Halla-aho lainasi Kirkko ja Kaupunki -lehden toimitussihteeri Eira Serkkolan pääkirjoitusta:
"...Afrikasta ja Aasiasta saapuu venelasteittain laittomia siirtolaisia Etelä-Eurooppaan. Tuhannet tulijat, pääasiassa nuoret miehet, hakevat parempaa elämää. [...] Maailman rikkaiden ja köyhien välinen elintasokuilu on räikeä. Jos oman maan köyhyys on liian syvää eikä työtä ole, yritteliäät lähtevät etsimään toimeentuloa muualta. Televisio ja internet näyttävät yhä syrjäisempien seutujen asukkaille, miten muualla eletään." [Lihavointi meidän.]
(Halla-ahon kirjoituksen päiväys on 18.8.2007)
Tuo on harhaanjohtavaa, vaikka se pitää osittain paikkansa.
Parempi vastaavuus löytyy täältä:
Wikipedia/Klondiken kultaryntäys
Klondiken kultaryntäys oli vuosina 1896–1898 tapahtunut kullankaivuusta kiinnostuneiden joukkovaellus Kanadan Yukonin erämaan Klondiken alueelle. Enimmillään 100 000 erilaista seikkailijaa ja onnenonkijaa yritti maitse ja meritse Klondikeen. Näistä noin 30 000–40 000 jäi Klondikeen joksikin aikaa. Moni rikastui, mutta vielä useampi jäi omillensa. Yukonin erämaan ankarat olosuhteet veivät hengen usealta. Mutta jotkut menehtyivät jo matkalla.
Moni hyötyi kullankaivajista:
Oli juottoloita (saluunat) ja ilotaloja sekä pelihuoneita ja tanssihalleja. Myös elokuvateattereita oli. Tarvikkeitten kuljetus erämaahan ja erämaassa (esim. ruoka) maksoi. Koska erämaahan oli vaikea saada työvoimaa, niin palkkataso nousi korkeaksi (esim. Circle Cityn palkkataso oli viisinkertainen verrattuna Pohjois - Amerikan tavanomaiseen palkkatasoon). Moni hankki suuria tuloja pyörittämällä muuta kuin kullankaivuutoimintaa saaden tulonsa kullankaivajilta. - Ihmisten oli kannettava mukanaan noin tonnin verran elintarvikkeita, jotta he saisivat luvan tulla ylittää rajan ja astua Kanadan maaperälle. Kuitenkin lopulta tuli nälkä ruokapulan takia.
Paikalla oli myös runsaasti rikollisia. He lahjoivat paikallisen poliisin. Erilaisia huijaustapoja käytettiin. Perustettiin lennätintoimisto, joka antoi ihmisille kuitteja, joilla muka sai kaukaisen suurkaupungin pankista rahaa lennätintoimistolle luovutetun kullan verran. Lennätintoimisto lähetti myös sähkösanomia, jotka eivät koskaan tulleet perille, mutta niistä otettiin maksu. Mutta lennätintoimistosta ei ollut lennätinyhteyksiä muualle. Valtauksia ostettiin ja myytiin - myös olemattomia tai arvottomia valtauksia. Valtausten rekisteröijävirkailijat huijasivat niitä rekisteröijiä, joilla ei ollut varaa maksaa ylihintaa valtaamastaan maatilkusta, väittämällä jonkun toisen vallanneen maatilkun ensin ja tapahtuneen kirjanpitovirheen. Kullankaivajat välttelivät visusti toisten rännejä, mutta toisin oli muun muassa kiertelevien rosvojen ja joidenkin ansapyytäjien laita. Oli yleisesti hyväksyttyä ampua se, joka koetti viedä toisen rännistä kultaa. Varkaat toimivat muuallakin kuin kultarännialalla.
Lopputulos:
Dawsoniin asti saapui n. 40 000. Heistä rikastui n. 4 000 eli n. 10 %.
Nykyajan kulta on bkt/asukas -erot maitten välillä tai pikemminkin hintatasoerot eri maitten välillä.
Wikipedia/Luettelo valtioista asukaskohtaisen bruttokansantuotteen (reaalimuutoksen) mukaan
Käytän IMF:n bkt/asukas -tilastoa vuodelle 2012. Rahayksikkönä on dollari.
(Valuuttakurssit täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_short_fi.aspx)
Vuonna 2012 eurolla sai 1,2848 $.
Oletetaan, että kulujen jälkeen (ruoka, vaatteet, asuminen yms.) palkasta jää säästöön 10 % bkt/asukas.
Suomessa vuonna 2012 se olisi ollut 4563.5 $ eli 3551,9 €. 10 vuodessa siitä kertyisi 35 519 € ilman inflaatiotappioita, korkotuloja ja sijoitustuottoja tai sijoitustappioita. - Tuolla rahamäärällä saisi asunnon ehkä pikkukaupungista, jossa on voimakas muuttotappio ison tehtaan sulkemisen jälkeen.
Mutta nyt hyödynnetään bkt/asukas -eroja eri maitten välillä. Eli köyhän maan asukas muuttaa töihin rikkaaseen maahan:
Esimerkki ääripäästä eli malawilainen muuttaa töihin Norjaan.
Malawin bkt/asukas on 251 $ ja Norjan 99170 $. Siis Norjan bkt/asukas = 395,1 x Malawin bkt/asukas.
Esimerkissä malawilainen saa vuodessa säästöön 10 % Norjan bkt/asukas. Sen ostovoimaa Malawissa kuvastaa, jos suomalainen saisi vuodessa 395,1 x 10 % Suomen bkt/asukas = 395,1 x 3551,9 € = 1 403 355,69 €. - Noin 1.4 miljoonalla eurolla saisi Suomessa ison asunnon kalleimmilta asuinalueilta.
Nykyajan kultalöydön tekijä on esim. malawilainen työskentelemässä Norjassa, kun hän saa palkasta säästöön vuosittain esim. 10 % Norjan bkt/asukas.
Mutta usea köyhästä maasta kotoisin oleva "nykyajan kullankaivaja", joka työskentelee rikkaassa maassa, ei menestykään:
Palkka meneekin elinkuluihin. Peli- tai viinahimo vie rahat. Rahat kuluvat kalliiseen vuokraan. Uhkana on alipalkkaus, pitkät työpäivät ilman lisäkorvauksia jne. Orjatyö. Seksibisneksen tai elinkaupan uhri. Joutuu työskentelemään pimeästi, mutta sittenkään rahaa ei oikein jää säästöön.
Huonot työolot vievät terveyden. Usea kuolee matkalla rikkaisiin maihin.
Globaalisti toimvat yhtiöt siirtävät tuotantoa halvan kustannustason maihin, jolloin vähänkoulutetulle siirtolaiselle jää vain halpatyöntekijän asema rikkaassa maassa.
Moni saa toimentulon "nykyajan kullankaivajista" eli köyhistä maista rikkaisiin maihin muuttavista.
-----
Elintasokuilu ei realisoidu, ellei muuta rikkaasta maasta asumaan köyhään maahan.
- Myymällä vaatimattomankin asunnon rikkaasta maasta ja muuttamalla sen jälkeen köyhään maahan, onkin todella rikas, ehkä jopa upporikas.
- Mutta globaalisti myytävät tuotteet (tietokoneet, pölynimurit, autot jne.) ovat yhtä kalliita sekä rikkaassa että köyhässä maassa.
- Köyhällä maalla on usein puutteita sairaaloissa, tiestössä, tietoliikenteessä, energiatuotannossa jne.
Kuinka usea suomalainen olisi valmis 1.4 miljoonan euron vuositulon saadakseen:
- Kulkemaan romulaivalla Tunisiasta Sisiliaan?
- Kiipeämään aitojen yli, jotta pääsisi Marokosta Espanjan Melillaan?
- Pyrkimään salamatkustajaksi laivaan, joka kulkee Marokosta Espanjaan?
- Jne.
Tämä esimerkki oli vähän liioittelua, koska Norja kuuluu rikkaimpiin maihin ja Malawi köyhimpiin maihin.
