vaikuttaa negatiivisesti jäljellä olevaan toimintamatkaan. Pysäköi autosi siis lämpimään kylmillä ilmoilla niin usein kuin mahdollista, jolloin akun lämpötila saadaan nousemaan.

4. Kun matkustamo on lämmennyt tarpeeksi, alenna lämmitystä toimintamatkan maksimoimiseksi.

Ihanan ekoloogista. Aja sähköautolla jotta maailma pelastuu mutta muistathan että tarvitset lämmitetyn autotallin... tai oikeastaan kaksipaikkaisen lämmitetyn tallin jos kaverikin sattuu tulemaan kylään niin tottahan sitä tilaa pitää olla varalla. Niin ja talvella ajohaalarit (Huom! Ei hylkeennahkaa!1!) jottet jäädy ajaessasi. Kesällä kun on kuuma niin vissiin ilmastoinnin käyttöä voi vähentää ajamalla ns. kommandona.

Jotenkin tuntuu että ollaan matkalla kohti keskiaikaa. Meinaan silloin joskus piti kanssa pukeutua lämpimästi kylmillä keleillä "ajaessa" ja ajokille piti olla lämmin talli + heiniä jotta sen ajosuoritus parani.  :o

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 129
  • Liked: 10992
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11078 : 13.01.2022, 19:17:52 »
GISTempin anomalia joulukuussa ja koko vuodelta 2021 oli 0.85 C, mikä on 0.2 C yli paussin. Lukema osui yksiin UAH MSU:n kanssa.

Viimeksi kylmenpää oli 2014. Olisiko La Niña vihdoin jäähdyttämässä?

On selvä, että GISTempin lukema ei huijareita tyydytä. Siellä laskutikut sauhuavat, kun yritetään keksiä uusia "adjustointeja" ylös.

Emme edelleenkään tiedä, mikä aiheutti paussin 2001 - 2014, emmekä myöskään, mikä aiheutti pompun ylös 2015. Toivottavasti lämpeneminen jatkuu. Ilmastonmuutoksesta on hyötyä ihmiskunnalle ja Suomelle erityisesti.

haermae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 682
  • Liked: 1199
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11079 : 16.01.2022, 09:20:58 »
Vihreän siirtymän ja ilmastonmuutoksen torjunnan ilosanomaa Etelä-Amerikasta.

Joku tekee ihan kivasti tiliä kun katsoo jutusta balsapuun alkupään hintaa vs. rupelinrakentajan välikäsille maksamaa hintaa. Uuden ajan siirtomaaherrat vanhoissa puuhissa.

Millähän ajatuskuperkeikalla mahtaisi Ursula von der Leyen selittää ongelman pois, jos asiasta häneltä kysyttäisiin.


https://www.verkkouutiset.fi/tuulivoimabuumin-seuraus-amazonilla-hakataan-balsapuuta/

Lainaus
Tuulivoimabuumin seuraus: Amazonilla hakataan balsapuuta

Alkuperäiskansoja suojelevan säätiön johtajan mukaan ilmastopäätökset iskevät trooppisiin metsiin.

...
Euroopan komission niin sanottu ”Fit for 55”-ilmastopaketin tarkoitus on, että EU saavuttaa ilmastovälitavoitteensa vuonna 2030, jolloin unionin kasvihuonepäästöjen pitäisi olla 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.
...
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmalla on tarkoitus muun muassa edistää tuuliturbiinien asentamista Euroopassa.

Nyt näkyvä tuulivoimabuumi näkyy balsapuun kulutuksen kasvuna Ecuadorissa. Samalla rinnalle on syntynyt laittomat markkinat.

Amazonissa ei ole harjoitettu balsapuun viljelyä, vaan perinteisesti sitä on kaadettu paikallisten käsitöiden tuotantoa varten, mutta silti vaarantamatta itse lajia. Näin ollen sen viljely ei ole ollut tarpeellista, kertoo Confeniae:n johtaja Andrés Tapia Verkkouutisille.

Hänen mukaansa kaikki alkoi maaliskuussa 2020, kun metsänhakkuut saapuivat Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansojen alueille kaatamaan balsapuita, tyydyttääkseen kasvanutta tuulivoimaloiden buumia Euroopassa sekä Kiinassa, joka pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden painoarvoa energiavalikoimassaan.

– Emme tiedä, kuka on tämän kaiken liiketoiminnan takana.
Ecuadorissa edellinen eikä nykyinen hallitus ole ollut huolissaan tästä ongelmasta lainkaan, minkä vuoksi hakkuita suoritettaan umpimähkäisesti ilman minkäänlaista ympäristöviranomaisten valvontaa.
...
Ecuadorin Amazonin alueen balsapuuhakkuut näkyvät jo satelliittien kautta. Globaalista balsapuumarkkinasta Ecuador hallitsee 75 prosenttia.

Tammi-marraskuussa 2020 Ecuador vei ulkomaille 450 561 kuutiometriä balsapuuta. Tärkeimmät markkinamaat olivat Kiina (360 376 kuutiometriä), Yhdysvallat (31 767 kuutiometriä) sekä Tanska (11 400 kuutiometriä). Tanskalainen Vestas on yksi maailman suurimpia tuuliturbiinien valmistajia.

Tuulivoimalan lapa on sekoitus polymeereja (pääosin kertamuoveja epoksia ja polyesteriä), balsapuuta, metallia ja lasi- sekä hiilikuituja.

Amerikkalaisen National Renewable Energy Laboratoryn mukaan uusimmissa tuuliturbiinirakenteissa voi olla jopa 100 metriä pitkiä lapoja. Niistä jokainen tarvitsee noin 150 kuutiometriä balsapuuta.
...
Kasvanut kysyntä on johtanut luonnonvaraisten balsametsien hävittämiseen Amazonin alueella. Laittomasti kaadetulla balsalla on yritetty ratkaista viljellyn balsapuun puute.
...
Kaadetusta puolentoista metrin balsapuusta saatetaan maksaa alkuasukasyhteisölle alle kymmenen dollaria, ostajan maksaessa puusta jopa 230 dollaria.
...
Tiedossa on esimerkiksi, kuinka jotkut yhteisöt ovat luopuneet kokonaisen saaren balsapuista (3000 – 4000 puuta) pienen moottoriveneen vuoksi.
...
Kun sadat metsurit saapuivat kaatamaan puita, toivat he tullessaan myös koronaviruksen, josta tuli kohtalokas tartuntalähde Amazonin alkuperäiskansojen yhteisöissä.

Alkuperäiskansoja suojelevan Pachamama-säätiön johtaja Belén Páez tiivistää vihreän paradoksin.

– Ilmastohuippukokouksessa tehtiin kansainvälisiä sitoumuksia, joissa asetettiin tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja siirtymiseksi puhtaaseen energiaan.
Mutta vastineeksi siitä, että planeetan biologisesti monimuotoisimmat trooppiset metsät, jotka ovat myös ratkaisevan tärkeitä ilmaston vakauden kannalta, menetetään.

Se on juuri päinvastoin kuin mitä haettiin, toteaa Páez Verkkouutisille.

Mikke70

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 946
  • Liked: 546
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11080 : 16.01.2022, 10:43:59 »
GISTempin anomalia joulukuussa ja koko vuodelta 2021 oli 0.85 C, mikä on 0.2 C yli paussin. Lukema osui yksiin UAH MSU:n kanssa.

Viimeksi kylmenpää oli 2014. Olisiko La Niña vihdoin jäähdyttämässä?

On selvä, että GISTempin lukema ei huijareita tyydytä. Siellä laskutikut sauhuavat, kun yritetään keksiä uusia "adjustointeja" ylös.

Emme edelleenkään tiedä, mikä aiheutti paussin 2001 - 2014, emmekä myöskään, mikä aiheutti pompun ylös 2015. Toivottavasti lämpeneminen jatkuu. Ilmastonmuutoksesta on hyötyä ihmiskunnalle ja Suomelle erityisesti.

Varmasti on! Suomessahan punavihervasemmisto haluaa tänne lukemattoman määrän läpsyttelijöitä Lähi-Idästä ja Afrikasta. Sieltä niitä riittää enenevässä määrin ilmaston lämmetessä. Olisiko ensi alkuun 500 000? Tervetuloa juu vaan kaikki.

Ja jos mieleen tulee, että asiaan on yksinkertainen ratkaisu, kun laitetaan rajat kiinni, niin vastaan, että näyttääkö Suomessa olevan sellaista puoluetta, joka tulisi olemaan hallituksessa haluaisi laittaa rajat kiinni. Ja kyllä. Kyllä hyvin vahvasti näyttää sille, että Perussuomalaiset eivät tule olemaan tulevissakaan hallituksissa.

Toivottavasti tämä mainitsemasi "hyöty" ihmiskunnalle, ei kuitenkaan tarkoittaisi yhä lisääntyvää ihmismäärää tuolla hevon vitun perseessä.

Donald—I appreciate the free publicity for Borat! I admit, I don’t find you funny either. But yet the whole world laughs at you.

Tagit: