Kirjoittaja Aihe: Maahanmuuttokeskustelu samanlaista Suomen ja Hollannin aikakauslehdissä?  (Luettu 6619 kertaa)

kekkeruusi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 314
  • Liked: 4169
Reeta Pöyhtärin väitostutkimuksen mukaan lehdet painottavat maahanmuuttajien aktiivista osallistumista ja etnistä sopeutumista. Nämä esitystavat nousevat esiin laajalti sekä suomalaisissa että hollantilaisissa aikakauslehdissä.

Etnistä monimuotoisuutta sellaisenaan arvostava monikulttuurisuus nähtiin vaihtoehtona etupäässä vain naistenlehdissä.

Pöyhtäri Tampereen yliopistosta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka suomalaiset ja hollantilaiset ajanviete- ja järjestölehdet ottivat osaa maahanmuuttokeskusteluun vuosina 2003–2006.


Suomessa yksilöllinen näkökulma

Suomalaisissa aikakauslehdissä maahanmuuttoon liittyvistä aiheista kirjoitettiin huomattavasti harvemmin kuin hollantilaisissa lehdissä. Suomessa maahanmuutto ei vielä 2003–2006 ollut keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun aihe, toisin kuin Alankomaissa, jossa aiheesta käytiin kiivasta väittelyä.

Suomalaiset lehdet hyödynsivät enemmän yksilöllistä näkökulmaa, kun taas hollantilaislehdet kirjoittivat etnisistä vähemmistöistä ryhminä. Keskustelun sisältö oli samanlainen kuin nykyisessä keskustelussa, mutta keskustelun sävy on Suomessa sittemmin koventunut.

– Kaikilla lehdillä oli oma tapansa esittää ja tarkastella maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä. Lehtien ”tyyppitapaukset” edustivat varsin kapea-alaisesti sellaisia ihmisiä ja aiheita, jotka olivat keskeisiä juuri tietylle lehdelle ja sen lukijoille, Reeta Pöyhtäri havaitsi.


Tiivis yhtenäinen kansakunta

Suomalaisia ja hollantilaisia lehtiä yhdistää se, että ne rakensivat kuvaa tiiviistä yhtenäisestä kansakunnasta. Kansalliset yhteisöt olivat avoimia enimmäkseen vain niille maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille, jotka olivat osoittautuneet eniten samankaltaisiksi ”syntyperäisten” asukkaiden kanssa.

– Maahanmuuttajan tai etniseen vähemmistöön kuuluvan asema molemmissa maissa esitettiin jokseenkin ulkopuolisena ja yhteisöä uhkaavana. Suomalaisessa keskustelussa maahanmuuttajat olivat vasta saapumassa; hollantilaisessa keskustelussa etniset vähemmistöt olivat vahvasti läsnä, mutta sijoitettuina kansakunnan laitamille, Pöyhtäri tiivistää.


Etäisyyden tuottamisella voi olla laajempaa merkitystä maahanmuuttajien asemalle yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ja heidän asemansa esitettiin aikakauslehdissä suhteessa hyvinvointivaltioon. Suomalaisissa lehdissä tarve ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa oli ratkaiseva sen suhteen, millaisia maahanmuuttajia ja maahanmuuttoa toivottiin. Alankomaiden tapauksessa huoli murenevasta hyvinvointivaltiosta ohjasi keskustelua aikakauslehdissä.


Suomi ja Alankomaat valittiin vertailun kohteeksi, sillä ne ovat länsimaisia hyvinvointivaltioita, joilla on erilaiset maahanmuuttohistoriat.

Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla. Tutkimuksen kohteena olivat yleisaikakauslehdet Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdet Rakentaja ja FNV Bouw Magazine, naistenlehdet Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdet ET ja Plus Magazine.
Pöyhtärin väitöskirja tarkastetaan 22. helmikuuta Tampereella.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194876360968/artikkeli/onko+maahanmuuttokeskustelu+samanlaista+suomen+ja+hollannin+aikakauslehdissa+.html

kohmelo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 984
  • Liked: 172
  • Olutkellarissa kyyhöttävä hompanssi - SKP
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194876360968/artikkeli/onko+maahanmuuttokeskustelu+samanlaista+suomen+ja+hollannin+aikakauslehdissa+.html
Lainaus
Onko maahanmuuttokeskustelu samanlaista Suomen ja Hollannin aikakauslehdissä?

Aikakauslehtien mukaan maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen tulisi hyödyttää hyvinvointivaltiota.

Maahanmuutto, etninen moninaisuus ja maahanmuuttajat esitetään aikakauslehdissä taloutta palvelevana hyödykkeenä, kansallisen yhteisön uhkana, olosuhteiden uhreina tai menestyessään juhlinnan kohteina.

Reeta Pöyhtärin väitostutkimuksen mukaan lehdet painottavat maahanmuuttajien aktiivista osallistumista ja etnistä sopeutumista. Nämä esitystavat nousevat esiin laajalti sekä suomalaisissa että hollantilaisissa aikakauslehdissä.
Etnistä monimuotoisuutta sellaisenaan arvostava monikulttuurisuus nähtiin vaihtoehtona etupäässä vain naistenlehdissä.

Pöyhtäri Tampereen yliopistosta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka suomalaiset ja hollantilaiset ajanviete- ja järjestölehdet ottivat osaa maahanmuuttokeskusteluun vuosina 2003–2006.
...
Suomalaisissa aikakauslehdissä maahanmuuttoon liittyvistä aiheista kirjoitettiin huomattavasti harvemmin kuin hollantilaisissa lehdissä. Suomessa maahanmuutto ei vielä 2003–2006 ollut keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun aihe, toisin kuin Alankomaissa, jossa aiheesta käytiin kiivasta väittelyä.
...
Etnistä monimuotoisuutta sellaisenaan arvostava monikulttuurisuus nähtiin vaihtoehtona etupäässä vain naistenlehdissä.
...
Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla. Tutkimuksen kohteena olivat yleisaikakauslehdet Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdet Rakentaja ja FNV Bouw Magazine, naistenlehdet Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdet ET ja Plus Magazine.
Pöyhtärin väitöskirja tarkastetaan 22. helmikuuta Tampereella.

« Viimeksi muokattu: 18.02.2014, 10:15:11 kirjoittanut kohmelo »

sense

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 784
  • Liked: 1385
Väitöskirjatutkimukseksi melkoisen suppea ja vähän outokin kohdelehtivalikoima. Mikäköhän on ollut tutkimukseen mukaan otettavien lehtien valintakriteeri?

Monikulttuurisuus itseisarvona saa tutkimuksessa juuri sen merkityksen minkä se ansaitseekin, naistenlehtien täytettä...

Nuutti Hyttinen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 560
  • Liked: 307
  • PS, Helsinki, kaupunginvaltuutettu
    • kotisivuni
Suomalaisissa aikakauslehdissä maahanmuuttoon liittyvistä aiheista kirjoitettiin huomattavasti harvemmin kuin hollantilaisissa lehdissä. Suomessa maahanmuutto ei vielä 2003–2006 ollut keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun aihe, toisin kuin Alankomaissa, jossa aiheesta käytiin kiivasta väittelyä.

Hollannissa asioista on voinut keskustella vapaammin jo pitempään, koska Pim Fortuyn nosti kissan pöydälle ja islamilaisen kulttuurin ongelmat keskusteluun jo 1990-luvulla. Hänetkin tosin leimattiin perusteetta äärioikeistolaiseksi, mikä "onnistui" niinkin hyvin, että väkivaltainen monikulttuurifanaatikko murhasi Fortuynin toukokuussa 2002. 

Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla. Tutkimuksen kohteena olivat yleisaikakauslehdet Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdet Rakentaja ja FNV Bouw Magazine, naistenlehdet Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdet ET ja Plus Magazine.
Pöyhtärin väitöskirja tarkastetaan 22. helmikuuta Tampereella.

Huomattavaa on, että tuon tutkimuksen tarkastelujakson on 2003-2006. Romania ja Bulgaria kuitenkin liittyivät EU:n jäseniksi vasta vuoden 2007 alussa. Vietin itse Hollannissa puolet vuodesta 2011, ja sen perusteella, mitä olen sen jälkeen hollantilaisten ystävieni kanssa keskustellut, vaikuttaisi siltä, että EU:n mukanaan tuomat ongelmat ovat nousseet entistä enemmän keskusteluun viimeisen vuoden aikana. Geert Wildersin (jota myös yritetään leimata mediassa äärioikeistolaiseksi) PVV-puolue tulee todennäköisesti saamaan "ison jytkyn" tulevissa europarlamenttivaaleissa.
Ehdolla Helsingissä numerolla 393
oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri
kaupunginvaltuutettu
kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

AuggieWren

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 619
  • Liked: 1558
Tämä kertoo oikeastaan kaiken monikulttuurisuuden ihannoinnista. Märkiä päiväunia vain:

Lainaus
Etnistä monimuotoisuutta sellaisenaan arvostava monikulttuurisuus nähtiin vaihtoehtona etupäässä vain naistenlehdissä.

Valitettavasti lukijat eivät ymmärrä samaisten lehtien seksipalstojen sanomaa: fantasiat ovat fantasioita ja sellaisina niiden tulee pysyäkin; niiden toteutus pilaa kaiken.
Kaikki ongelmat johtuvat rasismista ja kantaväestön asenteista.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 371
  • Liked: 134473
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

JJohannes

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 460
  • Liked: 3447
  • Eih bennek, eih blavek!
Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla.

Mistäs ne suomenruotsalaiset sitten tulivat? Tai romanit, tataarit ja juutalaiset jos Suomi muuttui varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla?
Ei ole turhia päiviä, tai jos on, on koko elämä.

John Johnson

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 662
  • Liked: 558
  • Klaatu Verata Nikto!
Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla.

Mistäs ne suomenruotsalaiset sitten tulivat? Tai romanit, tataarit ja juutalaiset jos Suomi muuttui varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla?

Avainsana "varsinainen"
You cannot say Happiness without saying Penis.

I went to the bank the other day and asked the lady behind the counter to check my balance, so she pushed me!

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 6 019
  • Liked: 6836
  • Understanding is a three-edged sword.
Verkkouutiset kertoo samasta väitöskirjasta:

Lainaus
Kuva maahanmuuttajista: taloutta palvelevia hyödykkeitä, kansallisen yhteisön uhkia

Maahanmuutto, etninen moninaisuus ja maahanmuuttajat esitetään aikakauslehdissä taloutta palvelevana hyödykkeenä, kansallisen yhteisön uhkana, olosuhteiden uhreina tai menestyessään juhlinnan kohteina.

Näin summaa Reeta Pöyhtäri tuoreessa väitöskirjassaan. Hän tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka suomalaiset ja hollantilaiset ajanviete- ja järjestölehdet ottivat osaa maahanmuuttokeskusteluun vuosina 2003–2006. Tutkimuksessa analysoitiin maahanmuuton, etnisen moninaisuuden, maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden esittämistapoja aikakauslehdissä.

Suomalaisissa aikakauslehdissä näistä aiheista kirjoitettiin huomattavasti harvemmin kuin hollantilaisissa lehdissä. Suomessa maahanmuutto ei vielä 2003–2006 ollut keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun aihe, toisin kuin Alankomaissa, jossa aiheesta käytiin kiivasta väittelyä.

Pöyhtärin mukaan aikakauslehdissä esitetyn perusteella maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen pitäisi hyödyttää hyvinvointivaltiota ja antaa siihen tuottava panoksensa.

– Lehdet painottavat maahanmuuttajien aktiivista osallistumista ja etnistä sopeutumista. Nämä esitystavat nousevat esiin laajalti sekä suomalaisissa että hollantilaisissa aikakauslehdissä. Sen sijaan etnistä monimuotoisuutta sellaisenaan arvostava monikulttuurisuus nähtiin vaihtoehtona etupäässä vain naistenlehdissä.

Suomalaiset lehdet hyödynsivät enemmän yksilöllistä näkökulmaa asioihin, kun hollantilaislehdet taas kirjoittivat etnisistä vähemmistöistä ryhminä. Keskustelun sisältö oli samanlainen kuin nykyisessä keskustelussa, mutta keskustelun sävy on Suomessa sittemmin koventunut.

– Kaikilla lehdillä oli oma tapansa esittää ja tarkastella maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä. Lehtien ”tyyppitapaukset” edustivat varsin kapea-alaisesti sellaisia ihmisiä ja aiheita, jotka olivat keskeisiä juuri tietylle lehdelle ja sen lukijoille, Pöyhtäri sanoo väitöstiedotteessaan.
Kansallisen yhtenäisyyden korostusta

Suomalaisia ja hollantilaisia lehtiä yhdistää Pöyhtärin mukaan se, että ne rakensivat kuvaa tiiviistä yhtenäisestä kansakunnasta. Kansalliset yhteisöt olivat avoimia enimmäkseen vain niille maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille, jotka olivat osoittautuneet eniten samankaltaisiksi ”syntyperäisten” asukkaiden kanssa.

– Maahanmuuttajan tai etniseen vähemmistöön kuuluvan asema molemmissa maissa esitettiin jokseenkin ulkopuolisena ja yhteisöä uhkaavana. Suomalaisessa keskustelussa maahanmuuttajat olivat vasta saapumassa; hollantilaisessa keskustelussa etniset vähemmistöt olivat vahvasti läsnä, mutta sijoitettuina kansakunnan laitamille, Pöyhtäri tiivistää.

Hän huomauttaa, että tällaisella etäisyyden tuottamisella voi olla laajempaa merkitystä maahanmuuttajien asemalle yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ja heidän asemansa esitettiin aikakauslehdissä suhteessa hyvinvointivaltioon. Suomalaisissa lehdissä tarve ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa oli ratkaiseva sen suhteen, millaisia maahanmuuttajia ja maahanmuuttoa toivottiin. Alankomaiden tapauksessa huoli murenevasta hyvinvointivaltiosta ohjasi keskustelua aikakauslehdissä.

Pöyhtäri valitsi Suomen ja Alankomaat vertailun kohteeksi siksi, että ne ovat länsimaisia hyvinvointivaltioita, joilla on erilaiset maahanmuuttohistoriat. Alankomaat on ollut maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Suomi on muuttunut varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulla.

Tutkimuksen kohteena olivat yleisaikakauslehdet Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdet Rakentaja ja FNV Bouw Magazine, naistenlehdet Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdet ET ja Plus Magazine.

YTM, B.A. Reeta Pöyhtärin väitöskirja Immigration and ethnic diversity in Finnish and Dutch magazines. Articulations of subject positions and symbolic communities tarkastettiin lauantaina 22. helmikuuta Tampereen yliopistossa.

Verkkouutiset: Kuva maahanmuuttajista: taloutta palvelevia hyödykkeitä, kansallisen yhteisön uhkia


Toni R Jyväskylästä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 884
  • Liked: 6917
  • Minä olen kaapumies!
Ihmeellistä ettei Apurahahannaa ole mainittu laisinkaan, onkohan jo tajuttu että ko. avohoitopotilaan itkeminen ei kiinnosta ketään.

Tagit: