Kaisaniemen metroasemasta "Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet"?

[slobovorsk]

Aika väsynyttä tuo eräiden kirjoittajien läppä "häpeäyliopistosta" ja Helsingin yliopiston Vantaalle siirtämisestä. Ilmeisesti jotkut kirjoittajat olisivat valmiit muuttamaan HY:n päärakennuksen Burger Kingiksi, jos sillä säästäisi muutaman euron. Senaatintorin historiallisella perinnöllä kansakunnan keskeisenä julkisena tilana ei ilmeisesti ole näille kirjoittajille merkitystä.

Samaa mieltä, joskus jonkin kurssin HY:n päärakennuksellakin suorittaneena. Keskustakampus on muutenkin nykyään aika kompakti, pääkirjastorakennuksesta pääsee sisäkautta Porthanialle, eivätkä Metsätalo ja ja valtsikkakaan kaukana ole. Vaikka laboratorioita ja muita vastaavia toimintoja vaativat kovat tieteet ovatkin muualla, ihan kaikki keskustakampuksen tarjontakaan ei ole tuota häpeäyliopisto-osastoa. Onhan siellä teolgian ja humanistien lisäksi esim. oikis. Vieläkö valtsikan taloustiede muuten on entisen sukupuolitautien klinikan tiloissa?

[Itä ei nuku]

No eihän ole vaan kaisaniemi,kaisaniemen puisto yms on todellakin tunnetumpi.Suurin osa helsinkiläisitä ei edes taida tietää missä yliopisto sijaitsee ja kinopalatsikin – – on varmasti tunnetumpi paikka kuin yliopisto..

Tätä on turha mutustella, koska kyselytutkimusta ei ole. Jos valtaosa täysi-ikäisistä helsinkiläisistä ei tiedä yliopiston sijaintia, on Suomen koulutus- ja maahanmuuttopolitiikassa tehty radikaaleja virhearvioita.

Nimimerkki JJohannes ansaitsee useammankin tykkäyksen vastauksistaan. Hymiöt ovat korvaamassa kansallisen sivistyksen jopa leimallisesti kansallismielisellä foorumilla.

[RP]

sillä on uniikki paikka ja merkitys Suomen historiassa ja yhteiskunnassa.

Niin, se laskee mm. olevansa huomattavasti vanhempi kuin kyseinen kivitalo tai kaupunki sen ympärillä.

Siksi Helsingin yliopiston päärakennus on myös vahvemmin symboloi koko yliopistoa ja on tuo yliopisto, toisin kuin joku Dipoli

Varmaankin, kun Dipolia ei koskaan rakennettu TKK:lle tai TKK:n toimesta, eikö siellä milloinkaan ole sijainnut minkään yliopiston keskeisiä toimintoja
 

voi tuosta vaan muuttaa pois ja uudelleenbrändätä mainostoimiston avulla itsensä. Ja siksi Helsingin yliopisto sijaitsee nimenomaan Helsingin Senaatintorilla, eikä "ympäri Suomea".

Ennenkin olen nähnyt todettavan, että suomalaisessa tiedemaailmassa rakastetaan seiniä paljon suhteessa seinien sisältöön, mutta silloin sitä ei esitetty positiivisena asiana.

(en sinänsä ole ajamassa yliopistoa pois, mutta pidän asiaa enemmän kaupunkikulttuurillisena asiana, tilanteessa jossa rakennussuojelu kuitenkin rajoittaa pahasti käyttövaihtoehtoja. Toivon totisesti, että yliopiston tilanne ei ole niin surkea, että tämä heille olisi lopulta kovin olennaista)

[jka]

Yliopiston tiloja ei ole perinteisesti vuokrattu keneltäkään ja ne ovat olleet yliopiston rakentamia ja omistamia rakennuksia. Tietysti nyt asia muuttui kun valtio siirsi niiden omistuksen Senaatti-kiinteistöille joka näennäisesti "vuokraa" niitä yliopistolle. Asumistuella (200e/kk) ei ole mitään merkitystä, koska sillä ei saa minkäänlaista asuntoa (ei edes HOASin soluhuonetta) mistäänpäin Helsinkiä muutenkaan, toisin kuin toimeentulotuen asiakkaille maksettavalla yleisellä asumislisällä.

Sillä ei ole mitään merkitystä kuka on rakennukset joskus rakentanut ja kuka ne on joskus omistanut tai kuka ne omista tällä hetkellä. Rakennuksiin sidottu pääoma ja pääoman kustannus on ihan sama.

Asumistuen ja liikkumisen tuen summa on vakio. Joko tuet enemmän asumista keskustassa ja vähemmän liikkumista tai sitten tuet vähemmän asumista syrjemmällä mutta enemmän liikkumista sieltä keskustaan.

Kuten edellisessä viestissä sanoin, Helsingin yliopisto ei ole mikään virasto, jonka tarkoituksena on tarjota koulutuspalveluita opiskelijoille. Se on keskeinen suomalainen kulttuuri-instituutio. Sen takia markkinasuhdanteet, tehokkuuskonsultit ja johtamisstrategiat eivät vaikuta sen sijaintiin, olemassaoloon, toimintaan tai julkisuuskuvaan kuten muihin virastoihin.

Ja tämän kyllä huomaa. Tuutista ei tule ulos kuin paskaa naistutkijaa ja jotain kehitysyhteistyötutkijaa.

Oikeasti yhteiskuntaa parantavat eri alojen synergiasta syntyneet innovaatiot loistaa poissaolollaan.

[JJohannes]

Oikeasti yhteiskuntaa parantavat eri alojen synergiasta syntyneet innovaatiot loistaa poissaolollaan.

Mistäs sellaisia sitten tulee? Huippuyliopistostamme Aallosta? Siellähän on juuri tuo "poikkitieteellisyys" ja "innovaatio" avainasemassa ja minun nähdäkseni sieltä juuri tulee niitä julkisia varoja syöviä menestyskonsultteja ja muita höpöpöpö-guggeliguu-miehiä. Tai sitten jotain puolivillaisia kännykkäpelifirmoja, jotka vuokraavat TEKES-rahalla komeat konttorit ja palkkaavat kymmeniä työntekijöitä kunnes vuoden parin kuluttua koittaa konkurssi kun se tetris-klooni, jota kymmenien ihmisten "poikkitieteellisen" joukon (mukana koodareiden lisäksi tietty markkinakonsultteja keksimässä mainoslauseita ja graafisia suunnittelijoita miettimässä palikoiden värejä) voimin innovoitiin iPhonelle vuosikausia ei ollutkaan kovin hyvä tai erilainen tuote.

QS university rankingissa, jossa on tietenkin omat puutteensa, on Helsingin yliopisto sijalla 69, Aalto sijalla 196 ja Turku sijalla 205. Siihen ei päästä millään puolivillaisella naistutkimuksella vaan kovalla tieteellä.

[Aurelius]

Muuttuuko häp...Helsingin yliopisto ihmeelliseksi ja paremmaksi mikäli pissan ja puhdistuaineen hajuinen metroasema nimetään keisarillisen venäjän tsaarin perustaman yliopiston mukaan uudelleen? Valitettavasti ei muutu. Ei tule yhtä ainoaa virkaa lisää. Ei tule yhtä ainoaa professuuria eikä peruutusta yt-neuvotteluihin valmistautuvassa häpeäyliopistossa. Mutta tulee näennäisuutinen ja maskeeraus aivan kuin jotain muuttuisi mutta mitään ei todellisuudessa muutu.

No, siis Kaisaniemen kulmilla on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista viimeisen 15 vuoden aikana. Keskustakampuksen painopiste on siirtynyt lähemmäs metroasemaa. Entinen Pukevan/Anttilan talo purettiin ja aivan metroaseman päälle rakennettiin uusi yliopistokirjasto. Sitä ennen tuli oppimiskeskus Aleksandria. Samassa korttelissa on myös tutkijakollegium, kielikeskus, teologinen tiedekunta, yliopistopaino, yliopiston startup-hautomo Helsinki Think Company sekä Porthania. Yliopisto on siis viime vuosikymmenen aikana ottanut käyttöönsä melkein koko Kaisaniemenkadun, Vuorikadun, Yliopistonkadun ja Fabianinkadun rajaaman alueen. Metrohallista pääsee jopa suoraan hissillä Kaisa-kirjastoon. Kyllä yliopisto on siis ihan todellisesti siirtynyt lähemmäs metroasemaa. Oma kysymyksensä on tietysti, riittääkö tuo nimenmuutokseen. Mutta jos kerran joku Aalto-yliopistokin tulee...

Yliopiston muuten perusti 1640 kuningatar Kristiina. Se muuttui keisarilliseksi Turun akatemiaksi v. 1809 ja siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin.

Tosiasiat ja itse yliopiston etu silmälläpitäen se on kuitenkin ainoa pitkäntähtäimen kannattava asia. Helsingin keskustaan jäisi mieletön määrä tyhjää ja rakennushistoriallisesti suojeltua kiinteistömassaa. Sen kohtalon pohtiminen ei kuitenkaan ole yliopiston todellinen tarkoitus.

Ketjussä esitetään kyllä aivan järjettömiä ja täysin asiantuntemattomia ideoita. Kaikki yliopiston rakennukset eivät suinkaan ole Senaatti-kiinteistöjen hallussa, vaan yliopiston rahastot omistavat ydinkeskustassa suuren joukon kiinteistöjä, joista yliopisto ei joudu maksamaan vuokraa. Saa päinvastoin osasta vuokratuloja.

Porthanian ja päärakennuksen kaksi suurinta salia sekä päärakennuksen suuri juhlasali ovat käytännössä ainoita tiloja, jotka ovat riittävän suuria tiettyjen tiedekuntatenttien, massaluentosarjojen ja konferenssien pitämiseen.

Kansalliskirjaston ja yliopiston keskuskirjaston välinen kallio on louhittu syvälle täyteen satojen hyllykilometrien mittaisia ydinpommin kestäviä arkistoja ja kirjavarastoja. Vastaavien rakentaminen jonnekin muualle olisi kymmenien vuosien työ. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon kansallisen historian kannalta korvaamattomille aineistoille muutosta koituva vahingoittumisriski.

Myös tutkimus- ja opetustyö keskeytyisivät muuton vuoksi. Keskustakampuksella opiskelee n. 10 000 opiskelijaa, joiden opinnot viivästyisivät. Kustannukset vastaavien tilojen rakennuttamisesta, laitosten vuosia kestävistä muutoista ja opetuksen keskeytymisestä lähenisivät helposti miljardia. Samalla menetettäisiin keskustakampuksen synergiaedut. Homma olisi erityisen järkevää nyt, kun kymmenien vuosien rakennustöiden jälkeen on saatu uudet kirjastotilat valmiiksi, sivukirjastot lakkautettua ja laitokset sijoitettua kirjaston läheisyyteen. Ensimmäiseen kansalliseen yliopistoon liittyvät historialliset ja seremonialliset arvot ovat tietysti korvaamattomia. Ylioppilaskunta, osakunnat ja järjestöt myisivät varmaan myös mielellään tilansa Vanhasta ja Uudesta ylioppilastalosta ja osakuntien taloista alkaen...

Ja kun nyt tuli ylioppilaskunnasta puhe, niin se, joka väittää, että laitosten opiskelijat eivät edes kohtaa toisiaan kuten USA:n kampusyliopistoissa, ei ilmeisesti ole koskaan osallistunut ylioppilaselämään Helsingissä. Järjestöä, tilaa ja osakuntaa on jos jonkinmoista.

[jka]

Mistäs sellaisia sitten tulee? Huippuyliopistostamme Aallosta?
...
QS university rankingissa, jossa on tietenkin omat puutteensa, on Helsingin yliopisto sijalla 69, Aalto sijalla 196 ja Turku sijalla 205. Siihen ei päästä millään puolivillaisella naistutkimuksella vaan kovalla tieteellä.

Eihän niitä innovaatioita tule Suomessa oikeastaan mistään. Mutta joka ainoa DI joka Otaniemen tuutista tulee ulos sentään suurinpiirtein ainakin työllistyy ja vielä sille alalle jolle on koulutettukin. Tämä on jo helkutin iso plussa.

Onhan Helsingin yliopistossakin ihan OK toimintaa. En nyt koko laitosta mollaa. Lääketiede nyt ainakin josta on jopa tullut pieniä innovaation poikasiakin. Mutta suurin osa on silti paskaa.

[siviilitarkkailija]

Pääkaupunkiseudun politiikassa kustannusarviolla tai hankaluuksilla on vähemmän painoarvoa kuin miljardin euron kokoisen yliopiston muuttorakennusurakan alihankintasopimuksilla. Itseasiassa se voisi olla erinomainen talouden piristys (toisten mielestä perästys-)ruiske. Kirjaston siirto voisi olla hivenen hankalaa...no. Eipä tuo hätäkeskustenkaan siirto ja seuraukset vaivanneet asian läpivienyttä ministeriä yhtä paljoa kuin pieleenmennyt adoptiohankkeensa.

Nyt kun kokoomusministeri on myöntänyt metropolihankkeen menneen reisille, tilalle jää Helsingin halu Vantaan pakkoliitokseen ilman poliittista tukea. Yliopiston ja sen työpaikkojen käyttäminen Vantaan houkuttulemiseen voisi olla ihan toimiva vaihtoehto. Teknisesti Yliopiston siirto Vantaalle tuottaisi paljon enemmän etuja kuin mitä ensikuulemalta tuntuu. Pelkästään lentoaseman läheisyys voisi houkutella isojen yliopistojen luennoitsijoita päivävisiiteille aivan eri tahtiin. Pääsisivät illaksi kotiin mikä säästäisi rajusti hotelli- ja majoituskuluissa. Säästäisivät min tunnin/nuppi matka-aikaa.

Pelkästään erilisen kampuksen rakennus sääsätäisi henkilöstökuluja aivan sairaasti puhumattakaan opiskelija-asuntoloiden säästöistä. Helsingin keskustaan jäisi hirveä läjä tyhjää tilaa mutta mutta. Yliopiston kannattaa miettiä onko se olemassa tilan täytteenä vai tarjoamassa edullisinta ja kustannustehokkainta palvelua. Nyt se on tarjoamassa pelkkää kulua.

Se että Aalto-yliopistosta tulee yrittäjä joka ei menesty, ei ole mikään häpeä. Se että helsingin yliopistosta valmistuu kehitysyhteistyövaroja haaskaava ulkoministeriöpelle, joka kaiken lisäksi menestyy taloudellisessa tuhotyössään, on. On myönnettävä että ihmisillä on rakenteisiin vahvoja tunnesiteitä. Tunteettomana lahtarina voisin päällystää Finlandiatalon kupruilemattomalla harmaagraniitilla mikä tunteenomaisesti asioihin suhtautuville on pyhäinhäväistys.

Jos pohdimme yliopiston tulevaisuutta (emme 5 vuoden vaan) 30-50 vuoden perspektiivillä.

Helsingin kaupunki ja keskusta voivat rapistua ja näillä näkymin rapistuvat ja voivat muuttua sosiaalisesti ja taloudellisesti takapajuiseksi keskustan ja liike-elämän siirtyessä pohjoiseen. Opiskelijoiden ja laitoksen kehityksen kannalta on parempi että ovat siellä missä kehitys kehittyy kuin siellä missä ympäristö on vaarassa taantua.

Ps ajoin juuri Kaisaniemen poikki. Kevään ensimmäinen kalja-musiikki festivaali on kävijöitä vaille valmistumassa. Kaljaveikot olivat asemissa ja muuten paikka on ihan "kiva" valoisaan aikaan...

[Lasse]

Ehdotan metroaseman uudeksi nimeksi Ylioppilaslehden päätoimittajan vuosina 1927-1928 muistoksi, lyhyesti ja ytimekkäästi:"Kekkonen - Kekkonen(ruots.)".

[Aurelius]

Pelkästään lentoaseman läheisyys voisi houkutella isojen yliopistojen luennoitsijoita päivävisiiteille aivan eri tahtiin. Pääsisivät illaksi kotiin mikä säästäisi rajusti hotelli- ja majoituskuluissa. Säästäisivät min tunnin/nuppi matka-aikaa.

Pelkästään erilisen kampuksen rakennus sääsätäisi henkilöstökuluja aivan sairaasti puhumattakaan opiskelija-asuntoloiden säästöistä. Helsingin keskustaan jäisi hirveä läjä tyhjää tilaa mutta mutta. Yliopiston kannattaa miettiä onko se olemassa tilan täytteenä vai tarjoamassa edullisinta ja kustannustehokkainta palvelua. Nyt se on tarjoamassa pelkkää kulua.

Jaa-a. Olen itse koordinoinut yhden ison tieteellisen konferenssin Helsingissä, ja kyllä asia vain on niin, että yliopiston sijainti jalankulkukeskustassa on ulkomaisille luennoitsijoille iso vetovoimatekijä. Yleensä vierailevat luennoitsijat ovat kulturoitunutta väkeä, joka haluaa tutustua kulttuuriin, vierailla museoissa, syödä hyvissä ravintoiloissa ym. Vanhat kauniit ja historialliset yliopistokeskukset kuten Oxford, Cambridge, Princeton ym. vetävät väkeä. Sen sijaan metsän keskelle rakennettuihin hehtaarihalleihin ei ketään kiinnosta tulla ellei tieteellinen taso (ja palkkataso) ole järjetön. Muutenkin esteettisellä ympäristöllä on paljon merkitystä, koska innovointi on viime kädessä mielikuvituksen käyttöä. Esteettisesti parhaimmat ympäristöt houkuttelevat keskimäärin parhaat tutkijat. Kannattaa vain tutustua vaikka Oxbridgen collegeihin yksityispuutarhoineen. Sitäpaitsi parhaista vierailevista tutkijoista pääosa tulee muutekin rapakon takaa, jolloin tunnin aikasäästöllä sinne tänne ei ole juurikaan merkitystä. Suoralla lentoyhteydellä sen sijaan yllättäen on.

Yliopisto ei järjestä opiskelija-asumista, joten sen suhteen asialla ei juurikaan ole merkitystä. HOAS tarjoaa mitä tarjoaa ja opiskelijat asuvat oman kustannustasonsa mukaan. Monet haluavat asua lähellä keskustaa ja vuokraavat yksityisiltä. Muutenkin kaikkein halvimmat opiskelija-asunnot ovat Helsigin yliopiston osakuntien omia asuntoja.

[Topi Junkkari]

Vanhat kauniit ja historialliset yliopistokeskukset kuten Oxford, Cambridge, Princeton ym. vetävät väkeä. Sen sijaan metsän keskelle rakennettuihin hehtaarihalleihin ei ketään kiinnosta tulla ellei tieteellinen taso ole järjetön.

Vaikka alkaa mennä sivuun metroasema-aiheesta, niin haluan jakaa yhden jännimmistä konferenssikokemuksistani. Ottamatta erityisesti kantaa Tromssan yliopiston arkkitehtuuriin (kyllä, se on ns. moderni, ja kyllä, se sijaitsee keskusta-alueen ulkopuolella paikassa nimeltä Breivika, kartta) totean, että vuonna 2002 joku neropatti oli päättänyt järjestää kansainvälisen lingvistiikan alan konferenssin Tromssassa viikkoa ennen auringonnousua. Kyllä sinne porukkaa tuli ja reissu oli muutenkin antoisa.

Mieluummin kyllä itse opiskelin aikoinani Helsingin keskustakampuksella (ja jonkin aikaa Otaniemessä) kuin jossakin Tromssassa tai Eindhovenissa. Kampusten arkkitehtuuri- ja viihtyvyysnäkökulmasta katsottuna siis.

EDIT: muistin vuosiluvun väärin. Linkki lisätty.

[siviilitarkkailija]

Menköön vaikka poikkitieteelliseksi kenekään häpeämättä. Eiköhän mode riehaannu jos siihen on aihetta. Ja kysymyshän on liikenteestä ja korkeakoulusta.

En tosiaan usko että kekimääräinen yhdysvaltalaisproffa tulee kulkemaan Helsingin yliopisto nimisen metroaseman kautta vaikka mistäs sen tietää. Kaukomailta, pitemmäksi aikaa matkustaville, muutaman tunnin aikasäästöt eivät ole merkityksellisiä. Sen myönnän. Totean vain että koko ajattelutapa euroakateemisesta matkustelusta ja vuorovaikutuksesta voi muuttua jos kampus on lentoaseman vieressä. Ja Suomen tapauksessa jopa suhteessa aasiaan ja sen akateemiseen väkeen. Helsinki-Vantaa on todella kätevästi saavutettavissa jos tulee aasiasta.

Itse maankäyttö lentomelurakennealueella on sekin helpompaa jos rakennettavassa massassa ei ole asuinkäyttöön tarvittavia rakennuksia. Joten raaka-maa voi olla todella edullista.

On selvä että idyllinen kaupunkikeskus houkuttaa ja luo mukavia sosiaalisia verkostoja. Itseasiassa moni lupaava ura on tyssäänyt yksinkertaisesti viinaan ja osakuntahoukutuksiin. Toisille meistä suljetumpi kampus nyt vaan on parempi tai turvallisempi. Toisille se on ikävämpi ja huom Helsinki Vantaalta tullaan junalla keskustaan n 15-20  minuutissa.

[Topi Junkkari]

Itse maankäyttö lentomelurakennealueella on sekin helpompaa jos rakennettavassa massassa ei ole asuinkäyttöön tarvittavia rakennuksia. Joten raaka-maa voi olla todella edullista.

Nyt puhuit itsesi pussiin: aiemminhan ehdotit, että kyseessä olisi sen lajin kampusalue, jolla opiskelijat myös asuvat.

Kerro edes yksi esimerkki merkittävästä yliopistokampuksesta lentokentän vieressä. Ihan missä tahansa päin maailmaa, paitsi että jokin vähäpätöinen Sint Maartenin kansankorkeakoulu ei kelpaa vastaukseksi.

[siviilitarkkailija]

myönnän pussiutumisen sikäli mikäli kampus jossa opiskellaan olisi myös asuintola-aluetta. Sitä ei tietenkään voi rakentaa lentomelualueelle. Eikä kaikkea yliopistotimintaakaan voi harjoittaa lentomelualueella. Mutta aika paljon voi.

Kiinnittäisin huomiota siihen että yhden kaukomaan luennoitsijan hinnalla saa kolme päiväluennoitsijaa.

[J.M]

Miten joku suomalainen ei voi tietää, missä Helsingin yliopisto sijaitsee?

Esimerkiksi minä en sitä tiennyt, ennen kuin googletin äsken. Voisitko vielä kertoa, miksi sinusta on ihmeellistä, ettei jokainen suomalainen tiedä Helsingin yliopiston sijaintia? Miten joku suomalainen ei voi tietää, missä Rautavaaran kunta sijaitsee?

[Topi Junkkari]

Kiinnittäisin huomiota siihen että yhden kaukomaan luennoitsijan hinnalla saa kolme päiväluennoitsijaa.

Tähän sopii se projektinhallintavitsi yhdeksästä kuukaudesta.

Atk-alan firman pomo kysyi alaiseltaan, että kauanko naisella kestää saada lapsi. Vastaus oli tietenkin "yhdeksän kuukautta".

Pomo sanoi, että ei käy, me tarvitsemme sen kuukaudessa. Palkatkaa yhdeksän naista.

[Topi Junkkari]

Miten joku suomalainen ei voi tietää, missä Rautavaaran kunta sijaitsee?

No se ainakin tiedetään Helsingin yliopistolla: http://www.punatahdet.com/historiikki.html

Toim. huom.: Humoristinen Punatähdet-yhtye syntyi aikoinaan Helsingin yliopiston Savolaisessa Osakunnassa. Kantavia voimia o(li)vat muun muassa Jan Erola ja Jaakko Lyytinen, jotka tunnetaan nykyään julkisuudessa muutenkin. Yhtye on fiktiivisen "Rautavaaran Teräs" -nimisen työväenyhdistyksen bändi.

[siviilitarkkailija]

Jos OY yliopisto Ab pohtii sitä että tarvitaan nero, niin niitähän ei kasva joka oksalla. Tulee jos on tullakseen. Asia on käytännössä niin että nerot ovat koulussa ja heidän paimenensa ovat tässä kyseessä. Kv huippututkija on yhden alan asiantuntija ja kahdelle muulle laitokselle tarjotaan"tyhjää" jos tämä yksi sitten kutsutaan. Minusta on yliopiston, sen luennoitsijoiden ja talouden kannalta (tieteen kannalta kaiketi huonompi) että otetaan mielummin ne kolme päiväluennoitsijaa läheltä kuin se yksi nero kaukomaasta. Ja kun tämä vaihto mekanisoituu niin kyse on normaalista työmatkailusta. En todellakaan ole tarjoamassa viihdeillallisia Kämpissä vaan menolipun kotiin ja iltapäiväkoneella. Toiset tutkijat ja huippuammattilaiset arvostavat koti-iltaa enemmän kuin sosiaalista ja kultturipitoista ajatuksenvaihtoa iltakaupunigilla.

Kun ajattelemme yliopiston henkilövaihtoa ja matkailubudjettia, niin siinä palaa aika paljon yhteiskunnan rahnaa vaikka suuntaus on yliopiston itsensä järjestämään rahoitukseen. Veronmaksajien rahnaa jolla olisi voitu syöttää päiväkotilapsille tuoretta ruokaa tai käyttää vanhus edes kerran päivässä vessassa. Vastaavasti yliopiston rahaa palaa siihen että ylläpidetään museovirasto rakastamia kulisseja. Jos siirtämällä laitos saadaan uudet tilat, lyhyempi logistinen ketju ja näppärä vaihtoruletti henkilökunnalle ja oppilaille, ja menetetään tunnelma ja muistorikas rakennuskanta...niin kyse on arvovalinnasta. Sekä pitää muistaa että vantaalaisetkin on ihmisiä. Heilläkin pitää olla oikeus omaan yliopistoonsa. Ajatus mitä vakiintuneessa akateemisessa maailmassa vierastetaan. Silla Helsingillähän on jo kaikki korkeampi opetus ja sen luoma tunne mitä vantaalaiset eivät tarvitse. Vai tarvitsevatko?

[jka]

Ehkä tämän yliopistokeskustelun voi siirtää jo jonnekin toiseen säikeeseen mutta jatkan nyt tässä.

Tulevaisuudessa ei ole olemassa enää mitään luentoja. Tai on, mutta ei niitä kukaan seuraa luentosalissa. Eli luennoitsijoiden matkustelu ympäri maailmaa ja fyysiset luentosalit ovat täysin epäoleellinen asia yliopisto-opiskelun kannalta.

Jos itse pitäisi käydä opiskelut uusiksi tänä päivänä niin katsoisin luennot jo nyt amerikkalaisten huippuyliopistojen nettikursseilta. Netistä löytyy jo nyt oikeasti maailmanluokan luentoja ja tilanne kokoajan vain paranee. Miksi istua kuuntelemassa paskan suomalaisen luennon luentosalissa kun voit katsoa alan nobelin voittaneen ja oikeasti esiintymistaitoisen luennon netissä.

Itseasiassa ennustan nykyisenkaltaisen yliopiston kuolemaa pitkällä tähtäimellä. Tentit ja kaikki teoreettinen substanssi voidaan siirtää kokonaan nettiin kuten on USA:ssa jo tapahtunutkin. Tästä kun mennään askel eteenpäin niin ei ole enää yliopistojen pääsykokeitakaan. Tulevaisuudessa ei tule olemaan kuin avoimia nettikursseja. Kuka vaan jolla kapasiteetti riittää voi niihin osallistua ja jos pääset tentistä läpi saat kurssista arvosanan. Ei pääsykokeita, eikä valmennuskursseja. Täydellisen tasa-arvoista ja oikeasti ne joilla on edellytyksiä pystyvät opiskelemaan missä ja milloin tahansa mitä tahansa alaa niin pitkälle kuin rahkeet riittää. Ja opettajina toimii maailman huiput ympäri maailmaa eikä joku paarialuokan luennoitsija jossain härmässä.

LISÄYS: pikagoogletuksella linkki aiheeseen joka kertoo saman asian syvällisemmin.

Why free online lectures will destroy universities – unless they get their act together fast

[siviilitarkkailija]

mikään nettiluento ei vastaa itse räjäytetyn koeputken ja silmille tulleen veden aikaansaamaa naurunremakkaa. Tai pahki leikellyn sammakon nitkuttelua sähköjohdoissa. Laboratoriot on hauskoja ainoastaa tekovaiheessa eikä niitä voi ulkoistaa nettiluennoksi. Tai voi mutta se ei ole sama juttu.

[jka]

mikään nettiluento ei vastaa itse räjäytetyn koeputken ja silmille tulleen veden aikaansaamaa naurunremakkaa. Tai pahki leikellyn sammakon nitkuttelua sähköjohdoissa. Laboratoriot on hauskoja ainoastaa tekovaiheessa eikä niitä voi ulkoistaa nettiluennoksi. Tai voi mutta se ei ole sama juttu.

Sen takia tuossa olikin:

"Tentit ja kaikki teoreettinen substanssi..."

Käytännön työt voidaan ulkoistaa kenelle tahansa liikeyrityksellekin joka tuottaa ne halvemmalla ja laadukkaammin kuin nykyinen yliopistomalli.

[Jaakko Sivonen]

Jos itse pitäisi käydä opiskelut uusiksi tänä päivänä niin katsoisin luennot jo nyt amerikkalaisten huippuyliopistojen nettikursseilta. Netistä löytyy jo nyt oikeasti maailmanluokan luentoja ja tilanne kokoajan vain paranee. Miksi istua kuuntelemassa paskan suomalaisen luennon luentosalissa kun voit katsoa alan nobelin voittaneen ja oikeasti esiintymistaitoisen luennon netissä.

Itseasiassa ennustan nykyisenkaltaisen yliopiston kuolemaa pitkällä tähtäimellä. Tentit ja kaikki teoreettinen substanssi voidaan siirtää kokonaan nettiin kuten on USA:ssa jo tapahtunutkin.

Tunnetko olosi turvalliseksi mennessäsi nettikursseilla lääkiksen suorittaneen lääkärin suorittamaan leikkaukseen?

[jka]

Tunnetko olosi turvalliseksi mennessäsi nettikursseilla lääkiksen suorittaneen lääkärin suorittamaan leikkaukseen?

Lue edellinen vastaus.

Ja muuten leikkauksetkin tehdään osin jo tänäpäivänä ja erityisesti tulevaisuudessa etänä.


LISÄYS: ja tähänkin linkki

Remote controlled robot performs heart surgery

Tämä on sitä teknologiaa ja innovointia mitä yliopistoissa pitäisi Suomessakin tehdä ja joka parantaa lopulta koko ihmiskunnan hyvinvointia.

[foobar]

Ehdotan kompromissia: aseman nimi saa vaihtua, kunhan humanistien metsästys sallitaan.

Jäsen foobar taitaa olla teekkaritaustainen. Teikäläisillähän on tapana niputtaa "humanisteiksi" kaikki, jotka eivät ole teekkareita tai kyltereitä.

Epäilen, että *tiedät* taustaisuuteni. Enkä edes ole mikään -taustainen, vain sitä ihteään.

Olen toki käynyt mm. sekä MIT:in ja Pentagonin asemilla. Mielestäni nämä molemmat ovat kuitenkin seutukuntaa paljon tehokkaammin määrittäviä organisaatiota kuin Helsingin yliopisto määrittää Kaisaniemeä.

Tässä suhteessa Otaniemi on ainoa suomalaisen metroliikenteen piirissä oleva kampus. Tulevan aseman ympäristössä on käytännössä vain kaksi toimijaa: VTT ja TKK, ei kun siis Aalto-yliopisto. Kaisaniemessä on kaikkea muutakin.

Mielestäni kuitenkaan Otaniemenkään metroaseman ei pitäisi saada Aalto-yliopiston nimeä. Ja kun näin on, ei myöskään Kaisaniemen asemaa pitäisi uudelleennimetä. Tämä on oma kantani; mutta kuten aina, kanssani saa ihan vapaasti olla eri mieltä.

[Topi Junkkari]

Epäilen, että *tiedät* taustaisuuteni. Enkä edes ole mikään -taustainen, vain sitä ihteään.

Minä tiedän, mutta muut eivät välttämättä tienneet, että minä tiedän, ystävä hyvä.

Olen toki käynyt mm. sekä MIT:in ja Pentagonin asemilla.

Niin minäkin. Olen varovaisesti arvioiden matkustanut metrolla tai sen kaltaisilla välineillä kymmenissä kaupungeissa kolmessa maanosassa.

Pietarissakin on ainakin Технологический институт (Tehnologitšeski institut) ja Политехническая (Politehnitšeskaja).

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että paras olisi Otaniemen pysyä Otaniemenä ja Kaisaniemen Kaisaniemenä, jos minä saisin valita. Ymmärrän kuitenkin myös perustelut sille, miksi metroasemia nimetään lähellä sijaitsevien instituutioiden mukaan.

Tämän koko jutun pihvi on se, että Espoossa on jo päätetty tehdä Otaniemen asemasta Aalto-yliopisto, ja varsinainen yliopisto haluaa Kaisaniemessä samaa.

[Maisteri Vihannes]

Anteeksi, tämä on offtopic mutta minua muumittaa kun nämä käsitteet ovat usein väärin.

Asumistuella (200e/kk) ei ole mitään merkitystä, koska sillä ei saa minkäänlaista asuntoa (ei edes HOASin soluhuonetta) mistäänpäin Helsinkiä muutenkaan, toisin kuin toimeentulotuen asiakkaille maksettavalla yleisellä asumislisällä.

Asumisen tukia on kolmea lajia: opintotuen asumislisä joka voidaan myöntää opintotukea saavalle, eläkkeensaajan asumistuki joka voidaan myöntää eläkeläiselle, ja yleinen asumistuki joka voidaan myöntää henkilölle joka ei kuulu kummankaan edellämainitun järjestelmän piiriin. Mikään edellämainituista ei edellytä toimeentulotukiasiakkuutta, päinvastoin. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki ja sitä myönnettäessä edellytetään että muita mahdollisesti soveltuvia etuuksia, erityisesti ensisijaista etuutta (esimerkiksi työmarkkinatuki) sekä sitä edellämainituista asumisen tuista jonka piiriin hakija kuuluu, on haettu. Toimeentulotuen määrää laskettaessa huomioidaan asumiskulut, tuki on kuitenkin nimeltään toimeentulotuki. Mainittakoon myös, että sekä yleisen asumistuen että toimeentulotuen saaja voi olla myös pienituloinen työssäkäyvä.

Opiskelija voi saada toimeentulotukea siinä missä muutkin, ainoana erona on se, että mikäli henkilöllä on mahdollisuus saada opintolainaa (luottotiedot kunnossa), opintolaina lasketaan tuloksi riippumatta siitä onko se nostettu vai ei. Helsingissä markkinavuokra-asunnossa asuvan opiskelijan tulot jäävät yleensä lainan kanssakin senverran normitettuja menoja pienemmiksi, että toimeentulotukea voi saada.

Jatkot kuulunevat jonnekin muualle, pahoittelen uudestaan offtopiciani.

[jka]

Tämän koko jutun pihvi on se, että Espoossa on jo päätetty tehdä Otaniemen asemasta Aalto-yliopisto, ja varsinainen yliopisto haluaa Kaisaniemessä samaa.

Jaa, no tämä selventääkin paljon. Koko pelleilyssä onkin kyse vain siitä että joillakin on liian pienet miehiset varusteet ja tarvitaan vähän jatketta.

[Myrkkymies]

Mielestäni on järkevämpää nimetä asemat alueen mukaan kuin jonkun siellä toimivan instituution.

[sivullinen.]

^ Mielestäni on järkevämpää nimetä paikat jonkun siellä toimivan instituutin mukaan kuin ravintolan.

[sivullinen.]

Nykyaikana asemien nimet eivät enää ole merkittäviä; suunnistus kaupunkiviidakossa suoritetaan nykyään älypuhelimilla tai ennalta valitun reitin mukaan. Siten nimi on vain valtataistelua. Protestihenkisenä ja huumoria rakastavana minun ehdotukseni nimeksi olisi yksinkertaisesti opisto. Rautatieaseman voisi nimetä uudelleen steissiksi ja Vuosaaren siksi joksikin muuksi. Paremmat nimet parantaisivat huomattavasti matkustuskokemusta.

Valittevasti näen lähitulevaisuuden kurjana Eurostoliiton käydessä kuolinkamppailuaan. Helsinki saatetaan nimetä viime hetkellä uudelleen Finnopolikseksi tai muutoin korostaen Eurostoliiton kosmopoliittia luonnetta. Myöhemmin nimi tietenkin vaihdetaan Myrkytyskeskukseksi uutta valtakunnanjohtajaa kunnioittaen. Euroopan käydessä läpi suurinta mullistusta sitten 1600-luvun tullaan paljon hullutusta näkemään myös Suomessa. Silloin tullaan ihmettelemään miten keskustelua viitsittiin käydä niinkin merkityksettömästä asiasta kuin aseman nimestä. Viime vuosikymmeninä läpikäyty "historian loppu" on hämärtänyt meidän perspektiivimme todellisuuteen muodottomaksi. Emme pysty erottamaan pieniä asioista isoista. Kaikki on sitä samaa; kaikki on merkityksetöntä ja ikuista, mutta ikuisuuden kautta merkityksellistä.