OPETUSMINISTERI Anders Adlercreutzin (r) mukaan niin sanotusta koulushoppailusta tulisi olla huolissaan, kun puhutaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisvaikeuksista.
”Segregaatio yleisellä tasolla on ongelma ja tietenkin koulushoppailu kärjistää sitä ongelmaa”, Adlercreutz toteaa.
Koulushoppailulla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat hakevat lapselle koulupaikkaa jostakin muusta koulusta kuin lähikoulusta, jonka kunta on perheelle osoittanut.
Älyvapaalta kuulostava mutta paljastava ja tyypillinen väistö Adlercreutzilta.
Eihän segregaatio ole tässä ongelma kuin niille, jotka haluvat kiistää, että ongelma on maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka eli ns. Ruotsin tie. Segregaatio on heille ongelmallista, koska se tekee tuhoisan maahanmuuttokehityksen näkyväksi kuten tässä tutkimuksessa.
Li Andersson tekee saman väistön määrittelemällä ongelmaksi "eriarvoisuuden" ja pääsee esittämään oikeutettua raivoaan iskemällä pöytään myös "rasismin".
Kansan Uutiset: Li Andersson haukkui Riikka Purran: ”Levittää rasistisia ennakkoluuloja lasten kustannuksella” 1.10.2024
Ei ole mikään uutinen, että suomalaisen koulutuksen suurin ongelma on eriarvoisuus.
Näin arvioi vasemmistoliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson maanantain uutista maahanmuuttajataustaisten lasten heikosta koulumenestyksestä Suomessa.
– Lasten luokkatausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin. Ei ole myöskään mikään uutinen, että on eroja oppimistuloksissa maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla. Meidän tehtävä ei ole syyllistää lapsia, vaan löytää ratkaisuja ongelmiin, Andersson kirjoitti facebookiin maanantaina.
Tutkijat eivät esittäneet mitään sen suuntaista, eikä
tutkimuksesta voi vetää johtopäätöstä, että "suomalaisen koulutuksen suurin ongelma on eriarvoisuus". Tämä nyt vain on vasemmiston vakioselitys yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tässä tapauksessa
maahanmuuttopolitiikalla synnytettyihin ongelmiin.
Vuoden 2022 Pisa-tutkimukseen perustuvan selvityksen mukaan 60 prosentilla Suomeen muuttaneista oppilaista on niin heikko lukutaito, että heillä ei katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
– Tämä tulos koskee siis lapsia ja nuoria, jotka itse ovat muuttaneet tänne, eivätkä tulokset kerro, ovatko tutkimukseen osallistuneet lapset asuneet täällä vuoden vai kymmenen, Andersson huomauttaa.
Niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen, mutta itse ovat täällä syntyneet, osuus on 38 prosenttia. Muiden lasten osalta osuus on 18 prosenttia.
Andersson vaatii, että segregaation eli sosiaalisten ryhmien eriytymisen vastaista työtä kehitetään yhdessä kuntien kanssa.
Mitä työtä tarkalleen ottaen ja miksi? Riittääkö käsien heiluttelu, jos se tehdään segregaation ja rasismin vastustamisen nimissä?
Kuten kotouttamistoimista, myöskään segregaation vastaisen työn eri toimenpiteiden tuloksellisuudesta ja kustannusvastaavuudesta ei taida olla Suomesta minkäänlaista tutkimusta. Suomi lienee Ruotsin ohella huippumaa koko maailmassa kotouttamisen lisäksi myös Anderssonin vaatimissa segregaatiopanostuksissa, ja lopputulos on sitten tämä, vakaasti etenevä katastrofi.
Andersson arvioi asiasta maanantaita käytyä keskustelua toteamalla, että kaikista myrkyllisintä on kuitenkin se, kun vaikutusvaltaisessa asemassa olevat päättäjät viestivät, että tietyt lapset ja nuoret ovat ongelma, ja että he eivät kuulu tänne.
– Siitä ei seuraa oppimista, ei työllistymistä, ei yhteiskuntaan kiinnittymistä. Siitä ei seuraa mitään ratkaisuja mihinkään, ainoastaan ongelmien syventymistä, hän kirjoitti.
Ongelmien syventymistä aiheuttaa Suomen ääriliberaali maahanmuuttopolitiikka (ns. Ruotsin tie, jolta Ruotsi nyt itse yrittää pois), jolla tutkimuksen osoittamat ongelmat on aiheutettu. Jos päättäjät vaikenevat maahanmuuttopolitiikan vahingollisuudesta, kieltäytyvät korjauksista ja hakevat syitä muualta "eriarvoisuudesta" ja "rasismista", kuten Ruotsissa tehtiin vuosikymmenet, ongelmat vain pahenevat.
Nimeltä Andersson mainitsi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.).
– Harva asia on minusta niin vastenmielistä kuin päättäjät, jotka levittävät rasistisia ennakkoluuloja lasten kustannuksella, Andersson totesi.
– Tänään siitä on antanut esimerkkiä valtiovarainministeri Riikka Purra, joka tarttui uutiseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa.
Tässä Purran paheksuttava kommentti:
Yhteiskunnan vastaus ei voi olla lisää oman äidinkielen opetusta, lisää tulkkausta, lisää omakielisiä uutisia Ylestä, lisää kotouttamista, yhä löysempiä vaatimuksia.
Kielitaitoa pitää vaatia ja edellyttää. Kuten muutakin integroitumista.
Se on ainoa keino parempaan.
Ja oliko Anderssonilla tähän jotain vasta-argumenttia? Ei, vain pelkkää tekoraivoa.
Hän toteaa, että päättäjien arvomaailmaa mitataan muun muassa siinä, miten reagoivat tällaisiin uutisiin.
– Onko näkökulma se, että tämä osoittaa miten meidän on pystyttävä tekemään vielä enemmän näiden lasten oppimisen eteen? Nostetaanko esille sitä, että maahanmuuttajaperheet ovat muita useammin alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja juuri tämä on yleisestikin yhteydessä heikoimpiin oppimistuloksiin? Pohditaanko konkreettisia keinoja yhdenvertaisesti tukea kaikkia lapsia?, hän kysyi ja vastasi itselleen:.
– Ei. Purran lähtökohta on viestiä, että katsokaa nyt, maahanmuutto on ongelma, ikään kuin tietynlaiset oppimistulokset olisivat jokin lapsiin liittyvä ominaisuus.
Älä ammu viestintuojaa.
Tutkimus osoitti, että maahanmuutto on ongelma.
Tutkimuksen mukaan tietynlaiset oppimistulokset liittyvät tietynlaisiin lapsiin (sosioekonominen tausta ja lapsen tai vanhempien syntymämaa ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä toisiinsa (s. 111)), joiden Suomessa olo taas on tietysti suurimmaksi osaksi seurausta Suomen harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta, ei jostain muuttamattomasta luonnonlaista.
