HOMMAN KESKUSTELU > Salonki

Andalusialaisen teehuoneen arkisempi versio

<< < (3/3)

duc:
Andalusialaiset "teehuoneet" pitivät valtaa Pyreneiden niemimaalla vuodesta 711 vuoteen 1492. Kristityt gootit eivät osanneet varautua muslimien hyökkäykseen, vaan käyräsapeli eteni viidessä vuodessa Pyreneiden vuoristoon. Eteneminen pysähtyi vasta vuonna 732 Poitier'n taistelussa kristittyjä frankkeja vastaan lähes tuhat kilometriä Pyreneiden pohjoispuolella. Muslimit vetäytyivät tappion jälkeen takaisin vuoriston eteläpuolelle. Seitsemänsataa vuotta kesti kristittyjen kuningaskuntien valloittaa Pyreneiden niemimaa takaisin ja vapauttaa kristityt dhimmit. Sen jälkeen vain juutalaiset olivat siellä toisen luokan väestöä. Inkvisitio pakotti muslimit kääntymään kristityiksi. Monet muslimit valehtelivat ja harjoittivat islamia salaa. Tätä on pidetty klassisena taqiyya-esimerkkinä.

Euroopan kristittyjen uskonnollista sotaisuutta lienee mahdoton ymmärtää ilman keskiajan islamin asettamaa uhkaa niin Gibraltarin salmen kuin Bosborin salmen kautta. Sen seurauksena myös kristinusko alkoi levitä miekan kärjessä. Sitä ennen lähetyskäskyn noudattaminen oli ollut rauhanomaisempaa. Taistelu oli enemmän teologista kuin sotilaallista. Neljä ensimmäistä ekumeenista kirkolliskokousta olivat pitkälti vakiinnuttaneet kristillisen opin 450-luvulle mennessä, ja moni areiolaisuuteen kääntynyt frankki ja gootti pakotettiin omaksumaan katolinen kristillisyys. Islam muodosti ennennäkemättömän uhan. Kristittyjen teologien oli hyvin vaikea löytää väkivaltaiselle uskonnolliselle alistamiselle perusteita Uudesta testamentista: lähinnä Jeesuksen vertaus kuninkaan pidoista (Mt 22:1-14 / Lk 14:15-24) on edes jollain tavalla käypänen:
--- Lainaus ---Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi; (käännös v. 1933 KR lihavointi minun)

--- Lainaus päättyy ---

Itsepuolustus muslimeja vastaan oli kuitenkin välttämätöntä, jos kristityt tahtoivat turvata oikeutensa määritellä itse uskonharjoituksensa. Muslimien uskonnollisesti perusteltu väkivalta sai aikaan vastaavan uskonnollisesti perustellun väkivallan myös kristityillä. Koska Jeesuksen ja apostolien opetukset ja esimerkki tarjosivat hyvin vähän aineistoa perusteluihin, turvauduttiin esikristillisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin sekä germaanisiin hyveisiin, mutta erityisesti Vanhaan testamenttiin. Koska kristityt katsoivat olevansa uusi Israelin kansa, voitiin Vanhan testamentin sotaisa jumala, Jahve Sebaot, nähdä kehottamassa kristittyjä puolustamaan itseään. Vetoaminen islamin uhkaan toimi hyvin, koska uskonto oli pappien käsissä, eikä kansa osannut lukea pyhiä tekstejä, joissa suhtautuminen väkivallan käyttöön oli ristiriitaista.

Sen sijaan islamin levittäminen väkivalloin fyysisesti heikompi alistaen (pieni jihad) on leimallinen ko. uskonnon periaate, joka on kirjoitettu klassisen fiqhin tärkeimpiin teoksiin kuten 'Umdat al-Salikiin:
--- Lainaus ---o9.8 The caliph (o2.5) makes war upon Jews, Christians, and Zoroastrians (N: provided he has first invited them to enter Islam in faith and practice, and if they will not, then invited them to enter the social order of Islam by paying the non-Muslim poll tax (jizya, def: o11.4) – which is the significance of their paying it, not the money itself – while remaining in their ancestral religions) (O: and the war continues) until they become Muslim or else pay the non-Muslim poll tax (O: in accordance with the word of Allah Most High,

“Fight those who do not believe in Allah and the Last Day and who forbid not what Allah and His Messanger have forbidden – who do not practice the religion of truth, being of those who have been given the Book – until they pay the poll tax out of hand and are humbled” (Koran 9:29),

o9.9 Caliph fights all other peoples until they become Muslim (O: because they are not a people with a Book, nor honored as such, and are not permitted to settle with paying the poll tax (jizya)) (n: though according to Hanafi school, peoples of all other religions, even idol worshippers, are permitted to live under the protection of the Islamic state if they either become Muslims or agree to pay the poll tax, the sole exception to which are apostates from Islam and idol worshippers who are Arab, neither of whom has any choice but becoming Muslim (al-Hidaya sharh Bidaya al-mubtadi’ (y21), 6.48-49)).

--- Lainaus päättyy ---

Reconquista eteni erittäin hitaasti. Kristilliset kuningaskunnat luoteis- ja kaakkoisosissa Pyreneiden niemimaata olivat pieniä ja hajanaisia. Keskiajan kristillinen Eurooppa soveltui yhteiskuntarakenteeltaan huonosti käymään tai vastustamaan uskonnollisella väkivallalla perusteltua sotaa. Feodaalilaitos ja sääty-yhteiskunta eivät helposti mahdollistaneet hallitsijan koota tehokasta armeijaa. Pelkillä upseereilla, eli aateliritareilla, on vaikea käydä sotaa lukumääräisesti runsaslukuisempaa vihollista vastaan. Vasta Cordoban kalifaatin hajottua vuonna 1010 pienemmiksi valtioiksi (taifat) "kristityt saattoivat hyökätä niiden kimppuun yksi kerrallaan". Ei liene liioiteltua väittää, että Länsi-Euroopan hidas sotilaallinen yhdistyminen kristinuskon nimessä tapahtui Reconquistan aikana. Sotaa muslimeita vastaan käytiin Pyreneiden niemimaalla löytöretkien aikaan saakka. Ristiretket Välimeren itäosiin alkoivat ja päättyivät Pyreneiden niemimaan ollessa yhä jakautunut muslimien ja kristittyjen kesken. Kristillisen ritarin ihanne, joka oli 1900-luvulle saakka länsimaisen armeijan upseerin esikuva, rohkea ja hurskas, vakiintui ritarikuntien perustamisen myötä 1020 alkaen.

Muslimit ovat kyllä herkkiä muistamaan kristittyjen ristiretket Lähi-itään, mutta niin kovin vaikeaa heidän on myöntää islamiin sisäänrakennettua uskonnollisen väkivallan ja yhteiskunnallisen alistamisen etiikkaa, joka näkyy kaikkialla muslimimaailmassa Muhammadista nykypäivään saakka. Muslimit ovat pyrkineet miekka kädessä jatkuvasti Eurooppaan niin Gibraltarin kuin Bosborin salmen kautta levittääkseen uskontonsa tämän maanosan ylle. Sitä perustellaan ihmisoikeuksilla itsepuolustuksella, vaikka islamin keskeiset auktoriteetit, Koraani, sunna ja klassinen fiqh, oikeuttavat ja käskevät niin puolustus- kuin hyökkäyssodan, jotta koko maailma "palaisi" islamiin. Toki myös kristityt pyrkivät koko maailman käännyttämiseen kristinuskoon, mutta suositellut keinot eroavat huomattavasti. 

Jeesus ja Mohammad näyttäytyvät niin kovin erilaisina, kun lähteitä lukee. Koska muslimit pitävät Jeesusta myös omana profeettanaan, heidän on usein mahdotonta hyväksyä Uuden testamentin monia kuvauksia väkivallattomasta Jeesuksesta. Väkivaltainen Jeesus on toki mahdollista kaivaa esiin, jos niin välttämättä tahdotaan, mutta Muhammadin luonteista väkivaltaista sotapäällikköä hänestä ei lähteitä lukemalla saa, vaikka kuinka muslimit väittäneet kristittyjen valehdelleen Jeesuksesta. Profeetan häpeällinen kuolema ristiinnaulittuna on monelle muslimille mahdoton ajatus. Siksi heidän mielestään Jeesus vain näytti kuolevan ristillä.

Euroopan re-reconquista lienee edessä. Keinot ja päämäärät vaihtelevat. Yksi tahtoo katolisen kristiuskon kanonisen oikeuden valloittavan taas Euroopan, toinen tahtoo uskonnottoman maallisen lain halliseman Euroopan. Rinnakkaisten tuomioistuimien de facto toiminta maallisen de jure tuomioistuinten rinnalla ajaa tämän maanosan tuhoon, olivat ne sitten minkä uskonnon tahansa ylläpitämiä. Kahden regimentin oppi olisi hyvä omaksua muidenkin kuin luterilaisten. Uskonto olkoon yksityisasia. Maallinen laki, oikeuskäytäntö ja perinteinen suomalainen tapakulttuuri määritelköön ainakin suomalaisten moraalin.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta