Kirjoittaja Aihe: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)  (Luettu 23394 kertaa)

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Pro gradu -tutkielma
Aluetiede
Kehitysmaantiede
SOMALIEN MAASTALÄHDÖN JÄRJESTELMÄT
Tanja Saari
2014
HELSINGIN YLIOPISTO
GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
MAANTIETEEN OSASTO

Suuren tietomäärän sisältävä gradu, johon kannattaa tutustua. Gradussa kerrotaan taustoja somalien vaeltelulle, reittejä ja menetelmiä muihin maihin siirtymiselle ympäri maailmaa, kohdemaan valintaan vaikuttavia tekijöitä jne. Aikamoinen homma on varmasti ollut graduntekijällä kaiken esitetyn tiedon keräämisessä ja myöskin datan muokkaamisessa luettavaan muotoon. Kielikin on hyvää, ymmärrettävää ja mukavalukuista. Omia näkemyksiään kirjoittaja ei tyrkytä vaan keskittyy faktojen esittämiseen.

Varsinkin somalien reiteistä eri maihin ja maanosiin löytyy gradusta erittäin tarkkoja tietoja.


Tiivistelmä:
Lainaus
Somaliassa jo toista vuosikymmentä jatkunut konflikti on ajanut miljoonia somaleita maanpakoon lähelle ja kauas, synnyttäen laajalle levittäytyneen somalidiasporan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja koota yhteen kaikki saatavilla oleva tieto somalien maastalähdön järjestelmistä, eli eri tavoista lähteä Somaliasta ja sen lähialueilta, sekä käytetyistä muuttoreiteistä, kuvastaen tämän hetken tiedon tasoa. Tutkimus selvittää mitä reittejä kulkien ja mitä kulkumuotoja käyttäen Somaliasta pyritään pois, ja minne kaikkialle somalidiaspora on levittäytynyt, sekä minkälainen vaikutus sosiaalisella verkostolla on somalien kohdemaan valintaan.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty kartoittavaa laadullista metasynteesiä, jonka tarkoitus on tuottaa tutkittavasta ilmiöstä suurempi ymmärrys, kuin mitä yksittäiset empiiriset tutkimukset yhdessä tai erikseen ovat tarjonneet. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä 158 erilaista lähdettä. Synteesimenetelmänä käytettiin narratiivista yhteenvetoa, mikä tarkoittaa tutkimustodisteiden valintaa sekä järjestämistä, jotta voidaan tuottaa kuvaus tutkittavana olevan ilmiön todisteista. Yhteenveto on tässä tutkimuksessa enemmän kuvaileva kuin tulkinnallinen tutkimusten tavoitteiden vuoksi. Tutkimus tarkastelee myös somalien kohdemaavalintoja verkostomuuttoliiketeorian kautta. Teorian mukaan henkilön muuttopäätökseen vaikuttaa hänen sosiaalinen verkostonsa, mikä vähentää muuton riskejä ja kuluja, sekä helpottaa siirtolaisen sopeutumista uuteen maahan.

Somalien maastalähdön järjestelmiä hallitsee vahvasti pakeneminen joukoittain naapurimaihin, sekä epäsäännönmukainen muuttoliike pääasiassa muualle Afrikkaan, Lähi-itään ja Eurooppaan. Tämän tutkimuksen päätuloksena ovat tutkimusprosessin kautta syntyneet kartat, jotka havainnollistavat somalien käyttämiä tapoja ja reittejä lähteä maasta, tai sen lähialueilta, tavoittelemiinsa eri kohdemaihin ympäri maailman. Eniten käytettyjä reittejä on kolme, joista yksi reitti kulkee maitse Somaliasta Etiopian ja Sudanin kautta Välimeren rannalle,  pääasiassa Libyaan, josta matka jatkuu veneellä Etelä-Eurooppaan. Toinen reitti kulkee suoraan Somaliasta tai Djiboutin kautta Punaisenmeren tai Adeninlahden yli Jemeniin, josta monet pyrkivät maitse edelleen muihin Lähi-idän maihin, tai jopa Eurooppaan asti. Kolmas reitti kulkee Somaliasta pääasiassa maitse ja meritse kohti Etelä-Afrikkaa.

Näiden muuttoliikkeiden tuloksena syntynyt somalidiaspora on keskittynyt Afrikan sarveen ja Jemeniin; Persianlahden maihin ja Länsi-Eurooppaan; sekä Pohjois-Amerikkaan. Somaleita oleskelee eniten pakolaisina Somalian naapurimaissa ja lähialueilla, erityisesti Keniassa, Etiopiassa ja Jemenissä. Länsimaissa suurimmat somalidiasporat sijaitsevat Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Italiassa. Somalidiaspora on yhä liikkeellä ja alkanut kasvaa uusissa kohteissa. Kohdemaahan perustettujen sosiaalisten verkostojen olemassaolo on merkittävä tekijä somalien kohdemaan valinnassa. Verkostot tarjoavat rahallisen ja henkisen tuen lisäksi myös tietoa muutosta. Kohdemaiden maahanmuuttotoimenpiteiden kiristyminen on johtanut verkoston tuen tarpeen lisääntymiseen.

Somalien eniten käyttämät reitit kertovat näiden reittien käyttökelpoisuudesta ja toimivuudesta tavoiteltuun kohdemaahan tai -alueelle pääsemiseksi. Reitit, samoin kuin kohdemaat, muuttuvat kuitenkin jatkuvasti vastauksena kohdemaiden kiristyviin rajakontrolleihin. Huolimatta viimeaikaisista parannuksista maan tilanteessa maastalähtö Somaliasta jatkuu edelleen. Tulevaisuudessakin yhä useampi somali joutuu turvautumaan salakuljettajien apuun päästäkseen maasta, tai sen lähialueilta pois ja kohti tavoiteltua kohdemaata. Salakuljetustoiminnan lisääntyminen voi tuoda mukanaan epätoivottuja lieveilmiöitä kuten siirtolaisten ihmisoikeuksien rikkomuksia ja ihmiskauppaa.


Luku 1. Johdanto s. 1 - 5

Lainaus
s. 1: Kaikesta viimeaikaisesta edistyksestä huolimatta muuttoliike Somaliasta pois jatkuu yhä. Fund for Peace -rahaston tuottaman Failed State Index:in mukaan Somalia on, parannuksista huolimatta, edelleen maailman epäonnistunein valtio 12:lla eri indikaattorilla mitattuna. Se on pitänyt kärkisijaa jo kuusi vuotta peräkkäin. Konflikti, elinkeinomahdollisuuksien heikkous, ääri-islamistiliikkeet, korruptio ja kuivuus, yhdessä ja erikseen, ovat johtaneet siihen, että moni ottaa tietoisen riskin menettää henkensä, terveytensä tai joutua ihmiskaupan uhriksi pyrkiessään kohti parempaa elämää muualla.

s. 2: Somalien pitkään kestänyt muuttoliike on synnyttänyt laajalle levittäytyneen somalidiasporan, jossa asuu eri arvioiden mukaan 1 – 3 miljoonaa somalia. Tämä on huomattavan suuri osuus somalien kokonaisväestöstä, jonka suuruus on arviolta 7,4 – 9 miljoonaa. Somalidiaspora on keskittynyt Afrikan sarveen ja Jemeniin, Persianlahden maihin, sekä Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Diasporan rahalähetykset ovat mahdollistaneet monien heidän sosiaalisten verkostojensa jäsenten maastalähdön sekä matkan lähelle ja kauas

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja koota yhteen kaikki saatavilla oleva tieto somalien maastalähdön järjestelmistä, eli eri tavoista lähteä maasta, ja käytetyistä reiteistä, kuvastaen tämän hetken tiedon tasoa, kuten myös tiedon aukkoja ja keskusteluja aiheesta. Idea tästä tutkimuksesta on kypsynyt pikkuhiljaa lukiessani uutisia somaleista, joita asuu ja oleskelee hämmästyttävän monessa ja erilaisessa maassa ympäri maailman, ja kiinnostus heräsi ottaa selvää miten ja miksi somalit ovat näihin maihin päätyneet.

s. 3: Pakolaisleireillä elätetään toivoa uudelleensijoituksesta kolmansiin maihin, eli toisin sanoen länsimaihin, pakolaiskiintiöiden puitteissa. Sijoitusmäärät ovat kuitenkin hakijamääriin verrattuna hyvin vaatimattomia, ja todellisuudessa vain harva pääsee tätä kautta uuden elämän alkuun muualla. Usein kohtalo otetaan omiin käsiin ja leireiltä, niin kuin myös suoraan Somaliasta, lähdetään salakuljettajien avustuksella mitä moninaisimpia reittejä kulkien usein kohti Jemeniä, Pohjois-Afrikkaa tai Etelä-Afrikkaa. Pohjois-Afrikasta matkaa jatketaan edelleen veneillä Välimeren yli Etelä-Eurooppaan.

s. 4: Hypoteesini on, että somalien kohdemaan valintaan vaikuttaa ensisijaisesti verkoston suuruus kohdemaassa, ja matkustusreitin valintaan se, kuinka moni verkoston jäsen on onnistuneesti matkustanut kyseistä reittiä. Oletuksena on se, että somalit suuntaavat mieluiten sinne missä on suurin somalidiaspora - suhteessa matkan pituuteen, hintaan ja vaikeuteen, joihin vaikuttaa muun muassa kohdemaan maahanmuuttopolitiikka.


Luku 2. Menetelmä ja tutkimusaineisto s. 6 - 10

Lainaus
s. 6: Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmän valintaa rajoitti tutkimusaiheen laajuus, jonka vuoksi primaaritutkimusta ei ollut mahdollista toteuttaa. Siksi valitsin menetelmäksi kartoittavan laadullisen metasynteesin, jonka avulla kokosin yhteen jo tehtyjä primaaritutkimuksia. Tutkimus pyrkii selkeyttämään kokonaiskuvaa somalien kohdemaa- ja reittivalinnoista, sekä siitä, mikä merkitys heidän sosiaalisilla verkostoillaan on ollut kohdemaan valinnassa. Tutkimus pohjautuu kirjallisuuteen, tutkimuksiin, raportteihin ja tilastoihin, sekä jossain määrin myös uutisiin somalien maastalähdön järjestelmistä, somalidiasporista sekä sosiaalisen verkoston vaikutuksesta somalien kohdemaa- ja reittivalintaan.

s. 8: Tutkimusaineistoni koostuu pääasiassa akateemisista artikkeleista, kansainvälisten organisaatioiden ja järjestöjen raporteista sekä tilastotiedosta, joista tärkeimpiä ovat erilaisten järjestöjen, kuten esimerkiksi YK-järjestöjen tutkimusraportit.

s. 9: Lopulta varsinaiseen tutkimusaineistooni päätyi yhteensä 158 erilaista lähdettä, joiden pohjalta tein synteesin. Tutkimusainestoni tarjoaman synteesille hyödyllisen tiedon määrä vaihtelee yhdestä lauseesta useisiin sivuihin.


Luku 3. Teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet s. 11 - 18

Lainaus
s. 11: Tämän tutkimuksen oletuksena on, että somalien kohdemaa- ja reittivalintoihin vaikuttavat heidän sosiaaliset verkostot kohdemaissa niin yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla, ja siksi verkostomuuttoliiketeorian valinta heidän kohdemaavalintojen selittäjäksi oli luontevaa. Siirtolaisten joukossa on kuitenkin aina pioneereja, minkä vuoksi teoria ei ole aukoton. Verkostojen lisäksi kohdemaavalintaan vaikuttavat myös muun muassa kohdemaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, sosiaalietuudet ja siirtolaisen mielikuva kohdemaasta, mutta niiden vaikutuksia ei tämän tutkimuksen puitteissa ole mahdollista tutkia tarkemmin.

Harmi, ettei kohdemaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka mahtunut tutkimuksen puitteisiin, mutta tässä tapauksessa sen kyllä ymmärtää täysin. Gradu on muutenkin erittäin laaja ja todella runsaasti tietoa sisältävä. Toivotaan, että joku toinen tutkii tätäkin asiaa vielä joskus.

Lainaus
s. 12: Jo pitkään on tunnustettu, että ensimmäinen muutto kannustaa seuraavia siirtolaisia muuttamaan. Kun siirtolaisten määrä, eli verkoston koko, saavuttaa kriittisen kynnyksen kohdemaassa, muuttoliikkeestä tulee itseään ylläpitävä ja vahvistava ilmiö, koska jokainen muutto luo taas uusia sosiaalisia suhteita, joita tarvitaan ylläpitämään muuttoliikettä, ja näin verkosto laajenee.

s. 13: Perhe tai yhteisö voi yhdistää resurssinsa maksaakseen yhden jäsenensä matka- ja sopeutumiskulut, jolloin tämän odotetaan lähettävän osan tuloistaan kotiin saadessaan töitä. Tällä tavoin paikallisten tulonlähteiden epäonnistuessa, perheellä tai yhteisöllä on ulkomailla lisätulonlähde, johon nojata. Kansainvälinen muutto vaatii siirtolaiselta enemmän kuin maan rajojen sisällä tapahtuva muutto. Normaaleihin matkustuskuluihin ja työn etsimiskuluihin tulee lisäksi uuden kulttuurin oppimis- ja omaksumiskulut, asiakirjojen hankkimiskulut tai niiden puuttuessa pidätyksen ja karkotuksen välttämiskulut.

Tilly ja Brown kuitenkin väittävät, että ne, joilla on sukua auttamassa kohdemaassa voivat sopeutua sinne huonommin kuin ne, jotka muuttavat yksin. Tämä johtuu siitä, että suvun apuun tukeutuvat ovat vähemmän tekemisissä kohdemaan eri instituutioiden kanssa, osallistuvat vähemmän vapaaehtoistoimintaan, ja ovat vähemmän todennäköisiä äänestämään. Toisin sanoen he integroituvat kohdeyhteisöön heikommin.

s. 14: MMTF:n tutkimuksen mukaan lähes puolet somaleista saa rahaa muuttoon sukulaiseltaan. Somalisiirtolaiset ovat kiitollisuudenvelassa sosiaaliselle verkostolleen, joka tarjoaa elinkeinon heille sekä niille, jotka elävät yhä kotimaassa tai pakolaisleireillä ja kaupungeissa lähialueilla, ja lisäksi auttaa sitomaan yhteen diasporassa elävät.

s. 17: Ulkomaalaislaissa pakolainen tarkoittaa henkilöä, joka on saanut turvapaikan, tai hän on päässyt maahan kiintiöpakolaisena. Yleisessä kielenkäytössä pakolaisella tarkoitetaan ihmistä, joka on paennut kodistaan tai kotimaastaan. Jälkimmäinen määritelmä kattaa siis YK:n määritelmän mukaisten henkilökohtaista vainoa pakenevien lisäksi myös konfliktia pakenevat ihmiset. Tässä tutkimuksessa käytän pakolaisesta yleisen kielenkäytön laajempaa määritelmää, ellen toisin mainitse.

Fiksun kirjoittajan merkki, hän kertoo mitä määritelmää hän pakolaisella tarkoittaa.


Luku 4. Somalian konfliktin taustaa s. 19 - 21

Saari käy selkeästi ja kattavasti läpi Somalian vaiheet 80-luvulta nykypäivään.


Luku 5. Somalien maastalähdön järjestelmät s. 22 - 39

Lainaus
s. 22: Somalien keskuudessa matkustamista pidetään oppimisprosessina ja viisauden lähteenä. Nuoria miehiä, ja pienemmässä määrin naisia, kannustetaan matkustamaan saadakseen koulutusta ja elämänkokemusta

s. 23: Elokuussa 1990 alkanut Persianlahden sota heikensi työllisyysmahdollisuuksia Persianlahden maissa, ja kun paluu Somaliaan ei houkutellut siellä alkaneen konfliktin vuoksi, monet somalisiirtolaiset lähtivät hakemaan turvapaikkaa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta

s. 24: Säännönmukaisesti liikkuen somalit voivat lähteä maasta pakenemalla rajojen yli naapurimaihin ja rekisteröitymällä niissä pakolaisiksi ja/tai hakemalla turvapaikkaa. Toinen säännönmukainen keino on lähteä uudelleensijoitus- tai perheenyhdistämisohjelmien kautta länsimaihin, mutta tämä on mahdollista vain harvoille. Somalien epätoivoa lähteä maasta ja lähialueiden pakolaisleireiltä pois on käytetty hyväksi ”lottovoittohuijauksissa”, joissa IOM:n henkilökunnaksi esittäytynyt huijari on luvannut pystyvänsä järjestämään heidät Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan, ja pyytänyt lähettämään rahaa ”voittajan” viisumiin tarvittavien dokumenttien järjestämiseksi sekä henkilöllisyyden varmentamiseksi

Se, että siirtolainen on vihdoin päässyt haluamaansa kohdemaahan tai -alueelle, ei tarkoita sitä, että hän saisi jäädä sinne. Monet somalit, jotka eivät todellisuudessa ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, niin kuin kansainväliset sopimukset ja vastaanottava valtio ovat sen määritelleet, hakevat siitä huolimatta turvapaikkaa. Näin tekevät esimerkiksi monet Somalimaasta kotoisin olevat, vaikka alueen on katsottu olevan rauhallinen ja suhteellisen turvallinen. Vaikka varsinaista turvapaikkaa ei hakijalle myönnettäisi, hän voi silti saada luvan jäädä maahan kotimaahan palauttamisen vaikeuksien takia. Monet somalit, erityisesti Iso-Britanniasta, saattavat pyytää Kansainvälistä punaista ristiä (International Committee of the Red Cross, ICRC) jäljittämään paon aikana kadonneita sukulaisiaan, jotka on suhteellisen helppo löytää klaanijärjestelmän avulla. Yhä useamman uskotaan kuitenkin käyttävän ICRC:n paperityötä hyväkseen hakeakseen turvapaikkaa, eivätkä he oikeasti halua löytää sukulaisiaan, vaikka tätä on ollut hyvin vaikea todistaa. Sosiaalisten verkostojen luokse muuttavat epäsäännönmukaiset siirtolaiset voivat usein tarvittaessa avioitua maanmiehensä kanssa ja saada siten oleskelunsa laillistettua, mutta Staringin mukaan tämä vaihtoehto ei onnistu helposti somaleilla. He olisivat siten paljon todennäköisempiä tekemään rikoksia selviytyäkseen kohdemaissa. Muista lähteistä ei löytynyt mainintaa tästä.

s. 28: UNHCR:n arvioiden mukaan somalipakolaiset tulevat olemaan yksi suurimmista uudelleensijoituksen tarpeessa olevista pakolaisryhmistä vuonna 2013. Uudelleensijoitusohjelmien vähentäminen viime aikoina on johtanut siihen, että yhä useampien pakolaisten täytyy nyt matkustaa kohdemaahan itsenäisesti omin neuvoin voidakseen hakea turvapaikkaa sieltä

s. 29: Somalit käyttävät pääsääntöisesti kolmea reittiä päästäkseen Somaliasta tai sen lähialueilta pois ja haluamaansa kohdemaahan tai -alueelle. Yksi reitti kulkee maitse Somaliasta Etiopian ja Sudanin kautta Välimeren rannalle, pääasiassa Libyaan, josta matka jatkuu veneellä Etelä- Eurooppaan. Toinen reitti kulkee Somaliasta tai Djiboutista Punaisenmeren tai Adeninlahden yli Jemeniin, josta monet pyrkivät maitse edelleen muihin Lähi-idän maihin, tai jopa Eurooppaan asti. Kolmas reitti kulkee Somaliasta pääasiassa maitse ja meritse kohti Etelä- Afrikkaa. Somalien, kuten muidenkin siirtolaisten, kulkemista reiteistä on monia variaatioita ja ne vaihtuvat usein, ja somalit saattavat matkustaa uuteen kohdemaahan asuttuaan jopa vuosia edellisessä

s. 30: Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ja -lainsäädännön, sekä rajakontrollien kiristyminen ovat johtaneet siihen, että yhä useammat epäsäännönmukaisesti liikkuvat siirtolaiset ja turvapaikanhakijat joutuvat turvautumaan salakuljettajien apuun rajojen ylityksessä. Tämä on johtanut salakuljetuksen ammattimaistumiseen ja salakuljettajien verkostoitumiseen, mikä on vastaavasti lisännyt salakuljetustoiminnan kuluja. Vaikka Eurooppaan on periaatteessa mahdollista matkustaa epäsäännönmukaisesti ilman salakuljettajien apua, onnistuminen tässä on nykyään hyvin hankalaa. UNODC:n mukaan lähes kaikki Afrikasta Eurooppaan epäsäännönmukaisesti tulevat käyttävät salakuljettajien palveluita. Europolin mukaan jopa 80 % epäsäännönmukaisesta siirtolaisuudesta on jossain määrin avustettua.

Täyden palvelun salakuljetusmatkat voivat pitää sisällään väärennetyt dokumentit, kuljetuksen, majoituksen, rajaviranomaisten lahjonnan ja neuvoja. Yksi monimutkainen täydenpalvelun salakuljetuspaketti on kattanut lennot Nairobista Amsterdamiin ja sieltä Belgradiin, kuljetuksen maitse Itävaltaan, Saksaan, ja takaisin Alankomaihin ja sieltä Iso-Britanniaan asiakas piilotettuna lautalla kulkevaan kuorma-autoon

s. 31: Salakuljettajat ovat yleisesti ottaen hyvin perillä valtioiden suojeluvelvoitteista turvapaikanhakijoita kohtaan ja käyttävät sitä hyväkseen ohjeistamalla siirtolaisia pysäytyksen ja pidätyksen varalle lisätäkseen heidän mahdollisuuksia päästä tavoiteltuun kohdemaahan ja pysyä siellä. Viime aikoina Somaliasta paenneet ovat saavuttaneet lopullisen kohteensa nopeammin ja vähemmillä pysähdyksillä kuin aikaisemmat pakolaiset, koska salakuljettajat pystyvät kuljettamaan asiakkaansa aikaisempaa tehokkaammin. Somalien salakuljetusverkostoja pidetään kaikista tehokkaimpina.

s. 32: Somaleilla matkan rahoitus on yleensä kunnossa salakuljetuksen aikana, mikä voi suojata heitä salakuljettajien hyväksikäyttöä vastaan. Usein heille tarjotaan hengenpelastusliivit Välimeren ylittävän merimatkan ajaksi, kun taas esimerkiksi monet länsiafrikkalaiset jäävät ilman.

Nykyään lasten ulkomaille lähettämistä pidetään sijoituksena ja siitä on tullut monen perheen taloudellinen strategia siinä toivossa, että lapsi olisi lopulta sellaisessa tilanteessa, jossa hän voisi säännöllisesti lähettää rahaa kotiin. Monia länsimaihin lähetettyjä somalilapsia käytetään hyväksi etuushuijauksissa. Heitä valmennetaan uuteen identiteettiin, nimeen, ikään ja henkilöhistoriaan, joissa heitä on uhkailtu pitäydyttävän.

s. 39: Merkittävä määrä EU-maan kansalaisuuden saaneita somaleita on muuttanut Iso-Britanniaan pääasiassa Tanskasta, Hollannista, Suomesta, Italiasta ja Norjasta 1990-luvun lopulta lähtien.

Vaikka somalidiaspora yhä kasvaa ja muotoutuu, osa aina palaa kotiin. Viime aikoina somaleita on palannut kotiin mm. Keniasta ja Jemenistä. Mogadishun rauhoittuminen ja turvallisuustilanteen parantuminen on houkutellut monia kotiin kaukaisemmastakin diasporasta. Tämä voi RMMS:n mukaan ennakoida joukkopaluuta. Rauhallisempaan Somalimaahan on palattu jo pidemmän aikaa myös mm. Britanniasta, Kanadasta, Malesiasta, Norjasta, Persianlahden maista, Ruotsista, sekä muista osista maailmaa.


Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 878
  • Liked: 38405
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #1 : 04.05.2014, 12:48:12 »
Lainaus
Ruotsissa on Iso-Britannian jälkeen Euroopan toiseksi suurin somaliväestö. Vuonna 2012
Ruotsista haki turvapaikkaa 5 644 somalia (Statistiska Centralbyrån 20.3.2013). Vuonna 2012
Ruotsissa asui 43 966 somalia (Statistiska Centralbyrån ei vuotta b), jolloin somalit olivat
maan neljänneksi suurin maahanmuuttajaryhmä (Statistiska Centralbyrån ei vuotta a). Somalit
yhdessä afganistanilaisten ja syyrialaisten kanssa jättivät 41 % kaikista Ruotsin
turvapaikkahakemuksista (UNHCR 8.3.2013: 11–12).

Suomen ensimmäiset somaliturvapaikanhakijat saapuivat maahan 1980-luvun lopulla ja
muuttoliike kiihtyi 1990-luvun alusta eteenpäin, jolloin monet saapuivat silloisesta
Neuvostoliitosta. Myöhemmin monet saapuivat perheenyhdistämisten kautta (Pirkkalainen
ym. 2013: 1268). Vuonna 2012 609 somalia sai Suomen kansalaisuuden (SVT 22.3.2013).
Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 7 468 somalian kansalaista (SVT 22.3.2013), ja 14 672
syntyperältään somalia (SVT 27.9.2013). Somalit ovat Suomen kolmanneksi suurin
vieraskielisten ryhmä venäjän- ja vironkielisten jälkeen (SVT 2011: 3). Vuonna 2012
yhteensä 203 somalia haki turvapaikkaa Suomesta (Maahanmuuttovirasto 15.1.2013). Vuonna
2008 ennätysmäärä, 1 181 somalia (Maahanmuuttovirasto 12.2.2009), haki turvaa, ja
seuraavana vuonna 1 180 (Maahanmuuttovirasto 12.2.2010).

Harmi, että aihetta käsittelevässä gradussa ei sen kummemmin avata (lakimuutokset, palautussopimukset, hyväksymisprosentit, salakuljetusreitit jne.) esimerkiksi noiden vuosien 2008-2009 muutoksia Euroopan sisäisissä turvapaikanhakijavirroissa. Silloinhan somalit kääntyivät Suomeen ja Norjaan (satojen prosenttien nousu, vaikka Ruotsissa ja Tanskassa ei aluksi lainkaan muutosta), ja myös Keski-Euroopassa oli huomattavia maakohtaisia muutoksia, vaikkakaan ei yhtä jyrkkiä.

Vielä tämän jälkeenkin vuoden 2011 alkupuoliskolla somaliturvapaikanhakijoiden määrä laski Euroopassa 13 prosenttia, koska se Ruotsissa peräti puolittui (Ruotsiin saapui vielä vuotta aiemmin lähes puolet Euroopan somaliturvapaikanhakijoista, mutta sitten tiukennettiin somalien perheenyhdistämistä), kun samaan aikaan Norjassa määrä tuplaantui liki Ruotsin tasolle. Emme taida koskaan saada perusteellista analyysia tapahtumista ja syy-yhteyksistä.

On ilmeistä, että hyvin tärkeänä tekijänä turvapaikanhakijamäärien ja -virtojen muutoksissa Pohjoismaissa ja koko Euroopankin tasolla ovat olleet nimenomaan Ruotsin ailahtelevat päätökset kuten palautussopimus Irakin kanssa, virallinen "käännytysten vuosi", henkilötodistuksen vaatiminen somalien perheenyhdistämisissä, ja myöhemmin aiempien tiukennusten peruminen, käännytysten hankaloittaminen, syyrialaispakolaisten pysyvät oleskeluluvat jne.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #2 : 04.05.2014, 14:35:07 »
Harmi, että aihetta käsittelevässä gradussa ei sen kummemmin avata (lakimuutokset, palautussopimukset, hyväksymisprosentit, salakuljetusreitit jne.) esimerkiksi noiden vuosien 2008-2009 muutoksia Euroopan sisäisissä turvapaikanhakijavirroissa. Silloinhan somalit kääntyivät Suomeen ja Norjaan (satojen prosenttien nousu, vaikka Ruotsissa ja Tanskassa ei aluksi lainkaan muutosta), ja myös Keski-Euroopassa oli huomattavia maakohtaisia muutoksia, vaikkakaan ei yhtä jyrkkiä.

Tuota samaa minäkin harmittelin, mutta tässä tapauksessa kysessä on gradun tekijältä aivan tietoinen ja esille tuotu rajaus:
Lainaus
Verkostojen lisäksi kohdemaavalintaan vaikuttavat myös muun muassa kohdemaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, sosiaalietuudet ja siirtolaisen mielikuva kohdemaasta, mutta niiden vaikutuksia ei tämän tutkimuksen puitteissa ole mahdollista tutkia tarkemmin.

Gradu on erittäin laaja jo nykyiselläänkin, joten ymmärrän täysin tuon rajauksen. Eletään toivossa, että joku vielä innostuu (jollei sitten ole jo innostunutkin) tätä asiaa tutkimaan. Gradujen kohdalla on vielä sekin asia, että ne kuuluvat jonkun määrätyn oppiaineen piiriin. Tässä tapauksessa noiden asioiden lisääminen graduun olisi tehnyt gradusta melkoisen monitieteellisen.


Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 878
  • Liked: 38405
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #4 : 04.05.2014, 14:57:58 »
Gradu on erittäin laaja jo nykyiselläänkin, joten ymmärrän täysin tuon rajauksen. Eletään toivossa, että joku vielä innostuu (jollei sitten ole jo innostunutkin) tätä asiaa tutkimaan. Gradujen kohdalla on vielä sekin asia, että ne kuuluvat jonkun määrätyn oppiaineen piiriin. Tässä tapauksessa noiden asioiden lisääminen graduun olisi tehnyt gradusta melkoisen monitieteellisen.

Ymmärrän myös oikein hyvin, sillä sellainen olisi vaatimustasoltaan jo ihan toista luokkaa, ja vaatisi paljon omaa tutkimusta ja tietojen keräämistä. Paremminkin laajan tutkimusprojektin kuin gradun aihe.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 751
  • Liked: 5744
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #5 : 04.05.2014, 15:00:28 »
Aihealueena somalien maastalähtö kuuluu ns scifi-sarjaan.

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 17 283
  • Liked: 23076
  • Rikkaus, voimavara, mahdollisuus...
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #6 : 04.05.2014, 15:52:52 »
Aihealueena somalien maastalähtö kuuluu ns scifi-sarjaan.

Ensisekuntina minäkin luin otsikon toiveikkaana 'joko ne vihdoin lähtevät', mutta toki olikin kyse somalien lähdöstä omasta maastaan mm. Suomeen syytinkiin.

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #7 : 05.05.2014, 17:17:56 »
Luku 6. Reitit ja kulkumuodot Somaliasta etelään s. 40 - 49

Lainaus
s. 40: Etelä-Afrikka on yksi maailman suurimmista yksittäisten turvapaikkahakemusten vastaanottajista, se käsittelee kymmenesosan maailman kaikista hakemuksista, lähes 107 000, ja jopa puolet kaikista somalien turvapaikkahakemuksista. Joillekin somaleille saapuminen Etelä- Afrikkaan on pitkänajan unelman toteutuminen, mutta monille se on vain Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan pitkän matkan yksi välivaihe.

s. 45: Dadaabin pakolaisleiriltä voidaan järjestää matka Etelä-Afrikkaan tai vielä pidemmälle, ja leiriä käytetään myös lepopaikkana matkalla Etelä-Afrikkaan. Jotkut salakuljettajat keräävät asiakkaansa avoimesti leireiltä ja vievät heidät Garissaan matkan aloittamista varten. Raporttien mukaan pakolaisia on tapettu Kenian pakolaisleireillä, jotta epäsäännönmukaisesti liikkuvat siirtolaiset ovat voineet ottaa heidän paikkaansa leireillä. Tällä tavoin salakuljetusverkostot ovat helpottaneet epäsäännönmukaisten siirtolaisen soluttautumista uudelleensijoitusohjelmiin.

s. 48: Botswanassa toimii somalien autonvälitysrinki, joka autokaupan sivutoimena salakuljettaa somaleita laittomasti Botswanaan jopa Somaliasta ja Keniasta asti. Rinki majoittaa ja auttaa salakuljetettuja somaleita aloittamaan liiketoimia maassa sekä hankkimaan kunnollisia matkustusasiakirjoja.

Uskotaan, että lähes kaikki somalit saapuvat Etelä-Afrikkaan epäsäännönmukaisin keinoin salakuljettajien avulla, mutta virallistavat oleskelunsa heti maahan saavuttuaan hakemalla ja hyväksymällä turvapaikka- tai pakolaisaseman. Vaikka Etelä-Afrikkaa pidetään “Afrikan Amerikkana” monien somalisiirtolaisten perimmäisenä tavoitteena on päästä Eurooppaan (pääasiassa Iso-Britanniaan), Pohjois-Amerikkaan tai jossain määrin myös Australiaan. Tästä huolimatta ajan kuluessa monet päätyvät asettumaan maahan pysyvästi monista eri syistä.


Luku 7. Reitit ja kulkumuodot Somaliasta Arabimaihin s. 50 - 58

Lainaus
s. 50: Somalien muuttoliike Jemeniin laajemmassa mittakaavassa alkoi valtion romahduksen jälkeen. Viimeisen seitsemän vuoden aikana lähes 500 000 etiopialaista ja somalia on ylittänyt Adeninlahden ja Punaisenmeren osana sekoittuneita muuttoliikkeitä.

Vuoteen 2008 asti suurin osa, noin kaksi kolmasosaa, tällä reitillä matkustavista siirtolaisista oli somaleita, mutta vuodesta 2009 lähtien etiopialaiset ovat olleet enemmistönä (n. 78 %), ja heidän osuutensa on sittemmin vain kasvanut. Muutos tapahtui samaan aikaan, kun Somaliasta pakeni suuria joukkoja kuivuuden ja konfliktin takia. Monet somalit pakenivat tällöin Jemenin sijaan mieluummin naapurimaihin mahdollisesti kuivuuden aiheuttaman resurssipulan ja fyysisen heikkouden takia, ja sen takia, että paon oletettiin olevan väliaikainen.

s. 52: Bossassosta lähtevistä somaleista suurin osa on kotoisin Keski- ja Etelä-Somaliasta, ja Jemeniin saapuvista vain 3,2 % on kotoisin Somalimaasta, vaikka moni voi väittää olevansa kotoisin Etelä- ja Keski-Somaliasta saadakseen automaattisesti prima facie - pakolaisaseman.

s. 53: Vuoden 2011 lopulla keskimäärin 1000 somalia saapui kuukausittain Djiboutiin Loya Aden rajanylityspaikan kautta, mutta seuraavana vuonna saapujien määrä laski selvästi lisääntyneiden turvatarkastusten takia, jotka johtuivat al-Shabaabin tekemistä uhkauksista.

s. 56: Jemen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut perinteisesti lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaa kaikenlaisille siirtolaisille. Haradhin kaupungissa on tuhansia, tai jopa kymmeniä tuhansia, somali- ja muita siirtolaisia leiriytyneenä odottamassa mahdollisuutta ylittää raja. Vuonna 2011 6000-9000 siirtolaisen raportoitiin odottelevan rajanylitysmahdollisuutta Haradhissa, mutta Jemenin viranomaisten mukaan vuoden 2013 alussa luku olisi jo lähempänä 25 000. Saudi-Arabia on ottanut järeitä toimia käyttöön laittomien rajanylitysten kitkemisessä ja rakentanut 1 800 km pitkän rajaaidan maiden välille.

s. 57: Saudi-Arabialla on tiukka suhtautuminen siirtolaisiin, vaikka siellä työskentelee tuhansia etiopialaisia, somaleita, kenialaisia ja muiden maiden kansalaisia. Monia siirtolaisia pidätetään ja lähetetään takaisin Jemeniin.


Luku 8. Reitit ja kulkumuodot Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan s. 59 - 72

Lainaus
s. 59: Itä-Afrikasta ja Afrikan sarvesta kulkee lukemattomien siirtolaisten käyttämä muuttoreitti Pohjois-Afrikan maihin, pääasiassa Libyaan. Reittiä kutsutaan yleisesti Itä-Afrikan reitiksi ja se kulkee maitse pääasiassa Etiopian ja Sudanin kautta Libyaan, josta matka jatkuu meritse kohti Euroopan maita ja saaria. Kuva 4. kartoittaa somalien reittejä ja kulkutapoja Pohjois-Afrikkaan ja sieltä Välimeren yli Etelä-Eurooppaan ja Turkkiin. Somalit käyttävät jossain määrin myös Tunisiaa ja Egyptiä merimatkalle lähtöön. Aikaisemmin suosittu Suezin kanavan reitti Italiaan ja Maltalle, eli Punaisen meren reitti, on laskenut suosiotaan ilmeisesti kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Itä-Afrikan reitin Välimeren ylittävä osuus on saanut lisääntyvässä määrin huomiota kansainvälisessä mediassa erityisesti lokakuussa 2013 Lampedusan edustalla sattuneen veneturman jälkeen. Merestä löydettiin 311 siirtolaisen ruumiit ja mahdollisesti 50-70 on vielä löytämättä. Tragedia on herättänyt runsaasti kansainvälistä huomiota sekä kritiikkiä EU:n maahanmuutto- ja rajakontrolleita kohtaan. Keskustelua Välimeren epäsäännönmukaisten venesiirtolaisten turvallisuudesta ja maahanmuuttokontrollien vaikutuksesta siihen tultaneen vielä jatkamaan EU-tasolla.

s. 63: Libya on ensisijainen lähtömaa Eurooppaan pyrkiville somaleille ja muille siirtolaisille.

s. 64: Suurin osa siirtolaisista tällä reitillä on Eritreasta ja Somaliasta, ja suurin osa somaleista on nuoria 18–24-vuotiaita miehiä

Tunisia on Libyan ohella tärkeä maa Eurooppaan suuntaaville epäsäännönmukaisille siirtolaisille johtuen sen maantieteellisestä sijainnista lähellä Euroopan eteläisimpiä saaria. Frontexin mukaan noin neljäsosa Eurooppaan pyrkivistä venesiirtolaisista lähtee Tunisiasta

s. 65: Egyptin tärkeys siirtolaisten kohde- ja kauttakulkumaana on ollut nousussa lännen reittien rajatarkastusten tiukennuksen ja itäafrikkalaisten turvapaikanhakijoiden lisääntyvän määrän vuoksi.

s. 66: Turkki on itäisen Välimeren reitin merkittävin epäsäännönmukaisten siirtolaisten kauttakulkumaa, ja se lisää suosiotaan kauttakulkumaana Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan. Sen maantieteellinen sijainti ja maasto raja-alueiden vuorineen ja pitkine rannikoineen ovat ihanteellisia epäsäännönmukaiseen maahantuloon ja maasta poistumiseen. Afrikkalaisten osuus Turkin siirtolaisista on pieni, ja suurin osa heistä on Mauritaniasta ja Somaliasta. Jureidinin mukaan somalisiirtolaiset ja pakolaiset tyypillisesti pidätetään ja karkotetaan Turkista.

s. 67: Yüksekerin & Brewerin tutkimus antaa hieman erilaisen kuvan somalisiirtolaisten suunnitelmista Turkissa. Heistä noin kolmasosa ei osannut sanoa minne halusi jatkaa matkaa, reilu kolmasosa sanoi jäävänsä Turkkiin, ja vajaa viidesosa halusi jatkaa Länsi-Eurooppaan tai Kreikkaan. Pieni osa sanoi odottavansa UNHCR:n päätöstä tai halusi palata kotiin. Suurin osa oli päätynyt Turkkiin Kreikan sijasta salakuljettajien huijattua heitä.

s. 68: Monen itäisellä Välimeren reitillä kulkevan odotetaan jatkavan matkaa Länsi-Balkanin maiden kautta EU:iin. Länsi-Balkanin reitti kulkee Turkin ja Kreikan väliseltä rajalta entisen Jugoslavian maiden kautta EU:iin. Länsi-Balkanin maiden rajatarkastuspisteiden välillä havaittujen somalien määrä nousi vuodesta 2011 vuoteen 2012 223 %, mikä selittyy somalien muuttoliikkeellä Kreikasta muihin EU-maihin.

Epäsäännönmukaista muuttoliikettä Afrikasta Eurooppaan pidetään enenevässä määrin yhdestä suurimmasta uhasta Euroopan turvallisuudelle. Marraskuusta 2004 lähtien EU on panostanut turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden “ulkoistamiseen” Pohjois- Afrikan maille, erityisesti Libyalle ja Marokolle. Jotkut Euroopan maat ovat vahvistaneet epäsäännönmukaisen siirtolaisuuden kannalta tärkeimpiä Pohjois-Afrikan maita kuten Tunisiaa, Egyptiä, Algeriaa, Marokkoa ja Libyaa estääkseen afrikkalaisten siirtolaisten ”tulvan” näistä maista.

s. 69: Somalisiirtolaisten määrä EU:iin lisääntyi vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja he olivat toiseksi suurin ryhmä syyrialaisten jälkeen. Suurin osa somaleista saapui Italiaan, mutta vuoden 2012 puolivälissä merkittävästi myös Maltalle. Heille oli luvattu, että heidät toimitettaisiin Italiaan. Vuonna 2012 matkustaminen rekkoihin piiloutuneena oli yksi yleisimmistä ja lisääntyvässä määrin havaituista salakuljetustavoista päästä EU:iin. Eteläisen Välimeren rannikko ja Turkin viereiset rajat ovat suurimpia laittomien rajan ylitysten paikkoja. Siirtolaiset jotka asuvat, tai joilla on suhteellisen helppo pääsy Turkkiin tai Pohjois-Afrikkaan, tulevat jatkossakin olemaan yliedustettuina EU:iin saapuvien epäsäännönmukaisten siirtolaisten virrassa.

Hinnan ja kuljetusmuodon välinen yhteys on yleensä selvä: mitä helpompi ja mukavampi matka, sitä kalliimpi se on. Matka Lampedusalle, joka voi optimaalisissa oloissa kestää vain reilun päivän, voi venyä viikkoihin ja media on raportoitunut tapauksista joissa matka kestänyt 23 päivää. Matka maksaa karkeasti arvioiden 1000 USD siirtolaista kohti, ja näillä kuljetuskuluilla salakuljetuksen liikevaihdon voidaan arvioida olevan tällä reitillä noin 300 miljoonaa USD vuodessa.

Matka Eurooppaan käsittää usein yhdistelmän lento-, vene- ja maitse matkustusta. Maa, johon Euroopassa ensiksi saavutaan, ei ole aina aiottu kohdemaa ja loppumatka kohdemaahan kuljetaan yleensä maitse. Reitit Euroopassa eivät ole yhtä hyvin tutkittuja kuin reitit sinne. Somaliasta kuljetaan Eurooppaan myös pidempiä reittejä jopa Etelä-Afrikan kautta. Tutkimuksen rajoitetusta laajuudesta johtuen käsittelen vain lyhyesti ja pintapuolisesti somalien ja Afrikan sarven siirtolaisten reittejä Euroopassa.

s. 70: Yhä useampi Kreikasta toiseen EU-maahan matkalla oleva hakee Balkanin kauttakulkumaista turvapaikkaa, mutta eivät jää odottelemaan päätöstä.

Italia on ensisijainen saapumis- ja usein myös kauttakulkumaa meritse Eurooppaan saapuville siirtolaisille. Sen 7 600 km pitkä rannikko on helpoin tapa päästä mantereelle. Pelagiset saaret Lampione, Lampedusa ja Linosa sekä Sisilian Pantelleria -saari sijaitsevat hyvin lähellä Tunisiaa ja Libyaa. Matka näille saarille kestää 2-3 päivää. Pääsaapumispaikka erityisesti Libyasta lähteville siirtolaisille on Lampedusan saari, jonka jälkeen tulevat Pantelleria, Linosa, ja Sisilia sekä Italian rannikko. 2002 lähtien myös Malta on vastaanottanut Libyasta saapuvia siirtolaisia, ja vuoteen 2005 asti se oli tärkeä saapumis- ja lähtöpaikka Eurooppaan pyrkiville. Ennen kuin Malta liittyi EU:hun, se oli ollut Pohjois-Afrikan ja kansainvälisten salakuljetusreittien keskuspaikka.

s. 71: ”Huippusesongin” aikaan Lampedusalle saapuu satoja siirtolaisia viikoittain. Kerran jopa 600 ihmistä saapui yhdessä yössä. Suurin osa saapuu joko omatoimisesti suoraan rantaan tai Italian viranomaisten otettua heidät kiinni merellä. Somalit ovat yksi yleisimmistä Lampedusalle saapuvista kansalaisuuksista. Vuonna 2010 Italiaan ja Maltalle saapui 82 somalia, vuonna 2011 1 400 ja vuonna 2012 3 394.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjästä on tullut epäsäännönmukaisesti liikkuvien siirtolaisten lähde-, kauttakulku- ja kohdemaa. Somalien kiinnijäämisten määrä Slovakian ja Ukrainan rajalla on ollut jo vuosien ajan nousussa. EU:n itärajalla pidätettiin 48 somalia vuonna 2010, 120 vuonna 2011, ja 263 vuonna 2012. Somalit ovat käyttäneet Baltian maita odottelu- ja kauttakulkumaina Pohjoismaihin.

Helpoin, nopein ja turvallisin, mutta myös kallein tapa päästä Eurooppaan on lentäen, ja joidenkin tutkimusten mukaan tämä olisi somalien yleisimmin käyttämä matkustustapa. Jureidinin mukaan joitain somaleita salakuljetaan Eurooppaan lentäen, mihin tarvitaan yleensä väärennettyjä, ostettuja, lainattuja tai varastettuja passeja tai muita matkustusasiakirjoja, jotka virheellisesti liittävät salakuljettajan asiakkaaseensa. Somalit ovat yksi suurimmista vääriä asiakirjoja Schengenin sisäisillä lennoilla käyttävistä kansalaisuuksista. Euroopassa laittomat rajanylitykset ovat kokonaisuudessaan laskeneet, mutta somalien määrä ylityksissä on päinvastoin kasvanut.

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #8 : 06.05.2014, 20:39:38 »
Luku 9. Reitit ja kulkumuodot muualle maailmaan s. 73 - 76

Lainaus
s. 73: Pohjois-Amerikka, ja erityisesti Yhdysvallat, on yksi suosituimmista somalien kohdealueista, ja suurimman osan Latinalaiseen Amerikkaan matkaavien lopullinen kohdemaa. Suuri osa somaleista on saapunut Yhdysvaltoihin uudelleensijoitusohjelmien ja perheenyhdistämisten kautta.

Myös Kanadaan somalit kulkevat eri tavoilla ja reiteillä. Jotkut ovat päässeet maahan uudelleensijoitusohjelmien kautta, jotkut käyttämällä vääriä asiakirjoja, ja jotkut Kanadassa asuvien sukulaisten tukemina.

Voidaan olettaa, että Euroopan tiukentuneet rajakontorollit ja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikat ovat jossain määrin vaikuttaneet Afrikasta lähteneiden muuttovirtojen suuntaamiseen Latinalaiseen Amerikkaan ja niiden volyymin kasvamiseen. Vaikka Latinalaiseen Amerikkaan kulkevat muuttovirrat ovat vielä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan vieviin verrattuna pieniä, ne ovat kuitenkin kasvamassa. UNHCR:n tilastot osoittavat, että yhä useampi turvapaikanhakija Latinalaisessa Amerikassa on kotoisin Aasiasta tai Afrikasta, mukaan lukien Somaliasta, ja suurin osa heistä on miehiä.

s. 75: Afrikkalaiset siirtolaiset hakevat Latinalaisen Amerikan maista turvapaikkaa, vaikka heidän tarkoituksena on jatkaa matkaa Pohjois-Amerikkaan.

Vuonna 2009 Kolumbia vastaanotti 334 turvapaikkahakemusta mantereen ulkopuolisista maista, joista suurin osa oli Somaliasta. Se on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa välttyäkseen kehittymästä suuremmaksi kauttakulkumaaksi Pohjois-Amerikkaan.

Kolumbian tavoin Ecuador on myös kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa. Joulukuussa 2010 maa asetti viisumivaatimuksia muun muassa somaleille, millä oli toivottuja vaikutuksia muuttovirtoihin Somaliasta.


Luku 10. Somalidiaspora s. 77 - 91

Lainaus
s. 77: Somalidiasporien tutkimus on keskittynyt pääsääntöisesti niihin maihin, joihin somaleita on asettunut laajemmassa mittakaavassa kuten Keniaan, Egyptiin, Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Alankomaihin.

Somalidiasporasta monet palaavat Somaliaan satunnaisesti tai säännöllisesti vierailemaan ja/tai hoitamaan liikeasioita, antamaan aikaa ja asiantuntemusta apuun ja kehitykseen, tai osallistumaan paikallispolitiikkaan.

Somalit muodostavat huomattavan maahanmuuttajaväestön monessa maassa. Vuonna 2012 somalit olivat yksi merkittävimmistä turvapaikanhakijaryhmistä 44 teollisuusmaassa yhteensä 17 800 hakemuksellaan. Arviot somalien kokonaisväestöstä vaihtelevat noin 7.4 miljoonasta 9 miljoonaan, josta eri arvioiden mukaan 1-3 miljoonaa asuu somalidiasporassa pysyvästi tai väliaikaisesti esimerkiksi pakolaisleireillä

Luvussa käydään läpi eri alueiden somalitilannetta, otan lainauksia Euroopan ja Pohjois-Amerikan tilanteesta:

Lainaus
s. 87: Norjassa somalit ovat yksi viidestä pääturvapaikanhakijaryhmästä, ja 1.1.2013 somalit ylittivät irakilaiset suurimpana pakolaistaustan omaavana ryhmänä.

s. 88: Noin puolet Norjan somaleista asuu Oslossa. Suurin osa on saapunut turvapaikanhakijoina tai heidän perheenjäseninään. Norjaan yksin saapuneista lapsista suurin osa on tullut Somaliasta. Somalit ovat saapuneet Norjaan enimmäkseen Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan kautta. Vuonna 2012 Norjaan saapui 2 900 somalia, jolloin heidän määränsä maassa nousi 23 000 henkeen. Näistä 14 900 oli ensisijaisia turvapaikanhakijoita ja 8 100 saapui perheenyhdistämisen kautta.

s. 88: Ruotsissa on Iso-Britannian jälkeen Euroopan toiseksi suurin somaliväestö. Vuonna 2012 Ruotsista haki turvapaikkaa 5 644 somalia. Vuonna 2012 Ruotsissa asui 43 966 somalia, jolloin somalit olivat maan neljänneksi suurin maahanmuuttajaryhmä. Somalit yhdessä afganistanilaisten ja syyrialaisten kanssa jättivät 41 % kaikista Ruotsin turvapaikkahakemuksista.

Suomen ensimmäiset somaliturvapaikanhakijat saapuivat maahan 1980-luvun lopulla ja muuttoliike kiihtyi 1990-luvun alusta eteenpäin, jolloin monet saapuivat silloisesta Neuvostoliitosta. Myöhemmin monet saapuivat perheenyhdistämisten kautta. Vuonna 2012 609 somalia sai Suomen kansalaisuuden. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 7 468 somalian kansalaista, ja 14 672 syntyperältään somalia. Somalit ovat Suomen kolmanneksi suurin vieraskielisten ryhmä venäjän- ja vironkielisten jälkeen. Vuonna 2012 yhteensä 203 somalia haki turvapaikkaa Suomesta. Vuonna 2008 ennätysmäärä, 1 181 somalia, haki turvaa, ja seuraavana vuonna 1 180.

Tanskassa oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 10 380 somalimaahanmuuttajaa ja 7 714 heidän jälkeläistään, eli yhteensä 18 094 somalitaustaista asukasta. Somalien määrä Tanskassa on laskussa, sillä monet muuttavat sieltä Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin tai Kanadaan saatuaan Tanskan kansalaisuuden.

s. 90: Yhdysvaltojen somaliväestö on kasvanut tasaisella tahdilla 1980-luvun lopulta lähtien. Maa on ollut suosittu kohde uusille somaliturvapaikanhakijoille erityisesti 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä, koska siellä oletetaan olevan Eurooppaan verrattuna paremmat työllisyysnäkymät ja vähemmän sosiaalista syrjintää. Noin puolet kaikista Yhdysvalloissa asuvista somaleista on saapunut maahan vuoden 2000 jälkeen. Yhdysvalloissa oli virallisten arvioiden mukaan vuonna 2010 120 102 syntyperäistä somalia, ja kaksi vuotta myöhemmin 124 431. Yhdysvalloissa asuvat somalit ovat keskittyneet useaan kaupunkiin, eniten Minneapolikseen Minnesotassa, jossa asuu Yhdysvaltojen suurin somaliväestö, Atlantaan Georgiassa, sekä Columbukseen Ohiossa.

Kanadaan somaleita alkoi saapua merkittävissä määrin 1980-puolivälissä lähinnä Yhdysvalloista. Suurin osa oli poliittisia pakolaisia, jotka eivät saaneet turvapaikkaa Yhdysvalloista, joka oli säilyttänyt ystävälliset suhteet Somalian kanssa, eikä siksi halunnut antaa turvapaikkaa hallinnon opposition edustajille. Somaleita alkoi muuttaa Kanadaan myös Euroopasta ja Lähi-idästä heidän kuultua Kanadan hyväksyvän somaleita turvapaikanhakijoiksi ja työtilanteen heikettyä Lähi-idässä. Monet Djiboutiin, Kenian ja Etiopian somalit käyttivät somaleille myönteistä turvapaikkapolitiikkaa hyödykseen ja hakivat turvapaikkaa Somalian somaleina.


Luku 11. Somalien kohdemaan valintaan vaikuttavat tekijät s. 92 - 101

Lainaus
s. 92: Tutkimukset ovat osoittaneet siirtolaisten tekevän eriasteisia päätöksiä siitä, mihin he muuttavat. Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja taloudellisista syistä muuttavien siirtolaisten kohdemaan valintaan vaikuttavat syyt ovat usein samankaltaisia. Vaikka kaikkia somaleita ei voida pitää kansainvälisen Pakolaissopimuksen mukaisina pakolaisina, voidaan olettaa, että monet tämän tutkimuksen lähteissä käsitellyt pakolaisten tekemät valinnat pätevät suurilta osin myös heihin.

Keskustelut epäsäännönmukaisista siirtolaisista ja heidän muuttoliikkeen motiiveista ovat jakaantuneita. Ajatus siitä, että myös turvapaikanhakijat ja pakolaiset saattaisivat valita kohdemaansa, on kiistanalainen. Yleisimpien kohdemaiden hallitukset ja poliitikot ovat huolissaan turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttävistä ”taloudellisista siirtolaisista” ja ”huijaripakolaisista”, jotka vapaaehtoisesti etsivät parempia taloudellisia mahdollisuuksia kotimaansa ulkopuolelta ennemmin kuin turvaa. Tällaista kuvaa on piirretty myös mediassa.

Toinen ääripää näkee turvapaikanhakijat ihmisinä, joiden käytös on määräytynyt pelkästään välittömän vaaran pakenemisen tarpeen perusteella, eivätkä he siksi ole voineet valita kohdemaata sen tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien perusteella. Ajatus siitä, että pakolaiset saattaisivat kyetä valitsemaan kohdemaansa, ei istu helposti näiden kahden ääripään välille

s. 93: Tutkimukset viittaavat siihen, että taloudellisista tai perhesyistä muuttavien siirtolaisten lisäksi myös vainoa ja konfliktia pakenevat turvapaikanhakijat tekevät usein tietoisia ja laskelmoituja päätöksiä siitä, mistä he hakevat turvapaikkaa.

s. 94: Eron eri valtioiden saamien turvapaikkahakemusten määrissä on ajateltu johtuvan hakijoiden harjoittamasta (ei-toivotusta) kohdemaan valikoinnista, yleisesti kutsutusta ”turvapaikkashoppailusta”, ennemmin kuin siitä, että pakolaiset vain etsisivät henkilökohtaista turvaa. Turvapaikkashoppailu tarkoittaa sitä, että ihmiset muuttavat sinne, missä he uskovat pystyvänsä parhaiten saamaan parhaat vastaanottoolosuhteet ja siten sitä on käytetty leimaamaan uusien saapujien tavoittelevan ”vapaaehtoisia” tavoitteita ”ei-vapaaehtoisten” sijaan. Zimmermannin, Havingan ja Böckerin, sekä Robinsonin ja Segrottin tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan tue tätä teoriaa.

s. 96: Transnationaaliset verkostot toimivat tärkeänä tiedonlähteenä tuleville turvapaikanhakijoille, tarjoten heille yksityiskohtaista tietoa mm. kuljetusjärjestelyistä, pääsyvaatimuksista, turvapaikkamenetelmistä ja sosiaalituista, kuten myös pidätys- ja karkotuspolitiikoista eri kohdemaissa. Niillä, joilla tätä tietoa on saatavilla, on paremmat mahdollisuudet päästä Länsi- Eurooppaan, kuin niillä joilla tietoa ei ole. Robinsonin ja Segrottin (2002) sekä Koserin ja Pinkertonin (2002) tutkimukset paljastivat, että suurin osa turvapaikanhakijoista pohjaa kohdemaavalintansa tietoon joka on saatu transnationaalisista sosiaalisista verkostoista. Siirtolaiset saavat tiedon rajavalvonnan tai turvapaikkapolitiikan kiristämisestä usein kohdemaissa asuvien verkostojensa avulla, ja se voi hidastaa muuttoa kyseiseen kohteeseen tai vaihtoehtoisesti suunnata sen muualle.

s. 98: Kohdemaiden maahanmuuttotoimenpiteiden kiristyminen on johtanut verkoston tuen tarpeen lisääntymiseen. Thielemann arvioi, että ystävä- ja perhesiteet ovat todennäköisesti hyvin vahvoja, jopa kohdatessa valtion luotaantyöntävän maahanmuuttoja turvapaikkahallinnon. Toisin kuin Thielemann arvioi, muu tutkimus on alkanut ehdottaa, että estävät ja pelottelevat maahanmuuttokontrollit saattavat poistaa verkostojen vahvat sosiaaliset pakot, johtaen siihen, että ihmiset etsivät uusia kohdemaavaihtoehtoja.

s. 100: Robinsonin ja Segrottin tutkimuksen mukaan monet siirtolaiset pyrkivät länteen, sillä he olettavat kaikkien länsimaiden olevan demokraattisia, moderneita ja vauraita. Pakolaiset pohjaavat kohdemaavalintapäätöksensä siihen, tarjoaako kohdemaa heidän mielestään kestävän ratkaisun heidän tilanteeseen, turvaa, vapautta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Kohdemaan taloudellinen tilanne on yksi merkittävimpiä tekijöitä siirtolaisten kohdemaan valinnassa. Jopa poliittisesti vainotut turvapaikanhakijat ja pakolaiset pohjaavat kohdemaavalintapäätöksensä siihen, tarjoaako se elinkeinon ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Somaleita houkuttaa länteen työmahdollisuuksien lisäksi mahdollisuus saada laillinen oleskelulupa sekä parempi elintaso.

s. 101: Middletonin sekä Havingan ja Böckerin mukaan moni, ehkä jopa enemmistö turvapaikanhakijoista, saapuu kohdemaahan ilman yksityiskohtaista tietoa sen maahanmuutto- tai turvapaikkapolitiikasta. Toisaalta Koser havainnoi tutkimuksessaan iranilaisista turvapaikanhakijoista, että pääsyy kohdemaan valinnalle oli tieto sen turvapaikkapolitiikasta, joka oli saatu osittain sosiaalisten verkostojen kautta ja osittain salakuljettajilta. Vaikka turvapaikanhakijoilla ei ole mahdollisuutta vertailla turvapaikanhakijoiden hyväksymisiä kohdemaiden tilastojen avulla, tiedon siitä onko muiden hakijoiden annettu jäädä maahan, voidaan olettaa kulkeutuvan salakuljettajille sekä muille potentiaalisille turvapaikanhakijoille.


Luku 12. Yhteenveto s. 102 - 106

Lainaus
s. 102: Akuutin kriisin, kuten nälänhädän tai konfliktin kärjistyessä kotimaassa, somaleita pakenee joukoittain naapurimaihin. Länsimaihin he onnistuvat muuttamaan säännönmukaisesti pääasiassa uudelleensijoitettuina tai perheenyhdistämisten kautta. Moni lähtee omatoimisesti tavoittelemaan naapurimaita houkuttelevampia kohdemaita epäsäännönmukaisesti itsenäisesti tai salakuljettajien avulla.

s. 103: Somalien kulkemien reittien valintaan vaikuttavat ensisijaisesti tavoiteltu kohdemaa, ja sen jälkeen sinne johtavien reittien saavutettavuus, käytettävyys, siirtolaisen varallisuus, sekä salakuljettajien tarjoamat reitti- ja matkustusvaihtoehdot ja palvelut. Somalien käyttämistä reiteistä voidaan selkeästi erottaa kolme tärkeintä, eniten käytettyä ja tutkittua reittiä, joita somalit kulkevat pyrkiessään maasta pois kohti haluttua kohdealuetta tai -maata. Eteläinen reitti kulkee Somaliasta Etelä-Afrikkaan pääasiassa Afrikan itärannikon valtioiden läpi kulkien välillä maalla ja välillä merellä, tai järvillä, ja joskus myös lentäen osan matkasta. Arabimaihin vievä reitti kulkee Somaliasta ja Djiboutista pohjoiseen, Punaisenmeren tai Adeninlahden yli kohti Jemeniä, ja sieltä edelleen muihin Persianlahden maihin. Osa somaleista jatkaa vielä matkaa Lähi-idän maiden kautta Turkkiin, ja sieltä Eurooppaan. Pohjoinen reitti kulkee Somaliasta pääasiassa Etiopian ja Sudanin kautta Libyaan ja Tunisiaan, josta lähdetään vaaralliselle venematkalle pääasiassa kohti Euroopan lähimpiä saaria Maltaa, Lampedusaa ja Pantelleriaa.


Luku 13. Pohdinta ja johtopäätökset s. 107 - 114

Lainaus
s. 109: Seikkaperäisempää tietoa maakohtaisista somalidiasporista löytyi merkittävästi sellaisista maista, joihin somaleita on asettunut laajemmassa mittakaavassa, kuten Keniasta, Egyptistä, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Alankomaista. Somalidiasporan tutkimus näissä maissa on ollut runsasta, ja tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa somalidiasporajärjestöt, somalien sopeutuminen kohdemaihin, poliittinen aktiivisuus, ja terveys.

Voidaan olettaa, että somaleilla ei aina ole aikaa, resursseja ja tietoa suunnata ja päästä ensi yrittämällä sellaiseen, jossa heillä olisi laajin mahdollinen sosiaalinen verkosto heidän matkaa ja sopeutumista tukemassa. Mikäli he onnistuvat, tai joutuvat, jäämään ehkä väliaikaiseksi tarkoitettuun kohdemaahan, ja lopulta saamaan tämän maan kansalaisuuden, voivat he myöhemmin yrittää muuttaa toiveidensa kohdemaahan. Tämä onnistuu hyvin EU:n sisällä. Sattumalla tai maahanmuuttokontrolleilla voi olla vaikutusta ensimmäisen kohdemaan valinnassa tai sinne päätymisessä, mutta niillä ei ole yhtä paljon sijaa myöhemmässä muutossa kuin ensimmäisissä.

s. 110: Tämän tutkimuksen antama kuvaus somalien reiteistä, diasporista ja kohdevalinnoista pyrki olemaan mahdollisimman kattava, mutta rajoitteiksi muodostuivat aineiston saatavuusongelmien lisäksi rajallinen aikataulu ja kielitaito, sekä myös omien tutkijantaitojen rajallisuus. Tutkijan, tai tutkimusryhmän, monipuolinen kielitaito edistäisi parhaimman tuloksen saamista metasynteesistä, sillä tämänkaltainen tutkimus ei voi olla kattava pääasiassa englanninkielisiä lähteitä käyttäen.

s. 111: Primaaritutkimuksista ilmeni lukuisia erilaisia syitä miksi ja millä perusteilla eri syistä muuttavat somalisiirtolaiset valitsevat kohdemaansa, mutta myös ristiriitoja siitä, onko kaikilla länsimaihin saapuvilla turvapaikanhakijoilla ylipäätään mahdollisuuksia valita kohdetta vai ei, ja kuka tekee tämän valinnan. Yllättävää oli se, että kuinka paljon vaikutusta salakuljettajilla on somalien ja muiden siirtolaisten kohdemaan valintaan, ja kuinka usein sattuma on määrännyt siirtolaisen kohdemaan. Salakuljettajat voivat tarjota tiettyjä kohdemaita ja reittejä, joista siirtolainen voi valita, ja siten he saattavat rajoittaa tai päättää mikä kohde on siirtolaisen saavutettavissa.

s. 112: Huoli Eurooppaan suuntautuvasta epäsäännönmukaisesta muuttoliikkeestä on johtanut tutkimuksen lisääntymiseen Välimeren ylittävällä reitin osuudella. Haastavaa salakuljetusreittien ja -tapojen tutkimuksessa on se, että toiminta on epäsäännönmukaista, ja siitä johtuen dokumentoimatonta niin kauttakulku-, kuin kohdemaissakin. Tämä on voinut vaikuttaa tutkimusten määrään epäsäännönmukaisesta muuttoliikkeestä. Primaaritutkimuksissa esitetyt luvut siirtolaisten määristä tietyillä reiteillä, tai reittien osuuksilla, ovat vain arvioita, ja usein hyvinkin karkeita. Tutkimusta vaikeuttaa lisäksi se, että tutkimuksiin osallistuneet siirtolaiset eivät halua, uskalla, tai pysty kertomaan tarkasti käyttämistään reiteistä. Täten siirtolaisten kulkemista reiteistä kohdemaihin on vaikea saada luotettavaa ja tarkkaa tietoa.

s. 113: Somalian yhteiskunnallisen tilanteen paranemisesta huolimatta muuttoliike sieltä ja sen lähialueilta tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Maan vakautuminen voi jopa lisätä muuttoa maasta pois, kun ihmiset saavat kerättyä resursseja muuttoon. Olisi mielenkiintoista seurata tulevatko somalit pysymään yhtenä suurimmista EU:iin pyrkivistä kansallisuusryhmistä tulevaisuudessakin, vai suuntautuuko somalien muuttoliike jonnekin muualle esimerkiksi rajakontrollien kiristymisen vuoksi.

Erittäin kattavan työn on Tanja Saari saanut aiheestaan aikaiseksi. Työmäärän on täytynyt olla melkoinen, kun dokumentteja ja tilastoja on joutunut etsimään monista eri paikoista.

Väärinkäsitysten välttämiseksi kaikissa tiedoissa gradussa on tarkat lähdeviitteet, jätin ne pois lainauksistani, ettei olisi tullut turhan pitkää tekstiä.

Tosiasiallinen Nuiva

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 574
  • Liked: 8297
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #9 : 06.05.2014, 20:55:55 »
Erityisesti luku 11 oli mielenkiintoinen ja ihan objektiivinen. Tämä pisti silmääni:

Lainaus
s. 96: Transnationaaliset verkostot toimivat tärkeänä tiedonlähteenä tuleville turvapaikanhakijoille, tarjoten heille yksityiskohtaista tietoa mm. kuljetusjärjestelyistä, pääsyvaatimuksista, turvapaikkamenetelmistä ja sosiaalituista, kuten myös pidätys- ja karkotuspolitiikoista eri kohdemaissa. Niillä, joilla tätä tietoa on saatavilla, on paremmat mahdollisuudet päästä Länsi- Eurooppaan, kuin niillä joilla tietoa ei ole. Robinsonin ja Segrottin (2002) sekä Koserin ja Pinkertonin (2002) tutkimukset paljastivat, että suurin osa turvapaikanhakijoista pohjaa kohdemaavalintansa tietoon joka on saatu transnationaalisista sosiaalisista verkostoista. Siirtolaiset saavat tiedon rajavalvonnan tai turvapaikkapolitiikan kiristämisestä usein kohdemaissa asuvien verkostojensa avulla, ja se voi hidastaa muuttoa kyseiseen kohteeseen tai vaihtoehtoisesti suunnata sen muualle.

Yleensähän on väitetty, että turvapaikanhakijat eivät tiedä kohdemaidensa tuista yhtään mitään, joten mitään turvapaikkashoppailua ei ole.

Eli kiitokset Tanjalle gradusta.
« Viimeksi muokattu: 06.05.2014, 21:17:26 kirjoittanut Tosiasiallinen Nuiva »
Ylikomisario Jari Taponen: hyvää oppi tekee terroristillekin! Saattaa näköala laajentua ja suvaitsevaisuus lisääntyä!

https://twitter.com/JariTaponen/status/906467248063344641

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 878
  • Liked: 38405
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #10 : 06.05.2014, 21:07:38 »
Luku 11. Somalien kohdemaan valintaan vaikuttavat tekijät s. 92 - 101

Lainaus
s. 93: Tutkimukset viittaavat siihen, että taloudellisista tai perhesyistä muuttavien siirtolaisten lisäksi myös vainoa ja konfliktia pakenevat turvapaikanhakijat tekevät usein tietoisia ja laskelmoituja päätöksiä siitä, mistä he hakevat turvapaikkaa.

s. 94: Eron eri valtioiden saamien turvapaikkahakemusten määrissä on ajateltu johtuvan hakijoiden harjoittamasta (ei-toivotusta) kohdemaan valikoinnista, yleisesti kutsutusta ”turvapaikkashoppailusta”, ennemmin kuin siitä, että pakolaiset vain etsisivät henkilökohtaista turvaa. Turvapaikkashoppailu tarkoittaa sitä, että ihmiset muuttavat sinne, missä he uskovat pystyvänsä parhaiten saamaan parhaat vastaanotto-olosuhteet ja siten sitä on käytetty leimaamaan uusien saapujien tavoittelevan ”vapaaehtoisia” tavoitteita ”ei-vapaaehtoisten” sijaan. Zimmermannin, Havingan ja Böckerin, sekä Robinsonin ja Segrottin tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan tue tätä teoriaa.

Minulle jäi hämäräksi, mitä teoriaa Zimmermannin & co:n tutkimusten tulokset eivät tue. Erot maiden välillä turvapaikkahakemusten määrissä eivät tietenkään johdu pelkästään maiden käytäntöjen eroista, mutta aivan varmasti ne johtuvat merkittävästi myös niistä joko suoraan tai aiemmin vaikuttaneina. Se on kyllä totta, että laskelmointi tai "shoppailu" ei välttämättä ole erityisen määrätietoista ja perustu konkreettiseen tietoon, vaan esimerkiksi huhuihin ja muiden esimerkkiin. Lopputuloksen kannalta sillä ei ole merkitystä, eikä se muuta varsinaista syy-seuraussuhdetta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #11 : 07.05.2014, 09:34:35 »
Minulle jäi hämäräksi, mitä teoriaa Zimmermannin & co:n tutkimusten tulokset eivät tue. Erot maiden välillä turvapaikkahakemusten määrissä eivät tietenkään johdu pelkästään maiden käytäntöjen eroista, mutta aivan varmasti ne johtuvat merkittävästi myös niistä joko suoraan tai aiemmin vaikuttaneina. Se on kyllä totta, että laskelmointi tai "shoppailu" ei välttämättä ole erityisen määrätietoista ja perustu konkreettiseen tietoon, vaan esimerkiksi huhuihin ja muiden esimerkkiin. Lopputuloksen kannalta sillä ei ole merkitystä, eikä se muuta varsinaista syy-seuraussuhdetta.

Kyseinen kohta gradussa on tarkalleen ottaen näin:

Lainaus
s. 94:

11.2. Valinta ja sen vapaus

Eron eri valtioiden saamien turvapaikkahakemusten määrissä on ajateltu johtuvan hakijoiden harjoittamasta (ei-toivotusta) kohdemaan valikoinnista, yleisesti kutsutusta ”turvapaikkashoppailusta”, ennemmin kuin siitä, että pakolaiset vain etsisivät henkilökohtaista turvaa (Zimmermann 2009a: 225). Turvapaikkashoppailu tarkoittaa sitä, että ihmiset muuttavat sinne, missä he uskovat pystyvänsä parhaiten saamaan parhaat vastaanottoolosuhteet ja siten sitä on käytetty leimaamaan uusien saapujien tavoittelevan ”vapaaehtoisia” tavoitteita ”ei-vapaaehtoisten” sijaan (Zimmermann 2009a: 225). Zimmermannin (2009a: 206), Havingan ja Böckerin (1999: 49–50), sekä Robinsonin ja Segrottin (2002: 7) tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan tue tätä teoriaa.

Ymmärtäisin niin, että teoria, johon tuossa viitataan on juuri turvapaikkashoppailu, mainitut tutkimukset eivät sitten tue teoriaa turvapaikkashoppailusta.

Nuo mainitut lähteet ovat seuraavat:

Zimmermann, S.E. (2009a). Why seek asylum? The roles of integration and financial support.
International Migration 48: 1.

Havinga, T., & A. Böcker (1999). Country of asylum by choice or by chance: asylumseekers in Belgium, The Netherlands and the UK.
Journal of Ethnic and Migration Studies 25: 1, 43–61.

Robinson, V. & J. Segrott (2002). Understanding the decision-making of asylum seekers.
Home Office Research Study 243. Home Office, Lontoo.

Erittäin monimutkainen asia tuo olisi osoittaa suuntaan tai toiseen. Varmasti yksi (kuten Saarikin tuo esille) turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttava tekijä ovat salakuljettajat, mihin maihin ja millä hinnalla he tarjoavat reittiä. Jos EU-maahan A pääsy maksaa 2000 euroa ja maahan B pääsy 10000 euroa, niin sekin varmasti vaikuttaa valintaan. Toisaalta sitten jos maa A on Italia ja maa B Ruotsi, niin voi hyvin ajatella, että vaikka Ruotsiin pääsy maksaa paljon enemmän, niin ratkaisu on hintansa arvoinen.

Yksi vaikuttava tekijä on myös ns. kriittinen massa. Kun jossakin maassa on jo ennestään paljon oman kansallisuuden väkeä, niin se lisää houkuttavuutta. Ruotsin tilanne on varmastikin jo tällä tasolla.

Mutta aivan varmasti vaikuttavat kohdemaan muutokset vastaanottopolitiikassaan. Sen todistaminen voi sitten olla hankalampi juttu, miten nuo kaikki asiat vaikuttavat yksittäisten ihmisten päätöksiin.


Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 878
  • Liked: 38405
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #12 : 07.05.2014, 11:36:10 »
Ymmärtäisin niin, että teoria, johon tuossa viitataan on juuri turvapaikkashoppailu, mainitut tutkimukset eivät sitten tue teoriaa turvapaikkashoppailusta.

Silloin on oleellista turvapaikkashoppailun tarkka määritelmä. Pelkkä "kohdemaan valikointi" on aika epämääräistä ja vaikeasti rajattavaa. Koska termiä on käytetty maahanmuuttokeskustelussa vaihtelevasti eri merkityksissä (mm. hakeutumisesta hylätyn päätöksen jälkeen aina uuteen turvapaikanhakumaahan), ei mielestäni voida sanoa noin suoraviivaisesti, että "tutkimukset eivät tue teoriaa turvapaikkashoppailusta". Väitehän viittaa siihen, että turvapaikanhakijat hakeutuisivat umpimähkään ensimmäiseen mahdolliseen turvalliseen kohdemaahan, mikä ei selvästikään pidä paikkaansa.

Erittäin monimutkainen asia tuo olisi osoittaa suuntaan tai toiseen. Varmasti yksi (kuten Saarikin tuo esille) turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttava tekijä ovat salakuljettajat, mihin maihin ja millä hinnalla he tarjoavat reittiä. Jos EU-maahan A pääsy maksaa 2000 euroa ja maahan B pääsy 10000 euroa, niin sekin varmasti vaikuttaa valintaan. Toisaalta sitten jos maa A on Italia ja maa B Ruotsi, niin voi hyvin ajatella, että vaikka Ruotsiin pääsy maksaa paljon enemmän, niin ratkaisu on hintansa arvoinen.

Yksi vaikuttava tekijä on myös ns. kriittinen massa. Kun jossakin maassa on jo ennestään paljon oman kansallisuuden väkeä, niin se lisää houkuttavuutta. Ruotsin tilanne on varmastikin jo tällä tasolla.

Mutta aivan varmasti vaikuttavat kohdemaan muutokset vastaanottopolitiikassaan. Sen todistaminen voi sitten olla hankalampi juttu, miten nuo kaikki asiat vaikuttavat yksittäisten ihmisten päätöksiin.

Tätä on kyllä ainakin yritetty tilastollisella tasolla. En nyt muista lähdettä, mutta olen joskus lainannut täällä tutkimusta, jossa oli laskettu eri tekijöiden, muun muassa kohdemaan työttömyysasteen muutosten (muistaakseni yllättävän suuri muuten), vaikutus maan houkuttelevuuteen turvapaikanhakijoille. Ei ole realistista olettaa, että turvapaikanhakijat vertailisivat henkilökohtaisesti etukäteen eri maiden työttömyystilastoja, mutta yhtä kaikki tällaiset tekijät näyttävät vaikuttavan kohdemaan valintaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #13 : 09.05.2014, 10:04:37 »
Harmi, että aihetta käsittelevässä gradussa ei sen kummemmin avata (lakimuutokset, palautussopimukset, hyväksymisprosentit, salakuljetusreitit jne.) esimerkiksi noiden vuosien 2008-2009 muutoksia Euroopan sisäisissä turvapaikanhakijavirroissa. Silloinhan somalit kääntyivät Suomeen ja Norjaan (satojen prosenttien nousu, vaikka Ruotsissa ja Tanskassa ei aluksi lainkaan muutosta), ja myös Keski-Euroopassa oli huomattavia maakohtaisia muutoksia, vaikkakaan ei yhtä jyrkkiä.

Vielä tämän jälkeenkin vuoden 2011 alkupuoliskolla somaliturvapaikanhakijoiden määrä laski Euroopassa 13 prosenttia, koska se Ruotsissa peräti puolittui (Ruotsiin saapui vielä vuotta aiemmin lähes puolet Euroopan somaliturvapaikanhakijoista, mutta sitten tiukennettiin somalien perheenyhdistämistä), kun samaan aikaan Norjassa määrä tuplaantui liki Ruotsin tasolle. Emme taida koskaan saada perusteellista analyysia tapahtumista ja syy-yhteyksistä.

Perusteellista analyysia voimme joutua vielä odottelemaan, mutta mietiskelin, että jonkinlaista analyysiä voisimme itsekin yrittää saada aikaiseksi. Kunnon tutkimuksessa pitäisi varmaankin tarkastella kaikkia turvapaikanhakijoita koko EU:n alueella, mutta jos ainakin aluksi rajoituttaisiin Pohjoismaihin ja tämän gradun aihepiiriin, somaleihin.

Kaivelin eri paikoista tietoja Pohjoismaihin (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, Islannin voimme ehkä tässä vaiheessa unohtaa) tulleista somaliturvapaikanhakijoista eri vuosina:

Vuosi    Ruotsi    Tanska    Norja    Suomi   
1988109
1989865
19902391512
19911355280
19922699896
19937381044259
19949341572251
19958691188189
19964341420180
19973641233552184
1998228634938135
1999289496134073
200026074791028
2001525519108018
20021107495153454
20033069174162391
200490582958253
200542254667321
200610663563292
200733491118782
200833611012931181
200958746619011180
20105553391397571
20113981572216356
201256441882181203
20137671694217

Foorumiohjelmiston taulukkokoodit taitavat olla vähän rajalliset, joten kovin nätisti tuota taulukkoa ei saanut muotoiltua, mutta eiköhän tuosta jo selvää saa.

Tiedot on kerätty seuraavista paikoista:

Ruotsi:
www.migrationsverket.se

Tanska:
www.dst.dk
www.statbank.dk

Norja:
www.udi.no
www.unhcr.org

Suomi:
www.migri.fi

Suomen 90-luvun alkupuolen tiedot olisi hyvä vielä jostain löytää.

Mutta sitten pitäisi yrittää muuttaa tätä dataa informaatioksi. Monia mielenkiintoisia juttuja noista luvuista näyttäisi löytyvän, mutta löytyykö niille selittäjää?

1993-1997 Tanska näyttäisi olleen somalien suosituin maa näistä neljästä, mutta sitten tapahtui jotain. Tai vielä 2005 Norja oli suositumpi kuin Ruotsi, Suomikin suurin piirtein samoissa lukemissa kuin Ruotsi, sen jälkeen alkoi Ruotsin nousu ylivoimaiseksi ykköseksi.


kummastelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 738
  • Liked: 10195
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #14 : 14.05.2014, 15:48:54 »
^ Jos jossakin maassa X tapatuu ikäviä, tulee suuri hätä ja ilmiset muuttavat pois. Silloin olettaisi että kyseisiä ihmisiä tulee samaan aikaan eri maihin runsaasti. Nyt kun katsoo tuota tilastoa niin miksi pohjoismaiden välillä ei ole somalien saapumisten suhteen korrelaatiota? Suvaisevaisto voisi selittää, miksi massavaellukset kohdistuvat joskus suomeen, joskus tanskaan, norjaan tai sitten ruotsiin.

Itse en näe tuolle muuta selitystä kuin mamubisnes. Hakeudutaan hedelmällisimmän taikaseinän kupeeseen. Silmiinpistävää oli että somalimuutto Tanskaan tyrehtyi vuoden 1999 jälkeen. Mitä tapahtui? Mr Google tietää:

"Vuonna 1999 Tanskassa tuli voimaan uusi maahanmuuttolaki. Laki velvoitti kunnat määräämään yli 18 vuotiaat maahanmuuttajat erilliseen maahanmuuttokoulutusohjelmaan. Ohjelma kesti jopa kolme vuotta maahanmuuttajaa kohden. Ohjelmassa opetettiin tulijoille tanskan kieli ja miten tanskalainen yhteiskunta toimii. Ohjelma koostui jop 37 viikkotunnin opetuksesta. Maahanmuuttaja ei saanut vaihtaa paikkakuntaa koulutuksen aikana. Ohjelman jälkeen maahanmuuttajalle sallittiin muuttaminen toiselle paikkakunnalle, mutta ainoastaan 25% maahanmuuttajista teki sen"

http://books.google.fi/books?id=2XBRAgAAQBAJ&pg=PA43&lpg=PA43&dq=danish+immigration+policy+change+on+1990ies&source=bl&ots=Lcuw-tNQPy&sig=v6IbHDVPBnTyC2N1VaALD4w6Ss4&hl=fi&sa=X&ei=b2NzU42QLqmOyQPGooHoBQ&ved=0CCsQ6AEwAA#v=onepage&q=danish%20immigration%20policy%20change%20on%201990ies&f=false

Kuten luvuista näkee, somalien hakeutuminen tanskaan romahti sen jälkeen kun heiltä odotettiin jotain. Valitettavasti vyöry siirtyi Ruotsiin, Suomeen ja Norjaan.

Miksi meillä ei ole samanlaisia käytäntöjä kotiuttamiseen kuin tanskalaisilla? Tanskassa pitää tehdä töitä oleskeluluvan eteen. Meillä ei. Eikö meillä ole jo riittävästi nähty miten tarjottu potkupallon pelaaminen, harrastuspiirit ja muut erivapaudet eivät johda yhtään mihinkään.
"Syö paskaa ja kuole pois!!" - PEN sananvapauspalkinnolla palkittu Abdirahim Hussein suomalaisnaiselle. 5.11.2015
"Hussein teki riko­sil­moi­tuksen vihapuheesta" Hussein on jakanut sosiaalisessa mediassa useita esimerkkejä siitä, miten häntä on nimitelty ja uhkailtu eri viesteissä: 18.8.2015

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #15 : 15.05.2014, 11:54:22 »
"Vuonna 1999 Tanskassa tuli voimaan uusi maahanmuuttolaki. Laki velvoitti kunnat määräämään yli 18 vuotiaat maahanmuuttajat erilliseen maahanmuuttokoulutusohjelmaan. Ohjelma kesti jopa kolme vuotta maahanmuuttajaa kohden. Ohjelmassa opetettiin tulijoille tanskan kieli ja miten tanskalainen yhteiskunta toimii. Ohjelma koostui jop 37 viikkotunnin opetuksesta. Maahanmuuttaja ei saanut vaihtaa paikkakuntaa koulutuksen aikana. Ohjelman jälkeen maahanmuuttajalle sallittiin muuttaminen toiselle paikkakunnalle, mutta ainoastaan 25% maahanmuuttajista teki sen"

Kuten luvuista näkee, somalien hakeutuminen tanskaan romahti sen jälkeen kun heiltä odotettiin jotain. Valitettavasti vyöry siirtyi Ruotsiin, Suomeen ja Norjaan.

Kiitos linkistä, pitää tutkailla tarkemmin tuota kirjaa.

Kirja on siis nimeltään Scandinavia's Population Groups Originating from Developing Countries: Change and Integration
http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-561
ja suora linkki kirjan pdf-versioon:
http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-561/at_download/publicationfile

Mutta voisiko pelkästään tuo kurssittaminen todellakin selittää noin rajun eron somalien määrissä juuri Tanskan suhteen?

Esimerkiksi vuonna 2008 Ruotsi, Suomi ja Norja yhteensä 5835 somalia, Tanska 10 somalia. Minkähänlaista itseruoskintaa Tanskassa on mahdettu harrastaa asian suhteen, onhan tuo maalle melkoinen häpeä.



Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #16 : 15.05.2014, 20:34:31 »
Selailin alkuun tuota opusta, 246 sivua asiaa maahanmuutosta, ingegroitumisesta ym. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomi ei taida kuulua Skandinaviaan.

Tanskan osalta kyse ei taidakaan olla pelkästään vuoden 1999 lakimuutoksesta, siitä eteenpäin seuraavien kymmenen vuoden aikana on Tanskassa tehty paljon muitakin muutoksia:

Sivulta 44 löytyy tällainen listaus:

Lainaus
Box 1.1: Major legal amendments respecting immigration and integration, Denmark, 1999–2008

1999 Denmark’s first Integration Act introduces a three-year introduction programme for all newcomers including free Danish language training and job training for the unemployed. Under this Act, municipalities assume responsibility for integration.

2002 Residency requirements for Permanent Residence increase (from more than three to more than seven years); stricter attachment requirements are introduced for family reunification; introduction programme and Danish test (level 2) are now required for permanent residence; and applicants must be free of public debt.

2002 Applicants now should be able to speak and write Danish to obtain citizenship.

2002 Introduction of a job card scheme to facilitate the entry of foreign workers in sectors with shortages (e.g., engineers, IT, etc.).

2002 Introduction of a 24-year age threshold (for both spouses) for family reunification to ensure the education of youth and to fight forced marriages.

2002 The right to reunify with parents over the age of 60 is removed; Danish spouses are now required to obtain a 50,000 DKK bank guarantee/collateral to reunify with spouses.

2002 All unemployed individuals who have not resided in Denmark for seven of the past eight years will now receive reduced financial assistance (e.g., introduction/starting allowance)

2002 De facto refugee status is limited.

2003 Amendments to the Integration Act are introduced in order to reduce wait times for settlement in municipalities and provide high skilled migrants with a fast track option.

2003 Well-integrated foreigners now have the potential to obtain permanent residence faster.

2003 Change in the attachment requirements for family reunification: exemption for persons who have lived in Denmark with Danish citizenship for at least 28 years.

2004 Stricter rules for families wishing to reunify with children under the age of 15.

2004 Introduction of a results grant for municipalities if immigrants obtain employment or enrol in education during their introductory period.

2006 Applicants for family reunification and their spouses must sign a declaration of integration whereby they commit to participating in language courses and integration. Spouses in Denmark must declare their support.

2006 Stricter Danish language requirements are introduced (Danish test level 3).

2007 An immigration exam is introduced: people arriving through family reunification must pass this test on language and Danish society.

2007 It is now mandatory to pass an integration exam and Danish language test (test level 2) to obtain permanent residency.

2008 Higher language and subsistence requirements required for permanent residency.

2008 Expansion of a job card scheme: work permits are now granted to persons with job offers which promise an expected salary of over 375,000 DKK, regardless of the sector.

Somalien määriin nuo muutokset ainakin näyttivät kovasti vaikuttaneen, tosin 2012 ja varsinkin 2013 Tanskaan tulleiden somaliturvapaikanhakijoiden määrä kasvoi taas paljon, ehkä tällekin joku selitys löytyy.

Pitää joskus kun aikaa löytyy kaivella kokonaisturvapaikanhakijamäärät Pohjoismaissa, ettei voi sanoa, että somalit ovat poikkeus tilastoissa Tanskan kohdalla.

törö

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 231
  • Liked: 7128
  • Omaa viivakoodia odotellessa.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #17 : 15.05.2014, 20:49:24 »
Aihealueena somalien maastalähtö kuuluu ns scifi-sarjaan.

On se Somaliakin maa ja sieltähän niitä lähtee.
https://pohjolangalapagos.wordpress.com/

Jos olisi pakko valita isänmaaksi joko Suomi tai kiljuämpäri, kumman valitsisit?

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #18 : 15.05.2014, 22:24:03 »
Aihealueena somalien maastalähtö kuuluu ns scifi-sarjaan.

On se Somaliakin maa ja sieltähän niitä lähtee.

Itse asiassa se ei taida ihan scifi-juttua olla, jos oikein kirjan taulukkoa tulkitsen. Sivulta 53 löytyy siis tällainen taulukko (pahoittelen sotkuista ulkoasua, en jaksanut alkaa vääntämään sitä taulukoksi, on selkeämpi itse kirjassa:

Lainaus
Table 2.1: Percentage growth and size of the population, immigrant and descendant groups, by country of origin, 1998–2008
Percentage growth       Stock of population
   Immigrants    Descendants    Total    1998    2008
Iran    8.5%       71.7%       17.2%    12,712    14,896
Iraq    97.2%       289.5%       126.8%    12,751    28,917
Pakistan    11.7%       24.4%       17.2%    16,969    19,880
Somalia    -4.1%       125.3%       23.3%    13,535    16,689
Turkey    12.9%       40.3%       23.8%    46,994    58,191
Vietnam    9.9%       84.4%       27.9%    10,652    13,626
Danish origin             0.7%    4,950,153    4,985,415
Total population             3.7%    5,313,577    5,511,451

http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-561/at_download/publicationfile

Eikös tuo tarkoita sitä, että ajanjaksolla 1998-2008 maahan muuttaneiden somalien kokonaismäärä laski 4,1 % eli heitä muutti Tanskasta pois. Monessakohan muussa Euroopan maassa näin on päässyt käymään, maa ei ole pystynyt pitämään kiinni saamistaan voimavaroista?

Tosin heidän voimakas syntyvyytensä sitten tasoitti muuttotappion:
Lainaus
The table also reveals that the increase of Iraqis is a result of a large increase in descendants, which more than tripled during the period. To a lesser extent, this is also the case of the Somalis where the number of immigrants declined. In truth, all six groups experienced a larger increase
in descendants than immigrants over the ten-year period.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 878
  • Liked: 38405
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #19 : 15.05.2014, 23:59:21 »
Somalien määriin nuo muutokset ainakin näyttivät kovasti vaikuttaneen, tosin 2012 ja varsinkin 2013 Tanskaan tulleiden somaliturvapaikanhakijoiden määrä kasvoi taas paljon, ehkä tällekin joku selitys löytyy.

Pitää joskus kun aikaa löytyy kaivella kokonaisturvapaikanhakijamäärät Pohjoismaissa, ettei voi sanoa, että somalit ovat poikkeus tilastoissa Tanskan kohdalla.

Somalit eivät ole poikkeus, mutta heidän määränsä on lisääntynyt aivan erityisen paljon. Tanskan parlamenttivaaleissa syksyllä 2011 valta vaihtui, eikä sikäläisellä maahanmuuttokriittisellä Tanskan kansanpuolueella ole enää vaikutusvaltaa hallituksen maahanmuuttopolitiikan suhteen, kuten oli ollut koko 2000-luvun. Maahanmuutto ei noussut vuoden 2011 vaalien teemaksi, koska demarit lupasivat olla koskematta maahanmuuttopolitiikkaan. Todellisuus on ollut vaalien jälkeen toista, ja sitä heijastelee myös turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu. Demarien kusetuksen jälkeen Tanskan kansanpuolue on noussut mielipidekyselyissä jo Tanskan suurimmaksi puolueeksi sekä Sosialidemokraattien että Vänstren ohi.

Lainaus
Tanskan vasemmisto voitti parlamenttivaalit, kun se omaksui oikeiston ja populistien maahanmuuttokriittisyyden.

Vasemmisto sai niukan voiton Tanskan kansankäräjävaaleissa, ja uudeksi pääministeriksi valittiin sosiaalidemokraattien johtaja Helle Thorning-Schmidt. Demareiden häviämissä kolmissa edellisissä kansankäräjävaaleissa päähuomion oli vienyt maahanmuuttopolitiikka. Vasemmiston voittoon tarvittiin uusi strategia.

[...]

Demarit ja sosialistit lupasivat hyvissä ajoin ennen vaaleja, että kireälle vedettyä maahanmuuttopolitiikkaa ei höllennetä. Taktiikka toimi. Tällä kertaa vaalien pääkysymyksiksi nousivat talous ja koulutus.

Äänestäjät hyväksyivät ratkaisun. ”Sosialisteista hypätään helposti Tanskan kansanpuolueen kannattajaksi. Vasemmiston täytyi nyt metsästää äänestäjiä. Kun vaalit on käyty, sitten asiasta keskustellaan uudestaan”, vasemmistolle äänen antanut kolmikymppinen Kathrine Skov selitti kööpenhaminalaisella äänestyspaikalla.
Suomen Kuvalehti: Tanskan vaalit: Vasemmisto nieli populistien politiikan 24.9.2014
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 878
  • Liked: 38405
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #20 : 27.05.2014, 13:59:21 »
Lainaus
Arno Tanner: Push and Pull in Migration – a Systems
Approach Revisited in a Contemporary Context


This article provides an overview on the contemporary literature on the push
and pull factors of international migration, particularly on that from countries
in transition to advanced welfare states. The article stresses the importance
of the economic factor in the country of destination. This suggests that
pull factors are often more significant than push factors, in contemporary
international migration.

Keywords: emigration, immigration, international migration, migration, mi-
gration theory, push and pull.
Siirtolaisuus-Migration 1/2014 (s. 38-43)

Lainaus
Conclusion: Pull more important than push,
especially existing diasporas and the welfare state


From the above we can estimate migration, at least
semipermanent mobility of persons to particularly
occurs from a transitional country to an advanced
one. Significantly higher GDP, better labor market
opportunities, a functioning social welfare sys-
tem, political or economic climate, but also social
networks abroad are important push and pull fac-
tors.

One of the most important factors for migration
is the economic motive. Health and medicine sys-
tems are in current academic discourse not conside-
red as the most important motive, but if we consider
it comprehensively, as non-ambulant added value
(such as protetics, or better equipment) increasing
life quality, this can also be considered as another
factor with an economic dimension.

Push and pull factors are not automatically
equally important in the final decision to migrate
from a country in transition: Immigrants may be
primarily attracted by better income opportunities
abroad and much less by income at home and by
employment rates both at home and abroad. High
public services are found to discourage migration
from advanced countries BUT exert a pull on mi-
gration from developing countries, confirming the
welfare magnet hypothesis.

An advanced, rich country with a high-quality
welfare system possesses hence a significant pull
character from transitional countries. Still, the
question remains, whether it is possible to disen-
tangle the expected income effect from the ben-
efits of social rights empirically? Both seem to be
highly correlated in practice. Yet if true the US
should be less attractive than Sweden.

Other important factors, ranging from the avail-
ability of social services and housing, to personal
safety, and other indicators of the quality of life and
human development, are also part of the decision
to migrate.

Finally, existing networks, or diasporas, are of
great importance: Popular dynamic factor is given
by network effects, which suggests that having
friends and family from the same origin living in the
host country lowers the monetary and psychologi-
cal costs of migrating and thus increases migration
to that country.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 656
  • Liked: 2971
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Vs: Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät (gradu)
« Vastaus #21 : 27.05.2014, 14:15:50 »
Lainaus
Conclusion: Pull more important than push, especially existing diasporas and the welfare state

High public services are found to discourage migration from advanced countries BUT exert a pull on migration from developing countries, confirming the welfare magnet hypothesis.

An advanced, rich country with a high-quality welfare system possesses hence a significant pull character from transitional countries.

Ymmärränkö minä nyt tuota tekstiä ihan oikein: Tanner siis kirjoittaa, että Eurooppaan tullaan paremman elintason toivossa ja että korkealaatuinen hyvinvointijärjestelmä (sosiaalituet ym.) on merkittävä köyhistä maista väkeä vetävä tekijä.

Eikös tuo ole aika nuivaa tekstiä, samaa juttua mitä täälläkin on jauhettu jo pitkään. Ensisijainen tavoite "siirtolaisilla" on elintason kohottaminen, turvapaikkaa haetaan, kun kerran sellaista voi hakea, mutta perusteet turvapaikan hakemiselle ovat aika olemattomat.

Ja koko kirjoituksen johtopäätös: vetävät tekijät (=parempi elintaso Euroopassa) ovat tärkeämpiä kuin työntävät tekijät (=ne tekijät kotimaassa, joiden perusteella voisi hakea turvapaikkaa).