Itsenäisyyspuolue r.p., IPU

[Tuomas Tähti]

Itsenäisyyspuolueen verkkosivuston Ajankohtaista-osiossa lukee, että Itsenäisyyspuolueen vuosikokous pidetään Turussa sunnuntaina 27.8.2017. Tilaisuus alkaa puheenjohtajakisaan ilmoittautuneiden (ja kenties vielä ilmoittautuvien) henkilöiden moderoidulla puolitoistatuntisella paneelilla klo 12:00.

Koska jäsenäänestystä edeltävässä ehdollepanoprosessissa yksikään henkilö ei saanut taakseen viittäkymmentä esittäjää, puheenjohtajien ehdottaminen tapahtuu varsinaisessa puoluekokouksessa, joka alkaa puheenjohtajapaneelin ja puolen tunnin lounastauon jälkeen klo 14:00. Kokouspaikkaa ei ole vielä päätetty, mutta paikkakunta on siis Turku.

IPU:n puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet seuraavat henkilöt:

– Tero Ahtola, yrittäjä ja putkiasentaja, Forssa

– Henri Aitakari, puoluesihteeri, rehtori, kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, Laitila

– Juho Lyytikäinen, insinööri ja työsuojeluvaltuutettu, Helsinki

[pingviini]

Kun äsken selasin Eija Kiviharju-Ketolan feisbuukkia, sain sellaisen vaikutelman että IPU on hajomassa sisäisiin ristiriitoihin

[Tuomas Tähti]

Itsenäisyyspuolueen puoluekokous pidettiin sunnuntaina 27.8.2017 Turussa.

Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi luokanopettaja Henri Aitakari Laitilasta, joka on viime aikoina toiminut IPU:n puoluesihteerinä. Aitakari on myös kunnanvaltuutettu.

Muiksi puoluehallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) Marjatta Herrala (Markku Hämäläinen), Alexander Holthoer (Janne Kuusisto), Juho Lyytikäinen (Timo Sotikoff), Jouko Miettinen (Kari Aalto), Nina Palomäki (Mira Zarrouk), Martti Pohjolainen (Miia Ikonen) ja Lena Wiksten (Carita Lehti).

Kokouksessa valittiin puolueelle myös neuvottelukunta, jonka tarkoitus on toimia linkkinä kentän ja puoluehallituksen välillä sekä evästää puoluehallitusta merkittävissä päätöksissä.

Puoluekokous hyväksyi lisäksi tällaisen julkilausuman:

Yhteiskunnassa tarvitaan täysremontti

Yhteiskunnallisen täysremontin tärkeimpiä avainsanoja on verotus. Suomi on jo pitkään noudattanut käytännössä tasaverotusta, koska suurin osa veroista kertyy arvonlisäveroista ja kunnallisverosta. Tämän lisäksi verotuksen progressiota on jatkuvasti loivennettu ja yhteisöveroastetta madallettu. Pääomatulojen, etenkin suurten, verotus on hyvin maltillista. Verotuksen painopistettä tulee siirtää pois tasaveroista kohti oikeudenmukaisempaa progressiota. Tämä on kiinni pelkästään poliittisista päätöksistä.

Mittava ongelma on myös se, että kaikki eivät maksa verojaan. Mitä suurempi ja monikansallisempi yritys, sitä todennäköisempää on, että se harjoittaa veronkiertoa. Samanlaiset vaikutukset on ns. harmaalla taloudella. Jo yksistään veronkierron aiheuttamat haitat ovat vuositasolla ainakin yhtä suuret kuin mainostettu kestävyysvaje.

Puhe ylisuuresta julkisesta sektorista taas on puhdasta disinformaatiota ja propagandaa. Suomen julkinen sektori ei ole Euroopan mittakaavassa millään tavalla poikkeuksellisen suuri. Myöskään terveydenhuolto ei ole Suomessa niin kallista kuin kuulee väitettävän, vaan päinvastoin hyvin tehokkaasti järjestettyä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Kustannusten osalta sote-uudistuksella ei siis ole erityistä kiirettä, vaan kiire johtunee halusta ulkoistaa terveyspalvelut entistä laajemmin. Yksityistämiseen taas on vaikea keksiä järkeviä syitä, koska pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita on ollut laadukas julkinen terveydenhuolto.

Julkiseen sektoriin liittyvä todellinen ongelma on se, ettei sitä pystytä edes tilapäisesti rahoittamaan oman keskuspankin rahoituksella. Sen kieltävät EU:n säädökset. Tämä on yksi suurimmista EU:n mukanaan tuomista vitsauksista ja täysin järjen vastaista. Väärien poliittisten päätösten seurauksena rahan luomisen oikeus on luovutettu yksityisille liikepankeille. Käytännössä erittäin pieni joukko ihmisiä vastaa rahan luomisesta ja sen määrästä taloudessa. Raha on siis nykyään hyvin epädemokraattisesti luotua, ja sen takia ihmisten välisiä tulo- ja varallisuuseroja on helppo pitää yllä ja entisestään kasvattaa. Talouskasvu perustuu ainoastaan velkaan, ja lisäksi keinottelijoiden virtuaalisesti luomalla rahalla ostetaan reaalimaailmaa yhä harvempien käsiin.

Myös valtio on pakotettu ottamaan lainaa yksityispankeilta, minkä takia Suomi on menettänyt EU-aikana pelkkinä valtionvelan korkoina n. 70 miljardia euroa. Olemme olleet lähes koko EU-ajan unionin nettomaksaja. Menetämme EU:lle vuositasolla 300-1000 miljoonaa euroa. On siis turha puhua, että EU:lta "saadaan" rahoitusta hankkeisiin. Ei saada, vaan maksetaan, jotta hankkeita voidaan toteuttaa. Liittovaltiokehitys johtaisi maksuosuutemme kasvamiseen entisestään, ja vaikeuttaisi myös EU:sta eroamista sitten, kun se pakostakin jossain vaiheessa on edessä.

Jotta raha olisi demokraattista, pitäisi mahdollisimman suuren ihmisjoukon vastata sen luomisesta. Tarkoituksenmukaisinta ja käytännöllisintä olisi, jos rahan luomisesta ja sen määrästä taloudessa vastaisi valtio. EU:ssa valtioilta on poistettu tämä tärkeä oikeus.

Suomi on viety tietoisesti talousvaikeuksiin, joilla sitten on perusteltu myös järjetön, täysin mieltä vailla oleva kansallisen infran ja muun kansallisomaisuuden myynti ulkomaisille sijoittajille.

Elämme järjestelmässä, joka vaatii jatkuvaa talouskasvua ja jossa sitä ei saada aikaan muuten kuin velkarahalla. Lisäksi järjestelmämme tuottaa käsittämättömän määrän jätettä, eli se käyttää monin verroin raaka-aineita todellisiin tarpeisiin nähden. Raja todellisten ja keksittyjen tarpeiden välillä on toki häilyvä, mutta selvää on, ettei länsimainen elämäntapa ole alkuunkaan kestävällä pohjalla. Monia asioita tulisi yksinkertaistaa ja järkiperäistää, jotta toimintamme olisi edes auttavasti mielekästä. Yhteiskuntien johtavaksi periaatteeksi tulisi valita kohtuus.

Viime vuosina maahanmuutto on noussut eniten mielipiteitä jakavaksi yhteiskunnalliseksi aiheeksi. Itsenäisyyspuolueen linja asiaan on ollut koko ajan johdonmukainen. IPU ei ole koskaan vaatinut rajoja suljettaviksi, mutta rajoja ei myöskään ole järkevää pitää täysin auki ilman mitään kontrollia. Rajatarkastuksista luopuminen on selvästi ollut virhe.

Moraalinen velvollisuutemme on auttaa hädässä olevia. Pakolais- ja turvapaikanhakijatilanteen nykyiset ongelmat johtuvat ensi sijassa Yhdysvaltojen toimista Lähi-idässä. EU puolestaan ei ole tehnyt juuri mitään ongelman hallitsemiseksi. Myöskään Venäjän toiminta ei ole asiaa auttanut millään tavalla. Nämä kolme saisivatkin ensi töikseen vetää sotilaalliset joukkonsa pois alueelta, ja sen jälkeen aloittaa ihmisten auttamisen sekasortoisten valtioiden lähialueilla ja pakolaisten vastaanottajina.

Suomen perinteinen rooli rauhantekijänä ja sovittelijana on menettänyt uskottavuuttaan toimiessamme Naton kumppanina. Meille on pelkästään vahingollista kuulua näin läheisesti sotilasliittoutumaan. Asiaa perustellaan liittoutumalta saatavalla avulla sotilaallisen konfliktin aikana. Siitä avusta ei ole mitään takeita. Toinen puoli asiaa on, että toimiessamme Naton läheisenä kumppanina, todennäköisyys sotilaalliseen konfliktiin ja terrorismiin alueellamme on huomattavasti kasvanut. Kun vielä poliisin määrärahoja on tuntuvasti vähennetty, on selvää, että nämä asiat ruokkivat toisiaan, ja yleinen turvallisuudentunne on selvästi heikentynyt.

Niille harvoille, jotka pitävät talouden lankoja käsissään, sopii mainiosti ihmisten välinen vastakkainasettelu, oli kyse sitten tuloeroista, maahanmuutosta tai poliittisten ryhmien välisistä syyttelyistä. Hajota ja hallitse –periaatetta on käytetty historian saatossa monta kertaa onnistuneesti, niin nytkin. Kun ihmiset saadaan kiistelemään vaikkapa maahanmuutosta ja kulttuurieroista, se toimii erinomaisena sumuverhona sille, että koko taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme on läpikotaisin mätä.

Lähde: IPU:n Facebook-sivu

[Tuomas Tähti]

Itsenäisyyspuolue rp:n kansanedustajaehdokkaat (yhteensä 47) kevään 2019 eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin:

Helsingin vaalipiiri:
149 Hämäläinen, Markku, linja-autonkuljettaja, Helsinki
150 Luotonen, Jorma, linja-autonkuljettaja, eläkeläinen, Helsinki
151 Tekkala, Tapio, toimistosihteeri, Helsinki

Uudenmaan vaalipiiri:
453 Järvinen, Julia Kuu, luontaisterapeutti, taiteilija, Tuusula
454 Kujala, Mihari, Bachelor of Arts, omaishoitaja, Espoo
455 Lagus, Krista, tekniikan tohtori, professori, Espoo
456 Malmberg, Jani, mekaaninen asentaja, Helsinki
457 Riikonen, Kalevi, kirjailija, elämäntapakouluttaja, Mäntsälä
458 Ronkainen, Pasi, yrittäjä, Hyvinkää
459 Roselt, Carola, yrittäjä, Porvoo
460 Röholm, Johanna, yrittäjä, Espoo
461 Viljakainen, Ossi, yrittäjä, Helsinki
462 Voutilainen, Kirsi, yrittäjä, Helsinki
463 Vuorela, Niko, nuorisotyöntekijä, tapahtumatuottaja, Vantaa
464 Zarrouk, Mira, isännöitsijä, Vantaa

Varsinais-Suomen vaalipiiri:
115 Aitakari, Henri, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, Laitila
116 Honkasalo, Teppo, rakennusmies, Turku
117 Kuusisto, Janne, myyjä, Laitila
118 Luukkonen, Esko, virastomestari, Turku
119 Mattila, Timo, levyseppä, yrittäjä, Turku
120 Niittumaa, Mika, laivanrakentaja, metallimies, Masku
121 Uutela, Markus, pikaruokatyöntekijä, Turku
122 Vikman, Jarmo, toimitusjohtaja, Kaarina
123 Wiksten, Lena, politices magister, valtiotieteen maisteri, Björneborg, Pori

Satakunnan vaalipiiri:
ei yhtäkään ehdokasta

Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri:
ei yhtäkään ehdokasta

Hämeen vaalipiiri:
ei yhtäkään ehdokasta

Pirkanmaan vaalipiiri:
94 Annala, Eija, lähihoitaja, valotyöntekijä, Oulu
95 Ekman, Jarmo, kauppatieteiden maisteri, vapaa toimittaja, Vantaa
96 Hallikainen, Outi, sihteeri, Riihimäki
97 Hanhisuo, Ville, opiskelija, sekatyömies, Turku
98 Kalliola, Anu, hoitaja, Riihimäki
99 Kari, Jarkko, yhteiskuntatieteiden tohtori, yhteisöpedagogiopiskelija, Oulu
100 Lyytikäinen, Juho, insinööri, Vantaa
101 Marjamaa, Teija, taiteilija, video- ja valokuvaaja, Porvoo
102 Parviainen, Altti, terveystuotemyyjä, fytonomi, Pori
103 Saukkonen, Saria, opiskelija, Ranua
104 Seesvalo, Sanna, taideterapeutti, Tampere
105 Silvola, Hemmo, myynnin ammattilainen, valmentaja, Urjala
106 Suvivirta, Esa, moniosaaja, Kuopio
107 Törnebladh, Saila, sosiaalikasvattaja, Vantaa
108 Vuorela, Taru, ylioppilas, Vantaa

Kaakkois-Suomen vaalipiiri:
153 Nykänen, Martti, logistiikkatyöntekijä, työmarkkina-asiamies, Kotka

Savo-Karjalan vaalipiiri:
130 Seppänen, Eero, kirjailija, Suomussalmi
131 Tanski, Juhani, ATK-suunnittelija, eläkeläinen, Kuopio

Vaasan vaalipiiri:
2 Koski, Matti, leipomotyöntekijä, Seinäjoki
3 Uusiprosi, Keijo, merkonomi, Ilmajoki

Keski-Suomen vaalipiiri:
ei yhtäkään ehdokasta

Oulun vaalipiiri:
138 Ahonen-Järvinen, Anne, myyjä, opiskelija, Kärsämäki
139 Launonen, Taina, työtön, tradenomi, Oulu

Lapin vaalipiiri:
8 Johansson, Heimo, toimitusjohtaja, eläkeläinen, Keminmaa

Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma 2019 on osoitteessa:
https://www.ipu.fi/eduskuntavaaliohjelma-2019

Itsenäisyyspuolue ei ole näissä eduskuntavaaleissa vaaliliitossa yhdessäkään vaalipiirissä minkään puolueen kanssa. Tämä tieto löytyy osoitteesta:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/rpt521.pdf

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

No onpas tyhmää toimintaa. Ei vaaliliittoja ja ehdokkaita

[Antti Moisander]

Itsenäisyyspuolueella on koko maassa 47 ehdokasta (vuoden 2015 vaaleissa 151) ja näistäkin 23 on sitoutumattomia kristallipuolueen ehdokkaita. Esimerkiksi Pirkanmaan ehdokkaista kaikki paitsi yksi on kristallipuolueesta. Olisi mielenkiintoista tietää miten näiden kahden puolueen teemat sopivat yhteen.

[Tuomas Tähti]

Itsenäisyyspuolueella on koko maassa 47 ehdokasta (vuoden 2015 vaaleissa 151) ja näistäkin 23 on sitoutumattomia kristallipuolueen ehdokkaita. Esimerkiksi Pirkanmaan ehdokkaista kaikki paitsi yksi on kristallipuolueesta. Olisi mielenkiintoista tietää miten näiden kahden puolueen teemat sopivat yhteen.

Huomionarvoista on sekin, että marxismi–leninismi ei ole este kansanedustajaehdokkuudelle Itsenäisyyspuolueessa. Puolueella on Varsinais-Suomessa ehdokaslistallaan Esko Luukkonen, joka on hyvin pitkän linjan kommunisti ja on ollut aiemmin Kommunistisen työväenpuolueen eli KTP:n ehdokkaana. Luukkosen tie KTP:ssä katkesi aikoinaan sen seurauksena, että KTP:n turkulaiset aktiivit solmivat vuoden 2004 kuntavaaleihin vaaliliiton Olavi Mäenpään (1950–2018) johtaman Suomen Kansan Sinivalkoiset -puolueen kanssa. KTP:n johto ei pitänyt vaaliliitosta. Luukkosen ideologia ei käsittääkseni ole muuttunut noista ajoista, vaikka puolue onkin vaihtunut.

Uutinen välirikkoon johtaneesta vaaliliitosta vuodelta 2004:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073993509/Maenpaa+solmi+vaaliliiton+aarikommunistien+kanssa