Ilmastokriisiä ei ratkaista ilman globaalin eriarvoisuuden ratkaisemista, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kertoo parhaillaan neuvoteltavasta maailmanlaajuisesta yritysverojärjestelmän uudistamisesta.
Voima 28.4.2022
Finnwatchin Sonja Finérin (ex-Vartiala) mukaan ilmastonmuutos voidaan estää vain, jos ihmisiä ja yrityksiä verotetaan kovemmin.
En ihan ymmärrä, kuinka tuon olisi tarkoitus toimia, mutta katsotaan.
Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa puolet maailman varallisuudesta. Yli puolet aikuisväestöstä puolestaan omistaa vähän yli prosentin. Samaan aikaan rikkain kymmenesosa on vastuussa yli puolesta hiilipäästöistä.
”Näiden ongelmien ratkaiseminen on ilmastokriisin ratkaisemisen ytimessä. Jos globaalia eriarvoisuutta ei saada ratkaistua niin ei saada ilmastokriisiäkään”, toteaa Finnwatch-kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Häntä turhauttaa, jos ilmastokriisin syyksi tai aiheuttajaksi esitetään väestönkasvua tai sitä, että köyhien maiden elintaso nousee.
”Me rikkaat maat tuotamme valtavasti enemmän päästöjä kuin ne maat, joissa päästöt kasvavat. Väestönkään ei oleteta enää kasvavan niin paljon kuin joskus ajateltiin.”
Ilmastonmuutoksen syyksi ei esitetä väestönkasvua tai köyhien maiden elintason nousemista, mutta ne tietysti pahentavat tilannetta myös ilmastonmuutoksen osalta, siinä missä rikkaiden maiden päästöt ja kantaväestön määrä ovat laskussa.
Jos ilmastonmuutoksen haitaksi esitetään "ilmastopakolaisuus" eli käytännössä resurssien puutteesta johtuva siirtolaisuus, niin totta kai väestönkasvu aiheuttaa sitä. Väestöräjähdyksen seurauksien vähättely on älyllisesti epärehellistä.
Yritysvastuuta valvovalle Finnwatchille nimenomaan yritystoiminnan verotus on se työkalu, jolla tulo- ja varallisuuseroja kavennetaan.
”Oikeudenmukaisessa siirtymässä keskeistä on yritysten ja niiden omistajien verottaminen. Voittojen ja pääomatulojen verotuksella voidaan rahoittaa tulonsiirtoja ja helpottaa ihmisten selviytymistä kustannusten noustessa. Myös julkisen sektorin hyvinvointipalveluiden ja koulutuksen mahdollistaa verotus.”
Keskustelu muuttuu sekavaksi, kun suurempia tulonsiirtoja perustellaan sekaisin sekä hiilipäästöjen vähentämisellä että epämääräisemmin oikeudenmukaisuudella. En ole oikein vakuuttunut, että pelkkä rahan jakaminen toisella lailla vähentäisi automaattisesti päästöjä, eikä Finérkään selitä mekanismia.
Finér huomauttaa, että myös elinkeinoelämä hyötyy suoraan verovaroin kustannettavan hyvinvointivaltion vahvoista julkisista palveluista ja vakaudesta.
”Kun katsotaan, mitä Venäjällä on tapahtunut tässä viime viikkoina, niin onko sekään ihanneyhteiskunta, että harvat maksavat veroja ja yhteiskunnan varallisuutta pystyy käärimään omaan taskuunsa? Voihan sillä syödä ostereita vähän aikaa jollain jahdilla, mutta lopputulos on sitten tällainen – ei kovin hyvä taloudelle.”
Voi myös kysyä, mikä on optimi verotuksen taso tavoitteiden saavuttamiseksi. Aika harva jos kukaan pitää Venäjää tällaisen optimin edustajana.
Yritykset hyötyvät siitä, että yhteiskunnassa ei ole suuria jännitteitä ja toimintaympäristö on ennustettava.
”Maailman onnellisimmassa maassa on hyvä yrittää, kun ei koko ajan joku yritä ryöstää ja vetää välistä. On koulutettua työvoimaa ja valtio pitää huolen työvoiman terveydenhoidosta ja lasten päivähoidosta. Sivistynyt yrittäjien edustaja kyllä ymmärtää tämän. Kaliforniassahan IT-jampat keksivät, että mitäs jos kerättäisiin yhdessä rahaa, että järjestetään lasten päivähoito. Keksivät siis verotuksen”, Finér naurahtaa.
Kuulostaa siltä, että eivät keksineet verotusta vaan ostivat omilla rahoillaan kimpassa tarvitsemaansa palvelua sen sijaan, että olisivat maksattaneet sitä muilla.
Finérin mukaan OECD-tasolla neuvotellaan parhaillaan globaalin verojärjestelmän uudistuksesta. Minimiyhteisöverosta on jo päästy sopimukseen: se tulee olemaan 15 prosenttia.
”Käytännössä se lopettaa nykyisen veroparatiisitalouden. Jos joku maa ei verota osuuttaan, voi maa, jossa pääkonttori toimii, verottaa sen. Tämä ei kannusta kansainväliseen voiton siirtoon.”
Parhaillaan EU:ssa neuvotellaan uudistusta koskevasta direktiivistä, jotta suurimpien yritysten verovälttelyyn pystyttäisiin puuttumaan. Finér on toiveikas sen suhteen, että jossain tulevaisuudessa siintää aika, jolloin ”kilpajuoksu pohjalle” on kolkkoa menneisyyttä.
...
”Kehitysmaaliikkeen pitkäaikainen toive ja haave on, että asioista voitaisiin sopia entistä enemmän YK-tasolla eikä vain rikkaiden maiden kesken OECD:ssa. Se on kaukainen haave eikä tällä hetkellä realismia, koska YK:lla ei ole sellaista asemaa, resursseja eikä osaamista. Mutta se on periaatteellinen uudistus, joka jossain vaiheessa tarvittaisiin.”
Kaiken kaikkiaan Finér on kuitenkin toiveikas, sillä suunta vaikuttaa maailmalla olevan enemmän sääntelyä kohti kuin siitä pois.
”Varmasti finanssikriisi ja talousjärjestelmän ongelmien havaitseminen ovat vaikuttaneet, mutta tarvittaisiin vielä sellainen iso ymmärrys siitä, että varallisuutta on jaettava. Emme voi tuottaa hyvinvointia kaivamalla lisää ja lisää luonnonvaroja ja kasaamalla valtavasti varallisuutta yhdelle prosentille, jolta sitä hieman valuu alas. Se on aivan liian tehoton tapa tässä ekologisessa kriisissä.”
Ai, että YK:ssa päätettäisiin globaaleista veroista ja rahan jakamisesta köyhiin maihin? Että sellainen toive ja haave.
Finérin mukaan tapoja ratkaista ilmastokriisi on suurin piirtein kaksi.
”Jos ihmisoikeuksia halutaan kunnioittaa, eli jos ei haluta Mad Max -tyyppistä ratkaisua, jossa osa porukasta linnoittautuu jonnekin torniin puhtaan veden ja muiden resurssien kanssa ja loput ovat omillaan, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jakaa vähän tasaisemmin tämän yhteisen planeetan resursseja.”
Voin kuvitella tuollaisen skenaarion väkilukunsa moninkertaistavaan Nigeriaan ilmastonmuutoksen kanssa tai ilman, mutta en Suomeen, paitsi jos hölmöt päättäjämme kutsuvat Afrikan kylään. Ilmastonmuutoksen kanssa sillä ei kuitenkaan ole tekemistä.
Visio ei ole vakuuttava, mutta vielä vähemmän vakuuttava on luulo, että meillä Suomessa ja Euroopassa olisi muka valta ja mahdollisuus jopa ihan vain verotuksen tasoa rukkaamalla muuttaa Afrikan ja koko maailman kehityksen suunta.
Äänestys
Aihe: 2014-01-28 Kansalaisjärjestö Finnwatch - mitä mieltä? (Luettu 2640 kertaa)