https://twitter.com/Liveuamap/status/1539509902212837383
https://twitter.com/Liveuamap/status/1539514505885016064
Missähän vaiheessa tuolla Ukrainassa keksitään, että se ryssien S-300 tai S-400 johonkin pellolle parkkeerattuna ei sieltä liikahda kovinkaan äkkiä. Laitteisto ei kykene torjumaan matalalla lentäviä drooneja kuten tuo
PD2, joka törmäytettiin öljynjalostamon herkkään osaan. Ne ohjusten laukaisua varten olevat suojaputket tuskin ovat sellaista tekoa, että kestäisivät lommoitta sen, että muutama kilo dynyä tai TNT:tä mosahtaa pelleissä kiinni. Lopun tuhoutumisen hoitaa sitten ohjusten kiinteä polttoaine, joka on syttynyt tuleen. Itse ainakin sohvakenraalina kyselisin nyt USA:lta heti pro-tipit, että missäs segmentissä te koette niiden ryssien S-sarjalaisten majailevan.
Ukrainan pitäisi ottaa mallia Britannian toisen maailmansodan aikaisesta lentokonetuotannosta. Koska metallit olivat totaalisen kortilla heilläkin, niin puisia komposiittiosia kasattiin jopa autotalleissa pitkin ja poikin Britanniaa. Ei ollut mitään mahdollisuutta luoda jotain keskitettyä teollisuusaluetta sitä toimintaa varten, koska Saksa olisi kyennyt halutessaan täsmäpommittamaan sen varsinkin sodan alkuvaiheessa. Nyt siis pitäisi tehdä sarjatuotantona puurunkoisia drooneja, joilla on kaksi päätehtävää: Kamikaze-iskut Venäjän alueella olevaa sotilasinfrastruktuuria vastaan ja tutkavasteen herättäminen sekä ohjusten imurointi itseensä. Ne n. viidensadan dollarin droonit ovat lyömättömiä, jos niitä vastaan pitää joka kerta ampua vähintään kymmenien tuhansien eurojen hintainen ohjus.
Joka aamu pitäisi laittaa pari-kolmesataa droonia matkaan "heitä pois" periaatteella, eli termiittiin pakattu kontrolleri-ohjain jokaisessa, jossa on oma varmistettu laukaisukoneisto. Termiitti tuhoaa lennokin älyn viimeistään sen lentoajan päätyttyä, eli mitään knowhowta tai kierrätettäviä komponentteja ei päädy vihollisen käsiin. Jos drooneissa ei ole mitään paluukanavaa tai kontrollikanavaa, niin ne ovat liki immuuneja elektroniselle häirinnälle. Autopilotin ohjelmistoon voidaan koodata alirutiini, joka haistaa GPS/Galileo satelliittien peittymisen radiohäirintään ja jatkaa gyroskooppi-kompassi yhdistelmän avulla lentoaan pois häirinnän vaikutusalueelta, jonka jälkeen radiotaajuuksien avauduttua se jatkaa jälleen kohti alkuperäistä kohdetta. Tuommoiset ovat täysin lyömättömiä resurssisyöppöjä ryssien kannalta, torjunta täydellisesti on mahdotonta ja kuitenkin pakko yrittää, jos ykskaks muutaman sadan kilometrin syvyyteen on riski, että minä tahansa tuntina kolahtaa TNT-paukku niskaan.
Väitän, että sarjatuotannossa "tyhmä"-drooneja saataisiin tehtyä useampi sata kappaletta per vuorokausi. Käytännössä rajoittava tekijä on liimojen ja polyuretaanin kuivuminen. Oikein suunniteltuna ja tuotettuna useampi paja tekisi Ikea-tyyliin yhtä ja tiettyä osaa jatkuvalla syötöllä. Vasta loppukäyttäjä kasaisi droonin hetkeä ennen sen laukaisua. Johonkin n. kymmenmetriseen konttiin voisi mahtua helposti monta kymmentä droonia ja paineilmakäyttöinen katapultti, jolla voitaisiin laukaista muutaman minuutin välein drooni matkaan. Koko homma tehtäisiin niin kaukana rintamalinjojen takana, että mikään vastatulitus tai tiedustelutoimi ei kykenisi eikä ehtisi reagoida, kun kuorma-auto olisi jo körötellyt tiehensä ja droonilentue olisi matkalla itään ihmeitä tekemään.