Ruotsi: Apulaisprofessori Tullberg laskenut maahanmuuton kustannukset

[Tosiasiallinen Nuiva]

(http://www.friatider.se/sites/default/files/styles/w336_scaled/public/lasningen_0.jpg?itok=3OZDtx0J)

Ruotsalainen Tukholman kauppakorkeakoulun apulaisprofessori ja tutkija Jan Tullberg on tutkinut maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia Ruotsissa ja tullut siihen tulokseen, että maahanmuutto maksaa Ruotsille noin 250 miljardia kruunua vuosittain. Tämä on huomattavasti enemmän, kuin aikaisemmat arviot ovat esittäneet.

Tullberg on juuri äskettäin julkaissut uuden kirjan nimeltään Låsningen- En analys av svensk invandringspolitik.

Kirja selvittää maahanmuuton kustannuksia niin taloudelliselta, kuin muiltakin kannoilta tarkastellen. Virallinen totuus Ruotsissa on kertonut jo kauan maahanmuuton olevan voitollista Ruotsille ja muutamat tutkijat ovat asettaneet hinnan aikaisemmin maksimissaan 60 miljardiin kruunuun vuositasolla. Jan Tullberg on ottanut tutkimuksessaan huomioon useita aikaisemmin unohdettuja kustannuksia, sekä ottanut huomioon nykyisen maahanmuuton räjähdyksenomaisen kasvun.

Kirja saattaa olla monille järkyttävä herätys todellisuuteen ja on hyvin mahdollista, että Tullberg joutuu vielä raivoisan vainon kohteeksi Ruotsissa.

Kirja on toistaiseksi julkaistu vain ruotsiksi ja sen voi ladata täältä pdf-muodossa.

[-PPT-]

Taitaa herra Tullberg kohta olla ympärivuorokautisen poliisisuojelun tarpeessa.

[Tabula Rasa]

25 mjd euroa. Ja kaikki voitot mukaanlukien mitä maahanmuuttajista tulee voidaan olla varmoja että voitot maahanmuutosta ovat alle 10mjde/vuosi. Todennäköisesti alle viiden. Tienataan tällä. Kulttuuritappioista puhumattakaan. Kieli, tavat, jne. Kaikki tulilinjalle. Mitäs se olikaan vähintään yhden mamuvanhemmat omaavia 22% kansasta?

[Tosiasiallinen Nuiva]

25 mjd euroa. Ja kaikki voitot mukaanlukien mitä maahanmuuttajista tulee voidaan olla varmoja että voitot maahanmuutosta ovat alle 10mjde/vuosi. Todennäköisesti alle viiden. Tienataan tällä. Kulttuuritappioista puhumattakaan. Kieli, tavat, jne. Kaikki tulilinjalle. Mitäs se olikaan vähintään yhden mamuvanhemmat omaavia 22% kansasta?

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että 250 miljardia on netto kustannus vuosittain ja se vastaa 7% Ruotsin bkt:sta.

[Eino P. Keravalta]

Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin se, aletaanko Ruotsista poistaa maahanmuuttajia, koska maahanmuuttajien haaliminen on perustunut heidän muka tuottamaansa voittoon.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin se, aletaanko Ruotsista poistaa maahanmuuttajia, koska maahanmuuttajien haaliminen on perustunut heidän muka tuottamaansa voittoon.

Vastaus on, että ei aleta. Syy siihen on vielä avoin, mutta sellainen keksitään.

Uutisointia aiheesta löytyy mm.

http://www.friatider.se/node/8958

https://www.flashback.org/t2359690 ja https://www.flashback.org/t2359653

[Timo Rainela]

Ruotsin maahanmuuttajien määristä ja kustannuksista löytyy tuoretta tietoa / rähmis

rahmispossu.net


Etusivu   >   Mielipide   >   ”Ruotsalaiset eivät uskalla puhua maahanmuutosta”
”Ruotsalaiset eivät uskalla puhua maahanmuutosta”
rähmis | 18-04-2014

Viime vuoden marraskuussa laadin mielipidekirjoituksen, mikä käsitteli Ruotsin äärimaahanmuuttopolitiikka. Kirjoituksessa verrattiin Ruotsia muihin Pohjoismaihin. Viime vuosi oli Ruotsissa taas ennätysvuosi, mitä tulee myönnettyihin pysyviin oleskelulupiin, joiden määrä kasvoi 67%:lla edellisvuodesta.

Kirjoitus perustui minun (Gunnar Sandelin) ja etnologian professori Karl-Olov Arnstbergin kirjoittamassa ”Invandring och mörkläggning” -kirjassa olleisiin tietoihin. Kirjassa esitimme joukon faktoja, joita ruotsalaiset toimittelijat eivät ole kertoneet kansalaisille, ja joista poliitikot eivät tunnu välittävän. Sen lisäksi, että kirjasta löytyi tuoreet laskelmat maahanmuuton kustannuksista, mitkä nousevat sataankymmeneen miljardiin kruunuun (12 miljardia euroa) vuodessa, käsittelimme myös massiiviset mittasuhteet saavuttanutta turvapaikkajuksaamista, mitä ruotsalaisissa tiedotusvälineissä ei käsitellä. Vertaililimme Ruotsin keskusteluilmapiiriä myös Tanskan vastaavaan, missä se on paljon avoimempi. Ennen kaikkea kuitenkin nostimme esille kylmääviä lukuja Ruotsin ääriturvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta.

Loput linkistä:
http://rahmispossu.net/2014/04/18/ruotsalaiset-eivat-uskalla-puhua-maahanmuutosta/

[MW]

Jaha, potentiaalisesti ensimmäinen syntyperäinen ruotsalainen oikeutettu turvapaikanhakija maailmassa on täällä tänään.

Totuudenpuhuja ollee AFA:n tappolistalla aika kärjessä. AFA on ruotsin valtavirtaa. Ei viranomainen, mutta untouchable by viranomainen.

[Veturinainen]

Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin se, aletaanko Ruotsista poistaa maahanmuuttajia, koska maahanmuuttajien haaliminen on perustunut heidän muka tuottamaansa voittoon.

Ruotsi on toki jo siinä pisteessä, että jos joku sieltä poistetaan, niin ruotsalaiset.

[Tosiasiallinen Nuiva]

250 miljardia Ruotsin kruunua on tämän päivän kurssilla n. 27,4 miljardia euroa.

Edit. Ai niin en muistanut mainita, että kirjalla on omat nettisivut: http://www.lasningen.se/

[MW]

250 miljardia Ruotsin kruunua on tämän päivän kurssilla n. 27,4 miljardia euroa.

"Onhan meillä varaa". Ruotsi on myyty, eikä Norskienkaan ei tarvitse enää miettiä, mitä tehdä säätiöidyillä öljyvaroilla.

Meillä on varaa. Gepardisuikat ja Sveitsin pankit ovat aina tarpeessa.

[Parsifal]

Tutkimuksessa puhutaan myös Norjan tilanteesta (sivu 101). Ruotsini on melkoisen ruosteessa, mutta ymmärtääkseni ei tilanne Norjassakaan ole kovin hääppöinen.

En norsk studie räknade på en bredare grupp invandrare med en
högre grad av sysselsättning och kom fram till en genomsnittlig
livstidskostnad på 4.1 miljoner norska kronor per invandrare från
tredje världen. Studien är utförd av forskaren Erling Holmøy vid
Norges statistiska centralbyrå och finns lättillgänglig som en serie
artiklar i tidningen Finansavisen. [95] Västliga invandrare
beräknades ge ett överskott på 800.000 och östeuropeiska ett
underskott på 800.000 norska kronor under sin livstid. Invandring
av utomeuropéer till Norge var 15.400 personer under 2012 vilket
medför en förväntad framtida kostnad på 63 miljarder. Den totala
framtida kostnaden för befintliga invandrare beräknades till 1.200
miljarder vilket sattes i relation till oljefonden som är på 4.100
miljarder norska kronor. Men vill det norska folket spendera
oljefondens tillgångar på det sättet? I Sverige har vi inte någon
oljefond och har därför ingen sådan möjlighet.

Ymmärsinkö oikein, että länsimainen maahanmuuttaja tuo 800 000 kruunua voittoa Norjalle, itäeurooppalainen 800 000 kruunua tappiota ja kolmannen maailman mamu taas maksaa veronmaksajille 4.1 miljoonaa? Ja koko lysti maksaa 1200 miljardia eli lähes kolmanneksen Norjan öljyrahaston arvosta?

[Jääpää]

Norjan öljy kuuluu kaikille. Näkeehän sen jo siitä, että se on mustaa.

..ja  sitten joku kehtaa väittää, että mulla on mielenterveysongelmia..
En jumal auta anna hiirelle viimestä puolikasta sämpylästä! .semmone humanisti.
Paitti jos sillä on poikaset..

[Mika]

Ei tällaisilla tutkimuksilla ole mitään vaikutusta maahanmuuttoon.  Kun mamuslummien syntyminen ja puskaraiskausten arkipäiväistyminenkään ei ole saanut mielipidettä muuttumaan, ei sitä luultavasti muuta mikään muukaan. Kohta alkaa sitä paitsi olla jo samantekevää, mitä medelsvensson ajattelee, kun joka toinen vastaantulija alkaa olla ainakin osittain jostain kaukaa kotoisin. 

[Lahti-Saloranta]

Kirja on toistaiseksi julkaistu vain ruotsiksi ja sen voi ladata täältä pdf-muodossa.

Mainio lahja Astrid Throrsille ja tuo linkki kannattaa panna menemään HBL:lle. Täti Astridilta voisi kauniisti pyytää suomennosta tärkeimmistä kohdita ja kertoa että nyt ymmärtää pakkoruotsin tärkeyden kun nuo maahanmuuton kustannuksetkin näyttävät ilmestyvän vain sivistyskielisinä.

[Golimar]

Toivon että järki voittaa niin Ruotsissa kuin Suomessakin mutta pelkään että niin ei käy, hulluus on seurausta rauhasta ja typerästä ajatusmallista että kaikki ihmislajeihin kuuluvat ovat samanlaisia.

[Elemosina]

Jan Tullbergin kirjan kansikuva viestittää myös jotain.
Jotain epämiellyttävää Ruotsin virallisen maahanmuuttoagendan ajajille.

[Micke90]

Kuka tekisi Suomessa vastaavanlaisen laskelman?

[Golimar]

Kuka tekisi Suomessa vastaavanlaisen laskelman?

Kyösti Tarvainen on laskenut että maahanmuutto maksaa 3 miljardia € vuodessa Suomelle.

http://jam.pp.fi/blogi/292.htm

[qwerty]

Kirjan julkaisu ei näytä ylittävän uutiskynnystä. Google-haku "Jan Tullberg" viimeiseltä 24 tunnilta antaa vain muutaman tuloksen. Perussuomalainen-lehti :wink: wink:

[Micke90]

Kyösti Tarvainen on laskenut että maahanmuutto maksaa 3 miljardia € vuodessa Suomelle.

http://jam.pp.fi/blogi/292.htm

Haluaisin kyllä Suomelle ihan omat laskelmat eikä mitään sovellettuja Norjan laskelmia.

[James Hirvisaari]

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että 250 miljardia on netto kustannus vuosittain ja se vastaa 7% Ruotsin bkt:sta.

Eikös Ruotsin BKT ole noin 870 mrd kruunun tietämillä?

[Tykkimies Pönni]

Olen kuullut että Muutoksen puoluejohdolla on hyvät yhteydet erääseen käännöstoimistoon. Tämä kirja olisi mitä parhain pro bono-käännös jaettavaksi e-kirjana ilmaiseksi.

[Shemeikka]

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että 250 miljardia on netto kustannus vuosittain ja se vastaa 7% Ruotsin bkt:sta.

Eikös Ruotsin BKT ole noin 870 mrd kruunun tietämillä?

Pikaisen kuuklauksen perusteella Ruotsin BKT oli vuonna 2012 noin 525,7 miljardia US-dollaria. Mitä lie kruunuissa?

525,7 miljardia USD (2012)
Ruotsi, Bruttokansantuote

[foobar]

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että 250 miljardia on netto kustannus vuosittain ja se vastaa 7% Ruotsin bkt:sta.

Eikös Ruotsin BKT ole noin 870 mrd kruunun tietämillä?

Ei, kun noin 3600 miljardia kruunua.

[James Hirvisaari]

Minusta näyttää, että isoimmat luvut eivät ole kirjoittajan laskelmia:

(ss 89-90)

En tredje kalkyl

En annan forskare som intresserat sig för invandringens ekonomi är Lars Jansson. [75] Han kommer fram till en hög kostnadssiffra för invandringen, 267 miljarder. Det beloppet omnämns ofta som hans resultat och ibland har hans siffror blivit avfärdade som alltför avvikande. Jansson resonerar mot att bedöma invandrarnas inbetalda skatter som kopplade till dessa kostnader vilket är ett olyckligt resonemang.

Längre fram i sin bok gör han dock en sammankoppling och hamnar på ett negativt netto på 150 miljarder vilket är jämförbart med Ekbergs och mina siffor.

Den nettokostnaden är väsentligt högre och gäller för 1999 medan de andra beräkningarna avser 2006.

Vilken kalkyl som är mest rättvisande kan naturligtvis diskuteras, men jag fokuserar på Ekberg då min egen beräkning är en revidering som bygger på hans utredning.

Jansson gör därutöver en beräkning av undanträngningseffekter som uppskattas till 100 miljarder. I denna bok tas undanträngningseffekter upp längre fram i ett separat avsnitt.

[James Hirvisaari]

Kokoava artikkeli aiheesta:

Publicerad 18 april 2014 kl 17.39

Invandringen kostar 250 miljarder per år

GULDKANTAT INTÅG: Lågutbildade bidragstagare från tredje världen dominerar invandringen till Sverige – och det är inte billigt. Nu visar en ny bok att kostnaden är mer än fem gånger så hög som regeringens experter hävdar.

DU BETALAR. Regeringens utredare hävdar att invandringen kostar mellan 45 och 60 miljarder per år. Men nu visar en ny bok att kostnaden istället uppgår till 250 miljarder kronor, och att tidigare studier helt bortser från flera utgiftsposter som är svåra att beräkna – istället för att göra en uppskattning.  "Att blunda för problem är ingen lösning. Det är bättre att ha ungefär rätt än att ha exakt fel”, skriver Jan Tullberg, tidigare forskare vid Handelshögskolan i Stockholm och docent i ekonomi, i sin nya bok "Låsningen".
I massmedia beskrivs invandringen typiskt sett som berikande för Sverige, såväl kulturellt som ekonomiskt. Invandringens kostnader är däremot en tabubelagd fråga som sällan tas upp till diskussion. Det har emellertid gjorts ett par försök att sätta en prislapp på invandringen under det senaste decenniet.

För drygt tio år sedan uppskattade ekonomiprofessor Bo Södersten (DN 2003-12-28) att nettokostnaden för invandringen uppgick till 2-3 procent av bruttonationalprodukten (BNP), eller en årlig kostnad på 40-50 miljarder kronor. Några år senare, i en studie publicerad 2009, kom professor Jan Ekberg fram till en nettokostnad på mellan 1,5 och 2 procent av BNP för år 2006, motsvarande 45-60 miljarder kronor.

Nu sällar sig ekonomen Jan Tullberg, tidigare forskare vid Handelshögskolan i Stockholm och docent i ekonomi, till skaran av ekonomer som gjort försök att beräkna invandringens kostnader. I den nyutgivna boken ”Låsningen – en analys av svensk invandringspolitik” uppskattar Tullberg att nettokostnaden för invandringen under 2013 uppgick till 250 miljarder kronor, vilket är ungefär 7 procent av Sveriges BNP.

Att Tullbergs siffra är väsentligt högre än den Ekberg kom fram till 2009, baserat på data från 2006, beror till viss del på att det fanns fler invandrare i Sverige år 2013, som Tullberg tar till utgångspunkt. Men skillnaden beror framförallt på att Tullberg har beaktat en rad faktorer som Ekberg valt att bortse från.

Den största kostnadsposten som Tullberg försökt uppskatta, men som Ekberg inte tar med, avser så kallade undanträngningseffekter. Dessa utgör hälften – 125 miljarder kronor – av den nettokostnad Tullberg räknat fram. Det handlar om kostnader som uppstår genom att svenskar i viss utsträckning ”trängs undan” när invandrare tar i anspråk resurser som annars hade kunnat disponeras av svenskar, som till exempel jobb och bostäder.

– I de fall som invandrare arbetar skulle de arbetena kunnat gå till svenskar istället, om jobben inte är vad man kallar komplementära, det vill säga sådant som svenskar inte kan göra. Men det är sällan fallet, det handlar för det mesta om jobb av substitutkaraktär som svenskar hade kunnat ta, förklarar Tullberg när Fria Tider ringer upp. Han utvecklar resonemanget i sin nya bok:

”Invandrare har sällan en unik kompetens utan de flesta har högst normala jobb som att köra taxi eller jobba som biträde i vården. Tanken att invandrares yrkeskompetens och därmed arbetsinsatser är unika bygger på ett missförstånd. Amerikaner skulle inte bli utan tomater om farmarna inte längre hade tillgång till illegal mexikansk arbetskraft. Tomaterna skulle troligtvis öka i pris så att inkomsterna för odlarna räcker till löner som lockar amerikanska arbetare, men konsumenten skulle också behöva betala mindre i skatt till arbetslösa amerikaner.”

Ekberg väljer emellertid att helt bortse från sådana effekter.

En annan skillnad mellan Tullbergs och Ekbergs analyser är att Tullberg har tagit i beaktande att invandrare tar mer resurser i anspråk på områden som skola, sjukvård och rättsväsende. Ekbergs uppskattning bygger däremot på antagandet att invandrare inte är överrepresenterade i brottslighet eller kostar mer i skola och omsorg.

När det gäller kriminalitet konstaterar Tullberg att de studier som gjorts på området klart visar att invandrare är klart mer brottsbenägna än svenskar. Överrepresentationen är särskilt stor när det gäller grov brottslighet, som medför stora kostnader. Enligt Tullberg hamnar man fel om man inte beaktar det. I sina beräkningar viktar han därför, till skillnad från Ekberg, upp invandrarnas andel av rättsväsendets kostnader.

”[Jag viktar] upp kostnader för kriminalitet till 2 för invandrare och behåller vikten 1 för svenskar. Motiveringen är att invandrarna är proportionellt mer kriminella än svenskar med en faktor 2,5 för generell kriminalitet och drygt 4 för tung kriminalitet”, skriver Tullberg.

Detsamma gäller vården och skolan. Där viktar Tullberg upp invandrarnas kostnader med en faktor på 1,25, vilket innebär att en invandrare i snitt beräknas kosta 25 % mer än en svensk på de områdena.

– Det finns många tecken på att det finns merkostnader här, även om de är svåra att kvantifiera. Inom vården allokerar man mer pengar till primärvårdsenheter som ligger i invandrartäta områden. Och samma sak med skolan. Här finns kostnader, bland annat i form av att skolor med hög invandrarandel får extra anslag, säger Tullberg, som tror att den faktor på 1,25 som han har valt är en konservativ uppskattning av merkostnaderna.

Ekberg och Tullberg skiljer sig också åt när det gäller synen på hur barn med en invandrad och en svensk förälder bör behandlas i statistiken. Ekberg väljer att hänföra kostnaderna för sådana barn helt och hållet till gruppen svenskar. Tullberg anser däremot att det logiska är att fördela kostnaderna lika mellan invandrarkollektivet och svenskarna.

”Både mina och Ekbergs fördelningsnycklar är grova och utan anspråk på exakthet. Att inte justera genom olika viktningar är att acceptera en neutral uppdelning, alla ges vikten ett, trots att gruppers offentliga konsumtion skiljer sig åt. Det finns överväldigande data på att skillnader finns, men att konkretisera dessa till enkla fördelningsregler blir ungefärligt. Men att blunda för problem är ingen lösning. Det är bättre att ha ungefär rätt än att ha exakt fel”, sammanfattar Tullberg.

Jan Tullbergs nya bok blev tillgänglig för försäljning på Adlibris och Bokus idag. Den behandlar inte bara ekonomiska frågor utan även ett flertal andra aspekter av invandringsdebatten.

”Den här boken tar upp de centrala frågorna kring invandring. Här finns väsentliga fakta och resonemang i den förmodligen viktigaste framtidsfråga som svenska folket kan bestämma över. Här diskuteras en mångfald dåliga beslut som resulterat i en situation som gradvis förvärras. Etablissemanget för en destruktiv politik och saknar förmåga att ändra kurs, då de är mentalt låsta. Detta gör att det blir lika svårt att diskutera invandring i Sverige som sex i drottning Victorias England. Det är därför ett samhällsansvar för medborgarna att sätta sig in i invandringsfrågan och fundera igenom vad som är en förnuftig politik”, skriver Tullberg i bokens baksidestext.

http://www.friatider.se/node/8958

[nonoo]

Joku vois vinkata tuosta Donnerille, hänhän paasaa aina Ruotsin mallista ja kuinka he ovat hyötyneet mamuista. Ottavat aivan itsekkäistä syistä heitä sinne koska tienestit. Tosin eipä Donnerkaan kantaansa muuta vaikka lyötäisiin millainen rätinki eteen.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tutkimuksessa puhutaan myös Norjan tilanteesta (sivu 101). Ruotsini on melkoisen ruosteessa, mutta ymmärtääkseni ei tilanne Norjassakaan ole kovin hääppöinen.

Ymmärsinkö oikein, että länsimainen maahanmuuttaja tuo 800 000 kruunua voittoa Norjalle, itäeurooppalainen 800 000 kruunua tappiota ja kolmannen maailman mamu taas maksaa veronmaksajille 4.1 miljoonaa? Ja koko lysti maksaa 1200 miljardia eli lähes kolmanneksen Norjan öljyrahaston arvosta?

Ymmärsit aivan oikein. Näistä norjalaistutkimuksista olikin muutama juttua hommalla viime vuoden puolella.

http://hommaforum.org/index.php/topic,87058.msg1418854.html#msg1418854

http://hommaforum.org/index.php/topic,87143.msg1421934.html#msg1421934

[rölli2]

jokos juhana watt wartiainen on kommentoinut kirjaa. muistaakseni ukkeli totesi että ruotsi on hyötynyt maahnmuutosta niin saatanasti