Kirjoittaja Aihe: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju  (Luettu 144414 kertaa)

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 51 689
  • Liked: 96538
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: 2014-03-08 Mamulasten kouluosaaminen jäljessä/PISA 2012
« Vastaus #540 : 03.01.2024, 14:54:15 »
Tasokurssien poisto ja inkluusio johtaa siihen, että nekään, joilla olisi edellytyksiä oppia, eivät opi mitään.

Tasapäistämisen tuloksena kaikki ovat tasa-arvoisesti keskinkertaisia tai alle. PISA-tulos on luullakseni keskiarvo. Priimukset nostaisivat tuloksia, mutta kun priimuksia ei enää saa tehdä, kun jollekulle voisi tulla paha mieli.

Tasa-arvon yleisestä ihanuudesta; arvoin sen paikan sitten tähän!

Lainaus
Thomas Sowell Quotes @ThomasSowell

I've been doing studies now for 20 years of programs designed to increase equality. They increase inequality. Because even when the programs are designed for disadvantaged groups, they help the affluent [varakkaita] members of disadvantaged groups while the lower members of those groups fall further behind than ever before.
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo = tuho lähtökohtien tasa-arvolle
— Missä N, siellä R

Aallokko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 689
  • Liked: 7326
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #541 : 03.01.2024, 18:01:56 »
Ei tarvitse olla mikään Einstein tajutakseen, että oppimistulokset heikkenevät, jos oppilaskunnan normit ja kielitaito ovat sillisalaattia.

Tässä sitä on ihan hemmetin kiitollinen, että sai käydä 99% monokulttuurista koulua. Tuo yksi prosentti muodostui parista mustalaisesta, jotka antoivat tehokkaan rokotteen monikultturismi-tautia vastaan.

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 357
  • Liked: 51480
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #542 : 06.01.2024, 20:25:45 »
Ruotsalaistutkija: Suomalainen koulu on nyt varoittava esimerkki

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsalaistutkija-suomalainen-koulu-on-nyt-varoittava-esimerkki/8852566#gs.38elc9

Lainaus
Suomen koulujärjestelmään perehtynyt ruotsalaistutkija Gabriel Heller Sahlgren moittii kovin sanoin Suomen koulutusjärjestelmää. Hän arvioi Expressen-lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa suomalaisen koulun olevan on nyt varoittava esimerkki Ruotsille.

– Myytti suomalaisen koulun menestyksestä on haudattava, Gabriel Heller Sahlgren toteaa tekstissään.

Suomalaiskoulut saivat ”rocktähden aseman” ansiotta

Lainaus
Vielä ennen ensimmäisen PISA-tutkimuksen tulosten julkaisua joulukuussa 2001 vain harvat pitivät Suomea koulutuspoliittisena esikuvana, Heller Sahlgren muistuttaa.

Sen jälkeen maa ”näennäisesti tyhjästä huipputasolle”, ja tilanne muuttui yhdessä yössä.

– Suomalaiset koulut saivat yhtäkkiä rocktähden aseman, ja koulupoliitikot alkoivat kerääntyä Helsinkiin oppimaan koulutusihmeestä.

Lainaus
Heller Sahlgren sanoo Ruotsissakin innostutun Suomen jalanjäljissä muun muassa aiempaa lyhemmistä koulupäivistä, opetuksen ja koulutehtävien vähentämisestä ja leikin keinoin oppimisesta.

– Näitä ajatuksia popularisoi koulutusguru Pasi Sahlberg kirjassaan Suomalaisen koulun menestystarina ja mitä muut voivat siitä oppia, jonka kommentaattorit eri puolilla maailmaa ottivat omakseen. Tässä tulkinnassa Suomea pidettiin todisteena siitä, että "edistyksellinen koulu” voi toimia hyvin.

Lainaus
Heller Sahlgrenin mukaan Ruotsilla ei ole mitään syytä katsoa Suomeen etsiessään parempaa koulua.

– Ongelma on se, että kaikki perustui toiveajatteluun. Lähes kymmenen vuotta sitten kirjoittamassani kirjassa osoitin, että ajatukset Suomen menestyksestä eivät saaneet tukea tutkimuksista. Päin vastoin, monet väitetyt menestystekijät vaikuttivat kielteisesti oppilaiden suorituksiin. Lisäksi Suomen tulokset alkoivat parantua jo kauan ennen kuin joitakin juhlittuja menestystekijöitä edes oli ollut olemassa – ja laskea pian niiden voimaantulon jälkeen.

– Tosiasia on, että Suomen tulokset alkoivat heikentyä jo PISA 2009 -testissä. Ja siitä lähtien alamäki on jatkunut, Heller Sahlgren kirjoittaa.

Maahanmuuttoon ei voi vedota

Lainaus
Ruotsissa testitulosten laskua voidaan Heller Sahlgrenin mukaan selittää suurelta osin maahanmuutolla.

– Kun verrataan "samanlaisia oppilaita samanlaisiin" – eli tutkitaan erikseen syntyperäisiä ja ulkomaalaistaustaisia oppilaita – Ruotsi suoriutui itse asiassa Suomea paremmin PISA 2022 -tutkimuksessa oltuaan samalla tasolla PISA 2018 -tutkimuksessa.

Mikä selittää Suomen nousun ja laskun?

Lainaus
  Heller Sahlgren väittää kirjassaan, että 2000-luvun alun vahva kehitys johtui suurelta osin sosiaalis-historiallisista ja taloudellisista tekijöistä.

Niiden ansiosta erittäin tehokas, opettajakeskeinen koulukulttuuri ja opetusmalli, jossa oppilaiden osallistuminen on hyvin vähäistä, säilyi Suomessa pidempään kuin muissa länsimaissa.

Sen jälkeen Suomessa on pyritty vähentämään opettajien valta-asemaa.

– 15 viime vuoden aikana siinä on onnistuttu yhä paremmin. Samalla kulttuuriset muutokset ovat ajaneet samaan suuntaan. Lyhyesti sanottuna suomalaisista kouluista on tullut enemmän skandinaavisia ja vähemmän itäaasialaisia – ja sen seurauksena ne ovat jääneet jälkeen osaamisessa
.

Koko erinomainen juttu linkistä.

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 357
  • Liked: 51480
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #543 : 08.01.2024, 12:13:43 »
Lapsi ei osannut perus­asioitakaan perheessä Helsingissä: Taustalta paljastui opettajan käyttämä muoti­metodi

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010048526.html?

Lainaus
Lisätunteja lapselleen ostavat vanhemmat perustelevat päätöstään esimerkiksi sillä, että koulussa vaaditaan lapselta liikaa itsenäisyyttä.

Lainaus
HELSINGIN seudulla ostetaan lapsille maksullista lisäopetusta jo peruskouluiässä.

HS kertoi marraskuussa, että ilmiö on vielä marginaalinen, mutta yksityistunteja ostetaan varsinkin matematiikan, ruotsin ja englannin opiskeluun sekä opiskelutaitojen hiomiseen.


Maksumuurin takana, enempää en näe.
Jos joku pääsee tuohon käsiksi niin laittakaa enemmän tietoa sisällöstä tähän ketjuun.


Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 51 689
  • Liked: 96538
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #544 : 08.01.2024, 12:40:24 »
Tässä lainauksia.

Olen nyt huomaavinani, että jos toimittajalla on omat lapset (näin oletan, en tiedä) mokutusmyllyssä pilaantumassa, niin yht'äkkiä alkaa kriittisyyttäkin löytymään.

”Koulussa siirryttiin lapsen ollessa kahdeksannella luokalla itseohjautuvaan opetukseen, joka ei sopinut hänelle.”

”Sen ikäisillä on murrosikä päällä eikä koulumotivaatio ole kaikkein suurinta. Hyppy uudenlaiseen menetelmään oli liian iso.”

Käytännössä itseohjautuvuus oli tässä luokassa sitä, että ensin oppilas itse yritti opetella matematiikkaa. Ongelmiin piti ensin kysyä apua kaverilta, vasta sen jälkeen opettajalta.

”Lapsen mukaan opettajalla ei koskaan ollut aikaa auttaa, sillä hänen aikansa meni heikoimpien oppilaiden auttamiseen.”


...

”Lahjakkaille ja motivoituneille itseohjautuvuus varmasti sopii. Mutta suurin osa luokasta on muunlaisia oppijoita”

..

”Lasten pitäisi opettajan mukaan osata itse kysyä, mutta ei tuon ikäisellä lapsella ole vielä sellaisia oppimisvalmiuksia. Kirjan teoriaosuudetkaan eivät ole sellaisia, että uuden asian ymmärtäisi sen lukemalla. Siitä pystyy korkeintaan palauttamaan jo opittua mieleen”, vanhempi kertoo.

Lapsi kyllä tekee tehtäviä tunnilla, mutta suurin osa niistä on ollut kotona tarkistettaessa väärin, vanhempi kuvailee.

...

”Ei niillä arvosanoillakaan ole niin väliä, kunhan perusasiat oppii eikä tarvitse rakentaa tulevaa osaamista sahanpurun päälle.”

...

”Opettaja sanoi minulle, että hän ei voi vaatia oppikirjan lukemista kokeeseen. Vastasin, että minä voin vaatia. Lapselle sanoin, että sinä luet tai itket ja luet”, vanhempi sanoo ja täsmentää viimeisen sanotun pilke silmäkulmassa.
« Viimeksi muokattu: 08.01.2024, 12:50:33 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo = tuho lähtökohtien tasa-arvolle
— Missä N, siellä R

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 357
  • Liked: 51480
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #545 : 08.01.2024, 13:35:20 »
Sain jutun jostain, tässä lainauksia:

Lainaus

Helsinkiläinen vanhempi kertoo ostaneensa lapselleen yksityisopetusta matematiikassa, koska lapsen osaaminen aineessa yläkoulun aikana jäi heikoksi. Lapselle ostettiin peruskoulun jälkeen kesäkurssi ja lukiossa säännöllisiä yksityistunteja.

HS ei julkaise vanhemman nimeä, koska hän arvelee nimellä puhumisen vaikeuttavan hänen työtään yläkoulun ja lukion opettajana.

”Koulussa siirryttiin lapsen ollessa kahdeksannella luokalla itseohjautuvaan opetukseen, joka ei sopinut hänelle.”

”Sen ikäisillä on murrosikä päällä eikä koulumotivaatio ole kaikkein suurinta. Hyppy uudenlaiseen menetelmään oli liian iso.”

Käytännössä itseohjautuvuus oli tässä luokassa sitä, että ensin oppilas itse yritti opetella matematiikkaa. Ongelmiin piti ensin kysyä apua kaverilta, vasta sen jälkeen opettajalta.

”Lapsen mukaan opettajalla ei koskaan ollut aikaa auttaa, sillä hänen aikansa meni heikoimpien oppilaiden auttamiseen.”

Tehtäviä sai tehdä käytävillä, ruokalassa tai missä vaan, jolloin nuorten aika meni helposti muuhun kuin opiskeluun.

Vanhempi kertoo olleensa asiasta yhteydessä opettajaan monen muun huoltajan kanssa. Huoli lasten oppimisesta oli laajaa luokan oppilaiden vanhemmilla.

”Opettaja vastasi, että itseohjautuvuuden metodilla ei ole tarkoitus opiskella koko yläkoulua.”

Palautteen jälkeen opetus muuttui hetkeksi perinteisemmäksi, mutta aukkoja lapsen osaamiseen oli jo tullut.

Lainaus
Hänestä oppilailla ei ole kykyä keskittyä. Syy tähän on hänestä digilaitteissa ja siinä, että kännyköitä ei ole saatu kokonaan pois tunneilta.

”Pelaaminen ja some ovat siihen syyllisiä, ne sirpaloivat nuorten maailmaa.”


Myös toinen HS:n haastattelema helsinkiläisvanhempi on kokenut, että itseohjautuva opetus jättää lapsen osaamiseen aukkoja, joita pitää paikkailla kotona ja yksityisopetuksella.

HS ei julkaise hänen nimeään, koska hän pelkää opettajan arvostelun leimaavan lapsen koulussa.

Hänen neljäsluokkalaisen lapsensa puheista on syntynyt kuva, että tunneilla ei ole varsinaista opetusta juuri lainkaan.

Uuteen asiaan lähdetään perehtymään suoraan tehtäviä tekemällä. Jos niitä ei osaa, pitää lukea itse kirjan teoriaosuutta. Jos vielä jää kysyttävää, opettaja auttaa.

”Lasten pitäisi opettajan mukaan osata itse kysyä, mutta ei tuon ikäisellä lapsella ole vielä sellaisia oppimisvalmiuksia. Kirjan teoriaosuudetkaan eivät ole sellaisia, että uuden asian ymmärtäisi sen lukemalla. Siitä pystyy korkeintaan palauttamaan jo opittua mieleen”, vanhempi kertoo.

Lapsi kyllä tekee tehtäviä tunnilla, mutta suurin osa niistä on ollut kotona tarkistettaessa väärin, vanhempi kuvailee.

Lapsi ei oppinut perusasioita, kuten mikä on verbi, jakokulma tai sivulause. Asia tuli ilmi kun koulun tapahtumista ja läksyistä puhuttiin kotona.


Huoli lasten oppimisesta ei ole tuore ilmiö, kertoo HS:lle vantaalainen vanhempi, joka osti lapselleen yksityisopetusta englannin kielessä neljännellä luokalla 2000-luvun alussa. Hänkin on jutussa nimettömänä opettajan työnsä takia.

Vanhempi alkoi laatia itse lapselleen jopa lisätehtäviä vapaa-ajalle, sillä koulussa ei vaadittu hänestä tarpeeksi. Ongelmana oli hänen mukaansa yksittäisen opettajan lepsu opetustyyli.

”Opettaja sanoi minulle, että hän ei voi vaatia oppikirjan lukemista kokeeseen. Vastasin, että minä voin vaatia. Lapselle sanoin, että sinä luet tai itket ja luet”, vanhempi sanoo ja täsmentää viimeisen sanotun pilke silmäkulmassa.

Vanhemmasta erityisen vakavaa oli se, että monet myöhemmälle oppimiselle tärkeät teemat jäivät kokonaan käsittelemättä tunneilla. Niitä ei ehditty käydä läpi.


Kaikkeen edellä lueteltuun olen itsekin vanhempana törmännyt, mm. lapseni ollessa ala-asteella jouduin opettamaan hänelle jakolaskun.
Kavereilta oli käsketty kysyä neuvoa. Samaten tuon olen kuullut opettajalta, ettei koko kirjaa voida vaatia osattavaksi, joten sieltä täältä sitten opiskellaan ja välistä jätetään pitkät pätkät opiskelematta, jolloin minkäänlaista kokonaiskuvaa opetettavasta kokonaisuudesta ei voi teoriassakaan syntyä.

Digilaitteet ovat ongelma peruskoulussa ja lukiossa, joku ope oli lukiossa tehnyt pistokokeen, käskenyt kädet ylös (ne kuulivat kellä ei ollut kuulokkeet korvissa) ja oli kiertänyt sen jälkeen oppilaiden taakse katsomaan mitä on koneella auki. Pojilla kuulemma järjestään oli pelit auki, tytöillä somehömppää. Harvalla aiheeseen liittyvä sivu ruudulla. Arvatenkin yliopistoissa sama tilanne nykyään.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 178
  • Liked: 8088
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #546 : 08.01.2024, 19:20:01 »
^ Juuri näin, ei osata pitää kynää kädessä ja piirtää ihan ite ne numerot paperille. Ja reaktioyhtälöt tai fysiikan kaavat.

Siinä oppii kummasti enemmän, kuin vain ulkoa opettelemalla kaavoja. Ite olin sysipaska lukion matematiikassa, mutta kun annettiin jokin reaalinen tehtävänasettelu, niin sujui.

Kirjoituksissa osallistuin piruuttani lyhyen matematiikan kokeeseen. Olin kuulemma ainut, joka oli tajunnut, mistä on kyse. Kysymys koski muistaakseni sitä, että jos seisoo maapallon päällä, havainnoitsijan pituus oli jotain. Piti laskea, että millä kulmalla näkee auringon halkaisijaltaan x ja etäisyys y verrattuna molempien kehien keskipisteen olevan sama ja kiertoliike tasainen. Piirsin paperille tilanteen ja laskin. Meni vatuix laskut, mutta tajusin mikä oli se ajatus mitä piti laskea.

Siitä teoriasta ei ole mitään hyötyä, jollei tajua itse asiaa.
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 189
  • Liked: 8350
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #547 : 08.01.2024, 20:08:54 »
^ Juuri näin, ei osata pitää kynää kädessä ja piirtää ihan ite ne numerot paperille. Ja reaktioyhtälöt tai fysiikan kaavat.

Siinä oppii kummasti enemmän, kuin vain ulkoa opettelemalla kaavoja. Ite olin sysipaska lukion matematiikassa, mutta kun annettiin jokin reaalinen tehtävänasettelu, niin sujui.

Kirjoituksissa osallistuin piruuttani lyhyen matematiikan kokeeseen. Olin kuulemma ainut, joka oli tajunnut, mistä on kyse. Kysymys koski muistaakseni sitä, että jos seisoo maapallon päällä, havainnoitsijan pituus oli jotain. Piti laskea, että millä kulmalla näkee auringon halkaisijaltaan x ja etäisyys y verrattuna molempien kehien keskipisteen olevan sama ja kiertoliike tasainen. Piirsin paperille tilanteen ja laskin. Meni vatuix laskut, mutta tajusin mikä oli se ajatus mitä piti laskea.

Siitä teoriasta ei ole mitään hyötyä, jollei tajua itse asiaa.
Se teoriakin tulee ymmärtää!

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 178
  • Liked: 8088
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #548 : 09.01.2024, 14:44:40 »
^ Tottakai teoria pitää ymmärtää, muuten ei ole työkaluja käytettävissä ongelmanratkaisuun.

Se pitäisi saada kytkettyä, teoria ja käytäntö. Käytännön ongelma on olemassa, tiedetään syy ja se pitää hahmottaa, että miten todennäköisimmin päästään haluttuun lopputulokseen.

Kemian prosessit ovat hyvä esimerkki, paperilla kaikki näyttää hyvältä. Sitten tulee eteen jotain odottamatonta. Havainnointi ja sen mukaan laskelmat, niin saadaan takaisinkytkentä korjaamaan tilanne.

Elävästä elämästä esimerkki, yhdessä paikassa tuli ongelmia, kun yhden käsittelyaiheen edeltävä huuhtelu päätettiin vaihtaa kahden viikon välein edellisen viikon vaihtovälin sijaan. Vituix män.

Teoria piti hanskata, että pystyi laskemaan tuoreistusveden virtaama siihen malliin, että tilanne pysyi stabiilina ilman viikottaisia vedenvaihtoja. Loppujen lopuksi vedenkulutus väheni ja säästyi rahaa ja aikaa. Bonarina se, että prosessi rauhoittui sekä puhdistamolle ei tullut purskeita kerran viikossa, joiden myötä putsarin teho nytkähti.
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 995
  • Liked: 5980
  • Panda nimeltä Kallan.
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #549 : 10.01.2024, 05:21:26 »
Mitä tässä asiaa olen seurannut, niin olen ymmärtänyt että nykyään eri luokkia yhdistävät "avoimet oppimisympäristöt" eivät ainakaan paranna oppimista, kuten ei kehitysmaalaisten ja puolikehitysmaalaisten S2-oppilaiden sotkeminen normioppilaiden sekaan. Kehitysmaalaisilla kun volyymin pitämin korkealla tuntuu olevan geeneissä, kuten myös häiriköinti ja "chimping out". Myös tämä digitalisaatio on saanut aikaan sen, että oppilas käyttää enemmän aikaa ohjelmistojen opetteluun, eikä itsekuri ja kiinnostus riitä itse asian opetteluun. Herääkin kysymys, että oppiiko oppilas esimerkiksi matematiikan tapauksessa itse matemaattiset teoriat vaiko ohjelmiston käytön, jossa hän ulkoa muistaa, mitä ohjelmassa pitää suunnilleen kulloinkin tehdä? Toki ongelmia on ollut myös perinteiseen ns. kynä ja vihko-aikaankin.

Toki asiaa ei auta se, että osalle opettajista matematiikka on myös inhokkiaine, mikä näkynee sitten opetuksen laadussa. Päälle toki sitten ainakin minusta sitten hyvin eriskummallinen itseohjautuvuuden ihannointi liian aikaisessa vaiheessa ihmisen aivojen kehitykseen nähden. Itseohjautuvuus on hyvä asia aikuisella ihmisellä ja toki siihen pitää jotenkin valmistaa, mutta ehkä nykyisin on annettu liikaa valinnanvaraa liian aikaisessa vaiheessa lapselle, jolloin aivot eivät ole yksinkertaisesti vielä kehittyneet.

Mitä olen myös kuullut, on että opettaja saattaa neuvoa kysymään apua kaverilta esimerkiksi juuri matematiikassa, kun opetusresurssit ovat liian pienet ja asiaa ei auta se, jos ylipuolet luokkalaisista ei ymmärrä suomea saati ymmärtänyt itse asiaa, kehitysmaaperseilystä puhumattakaan.

Myös miesopettajien puute vaikuttanee asiaan; naisopettajilla kun ei vaan välttämättä ole samaa auktoriteettia ja selkärankaa hoitaa asioita, vaikka valtuudet olisivatkin. Hyvin huonossa tapauksessa kehitysmaalaisten tapauksessa punavihreämpi opettaja saattaisi olla se, joka alkaisi myötäilemään ja ymmärtämään väärässä paikassa väärään aikaan rasismisyytösten pelossa, jolloin kurinpito epäonnistuu täysin. Myöskin tosiaan jo aikaisemmin mainittu "inkluusio", missä eritasoiset oppilaat saavat aikaan sen, että opetuksen laatu ja resurssit keskittyvät älynlahjoiltaan heikompaan ainekseen, takaa sen että lahjakkaammatkin oppilaat turhautuvat saati eivät sitten menesty koulussa, tai oikein hyvässä lykyssä menestyvät koulusta huolimatta. Ainakaan suomenkieltä heikosti hallitsevien kasvava määrä ja suomalaislasten uhraaminen monikulttuurisuuden alttarille "kotouttamisen" nimissä ei varmasti paranna tilannetta, samalla kun ulkomailta haalitaan lisää "kotoutettavia".

Ymmärrän vallan hyvin koulushoppailijoita niin kauan, kunhan koulushoppailija ei itse ole mokuttaja joka välttelee omien päätöstensä ja tekojensa seurauksia. Oikean ja hyvän koulun valitseminen on suotavaa.

Välillä tosin tuntuu, että Cloward-Piven -strategia pätee täälläkin; otetaan tarkoituksella katastrofaaliset metodit käyttöön, jotta saadaan järjestelmä ylikuormitettua ja vanha kansallinen koulutusjärjestelmä tuhottua ja korvataan vanha järjestelmä Agenda 2030 -mukaisella NWO-koulutuksella. Sitä ei vaan haluta missään nimessä myöntää.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 51 689
  • Liked: 96538
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #550 : 10.01.2024, 16:20:02 »
Matias Turkkila @MatiasTurkkila

Ylen jutussa vertaillaan kasiluokkalaisten äikäntunnin tehtävänantoja vuosilta 2007 ja 2021. Aiheena on melipidekirjoituksen tekeminen.

Muutos on varsin selkeä: 2007 alaikäisille koululaisille ei vielä tuputettu aikuisten politiikan vassariaiheita. Vuonna 2021 kaikki on toisin. Koululaiset voivat nyt kirjoittaa mm seuraavista aiheista "omina" mielipiteinään: 

- Ilmastonmuutokseen pitäisi reagoida tehokkaammin
- Turvapaikanhakijoita pitäisi kohdella paremmin
- Suomen ei pidä sulkea rajojaan pakolaisilta

Kuin vasemmistoliiton puolueohjelmaa lukisi. Vuonna 2007 aiheet painottuivat nuorten omiin asioihin.

Uusissa, 2021 ohjeissa vaaditaan lisäksi käyttämään tunneperusteita.

Eipä siinä. Ongelma on ihan omin pikku kätösin rakennettu. Kun nimitetään vasemmistolainen opetusministeriksi, saadaan vasemmistolaista politiikkaa opetusohjelmiin. Suomalainen koulu on syvällä suossa, eikä ihme. Aikuiset eivät malta antaa lasten kasvaa rauhassa, vaan tuputtavat riveillä ja rivien välissä lapsille omaa maailmantuskaansa.

Tämän maan hyvinvointi on rakennettu kovilla tieteillä. Jos peruskoulu ei enää välitä opettaa lapsia lukemaan ja laskemaan, vaan näiden sijasta tuputtaa jo pienten lasten lukujärjestyksiin omia neuroosejaan, ei ole mikään ihme, että tulokset ovat sitten juuri sellaisia kuin ne ovat.

Antakaa lasten olla lapsia. Koulu ei voi olla poliittinen aivopesula. Politiikka ei kuulu kouluihin.

3:26 PM · Jan 10, 2024

Nuo esimerkit eivät olleet ainoita, ja kirjoittaa saa ihan mistä haluaa. Asiaan liittyen pitkä YLE-juttu:

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/a/74-20068555
Esimerkki näyttää, miten kasiluokkalaisten koulutehtäviä on pitänyt helpottaa

Äidinkielenopettaja Jaakko Sarmola havainnollistaa työssään käyttämillään tehtävillä, millainen muutos oppilaissa on 15 vuodessa tapahtunut
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo = tuho lähtökohtien tasa-arvolle
— Missä N, siellä R

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 357
  • Liked: 51480
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #551 : 10.01.2024, 16:32:23 »
^ Tuo on aivan totta: nykylukiolainen ei voi valita luettavakseen kuin vasemmistopaskakirjoja ja äidinkielen ja vieraiden kielien aineotsikkovaihtoehdot ovat pelkkää punaviherhumppaa.
Ja sama oli meno jo yläasteellakin.
Olen tätä tässä pitkin jälkikasvuni koulutaivalta kommentoinut, matikanopettajansa totesi että matematiikka on liene ainut aine mitä ei ole ”nykyaikaistettu”.
Kemia ja jopa fysiikkakin on valjastettu kierrätyksen, ilmastohölynpölyn ym. mokutuksen rattaita kiskomaan.


Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 51 689
  • Liked: 96538
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #552 : 22.01.2024, 22:15:54 »
Scott Adams @ScottAdamsSays

Opeta lapsille talousstrategioita ja kasvata onnellisia voittajia. Opeta lapsia keskittymään menneisyyden kauhuihin ja syrjintään, niin saat vihaisia ​​häviäjiä. Se ei ole monimutkaista. Jos haluat minun ennustavan lapsesi tulevaisuuden, teen sen mielelläni.

22. tammi. 2024
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo = tuho lähtökohtien tasa-arvolle
— Missä N, siellä R

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 948
  • Liked: 16103
  • junior koodari
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #553 : 26.01.2024, 18:43:52 »
Kouluun joten, tänne... https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2eae5a85-e5ef-4520-8215-f3ed744a0c14

Lainaus
Tapahtumat saivat alkunsa, kun kolme Puistopolun koulun opettajaa oli puuttunut oppilaiden huonoon käytökseen ja koulun sääntöjen rikkomiseen samaisella sekä aiemmalla viikolla. Molemmissa tapauksissa opettajat olivat keskustelleet pitkään oppilaiden kanssa. Osa oppilaista oli kokenut, että opettajat olivat käyttäneet tilanteessa rasistisia termejä.

Puistopolun koulussa on noin 860 oppilasta, joista vähän päälle 40 prosenttia on S2-oppilaita eli oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään.
Missä vanhempi kuri just, jetsusi ..näin tehdään.
Lainaus
Helsingin poliisista vahvistetaan, että poliisille oli tullut ilmoitus mahdollisesta yleisötilanteesta tai mielenosoituksesta koululla. Poliisin mukaan selvisi, että kyse olikin ollut ennemmin vitsistä, eikä mielenosoitusta ollut oikeasti tarkoitus järjestää.
Vitsi, melko isosta vitsistä jos polisikin on paikalla.
« Viimeksi muokattu: 26.01.2024, 19:01:04 kirjoittanut simppali »
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 178
  • Liked: 8088
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #554 : 27.01.2024, 12:39:37 »
^ Tämähän on mennyt pelleilyksi jo pitkään, kouluille pitää hommata poliiseja jonkun vitsin vuoksi.

Nuoret oppivat jo ihan alussa, että opettajille saa ja pitää vittuilla ja todistuksen nelonen johtuu vain ihonväristä.

Koululuokissa meno on ihan jotain muuta, kuin ennen. Jos jollakin on Suomen kielessä vaikeuksia, niin mitä opettajalla on tehtävissä?

Heijastuu suoraan mitattaviin oppimistuloksiin.
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 995
  • Liked: 5980
  • Panda nimeltä Kallan.
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #555 : 27.01.2024, 16:23:25 »
Kouluun joten, tänne... https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2eae5a85-e5ef-4520-8215-f3ed744a0c14

Lainaus
Tapahtumat saivat alkunsa, kun kolme Puistopolun koulun opettajaa oli puuttunut oppilaiden huonoon käytökseen ja koulun sääntöjen rikkomiseen samaisella sekä aiemmalla viikolla. Molemmissa tapauksissa opettajat olivat keskustelleet pitkään oppilaiden kanssa. Osa oppilaista oli kokenut, että opettajat olivat käyttäneet tilanteessa rasistisia termejä.

Puistopolun koulussa on noin 860 oppilasta, joista vähän päälle 40 prosenttia on S2-oppilaita eli oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään.
Missä vanhempi kuri just, jetsusi ..näin tehdään.
Lainaus
Helsingin poliisista vahvistetaan, että poliisille oli tullut ilmoitus mahdollisesta yleisötilanteesta tai mielenosoituksesta koululla. Poliisin mukaan selvisi, että kyse olikin ollut ennemmin vitsistä, eikä mielenosoitusta ollut oikeasti tarkoitus järjestää.
Vitsi, melko isosta vitsistä jos polisikin on paikalla.

Monikulttuurin autuutta. 40 prosenttia ei puhu suomea äidinkielenään ja ne suomea äidinkielenäänkin puhuvat eivät välttämättä ole kantasuomalaisia. Iltalehti toki koittaa vierittää syyn opettajien niskoille epämääräisillä syytöksillä.

Ajatelkaa, kaikki tämä väestönvaihto vain reilussa 30 vuodessa. Ensin haluttiin ajaa suomalaisten syntyvyys alas, kehitysmaalaisia sitten tilalle "työvoimapulan" nimissä, jotta Coudenhove-Kalergi -suunnitelma etenisi. Selkeästi korkeilla tahoilla on päätetty Suomen alasajo kehitysmaaksi. Ei tämä muuten meno tällaisenaan jatkuisi, alati pahentuen.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 51 689
  • Liked: 96538
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #556 : 13.02.2024, 21:59:58 »
Tasoryhmät = hyvä juttu kaikille.
Sekoitus = huono homma kaikille.

Jari Parantainen @JariParantainen
Intuitio sanoo, että heikot oppilaat hyötyvät siitä, että he opiskelevat hyvien kanssa.

Tutkijat olivatkin äimänä, kun he kokeilivat inkluusiota USA:n ilmavoimissa. Tulokset olivat aivan päinvastaiset kuin he kuvittelivat.

Tarina on kerrottu Ashley Merrimanin kirjassa Top Dog – The Science of Winning and Losing (2014).

Vuoden 2011 saapumiserän kadetteja (1 314 kpl) jaettiin heidän tietämättään ryhmiin niin, että SAT- ja GPA-testituloksiltaan parhaita ja heikoimpia yhdistettiin. Keskitasoisia taas vastaavasti koottiin omiin luokkiinsa, koska heille ei tietenkään uusissa ryhmissä jäänyt juurikaan tilaa.

No niinhän siinä kävi, että näissä "inkluusio-ryhmissä" huonot opiskelijat pärjäsivät entistäkin huonommin.

Koe toistettiin varmuuden vuoksi vuonna 2012. Tulos toistui. Tutkijat havaitsivat, että heikoimmat klikkiytyivät omiksi porukoikseen siitä huolimatta, että he virallisesti olivat samassa ryhmässä parhaiden kanssa.

Mutta mikä selittää tämän yllättävän ilmiön?

Ilmeisesti on kyse siitä, että heikko opiskelija ei halua tulla vertailluksi parhaisiin.   

Tämä on jokaisen helppo itsekin ymmärtää. Luvassa on muuten sarja jatkuvia huonommuuden kokemuksia päivästä toiseen.

Jotta inkluusio toimisi, ehkä hyvien opiskelijoiden pitäisi olla vain sopivasti parempia.

Liittyi tähän.

Lukijan mielipide
Painotettu opetus lisää koulun sisäistä segregaatiota

Pormestari Juhana Vartiaisen ehdottamaa painotusluokkien poistamista olisi hyvä pohtia koulujen sisäisen segregaation vähentämiseksi.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on ehdottanut muutoksia oppilaaksiottoalueisiin ja painotusluokkien lopettamista.

11.2. 2024
« Viimeksi muokattu: 13.02.2024, 22:01:57 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo = tuho lähtökohtien tasa-arvolle
— Missä N, siellä R

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 510
  • Liked: 135678
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #557 : 19.03.2024, 17:43:30 »
Koulusta pitäisi kirjoittaa positiivisemmin.

Lainaus
Koulujournalismi myy, koska kaikilla on koulusta mielipide. Antavatko jutut ”kouluihmeen” romahtamisesta koulusta liian mustavalkoisen kuvan?

Viime joulukuussa Suomen kouluihme luisui lopulliseen tuhoonsa. Sellaisen käsityksen sai uutisista, joita media teki suomalaisoppilaiden heikentyneistä, jopa ”lohduttomista” Pisa-tuloksista.

”Koulujen Pisa-tulokset maalaavat karmean näkymän Suomesta – tätä ei varmaan kukaan halua”, otsikoi Ilta-Sanomat.

”Suomen Pisa-tulosten luisu jyrkkeni entisestään – matematiikassa suurempi pudotus kuin koskaan ennen, lukutaito ’historiallisen heikolla’ tasolla”, kertoi Uutissuomalainen.

”Näin Suomen kouluihme romahti – lohduttomat Pisa-tulokset julki”, kirjoitti Iltalehti.

[...]

Tulokset olivat huonot, mikä on hyvä eli myyvä uutinen. Nuoriso on todistetusti pilalla!

Ja aiheena on koulu. Se koskettaa jollain tapaa vähän jokaista. Vaikka ei itse olisi opettaja, koulutusalan asiantuntija tai vanhempi, jokainen on käynyt koulua. Jokaisella on siitä mielipide.

Mutta antoiko Pisa-uutisointi oikean kuva suomalaisesta koulusta ja siitä, miten sen ongelmat pitäisi korjata?

Jo vuonna 2016 oppimistutkimuksen asiantuntijat Markku Niemivirta ja Pekka Räsänen moittivat Imagessa tiedotusvälineitä löperöstä Pisa-uutisoinnista. Silloinkin otsikot julistivat peruskoulun hätätilaa. Niemivirta ja Räsänen pelkäsivät yksinkertaistettujen tulkintojen vievän koulua väärään suuntaan.

”Kyllä se sama huoli on edelleen olemassa”, nykyisin Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professorina työskentelevä Niemivirta sanoo.

Ensiuutiset tuloksista olivat Niemivirran mukaan asianmukaisia: heikkenevä Pisa-tulos on huolestuttava.

”Suomi pärjää kansainvälisesti vertailtuna kuitenkin edelleen todella hyvin, ja se on tärkeä asia”, Niemivirta sanoo.

”Jälkilöylyissä” tulkinnat karkasivat Niemivirran mielestä taas kerran käsistä. Hän nostaa esimerkkinä Helsingin Sanomien jutut, jotka käsittelivät digilaitteiden käyttöä ja oppilaiden itseohjautuvuutta. Ne perustuivat avoimiin kyselyihin, joiden tuloksista lehti nosti esiin Niemivirran mielestä liian reippaita ja osin paikkaansa pitämättömiä yleistyksiä.

”Yhdessä käytettiin termiä ’digizombie’. Sitten tuli sarja juttuja siitä, miten lapset on jätetty koulussa heitteille”, Niemivirta sanoo.

”Joukkoon hukkui todella hyviä puheenvuoroja siitä, että oppimistulosten lasku alkoi jo 2000-luvulla. Digilaitteet eivät olleet silloin mikään ongelma, eikä itseohjautuvuudesta puhuttukaan siten kuin se on nykyään opetussuunnitelmassa.”

Yksi ongelma Niemivirran mukaan on se, ettei Pisa-tulosten laskun syistä ole yksiselitteistä tieteellistä tutkimusta pitkältä ajalta. Ääneen pääsevät silloin ne, joilla on tarjota helppoja ja herkullisia ratkaisuja.

[...]

Koulusta tehdyissä jutuissa kärkeen nousee usein jokin ongelma: kyvyttömyys puuttua kiusaamiseen, koulujen eriytyminen, koulurakennusten pulmat tai nuorison päihteiden käyttö.

Valtakunnan tason kohuksi saakka paisui alkuvuodesta myös Janakkalan Turengissa tarjoiltu vetinen makaronilaatikko.

”Välillä mietin, onko median luoma kuva koulumaailmasta liian mustavalkoinen. Jos lukee kaikki Pisa-, avokonttorikoulu-, sähkötupakka- ja kouluväkivaltajutut, tulee olo, että apua, miten tuonne voi lähettää lapsensa – sehän on aivan villi länsi!” Uutissuomalaisen toimittaja Anna Kivinen sanoo.

Opettajien kanssa jutellessa kouluarki näyttäytyy Kivisen mukaan usein aika tavallisena. Ja koska se on juuri sitä, tavallista ja arkista, siitä ei oikein ole uutisaiheeksi. Negatiivisuutta korostavat uutiskriteerit jylläävät.

[...]

Positiiviset muutokset jäävät helposti ongelmien jalkoihin. Itse olen kirjoittanut esimerkiksi siitä, miten ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt ja oppivelvollisuusuudistus näyttää onnistuneen siinä, että entistä harvempi yhdeksäsluokkalainen jäi viime vuonna ilman jatkokoulutuspaikkaa”, Kivinen sanoo.

”Välillä koulujutuista tulee olo, että koulu on saareke, jossa pitäisi ratkoa kaikki lasten ongelmat, vaikka ne ovat voineet syntyä varhaislapsuudessa.”

Myös tutkimus kertoo, että koulumaailman ilmiöitä käsitellään mediassa usein negatiivisen kautta.

Kasvatus-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi inkluusiota käsittelevissä Helsingin Sanomien uutisissa ja mielipidekirjoituksissa vuosina 2009 – 2019 painottuivat selvästi eniten vastustavat tai varaukselliset näkökannat. Inkluusiolla tarkoitetaan kaikkien oppilaiden oikeutta osallistua opetukseen tavallisessa koululuokassa. Lasten ääntä inkluusiojutuissa ei juuri kuultu.

Takavuosien koulu-uutisointia on tutkittu opinnäytetöissä. Niistä käy ilmi, että esimerkiksi myös Ylen jutuissa inkluusio näyttäytyy negatiivisena ja että iltapäivälehtien jutut opettajuudesta kuvaavat sitä yleensä kielteisessä valossa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n taloustutkimuksella vuonna 2021 teettämän kyselyn mukaan mielikuvaa opettajan työstä heikentävät sosiaalinen media ja iltapäivälehdet.

[...]

Journalistien pitää Heikkisen mielestä nostaa esiin myös hankalia aiheita, kuten koulushoppailua. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä, miten se tehdään.

”Jos me omilla toimillamme vahvistamme ’hyvät’ ja ’huonot’ koulut -asetelmaa, ketä se hyödyttää?” Heikkinen kysyy.

Itseohjautuvuudesta ja avokonttorikouluista pitää Heikkisen mielestä tietenkin tehdä myös kriittisiä juttuja, mutta esimerkit pitää asettaa mittasuhteisiinsa:

Kuinka suuri osa oppimistiloista on avoimia? Jos sanotaan, että ”vanhemmat” ovat huolissaan itseohjautuvuuden korostamisesta opetuksessa, niin ketkä vanhemmat? Millainen määrä vanhempia?

[...]

Vuosi sitten maaliskuussa Yle julkaisi Koulukoneen. Se oli Opetushallituksen avoimia tilastoja hyödyntävä datajournalistinen juttu, josta lukija saattoi tutkia tietoja omasta lähikoulustaan. Kone kertoo, mikä on koulussa suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevien S2-oppilaiden määrä ja mikä peruskoulun päättötodistusten keskiarvo. Tietoja saattoi verrata saman alueen palkkatulojen mediaaniin ja korkeakoulutettujen osuuteen.

Koulukoneen kanssa yhdessä julkaistiin myös juttu, johon oli haastateltu suomea toisena kielenään opiskelevia oppilaita vantaalaisessa Lehtikuusen koulussa. Kokonaisuus oli tänä vuonna ehdolla Suuren journalistipalkinnon Vuoden juttu -sarjassa.

”Koulukone kertoi kouluista uusia, yllättäviä tietoja ja herätti runsaasti yhteiskunnallista keskustelua koulujen tilanteesta, eriytymisestä ja oppimistuloksista sekä uutisjournalismin merkityksestä”, perusteluissa todetaan.

Keskustelu oli myös erittäin kriittistä. Esimerkiksi silloiset opetusministeri Li Andersson (vas.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) pitivät Koulukonetta vastuuttomana. Opetushallitus kertoi pyytäneensä, ettei Yle julkaisisi tietoja. Yleä moitti myös lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen.

”En ihan täysin ymmärrä, mitä tässä on tarkoitus ilmentää, mikä se on se ilmiö, jota kuvataan. On valittu muuttujia, joista millään ei ole oikeastaan vaikutusta lasten oppimiseen”, Pekkarinen sanoi Ylen haastattelussa.

”Olimme tiedostaneet, että koulut ovat todella herkkä aihe ja ettei niitä haluta mielellään verrata”, Koulukonetta tehneeseen tiimiin kuulunut Ylen toimittaja Hanna Terävä sanoo.

Kritiikin laajuus hämmensi silti. Esimerkiksi lukioita on vertailtu jo pitkään, Terävä huomauttaa. Hän kummeksuu myös sitä, miten leimaavana pidettiin tietoa S2-oppilaiden määrästä.

”Eihän oppilaan S2-status ole hyvä tai huono asia, eikä S2-oppilaiden määrän pitäisi leimata koulua huonoksi”, Terävä sanoo.

”Minun on vaikea nähdä, että yksikään vanhempi myöskään katsoisi sieltä koneesta, että ahaa – valitsenpa lapseni koulun tältä pohjalta.”

Suomessa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimiserot ovat OECD-maiden suurimmat. Juttu nosti esiin sen, että S2-oppilaita on määrällisesti hyvin paljon vain muutamissa kymmenissä kouluissa. Näillä kouluilla on suuri vastuu, Terävä huomauttaa.

Samoissa kouluissa päättötodistusten keskiarvo on samaa tasoa kuin koko maan keskiarvo, hän muistuttaa. Myös tämä kävi ilmi Koulukone-jutusta.
Journalisti 8.3.2024
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 357
  • Liked: 51480
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #558 : 19.03.2024, 20:12:57 »
En löytänyt parempaakaan kouluketjua niin tänne:

Opettajat: Lukiolaisilla entistä heikommat opiskelu­taidot, elämän­hallinta ja motivaatio

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010303232.html

Lainaus
LUKION opettajat sanovat, että opiskelijoiden heikommat valmiudet lisäävät heidän työnsä kuormitusta. Opettajien mukaan lukiolaisten opiskelutaidot, elämänhallintataidot ja koulumotivaatio ovat kehittyneet kielteisesti viime vuosina.

Tiedot selviävät Opettajien ammattijärjestön OAJ:n tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 766 lukioissa työskentelevää järjestön jäsentä. Kysely tehtiin tammi–helmikuun vaihteessa.

Lainaus
Vastaajista 90 prosentin mielestä lukiolaisten opiskelutaidoissa, 78 prosentin mielestä elämänhallintataidoissa ja 75 prosentin mielestä koulumotivaatiossa on tapahtunut kielteistä kehitystä kahden viime vuoden aikana.

Suurin osa koki myös suhtautumisen opiskeluun, kouluyhteisötaitojen ja käyttäytymisen kehittyneen kielteisesti.

LUKION opettajista valtaosa koki työnsä kuormittavuuden kasvaneen viime vuosina. Kysymyksessä pyydettiin olemaan huomioimatta koronapandemiaa.

Vastaajista 42 prosenttia sanoi, että heidän työnsä on nyt paljon kuormittavampaa, ja 42 prosentin mukaan se on hieman kuormittavampaa kuin aiemmin.

Mitkä syyt kuormitusta lisäävät? Selvästi yleisin vastaus oli opiskelijoiden heikommat valmiudet lukio-opiskeluun. Vaihtoehdon valitsi 81 prosenttia vastaajista. Moni koki myös oppituntien ulkopuolisen työn ja oppilaiden ohjaustarpeen lisääntyneen.

Tokihan tämä PISA-tuloksiin näiltä osin liittyy, pohja lukio-opinnoille luodaan (tai ei luoda) peruskoulussa.

Lainaus
Ammatillisen koulutuksen opettajille OAJ teki jäsenkyselyn aiemmin talvella. Tuolloin opettajat kokivat muun muassa opiskelijoiden elämänhallintataitojen, vuorovaikutustaitojen ja opiskelumotivaation heikentyneen.

PERUSOPETUKSEN opettajat taas näkivät, että pikimmiten tulisi rajata opetusryhmien kokoa. Vastaajista 79 prosenttia oli tätä mieltä.

Luokanopettajien ryhmäkoot olivat keskimäärin 25 oppilasta, ja noin joka seitsemännellä luokanopettajalla oli yli 30 oppilaan ryhmiä.

Opettajien mielestä oppilaiden tuen tarve pitäisi huomioida luokan koossa. Heidän oppilaansa eivät 69 prosentin mielestä saa riittävästi oppimisen tukea. Myös kodin tukea kaivattiin oppilaille enemmän.

Perusopetuksen opettajista lisäksi yli puolet ajattelee, että harvalla oppilaalla on valmistavan opetuksen jälkeen riittävät perustaidot. Valmistavaa opetusta annetaan maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä osaa tarpeeksi hyvin.

Perusopetuksen kyselyyn vastasi vastasi 1 459 perusopetuksen työntekijää, OAJ:n ja ruotsinkielisen FSL:n jäsentä. Kysely toteutettiin 9.–29. helmikuuta.

SÄHKÖTUPAKAT ovat OAJ:n mukaan tulleet peruskouluihin.

”Erilaisia viestejä meidän kentältä tulee, miten se vaikeuttaa koulunkäyntiä paitsi välitunneilla, myös aivan oppitunneilla”, sanoi erityisasiantuntija Pauliina Viitamies tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet perusopetuksen opettajat olivat tiukasti sähkötupakoita vastaan. Vastaajista 99 prosenttia oli sitä mieltä, että sähkötupakat tulisi kieltää kouluissa alle 18-vuotiailta, oli niissä nikotiinia tai ei.

Koko karmeus linkistä.

Äpyli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 789
  • Liked: 3177
Vs: 2014-03-08 Mamulasten kouluosaaminen jäljessä/PISA 2012
« Vastaus #559 : 19.03.2024, 22:07:33 »
Lainaus
Kirsti Lonka
Ilmoita asiaton viesti
10.12. 22:42
Yksi heikkotasoinen väitöskirja ei ehkä ihan vielä kumoa 30 vuoden laajaa kansainvälistä tutkimusta. Valmiina saadusta aineistosta, jonka luonnetta tekijä ei tunne, voi tehdä kaikenlaisia hätäisiä johtopäätöksiä. Suosittelisin konsultoimaan vähän kokeneempia tutkijoita ja laajempaa tutkijayhteisöä. Olemme hieman kyllästyneet jo kommentoimaan näitä nostalgiapopulismin kyllästämiä mielipidekirjoituksia.

Psykologian tohtori, professori Kirsti Lonka on suosittu luennoitsija ja tunnettu mm. radio- ja tv-ohjelmista. Hän on erikoistunut oppimisen ja osaamisen kehittämiseen, aktivoitiin työtapoihin, muutoksen hallintaan, tulevaisuuden oppimisympäristöihin, tiimityöhön, tunteisiin ja motivaatioon oppimisessa sekä luovuuteen, onnellisuuteen ja hyvinvointiin.

Hän pitää myös työpajoja ja luentoja vuorovaikutustaidoista yhteistyössä näyttelijä/vuorovaikutuskouluttajien kanssa. Työpajoissa voidaan harjoitella mm. tunnetaitoja, esiintymistä, vaikean asian puheeksi ottamista, palautestrategioita sekä esimies-alaiskeskusteluja. Lisäksi hän pitää dialogiluentoja muiden huippuesiintyjien kanssa.

En tunne Kirsti Lonkaa enkä hänen töitään. Mutta pisti kyllä ajattelemaan tuo kommentti jonka hän kirjoitti hesariin. Kommentista huokuu arroganssi. 30 vuotta tutkimusta ja järjestelmä on vain heikentynyt. Kirsti, onko syy a) tutkimuksessa, b) tutkimuksen hyödyntämisessä tai hyödyntämättömyydessä suhteessa järjestelmään joka tuottaa yhä heikentyviä tuloksia?

Yliopistot ovat täynnä reaalitodellisuudesta irrallaan olevia professoreja. MOT.

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 466
  • Liked: 11779
  • Mullaki o kissa
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #560 : 20.03.2024, 07:55:18 »
@äpyli

Syy on c) Annettu ongelman ratkaisu niille, jotka hyötyvät ongelman olemassaolosta. Motivaatio ratkaisemiseen puuttuu  8)
[Hallituksen kehysriihessä] Perussuomalaisilla oli pitkä lista esimerkiksi maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyviä leikkausehdotuksia, joista vain osa läpäisi muiden puolueiden seulan.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 860
  • Liked: 13212
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #561 : 20.03.2024, 09:22:52 »
Koulusta pitäisi kirjoittaa positiivisemmin.

Lainaus
”Jos me omilla toimillamme vahvistamme ’hyvät’ ja ’huonot’ koulut -asetelmaa, ketä se hyödyttää?” Heikkinen kysyy.
Journalisti 8.3.2024

Tuo Heikkisen kommentti pistää kysymään, kuinka yleistä journalistien kohdalla on ennen julkaisupäätöstä punnita julkaisun hyödyllisyyttä eri tahoille.  Kouluissa on eroja, ja jos  toimittajat vaikenevat siitä tai kaunistelevat sitä (muka) yleisen edun vuoksi, kyse ei ole rehellisestä journalismista.

Julkisen tiedon vajavaisuudesta ja epätarkkuudesta hyötyvät erityisesti ne, jotka esimerkiksi sisäpiirin kautta saavat täsmällistä tietoa.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 51 689
  • Liked: 96538
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #562 : 02.04.2024, 14:31:00 »
Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/a/74-20074127
Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla.

Siinäpä se. Hyvä juttu. Loput linkistä.
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo = tuho lähtökohtien tasa-arvolle
— Missä N, siellä R

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 178
  • Liked: 8088
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #563 : 03.04.2024, 02:26:25 »
Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/a/74-20074127
Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla.

Siinäpä se. Hyvä juttu. Loput linkistä.

Luin saman ja olen täysin samaa mieltä. Motoriikan hallinta on mielestäni varsin vahvasti yhteydessä teoreettiseen oppimiseen.

En ole erityisen liikunnallinen ihminen, mutta motoriikkaa kehittää myös pienempien asioiden tekeminen kuin vain urheilu, jolla silläkin on oma tarkoituksensa kehon hallinnassa.

Esimerkkinä se, että olen opetellut neulomaan puikoilla, koska jotain pitää aina olla tekemistä käsillä. Koen vahvasti sen, että siinä on yhteys, miten pystyy omaksumaan uutta, koska keholla on jotain muuta tekemistä. Luen kirjoja ja neulon, kuuntelen podcasteja ja käännän köyttä sormilla pellavasta ja hampusta.

Useasti on tullut esille se ennakkoluulo, että palavereissa tai luennoilla neulovien ihmisten mielenkiinto ei ole asiassa, josta puhutaan, vaan siinä neulomisessa. Ei pidä paikkaansa. Käsitöitä tehtäessä keho saa tehdä omaa asiaansa, eikä tarvitse puuttua, jolloin mieli lähtee harhailemaan ihan muille seuduille.

Kouluissa mahdollistetaan se ajatuksen harhailu sillä, että opetetaan käsittelemään matematiikkaa vain absrtaktina, näpytellään koneelle symboleja, joiden yhteenpelaaminen tarvitsisi sitten tajuta.

Kemia oli mulle se kaikkein rakkain aine, tehdään ja lasketaan samaan aikaan, että mitä tässä oikein pitäisi tapahtua? Kummasti aukesi entropian tai Gibbsin muodostumisenergian teoreettinen puoli, kun sitä käsiteltiin käytännön esimerkkien avulla. Puskuriliuosten lasku piti ensin ymmärtää, sitten kaava aukesi.

Se, että lapset eivät touhua jotain täysin älytöntä, tuijottavat ruutua, ei johda mihinkään muuhun kuin älylliseen rajallistumiseen. Auto sammuu tielle, kutsutaan hinauspalvelu ja maksetaan kaskovakuutuksia siitä hyvästä, ettei vain kertakaikkiaan osata edes öljyjä vaihtaa.

Monta erittäin fiksua ihmistä tiedän, jotka eivät stana osaisi nuotiota sytyttää. Sitäkö halutaan, ettei vaan pikku Eskomirjami vaan opi yhtään muuta kuin taloustiedettä?

Puukko käteen ja metsään, hyvät hompanssit!
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 357
  • Liked: 51480
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #564 : 03.04.2024, 07:57:26 »
Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/a/74-20074127
Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla.

Siinäpä se. Hyvä juttu. Loput linkistä.

Isommalla! Eihän näitä kärpäsentuhnun kokoisia juttuja ja linkkejä löydä täältä kuin sattumalta.

Joonas Konstigin kolumni: Nuorison mielenterveyskriisi saattaa johtua lahjasta, jonka he saivat hyvää tarkoittaneilta vanhemmiltaan

https://yle.fi/a/74-20074127

Lainaus
”Leikkikeskeinen lapsuus” on amerikkalaisen psykologin Jonathan Haidtin käsite. Haidt on viime vuosina tutkinut nuorison mielenterveyskriisiä. Hänen ryhmänsä on kerännyt kirjaa The Anxious Generation varten dataa pitkin länsimaita ja kaikkialla nähdään samaa: Nuorten ahdistus, depressio, itsemurhat, viiltelyt sekä yksinäisyys lähtivät jyrkkään nousuun ajanjaksolla 2010–2015. Pahiten tytöillä.

Miksi nuoret sitten voivat pahoin? Näin jyrkkä ja globaali ilmiö viittaa johonkin suureen muutokseen. Teoria, jonka Haidt kehitti, on ehkä yllättävä, ehkei sittenkään.

Lainaus
2010–2015 on juuri se ajanjakso, jolloin ihmiskunta siirtyi vanhoista nokialaisista iPhoneihin. Älypuhelimet ostettiin lapsillekin. Asiaa ei sen kummemmin harkittu. Se oli hieno keksintö, se oli modernia, se oli tätä päivää.

Meidän poika osaa katsoa itse aamulla sääennusteen pukeutuessaan, mainosti isä vanhempainillassa. Mites matka meni, kysyttiin mökille saapuvilta: Tosi hyvin, lapset katto puhelinta koko matkan. (Salaliittolainen virne aikuisten kesken. Lasittunut katse lapsilla.)

2010–2015 tytöt muuttivat Instagramiin. Pojat katosivat pelimaailmoihin ja pornosivuille. Leikkikeskeinen lapsuus vaihtui puhelinkeskeiseen lapsuuteen.

Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla  …

E: lisäsin vielä tummennuksia
« Viimeksi muokattu: 03.04.2024, 08:01:27 kirjoittanut Emo »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 510
  • Liked: 135678
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #565 : 07.05.2024, 10:52:34 »
Lainaus
Matemaattisesti lahjakkaat tytöt ovat Suomen Pisa-tulosten valopilkku

Vaikka tytöt menestyvät koulun luonnontieteissä paremmin kuin pojat, naisten eteneminen pidemmälle näiden alojen opinnoissa on vielä turhan vaikeaa.
Helsingin Sanomat 7.5.2024

OECD:n nuorten neuvonantajien ryhmän jäsen Adina Nivukoski sotkee huolella faktat, jotta pääsee esittämään naiset sorrettuina.

Lainaus käyttäjältä: Adina Nivukoski
OHJAAN valokeilan yksityiskohtaan, josta ei ole juuri puhuttu: matemaattisesti lahjakkaisiin tyttöihin.

Suomi oli Pisa-tutkimuksessa yksi harvoista maista, joissa tytöt menestyivät matemaattis-luonnontieteellisissä ”STEM-aineissa” (science, technology, engineering, math) paremmin kuin pojat. Tytöt ovat pärjänneet matematiikassa hieman poikia paremmin vuodesta 2012 alkaen.

Naisia hakeutuu silti näille aloille vähemmän kuin miehiä. Vaikka tytöt menestyvät koulun luonnontieteissä paremmin kuin pojat, he kokevat poikia enemmän ”matikka-ahdistusta”. Myös naisten eteneminen pidemmälle opinnoissa on vaikeaa. Pisa-tulosten mukaan matematiikassa ja luonnontieteissä parhaiten menestyneetkään tytöt eivät havittele kovin usein uraa näillä aloilla.

Pelkkä tieto 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen menestymisestä Pisa-tutkimuksessa poikia paremmin ei kerro vielä mitään siitä, kuinka suuri on lahjakkaiden tyttöjen ja poikien osuus pidemmälle opinnoissa etenevissä. Vaikka keskiarvo olisi sama tai tyttöjen parempi, pojissa on enemmän lahjakkaita.

Olisi sitten vielä oman tutkimuksensa aihe, mitkä mekanismit suomalaisessa koululaitoksessa suosivat tyttöjä, sillä suomalaisten tyttöjen ja poikien erot Pisa-tutkimuksissa ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Vuoden 2010 OECD:n Pisa-vertailussa tytöt olivat merkitsevästi poikia parempia matematiikassa vain viidessä maassa, jotka olivat Qatar, Kirgisia, Liettua, Trinidad ja Tobago sekä Albania. Haluaako Suomi tosiaan tähän ryhmään?

Lainaus käyttäjältä: Adina Nivukoski
Talousjärjestö OECD:n tutkimuksessa on havaittu, että jo 5-vuotiailla on ammatillisia sukupuolistereotypioita. Se on pysäyttävää. Matkalla varhaiskasvatuksesta työelämään ehtii tapahtua paljon, mutta työelämässä stereotypiat realisoituvat.

SUSANNA BAIROH – Tekniikan akateemisten (TEK) tutkimuspäällikkö – avaa väitöskirjassaan luonnontieteellisten alojen todellisuutta. Samalla hän pureutuu sukupuolieroja ylläpitäviin tekijöihin.

Sitkeiden erojen taustalla on useita toisiinsa kiinnittyneitä syitä, Bairoh toteaa. Maskuliininen kulttuuri suosii miehiä, ja stereotypiat vahvistavat käsityksiä miesten paremmasta osaamisesta. Se heikentää naisten uskoa osaamiseensa ja mahdollisuuksiinsa sekä vähentää kiinnostusta tekniikan aloja kohtaan.

Pelkkä naisten koulutukseen panostaminen ei riitä. Luonnontieteellisillä aloilla tarvitaan laajempaa kulttuurin muutosta.

Kuulostaa melkoiselta urakalta uudelleenohjelmoida kokonaisia kansoja. Onko tämä oikeasti niin suuri ongelma?

Lainaus käyttäjältä: Adina Nivukoski
Asiaan pitäisi pureutua paljon ennen kuin nuoret tekevät korkeakouluun hakeutumiseen liittyviä valintoja. Jo lukiota aloitettaessa nuorten pitää valita, opiskelevatko he matematiikassa pitkän vai lyhyen oppimäärän ja kuinka paljon he panostavat fysiikkaan ja kemiaan. Ja vaikka olisi valinnut opiskeluissaan luonnontieteelliset painotukset, moni joutuu umpikujaan pyrkiessään etenemään alalla.

Moni joutuu umpikujaan? Jos tarkoitus on väittää, etteivät naiset voi edetä luonnontieteellisellä alalla, koska miehet estävät sen, niin tämähän on potaskaa.

Lainaus käyttäjältä: Adina Nivukoski
Bairoh toteaa kaikkien olevan yksimielisiä siitä, että tekniikan aloille tarvitaan lisää naisia. Keskustelu kuitenkin loppuu usein, kun pitäisi puhua siitä, mitä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa suomalaisissa yrityksissä. Miksi naisten osaaminen riittää asiantuntijan muttei johtajan tehtäviin, Bairoh kysyy.

Minä en ole samaa mieltä, että olisi minkäänlainen itseisarvo tai tavoite saada tekniikan aloille lisää naisia tai mitään muutakaan tiettyä ihmisryhmää. Sellainen on vain typerä poliittisesti korrekti hokema.

Johtajan tehtävät taas ovat ihan eri asia.

Lainaus käyttäjältä: Adina Nivukoski
SUOSITUN Mimmit koodaa -yhteisön pitkäaikainen tavoite on “antaa tuleville sukupolville tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja menestyä it-alalla sukupuolesta riippumatta”.

Kyse on siis sekä opiskelumahdollisuuksista että aidosta mahdollisuudesta menestyä alalla. Ne kulkevat käsi kädessä.

Miksei jo nykyisillä sukupolvilla muka olisi sekä opiskelumahdollisuuksia että aitoa mahdollisuutta menestyä it-alalla? Koska tasa-arvolla tarkoitetaan tässä tilastollista lopputuloksen tasa-arvoa?

Lainaus käyttäjältä: Adina Nivukoski
Yhteiskunta ja luonnontieteelliset alat menettävät paljon, ellei tyttöjen potentiaalia ei päästä hyödyntämään. Yhteiskunnan ja planeetan edessä olevat haasteet tarvitsevat kaikkia ratkaisijoiksi, myös tyttöjä.

Päättely lähti liikkeelle tuntemattomasta määrästä matemaattisesti lahjakkaita tyttöjä, joiden eteneminen pidemmälle opinnoissa on kuulemma "vielä turhan vaikeaa". Vihjattiin syrjinnästä tai jostain muusta vilunkipelistä, mutta mitään todellisia esteitä tai estämistä ei osoitettu.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Miniluv

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 32 934
  • Liked: 15869
  • 100% kaafir, 100% goy
Vs: 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju
« Vastaus #566 : 07.05.2024, 11:14:24 »
Adina muuten voi olla tuleva kansanedustaja. "Värisuoraa" kasassa.
Dystopian Nightmare 2020s The Great Taking

"Tyyli haukkua vastapuolta on myös ominaista venäläiselle propagandalle, jossa yritetään korostaa omaa ontuvaa argumenttia leimaamalla vastapuoli aliarvoiseksi."

25 muslimia brittien alahuoneessa, joista 4 omalta listalta

Tagit: