HOMMAN KIRJASTO > Tilastot, tutkimukset, gallupit ja talousluvut

Anna Rundgren: Kahden maan välissä (gradu) - somalien rahalähetyksistä

<< < (2/5) > >>

Tosiasiallinen Nuiva:
Osioista 4 ja 5 käy ilmi, että kaikki haastateltujen lähettämät rahat on peräisin suomalaisilta veronmaksajilta.

Aika kiva kuinka tutkija käyttää nimitystä tulenarka aihe kaikesta puliveivauksesta, tukijuksauksista ja somalimaahanmuuton totaalisesta tappiollisuudesta.

Mursu:

--- Lainaus käyttäjältä: Kemolitor - 28.03.2014, 22:14:26 ---Somalian ulkopuolella asuvien somalien rahalähetyksistä kotimaahan on paljon kirjoiteltu, näköjään asiaa on tutkittu ihan yliopistotasollakin.


--- Lainaus ---s. 12: Rahalähetykset ovat erittäin merkittävässä roolissa myös Somalian tulevaisuuden kehityksessä, sillä niillä on valtavan suuri merkitys maan talouteen. Sanotaan, että Somalian suurin kehitysapu tulee somalialaisilta itseltään, ja tällä tarkoitetaan nimenomaan rahalähetyksiä.

--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---
Kaipa nämä sitten lasketaan myös kehitysaputilastoihin?


--- Lainaus ---
--- Lainaus ---s. 16:  Lindleyn (emt.) mukaan joissain tapauksissa rahalähetykset ylläpitävät tai jopa huonontavat rahaa lähettävien siirtolaisten elintasoa uudessa kotimaassa. Kun osa rahoista lähetetään pois omasta käytöstä, lisää se rahalähettäjien suhteellista köyhyyttä verrattuna muuhun väestöön, ja tällä voi olla yhteiskunnasta poissulkeva vaikutus.

--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---
Samalla logiikalla, jos minä ostan uuden TV:n se köyhdyttää minua.

--- Lainaus ---Tämä vaivannäkö tuntuu vähän ristiriitaiselta sanalta tämän tutkimuksen yhteydessä, koska myöhemmin kirjoittaja toteaa haastateltavistaan:

--- Lainaus ---s. 35: Oletettavasti kaikkien haastateltavien toimeentulo muodostui erinäisistä toimeentulo-, kotoutumis- ja opintotuista.

--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---

Eikö Gradun idea ole tutkia eikä olettaa? Osoittaa maailmankuvaa, että tätä kysymystä ei nähdä mielekkäänä vaan se sivuutetaan tällä tavalla samaan aikaan kun pohditaan rahan saamisen hyviä puolia pitkään.


--- Lainaus ---
--- Lainaus ---s. 23: Tutkimuskirjallisuudessa tuodaan toistuvasti esiin ajatus siitä, kuinka lähtömaissa usein automaattisesti oletetaan länsimaissa asuvien olevan aina taloudellisesti hyvin toimeen tulevia (esim. Lindley 2010, 131). Monesti lähettäjät eivät halua tai pysty oikaisemaan tätä kuvaa ja näin ollen pitävät yllä rahalähetyksiä oman hyvinvointinsa kustannuksella (emt. 136–137).

--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---

Globaalissa mittakaavassa suomessa perusturvalla on taloudellisesti hyvin toimeentuleva.


--- Lainaus ---
--- Lainaus ---s. 27: Mielenkiintoista transnationaalisten suhteiden kannalta on erityisesti Hautaniemen
(2004, 158, 176) argumentit suomalaisista maahanmuuttajiin sovellettavista kapea-alaisista perhekäsityksistä. Suomessa turvapaikanhakijoihin käytetään biologisia testejä ”todellisen” perheenjäsenyyden selvittämiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessakin hyvin laajasti tunnustetut uudenlaiset perhemuodot, kuten uusperheet tai adoptioperheet, menettävät oikeutensa tulla kohdelluiksi perheinä ja perheenjäseninä toisilleen.

--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---
Islam ei hyväksy adoptiota.


--- Lainaus ---
--- Lainaus ---s. 28: Lindleyn (emt., 132–139) väitteen mukaan rahalähetykset voivat lisätä suhteellista köyhyyttä maahanmuuttajien parissa ja tätä kautta muun muassa vaikeuttaa heidän asettumistaan uuteen asuinmaahan. Kun usein pienistä ja työväenluokkaisista tuloista lähetetään merkittävä summa pois, ovat nämä rahalähettäjät suhteellisesti köyhempiä kuin työkaverinsa tai vastaavassa yhteiskunnallisessa ekonomisessa asemassa olevat. Tällä voi olla merkittävä vaikutus paitsi maahanmuuttajien koettuun hyvinvointiin myös heidän yhteiskunnalliseen asemaansa.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---

Edelleenkään köyhyystilastoissa ei katsota sitä, miten kukin rahansa käyttää. Mielenkiintoista, miten lähettäminen on niin oma valinta, kun kyse on oikeudesta lähettää, mutta kun kyse on köyhyydestä, se onkin köyhyyttä lisäävä tekijä. Aika rajua etnopositiivisuutta.

Pitääpä tässä kohta mennä Valtsuun lisäämään omaa köyhyyttä.

Siili:

--- Lainaus käyttäjältä: Mursu - 29.03.2014, 19:01:47 ---
--- Lainaus ---s. 28: Lindleyn (emt., 132–139) väitteen mukaan rahalähetykset voivat lisätä suhteellista köyhyyttä maahanmuuttajien parissa ja tätä kautta muun muassa vaikeuttaa heidän asettumistaan uuteen asuinmaahan. Kun usein pienistä ja työväenluokkaisista tuloista lähetetään merkittävä summa pois, ovat nämä rahalähettäjät suhteellisesti köyhempiä kuin työkaverinsa tai vastaavassa yhteiskunnallisessa ekonomisessa asemassa olevat. Tällä voi olla merkittävä vaikutus paitsi maahanmuuttajien koettuun hyvinvointiin myös heidän yhteiskunnalliseen asemaansa.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---

Saa nähdä, missä vaiheessa tämä rahanlähetys huomioidaan ylimääräiseen sossutukeen oikeuttavaksi menoeräksi.

Edelleenkään köyhyystilastoissa ei katsota sitä, miten kukin rahansa käyttää. Mielenkiintoista, miten lähettäminen on niin oma valinta, kun kyse on oikeudesta lähettää, mutta kun kyse on köyhyydestä, se onkin köyhyyttä lisäävä tekijä. Aika rajua etnopositiivisuutta.

Pitääpä tässä kohta mennä Valtsuun lisäämään omaa köyhyyttä.
[/quote]

ike60:

--- Lainaus käyttäjältä: Kemolitor - 29.03.2014, 17:17:05 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Anna Rundgren ---s. 40: Kuitenkin haastateltavien rekrytoimisen vaikeus, useiden ulkopuolisten henkilöiden mielipiteet sekä monien niin sanottujen portinvartijoiden eli näiden kahden kulttuurin välissä toimivien henkilöiden kommentit aiheen tulenarkuudesta lisäsivät omaa jännitystäni. Molemmat suomalaiset kontaktini, joiden kautta sain haastateltavia ja jotka molemmat työskentelivät somalialaisten parissa, ihmettelivät aihettani ja sanoivat sen olevan varsin tulenarka. He kertoivat minulle heti aluksi, että haastateltavien saaminen voi olla vaikeaa. He tuntuivat tietävän rahalähetysten esiintyvyydestä somalialaisten parissa, mutta heillä ei ollut tarkempaa tietoa rahalähetysten yleisyydestä tai muustakaan niihin liittyvistä seikoista. Vaikuttaa siltä, ettei rahalähetyksistä puhuta suomalaistaustaisten työntekijöiden kanssa kovin yleisesti.

--- Lainaus päättyy ---
Ikävistä asioista mielellään aina vaietaan. Mutta tutkimusta tehtäessä voisi pohtia sitäkin, että miksi tämä aihe on sitten niin tulenarka.

--- Lainaus päättyy ---

Tulenarkuuteen voi olla useitakin syitä.

Ensinnäkin tietenkin sossun rahoilla elävät eivät mielellään rahan lähettämisestä puhu, koska ne rahathan on tarkoitettu ihmisen itsensä - tai hänen perheensä, joksi Suomessa lasketaan vain ne ihmiset, joiden kanssa hän asuu - elämiseen ja välttämättömiin menoihin. Jos käy ilmi, että rahaa oikeasti riittääkin lähetettäväksi monen tuhannen kilometrin päähän, voi sossutädin mieleen tulla että ainakin harkinnanvaraista on maksettu liikaa. Outoon valoon voivat joutua myös henkilön sossutädille kertomat kertomukset rahantarpeista, jos ne saadut rahat on lähetetty Mogadishuun.

Toinen syy syy voi tietenkin olla se, että rahat menevät taholle/tahoille, josta ei haluta Suomessa tiedettävän. Haastattelujen perusteella on näyttää selvältä, että somalitkin puhuvat mielellään rahan lähettämisestä läheisille (omat lapset, vanhemmat, sisaret). He pitävät siis rahojen lähettämistä läheisille hyväksyttävänä, myönteisenä ja arvostettavana asiana, ja arvelevat luultavasti suomalaistenkin ajattelevan samoin (ja niinhän me suomalaiset, tai ainakin useimmat meistä, arvostamme huolenpitämistä läheisistä).

Tällaisia pelkästään läheisille rahaa lähettäviä ihmisiä löytyi kuitenkin vain harvoja ja useimmat kieltäytyivät haastattelusta. Voi olettaa että haastattelusta kieltäytyneille rahojen lähettäminen on puheenaiheena erityisen arka, ja samoin haastattelussa asiaa kierrelleille, puheenaihetta vaihtaneille jne. Voi siis hyvällä syyllä olettaa, että haastattelusta kieltäytyneet, puheenaiheen vaihtajat jne. - siis suurin osa koko mahdollisten haastateltavien populaatiosta (haastattelusta kieltäytyneet ja haastatellut) - lähettävät rahaa joillekin muille(kin) kuin läheisilleen.

Ensimmäinen näistä muista tahoista on tietenkin velkojat. On päivänselvää, että iso osa somaleista tulee tänne velaksi (mistä he olisivat kymppitonnin kotimaassaan hankkineet), ja heidän pitää maksaa se velkansa takaisin. Tuo velka voi olla sille omalle lähipiirille, joka on kerännyt laajan suvun keskuudesta kolehdin jotta saataisiin yksi suvun jäsen länsimaahan lähettämään kotiin rahaa. Se voi olla myös ihmissalakuljettajille, kuten tässä ketjussa on tuotu esiin.

Toinen taho, josta somalit eivät luultavasti halua puhua, on omat taustajärjestöt. Kun ajattelee, niin olisiko mitään syytä miksi esim. al-Shabaab ei lähettäisi joitakin omia jäseniään länsimaihin? Hehän tarvitsevat rahaa sotatarvikkeisiin, elämiseen ym. Salakuljetuksella, länsimaisten avustusten ryöstämisellä (esimerkiksi YK:n avustuskuljetusten, joista saadut ruokasäkit sitten myydään toreilla) ja muilla konsteilla saadaan rahaa vain rajallisesti kasaan, mutta tarve on paljon suurempi. Miksi ei silloin valittaisi omasta porukasta joku lojaali jäsen, joka ei ehkä ole ykkösluokan sotilas (joita tarvitaan enemmän kotimaassa) mutta joka taatusti lähettää kaikki ylijäävät pennoset kotiin taistelun jatkamiseksi? Yksi keskeinen Nairobin Westviewin kauppakeskuksen joukkoteurastuksen järjestäjä oli "norjalainen" somali; hän on voinut jo Norjassa asuessaan tukenut jotakin terrorijärjestöä sossun rahoilla, vaikka tietenkin muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia kuten se, että hän on liittynyt terrorijärjestöön vasta Norjasta lähdettyään.

Kuinka moni somali lähettää rahaa ihmissalakuljettajille? Entä kuinka moni islamistijärjestöille, terroristijärjestöille tai islamistisille terroristijärjestöille? Vaikea sanoa. Mutta osuus voi ainakin gradun tietojen perusteella olla suurikin.

Micke90:
Transnationaaliset eli ylirajaiset suhteet. Taas mukava lisä Homman suomi-moku-suomi-sanakirjaan.  :o

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta