Kirjoittaja Aihe: Viestintä- ja kehityssäätiö VIKES  (Luettu 2050 kertaa)

Puolinuiva

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 119
  • Liked: 131
Viestintä- ja kehityssäätiö VIKES
« : 07.02.2014, 11:30:17 »
Avaan uuden ketjun, johon voisi kerätä juttuja VIKESistä, eli viestintä- ja kehityssäätiöstä. Vaikuttaa erikoiselta puljulta.

Kannattaa huomata VIKESin tarkoitus:
Lainaus
Säätiön tarkoitus on edistää sananvapautta ja median moniarvoisuutta demokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana.

VIKESin toiminnanjohtaja Salla Nazarenko YLE Puheessa 3.2.2014
http://areena.yle.fi/radio/2162756, kohdasta 13:18

Erikoinen kommentti sananvapauden tilasta Suomessa:

Lainaus
Toimittaja: Salla Nazarenko, onko Suomessa mielestäsi sananvapausongelmia?

SN: Tottakai Suomessa on sananvapausongelmia. Me ollaan saatu 18 huomautusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Näistä suuri osa koskettelee tätä rajanvetoa yksityiselämän suojan ja sananvapauden välillä. Se on yksi asiakokonaisuus. Sitten tietysti nettikeskustelut, suoranainen vihapuhe netissä on ongelma myös Suomessa, eli on meillä monenlaisia kysymyksiä. Yksi on tietysti tämä media-alan taloudellinen ahdinko, että journalisteilla on entistä kovempi kiire työssään, kovemmat paineet tuottaa sitä sisältöä, niin jääkö  silloin asioita katveeseen. Että toivoisi, että Suomessakin jatkossa olisi resursseja tutkivaan journalismiin, niinkuin tähän asti on osittain kyllä ollutkin.
Sananvapausongelmat siis Suomessa: rajanveto yksityisen ja julkisen välille, nettikeskustelut ja toimittajien paineet. Samaan aikaan Ukrainassa:
http://www.vikes.fi/2014/01/27/ukrainassakin-sananvapaus-loytyy-netista/
Lainaus
Maidan ja sen rinnalla kuohuva valitettavan väkivaltainen yhteenotto ovat osoittaneet, että vapaalla journalismilla on tilaa ja tilausta myös Ukrainassa. Perinteiset tiedotusvälineet ovat joutuneet miettimään toimituspolitiikkaansa kieli keskellä suuta. Mutta samaan aikaan suuren yleisön tietoon ovat tulleet uudet nettitelevisiot, jotka lähettävät yhteenotoista suoraa kuvaa, minkä lisäksi tilanteesta keskustellaan suorassa lähetyksessä studiossa. Tunnetuimmat nettikanavat ovat Espreso tv, sekä Hromadske tv. Hromadske tv on sensuuriin kyllästyneiden toimittajien perustama kanava. Ukrainassa pätee sama asia kuin monissa muissakin itsevaltaisuuteen kallistuneissa maissa: Internetissä ei sensuuria juuri ole – ainakaan vielä.
Eli nettikekustelu Suomessa =Huono, nettikeskustelu Ukrainassa = Hyvä  ??


Haastattelu jatkuu heti mielenkiintoisella mieleipiteellä YLE-verosta.
Lainaus

Toimittaja: Eli Suomessa on käyty viimeaikoina paljon keskustelua myös Yleisradion roolista.

SN: Kyllä, kun Yleisradio siirtyi tähän verorahoitukseen, niin tottakai se herätti paljon kommentteja puolesta ja vastaan, ja tottakai ymmärtää tässä tilanteessa  sen, että kaupalliset mediatalot kokivat, että tämä laittaa heidät epäreiluun kilpailutilanteeseen. Mutta itse ehkä idealistina näen, että se on kansanvallan kannalta tärkeä järjestelmä, mutta sekin järjestelmä täytyy pitää avoimena ja Yleisradion täytyy alistua kriittiselle tarkastelulle: Yleisradion journalistien, Yleiradion johdon, ihan siinä missä kaikkien muidenkin..
« Viimeksi muokattu: 07.02.2014, 11:33:23 kirjoittanut Miniluv »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104909
Vs: Viestintä- ja kehityssäätiö VIKES
« Vastaus #1 : 11.07.2022, 13:46:43 »
Avaan uuden ketjun, johon voisi kerätä juttuja VIKESistä, eli viestintä- ja kehityssäätiöstä. Vaikuttaa erikoiselta puljulta.

Kannattaa huomata VIKESin tarkoitus:
Lainaus
Säätiön tarkoitus on edistää sananvapautta ja median moniarvoisuutta demokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana.

Todellisuudessa haluavat kaventaa sananvapautta ja median moniäänisyyttä hiljentämällä vääränlaiset mielipiteet ja näkökulmat leimaamalla ne valheiksi ja vihapuheeksi tai haitalliseksi tiedoksi.

Vikes: Media luo yksipuolista mielikuvaa länsimaiden ulkopuolelta – Slovakian toimittajakoulutuksessa tarjoiltiin uusia näkökulmia 4.7.2022

Lainaus
Kun länsimaisessa mediassa puhutaan muuttoliikkeestä, koskettaa se melkeinpä poikkeuksetta länsimaihin suuntautuvaa maahanmuuttoa, hyvin usein ongelmien kautta. Länsimaat mielletään paikaksi, jonne kaikki haluavat ja Eurooppaa on jopa ajateltu kulttuurillisen kehityksen päätepisteenä. Muu maailma esitetään usein hyvin kapean kuvaston kautta, mikä myös ylläpitää toiseuttavaa kuvaa muusta maailmasta.

Mutta entä jos maahanmuuttoa katsotaankin globaalista etelästä päin, miltä maailma silloin näyttää? Mitä yksipuoliset mielikuvat aiheuttavat maahanmuuttokeskustelulle? Miten maahanmuuttoa tulisi ylipäätään käsitellä mediassa?

Näitä aiheita pohdittiin kesäkuun lopulla Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa järjestetyssä Between the Lines -koulutuksessa. Nuorille toimittajille suunnatun koulutuksen tarkoituksena oli tarjota uusia näkökulmia länsimaiseen journalismiin ja muuttoliikkeeseen.

Entäpä jos maahanmuuttoa tarkasteltaisiin faktojen perusteella eikä jostain tietystä ilmansuunnasta? Esimerkiksi länsimaiden asema etelässä asuvien toivekohteena on tutkittu fakta, ei pelkkä mielikuva.

Lainaus
”Media ei välitä koko totuutta maahanmuutosta”, totesi Michele Ferris Dobles Between the Lines -tilaisuuden ensimmäisessä puheenvuorossa.

Costa Ricassa vaikuttava Dobles on tutkija ja journalisti, joka on perehtynyt erityisesti Keski-Amerikan muuttoliikkeeseen. Keski-Amerikka ja maahanmuutto ovat olleet erityisesti esillä yhdysvaltalaisessa mediassa, valitettavasti negatiivisessa valossa. Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump on puhunut julkisesti keskiamerikkalaisista maahanmuuttajista roistoina ja rikollisina. Hän on puhunut jopa invaasiosta ja kansallisesta hätätilasta.

Tämä kehystys ei tietenkään pidä paikkaansa. Keskiamerikkalaiset muuttavat paremman elämän toivossa – niin kuin moni muukin. Maahanmuutto on osa ihmisten historiaa. On luonnollista muuttaa, totesi Dobles.

Massamaahanmuuton puolustaminen "luonnollisena" ja "osana ihmisten historiaa" on argumentointivirhe. Myös esimerkiksi tulijoiden väkivaltainen torjuminen ja hyväksikäyttö voidaan todeta luonnolliseksi.

Lainaus
Between the Lines -koulutuksessa nuorten toimittajien keskustellessa nousi esille myös se, että on paljon todisteita, tutkimuksia ja faktoja maahanmuuton puolesta. Epäinhimillinen uutisointi sekä uhka- ja uhrinarratiivit eivät auta asenteiden muuttamisessa. Sen sijaan tarvitaan erilaisia tarinoita.

Massamaahanmuuton puolesta ei ole juuri lainkaan todisteita, tutkimuksia ja faktoja, ja nekin ovat yleensä vääristeltyjä, kun taas argumentit massamaahanmuuttoa vastaan ovat ylivoimaiset. Juuri siksi korostetaan tarinoita ja vedotaan tunteisiin.

Lainaus
”Meillä on paljon tehtävää sen mielikuvan kanssa, kuka on tervetullut ja kuka ei.”

Dobles painottaa, että medialla on valtaa luoda maahanmuuttajista mielikuvaa toisena. Median tulisi kehystää maahanmuuttajat ihmisinä.

Maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa kuten muitakin yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niihin vaikuttamista on perusteltua tarkastella kokonaisvaikutusten, ei yksittäisten tarinoiden kautta.

Lainaus
Yksipuolisella kuvastolla on myös eettisiä vaikutuksia. Kuten se, että julkisessa puheessakin pakolaiset ovat monesti dehumanisoitu. Pakolaisleireistä puhutaan viidakkoina. Pakolaisiin liitetään katastrofisanastoa kuten pakolaisaalto ja pakolaiskriisi. Pakolaisia kuvataan häkeissä. Jotkut poliitikot puhuvat jopa loisista ja käärmeistä – he puhuvat sanoilla, joita on kuultu aikaisemmin holokaustin yhteydessä.

”Media vaikuttaa siihen, kuinka näemme maailman. Media luo mielikuvia siitä, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla”, totesi Orgad.

Median tehtävä on kuvata, kuinka asiat ovat, ei niinkään sitä, kuinka niiden pitäisi olla. Kun massamaahanmuutto aiheuttaa ongelmia, median pitää raportoida siitä, ja kansalaisten pitää voida päättää, haluavatko he politiikkaa, joka luo ongelmia.

Lainaus
Viimeistään Ukrainan sota on kuitenkin osoittanut, että mielikuvat ovat muutettavissa. Kuvasto maahanmuuttajista, tässä tapauksessa pakolaisista on laajentunut koskettamaan myös muitakin kuin globaalista etelästä tulevia ihmisiä. Ukrainalaiset pakolaiset on kuvattu ihmisinä, on näytetty tunteita, viattomuutta, äitejä, lapsia sekä muiden maiden tarjoamaa apua.

Ainakin Suomen valtamediassa on esitetty muutaman vuoden takaista vähemmän turvapaikanhakijoihin liitettyjä nyyhkytarinoita. Ehkä juuri siksi, että tulijat ovat nyt oikeasti naisia ja lapsia eivätkä Suomen löysää turvapaikkapolitiikkaa hyväksikäyttäviä irakilaisia nuoria miehiä, joista piti vääntää väkisin uhreja.

Lainaus
Media tarjoaa valitettavan usein alustan vihapuheelle. Median tehtävänä on kertoa maailmasta sellaisena kuin se on, eikä vihapuheesta vaikeneminen tietenkään poista sen olemassaoloa. On kuitenkin tunnistettava, milloin vihapuheesta uutisoimisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Totuuden välittämisen lisäksi median vastuulla on aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa.

Journalismia tarvitaan kontekstoimaan ja tuomaan esille laajempaa näkökulmaa. Varsinkin sosiaalisessa mediassa leviää vihapuhetta, ja moderointiohjeistukset ovat laadittu hyvin länsimaalaisesta näkökulmasta. Ne sallivat natsisymbolien näytön, mutta kieltävät esimerkiksi Osama bin Ladenin kuvan levittämisen.

Emme tosiaankaan tarvitse toimittajia suodattamaan tietoa etenkään sen perusteella, kokevatko he totuuden kertomisen aiheuttavan haittaa.

Ihmetytti tuo väite, että nimenomaan natsisymbolit olisivat sallittuja länsimaiden somessa, eikä se linkin perusteella pitänytkään paikkaansa. Sen sijaan Trumpin kasvoihin yhdistetty hakaristi eli Trumpin kuvaaminen natsina oli tosiaan jätetty poistamatta.

Lainaus
Miten ja milloin vihapuhetta tulisi sitten käsitellä mediassa? Law esitteli nuorille toimittajille Ethcial Journalism -verkoston viiden pointin testin. Median ei tulisi pelkästään keskittyä siihen mitä sanotaan, vaan myös siihen mitä sanoilla on tarkoitettu. Onko puhe vaarallista ja kenelle siitä voi syntyä haittaa. Tulisi myös punnita sitä, kuka vihapuhetta levittää: onko kyseessä merkittävä henkilö vai henkilö, jonka puheet voi sivuuttaa.

”Aina ei tarvitse lainata suoraan vaan voi myös selittää, mitä puhuja sanoillaan oikeasti tarkoittaa. Täytyy aina konktekstoida puhe”, totesi Law.

Toisin sanoen sanomisia saa vääristellä sen mukaan, mitä itse kokee puhujan ajaneen takaa. Valtakunnansyyttäjä yritti saada Päivi Räsäselle kiihottamistuomion tällä logiikalla, mutta epäonnistui.

Lainaus
Journalistien ja median on syytä myös tarkastella, kuinka maahanmuuttoa kehystetään: puhutaanko sankari- ja uhkakuvien kautta, nostetaanko esille miehiä vai naisia, puhutaanko hyödyistä ja haitoista. Harvoin mediassa on myöskään esillä laajempia näkökulmia, kuten sitä, miten maahanmuutto vaikuttaa niihin maihin, joista muuttajat lähtevät.

”Maahanmuuttojutuista puuttuvat ratkaisut, ne kaikki hyödyt, mitä maahanmuutosta saadaan. Tarvitaan enemmän ratkaisujournalismia, pelkät tunteelliset tarinat eivät riitä” totesi Law.

Maahanmuuttojutuista puuttuvat ratkaisut ja hyödyt, koska niitä on vähän verrattuna ongelmiin ja haittoihin, ja silloinkin ne ovat epäuskottavia. Siksi tyrkytetään tunteellisia tarinoita.

Lainaus
Media niin Suomessa kuin Slovakiassa saa usein syytöksiä liian vasemmistolaisesta linjasta, varsinkin kun puhutaan ihmisoikeuksista. Balogován mielestä syynä on se, että ihmiset eivät ymmärrä poliittisten suuntausten eroja. Ihmisoikeudet eivät ole poliittinen mielipide, vaan universaali oikeus, joka ei ole keneltäkään pois.

Ihmisoikeuksilla perusteltu politiikka ei ole politiikan yläpuolella, eikä ihmisoikeuksilla perusteltu journalismi ole journalismin yläpuolella. Kyse on edelleen vain poliittisista mielipiteistä, jotka on perusteltava.

Lainaus
”Trollit myös yrittävät vaikuttaa ja sanoa, että totuudella on monet kasvot. Meidän pitäisi kuitenkin journalisteina tunnistaa oikea ja väärä. Jutuilla täytyy olla tieteellinen pohja”, totesi Watson.

”Jos joku sanoo, että ulkona sataa ja toinen sanoo, että ei, niin et sinä journalistina kirjoita näistä eri näkökulmista. Sen sijaan avaat ikkunan ja selvität itse, mikä tilanne on.”

No, miltä massamaahanmuuton tilanne näyttää tieteelliseltä pohjalta? Olivatko Irakin "pakolaiset" Suomen "uusi Nokia", kuten Helsingin Sanomat hehkutti syksyllä 2015?

Lainaus
Between the Lines -koulutus järjestettiin Slovakiassa, Bratislavassa 27.–28.6. Koulutus oli osa kansainvälistä EU-rahoitteista Olen eurooppalainen -globaalikasvatushanketta, jota Suomessa koordinoi Vikes. Koulutuksen järjesti Vikesin slovkialainen hankekumppani PIN Slovakia yhteistyössä Comenius-yliopiston journalismin laitoksen kanssa.

Lainaus
Syvennämme ja monipuolistamme ymmärrystä Euroopan muuttoliikkeestä

Olen eurooppalainen -hankkeessa tuomme ilmi maahanmuuton eri puolia, tarjoamme luotettavaa tietoa aiheesta ja koulutamme nuoria toimittajia luomaan monipuolista journalismia muuttoliikkeestä. EU-hankkeen tavoitteena on, että maahanmuuttajiin ja pakolaisiin suhtaudutaan nykyistä avoimemmin ja suvaitsevammin.

Verkko ja sosiaalinen media ovat pullollaan tietoa maahanmuutosta, mutta mielipiteiden ja faktojen sekamelskassa on vaikeaa hahmottaa, mikä lopulta on totta ja mikä totuudeksi julistettua uskomusta. Julkisen keskustelun tulkitsemiseksi tarvitaan tietoa ja kykyä lukea eri medioita kriittisesti.

Olen eurooppalainen -hanke eli kansainväliseltä nimeltään ”I am European”: Migration Stories & Facts for the 21st Century on kahdeksassa maassa toteutettava globaalikasvatushanke, jota rahoittaa Euroopan komissio.  Suomen ohella hankemaita ovat Viro, Tšekki, Slovakia, Puola, Saksa, Latvia ja Liettua.

Hankkeen avulla lisätään etenkin nuorten ymmärrystä maahanmuuton ja globaalin muuttoliikkeen eri puolista, vahvistetaan empatiaa ja annetaan eväitä arvioida kriittisesti eri lähteistä saatavaa tietoa. Tavoitteena on, että kasvava ymmärrys johtaa toimintaan suvaitsevaisuuden lisäämiseksi.

Osa hankkeen toiminnoista toteutetaan kansallisella tasolla, osa – kuten nuorille suunnattu sosiaalisen median kampanja – kaikissa hankemaissa.

Pyrimme muun muassa monipuolistamaan maahanmuuttoa käsitteleviä mediasisältöjä kouluttamalla nuoria toimittajia sekä Suomesta, muista hankemaista että globaalista etelästä. Nuorille toimittajille järjestetään myös opintomatkoja muuttoliikkeen kannalta kiinnostaviin kohteisiin sekä tarjotaan apurahoja aihepiiriä käsittelevien tutkivien juttujen toteutukseen.

Hankkeen aikana järjestetään keskusteluita ja tapahtumia eri puolilla Suomea, tuotetaan maahanmuuttajanuorten tarinoita esitteleviä videoita ja hyödynnetään lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden luomia mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan myös nuorten kanssa työskenteleville kasvattajille työkalupakki, joka sisältää tietoa maahanmuutosta sekä materiaaleja ja vinkkejä aiheen käsittelyyn.

Vikes tarjoaa hankkeen aikana myös muille suomalaisille järjestöille mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan erityisesti globaalikasvatuksen ja nuorille suunnatun toiminnan osalta. Vikes myös rahoittaa näitä alahankkeita.

Hanketta tukee Euroopan komissio.
Vikes
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 458
  • Liked: 64388
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Takaisin! Takaisin!
Vs: Viestintä- ja kehityssäätiö VIKES
« Vastaus #2 : 11.07.2022, 14:16:48 »

Kyllähän tuosta raportista löytyy paljon faktojakin. Luettelen ne.

Vikes: "Media luo yksipuolista mielikuvaa ..."
 -Näin on.

”Media ei välitä koko totuutta maahanmuutosta”...
- Näin on, tämäkin.

”Meillä on paljon tehtävää sen mielikuvan kanssa, kuka on tervetullut ja kuka ei.”
- Totta.

"Yksipuolisella kuvastolla on myös eettisiä vaikutuksia."
- Jeps.

”Media vaikuttaa siihen, kuinka näemme maailman. "
- Ou jees.

"Media tarjoaa valitettavan usein alustan vihapuheelle."
- Aivan, vihapuheelle alkuperäisasukkaita vastaan.

"Median tehtävänä on kertoa maailmasta sellaisena kuin se on ..."
- Niinhän sen pitäisi olla.

"Harvoin mediassa on myöskään esillä laajempia näkökulmia, kuten sitä, miten maahanmuutto vaikuttaa niihin maihin, joista muuttajat lähtevät."
- Totta tämäkin, rotat jättävät hukkuvan laivan.

”Maahanmuuttojutuista puuttuvat ratkaisut ..."
- Kyllä, ja me kaikki tiedämme mitä ratkaisut ovat.

"...ihmiset eivät ymmärrä poliittisten suuntausten eroja. "
- Totta tämäkin, koska todellisia eroja ei ole, on vain yksi monoliiittipuolue.

”Trollit myös yrittävät vaikuttaa ja sanoa, että totuudella on monet kasvot."
- Jeps, pahimpina trollena valtamedia ja hallituksen viestintä.
« Viimeksi muokattu: 11.07.2022, 14:20:11 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Vasemmistolaisuus on vamma, johon kuuluu vielä tarve näyttää se.”
— Kari Suomalainen

“Musta on siis uusi valkoinen ...”
— Kim Evil-666

Tagit: