HOMMAN KIRJASTO > Suositeltavaa luettavaa
Opinnäytetöitä
Kemolitor:
Maahanmuutosta ja siihen liittyvistä asioista on tehty paljon yliopistollisia opinnäytetöitä. Vaikka pro gradu -työt eivät varsinaista tutkimusta vielä olekaan, löytyy niistä monesta paljon kiinnostavia asioita.
Työstin listan foorumilla käsitellyistä pro gradu -töistä, jotta niiden lukemisesta kiinnostuneet löytäisivät ne helpommin. Työt ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta alkaen gradun ilmestymisajankohdan mukaan:
Mika Salo: Suomi suomalaisille. Argumentit maahanmuuttoa vastaan Suomessa vuosina 1990-2003
Turun yliopisto
Poliittisen historian laitos
Syksy 2004
Anna-Maria Pekkinen: Mustavalkoisia puheenvuoroja - rasismi internetin keskustelupalstoilla
Tampereen yliopisto
Tiedotusopin laitos
Toukokuu 2005
Anita Kemppainen: Rasismikäsitteen käyttö maahanmuutto- ja monikulttuurisuusargumentaatiossa
Lapin Yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiologia
Syksy 2006
Heli Ukkonen: Rasismi ja Toiseuden ongelma - Maahanmuuttaja-aiheisen internetkeskustelun antropologista tarkastelua
Jyväskylän Yliopisto
Historian ja etnologian laitos
Tammikuu 2008
Leena Vänni: Yhteisöllisyyden ilmeneminen verkkokeskustelussa. Tarkastelussa yhteiskuntakriittisen keskustelufoorumin sanasto
Vaasan yliopisto
Humanistinen tiedekunta
Viestintätieteiden laitos
2009
Katri Seppänen: Mitä sä luulet olevas? Suomessa asuvien ja yhteiskunnallisesti aktiivisten somalinaisten kamppailu identiteeteistään
Jyväskylän yliopisto
Valtio-oppi
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
Kevät 2010
Anne Haataja: Suomalaiset muslimisiskot – kokemuksia ”kulttuurien välissä”
Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Sosiaalitutkimuksen laitos
Sosiaaliantropologia
Toukokuu 2010
Hannu Huovinen: Suomen maahanmuutto -teema maantiedon oppikirjoissa
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta
Historia- ja maantieteiden laitos
Marraskuu 2010
Sini Väisänen: Nuivien Suomi. Maahanmuuttokriitikoiden käsityksiä maahanmuutosta ja
suomalaisuudesta
Turun yliopisto
Sosiologia
Toukokuu 2011
Olli Nuutila: Somalitaustaisten maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot ja naapuruussuhteiden merkitys – Tutkimuskohteena Helsingin Meri-Rastila
Helsingin yliopisto
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Maantieteen osasto
Aluetiede
Kaupunkimaantiede
2012
Tuula Siru Anneli Carroll: Puhetta maahan muutosta - Sosiaalityön näkökulma maahanmuuttokeskusteluun 2010-luvun Suomessa
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalityö
Huhtikuu 2012
Marjo Somari: Somalien representointi Helsingin Sanomien uutisoinnissa - 1900-luvun somalishokista 2010-luvun integraatioon
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Viestintä
Toukokuu 2012
Suvi Sipilä: Islam, identiteetti ja naiseuden tuottaminen suomalaisten musliminaisten blogeissa
Tampereen yliopisto
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sosiologia
Toukokuu 2012
Johanna Konttori: Vihreän fasismin vastustaja. Fadela Amaran tekstit hallinnan analytiikan näkökulmasta
Jyväskylän yliopisto
Sosiologia
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
Kevät 2012
Minna Ala-Orvola: Ei anneta tätä meidän Suomea pois palasinakaan! Suomalaisuuden ja kulttuurisen nationalismin diskurssit vuoden 2011 eduskuntavaalien maahanmuuttopoliittisissa keskusteluissa
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
Valtio-oppi
Kesäkuu 2012
Anna-Maria Nykänen: Hyöty vai haitta, uhka vai uhri? Argumentit maahanmuuton puolesta ja vastaan Suomessa vuosina 2003–2011
Turun yliopisto
Politiikan tutkimuksen laitos
Poliittisen historian oppiaine
Kesäkuu 2012
Laura Kumpuniemi: ”Kyllä mä oon tervetullut täällä Lieksassa”. Maahanmuuttajanuorten kokemuksia vastaanottavuudesta suomalaisessa maaseutukaupungissa
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Yhteiskuntapolitiikka
Syyskuu 2012
Manjuma Shilpi:The State of Muslim Girls in Physical Activities and Sport and Significance of Parenting in Islamic Perspective (The case of Central and Southern Finland)
University of Jyväskylä
Department of Sport Sciences
Social Sciences and Sport
Autumn 2012
Julia Agafonova: Maahanmuuttajat suomalaisessa koulussa. Ongelmia ja sopeutumiseen liittyviä vaikeuksia
Tampereen yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta
Opettajankoulutuslaitos, Tampere
Joulukuu 2012
Minna Lähteenmäki: Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta
Väitöskirja
Helsingin yliopisto
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Käyttäytymistieteiden laitos
Käyttäytymistieteet
Helmikuu 2013
Emmi Kauhanen: Yhdistämällä erotetut - Keskustelu perheenyhdistämisestä Helsingin
Sanomissa vuosina 2009-2011
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntapolitiikka
Huhtikuu 2013
Hanna Koskelin: ”Vaikka mä oon tulkki, niin mä oon ihminen” - Somalinaistulkkien näkemyksiä asioimistulkin työstä
Jyväskylän yliopisto
Historian ja etnologian laitos
Etnologia
Huhtikuu 2013
Matleena Kantola: Oikeus vihapuheeseen? Sananvapauskysymykset maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevassa verkkokeskustelussa
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden laitos
Viestinnän oppiaine
Toukokuu 2013
Kaisa Immonen: "Kaikki puhuvat Euroopasta aivan kuin se olisi taivas." Eurooppaa koskevien mielikuvien ja odotusten rooli paperitonta siirtolaisuutta synnyttävänä ja ylläpitävänä tekijänä
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma
Kansainvälinen politiikka
Toukokuu 2013
Joona Räsänen: Kutsumattomia vieraita : humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde
Oulun yliopisto
Maantieteen laitos
Toukokuu 2013
Lotta Kokkonen: Kirjoittajaan ja lukijaan viittaaminen Jussi Halla-ahon Scripta-blogin maahanmuuttokeskeisissä verkkokolumneissa
Jyväskylän yliopisto
Kielten laitos
Suomen kieli
Toukokuu 2013
Natalia Salonen: Kehitysapu ja toiseus. Diskurssianalyyttinen tutkimus keskustelupalstojen kehitysapukeskustelusta
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntapolitiikka
Toukokuu 2013
Päivi Holland: ”..Ilman oleskelulupaa se ei onnistu oikeasti.” Tutkimus nuorten turvapaikanhakijoiden kokemuksista hyvän elämän mahdollisuuksiin Suomessa
Lapin yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiaalityö
Kevät 2013
Anna Rundgren: Kahden maan välissä. Suomensomalialaisten transnationaalisesti jakautunut huolenpito ja rahalähetykset
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiologia
Lokakuu 2013
Matleena Seppälä: Maahanmuuttajakattojärjestöt yhteiskunnallisina vaikuttajina. Järjestöjen kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan
Jyväskylän yliopisto
Valtio-oppi
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Syksy 2013
Elina Niemi: Maahanmuuttokriittisesti identifioituneet moraalisen paniikin kohteena - etnografinen tapaustutkimus eräästä Facebook-ryhmästä
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden laitos
Sosiaalipsykologia
Marraskuu 2013
Eelis Nguyen: Suomi - selviätkö suvaitsevaisuuden sävyistä? Tutkielma suomalaisten poliitikkojen suvaitsevaisuutta ja yhteiskuntaa koskevista arkiteorioista
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Yleinen valtio-oppi (politiikan tutkimuksen linja)
Tammikuu 2014
Aulikki Lehtinen: Islamilainen feminismi muslimiyhteisössä - suomalaisten ja ruotsalaisten muslimifeministien näkemyksiä
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Yleinen valtio-oppi
Maailmanpolitiikan linja
Maaliskuu 2014
Mirkka Helkkula: Eriarvoinen siivoustyö osana elämänkulkua. Korkeasti koulutetut afrikkalaiset Suomen työelämässä
Tampereen yliopisto
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sosiaaliantropologia
Huhtikuu 2014
Riku Hirn: Islam, tytöt ja koululiikunta - somalimiesten ajatuksia ja näkemyksiä ala-kouluikäisten tyttöjen koululiikunnasta
Jyväskylän yliopisto
Liikuntakasvatuksen laitos
Liikuntapedagogiikka
Kevät 2014
Miila Lukkarinen: Pohjoisen populistipuolueet – tarkastelussa Perussuomalaisten ja Dansk Folkepartin äänestäjien asenteet
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma / Valtio-opin opintosuunta
27.5.2014
Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät
Helsingin yliopisto
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Maantieteen osasto
Aluetiede
Kehitysmaantiede
2014
Hanna-Kaisa Grönholm: Sananvapauskeskustelu verkossa - miten ihmiset määrittelevät sananvapautta verkkokeskustelussa
Tampereen yliopisto
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Tiedotusoppi
Joulukuu 2014
[/quote]
Saippuakupla:
Lauren, Sonja: ”Olen oikein kiitollinen maahanmuuttaja” : Maahanmuuttajanaiset ja suomalaiset sosiaalipalvelut
Laurea-ammattikorkeakoulu
Laurea Tikkurila
Toukokuu 2014
Roope:
--- Lainaus ---Title: Pakko suvaita: Eurooppa harmaantuu, työmarkkinat kansainvälistyvät
Author: Paukku, Tuulikki
Contributor: University of Helsinki, Department of Economic and Political Studies: Political Science: World Politics
Thesis level: Master's thesis
URI: http://hdl.handle.net/10138/17136
Date: 2010-06-21
Abstract: Tässä yleisen valtio-opin pro gradu –työssä erittelen asennoitumista maahanmuuttajiin. Lähden liikkeelle Euroopan unionin rakenteilla olevasta maahanmuuttopolitiikasta. Käytän lähteinä prosessin aikana tuotettuja asiakirjoja, kuten Tampereen huippukokouksen päätösasiakirjaa ja Haagin ohjelmaa. Tekstianalyysiin pohjalta väitän, että huolimatta julkilausutusta pyrkimyksestä vapauden, oikeuden ja turvallisuuden vahvistamiseen, keskeiseksi diskurssiksi nousee kautta linjan turvallisuus. Vapaus ja oikeus ovat sille alisteisia. Mutta vaikka turvallisuusdiskurssi onkin vahvoilla EU:n maahanmuuttopolitiikassa, maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen.
Globaalilla tasolla uusliberalistisen markkinatalouden siivittämä globalisaatiokehitys on johtanut elintasoerojen kärjistymiseen, mikä voimistaa muuttopaineita, sillä ne ovat kiinteässä yhteydessä globaalin talouden ja kansainvälisen politiikan yleiseen kehitykseen. Koska liikkuvuutta eivät edistä niinkään vauraampien maiden houkuttelevuus kuin paineet lähtömaassa, on muuttovirtojen säänteleminen vaikeaa. Euroopan unionin alueelle ei kuitenkaan haluta mitä tahansa maahanmuuttajia. Maahanmuuttopolitiikka onkin jakautumassa mielenkiintoisella tavalla kahtia: hallitun maahanmuuton nimissä pyritään valta-osa Euroopan unionin alueelle haluavista pitämään poissa, ja samalla käydään keskinäistä kilpailua maahan kipeästi tarvittavista ulkomaalaisista osaajista. Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista.
Globaalin ja alueellisen tason jälkeen siirryn tarkastelemaan ilmiötä kansallisella tasolla. Suomessa väestörakenteen muutoksen pelätään, suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, tulevan rajumpana kuin muualla Euroopassa. Siksi Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen. Hankkeen kannatus ei kuitenkaan ole kovin laajamittaista, mikä käy ilmi nettikeskustelusta, joka käytiin Helsingin Sanomien verkkosivuilla helmikuun 2010 Kuukausiliitteen ilmestymisen jälkeen. Lehdessä oli haastateltu maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia. Sovellan runsaasta kolmesta sadasta mielenilmauksesta koostuvaan aineistoon luokitusta, jota Elisa Rustenbach on käyttänyt omassa laajemmassa ja tilastoaineistoon pohjaavassa tutkimuksessaan.
Tutkimukseni perusteella ulkomaalaisvastaisia asenteita ruokkivat ennen kaikkea voimakkaat kulttuurierot tulokkaiden ja valtaväestön välillä. Kiinnostava on myös havainto, että rajallisia resursseja jaettaessa konfliktiherkkää aluetta on nimenomaan hyvinvointivaltion kautta tuotettujen etuuksien ja palvelujen jako. Työperäiseen maahanmuuttoon ei joko uskottu tai se ei herättänyt nimimerkeissä voimakkaita tunteita. Erikoislaatuista sen sijaan – ottaen huomioon Suomen vaatimattomat maahanmuuttoluvut – oli monien nettikeskusteluun osallistuneiden voimakas huoli siitä, että mikäli maahanmuuttajien omaa kulttuuria tuetaan, maahanmuuton ja maahanmuuttajien lisääntyessä, suomalainen elämäntapa jää heikompana häviölle ja sulautuu vieraaseen.
--- Lainaus päättyy ---
--- Lainaus ---Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
--- Lainaus päättyy ---
ämpee:
Nykyään näyttää siltä, että joillakin on
a) Ylivertaiset ennustajanlahjat
b) Ennustukset ovat kautta linjan aina samat
c) Kriittisiä näkemyksiä ei tuoda julkisuuteen laisinkaan
Ylivertaista ennustamista edustaa tämä:
"maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen."
Siinä nimittäin tulevaisuuden lisäksi ennustetaan nykyisyyttä, eli ohitetaan se tosiasia, että €uroopassa on nykyään 40-miljoonaa työtöntä.
Ja tämä:
" Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista."
Koskaan ei kerrota, että kuka ja millä perusteella arvioi !
Suomessa ei esimerkiksi vielä tähän päivään mennessä ole ollut työvoimapulaa väestön ikääntymisen takia koskaan muualla kuin poliittisissa ja tämänkaltaisissa jutuissa.
Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä melkein kokonaisuudessaan.
Kun tilannetta tarkastellaan nykyisyyden perusteella, niin ei ole mitään järkeä haalia €urooppaan lisää työttömiä meidän entisten kanssa harmaantumaan.
€uroopan ulkopuolisessa maailmassa on enemmän ihmisiä kuin €uroopassa, eikä merkeistä päätellen tilanne tule kohta muuttumaan, eli miksi emme voi harmaantua rauhassa, ja vasta sitten kun siltä alkaa näyttämään, että tarvitaan lisää käsiä tekemään, niin vasta sitten otetaan niitä käsiä ?
Liian monimutkaista ajatteluako ??
No, kyllähän tämä jo täällä Hommassa tiedetään, kyse ei ole huoli tulevaisuudesta, vaan huolettomuus tulevaisuudesta ja halu saada maahanmuutolle lisää perusteita konstilla millä hyvänsä.
Tämä konsti on jo nähty monet kerrat, eli väsynyttä läppää taas.
Roope:
--- Lainaus ---Tekijä(t): Luotonen, Maija
Nimeke: Maahanmuuttajien toiseus suomalaisissa naistenlehdissä : aineistolähtöinen sisällönanalyysi Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikerroista 2012
Hyväksytty: 2014-05-30
Yksikkö: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Oppiaine: Tiedotusoppi
Sivumäärä: 116 s. + 4 liites.
Kieli: fi
URN: URN:NBN:fi:uta-201406131745
Asiasanat: journalismi; naistenlehdet; maahanmuuttajat; etnisyys; toiseus; vieraus
Tiivistelmä: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajien esittämistä kolmessa suuressa suomalaisessa naistenlehdessä: Annassa, Eevassa ja Me Naisissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, tuottavatko vai purkavatko suomalaiset naistenlehdet maahanmuuttajien toiseutta.
Tutkimusongelma ytimessä on kysymys kuulumisesta. Voiko maahanmuuttaja olla suomalainen? Otetaanko hänet journalismissa mukaan vai suljetaanko hänet kuulumisen ulkopuolelle?
Tutkimus on otteeltaan empiirinen. Laadullinen tutkimus on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona on käytetty Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikertoja 2012. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat toiseus, maahanmuuttaja ja naistenlehti. Työ sijoittuu maahanmuuttotutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja journalismintutkimuksen risteyskohtaan.
Maahanmuuttajien representoimista naistenlehtien sivuilla ei ole juuri tutkittu. Naistenlehtien käsittelytavat kuitenkin eroavat esimerkiksi uutisjournalismin tavoista esittää maahanmuuttajia.
Toiseutta tuotetaan ja puretaan hyvin hienovaraisin keinoin. Analyysin ja aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että naistenlehdissä sekä tuotetaan että puretaan maahanmuuttajien toiseutta. Maahanmuuttajat esitetään naistenlehdissä yksilöinä. He ovat esillä julkisuuden henkilöitä esittelevissä viihdepätkissä ja pitkissä henkilöhaastatteluissa. Huolella taustoitetut artikkelit purkavat maahanmuuttajien toiseutta. Kuitenkin kulttuurien vertailussa ja suomalaisuuspuheessa maahanmuuttajat näyttäytyvät vieraina, suomalaisen yhteiskunnan toisina. Naistenlehdet eivät myöskään käsittele kaikkia maahanmuuttajaryhmiä samalla tavalla.
Tutkimus keskittyy tekstianalyysiin. Näin esimerkiksi toimituskäytäntöjen ja naistenlehden konseptin vaikutukset jäävät pohtimatta. Tutkimusta maahanmuuttajien esittämisestä naistenlehtien sivuilla olisikin hyvä laajentaa. Myös maahanmuuttajien itsensä tekemät tulkinnat naistenlehtien teksteistä voivat tarjota uusia näkökulmia aiheeseen.
--- Lainaus päättyy ---
pdf
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta