UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2014-11-01 Yle: Suomalaispojat kaikkein maahanmuuttajakielteisimpiä  (Luettu 33233 kertaa)

Micke90

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 19 629
  • Liked: 14689
Lainaus
Minna Tikka: Kansalaiskasvatus koulujen välineeksi ääriajattelua vastaan

Monikultturismi, jonka tavoitteena on Euroopan täyttäminen afrikkalaisilla ja lähi-itäläisillä ei ole ääriajattelua?  :facepalm:

valkobandiitti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 888
  • Liked: 334
Vielä on toivoa, poikas valveil on.
Ilmastonmuutos oli alkuperäiseltä nimeltään ilmaston lämpeneminen, tänäänkin on niin vitun lämmin.

Jaska Pankkaaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 106
  • Liked: 6468
  • Finlayson, Fazer ja nyt myös Firas
Lainaus
Minna Tikka: Kansalaiskasvatus koulujen välineeksi ääriajattelua vastaan

Monikultturismi, jonka tavoitteena on Euroopan täyttäminen afrikkalaisilla ja lähi-itäläisillä ei ole ääriajattelua?  :facepalm:

Tämä perspektiiviharha on levinnyt jopa Hommaan  :facepalm:
Velkarahalla ylläpidetyt älyvapaat maailmanparannushankkeet ja valtava julkinen sektori sekä III maailman ylijäämäväestön haittamaahantuoti eivät sitten ole juuri sitä äääriajattelua:o

Olli Immosen pikkukaljassa väsäämä, ja jopa PC sellainen, avautuminen taas olisi sitä, jopa monen Hommalaisen mielestä, koska bräiviik-parta ja kusarin kertoma oma maali  :facepalm:
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

ArtturiE

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 267
  • Liked: 5158
  • Vitutuspuhe päivässä pitää unelman loitolla
Itse kasvatan poikani ja tyttöni tunnistamaan haittamaahanmuuton erotuksena maahanmuutosta. Tärähtäneistö pyrkii koko ajan tarkoituksella sekoittamaan kaikki käsitteet yhdeksi monikultturistiseksi puuroksi. Pidän kansalaisoikeutenani valvoa mitä lapsilleni opetetaan koulussa ja oikaisen mielestäni väärät käsitykset. Jos tämä ei koulutusohjelmaan sovi tai on opettajan mielestä väärin niin teen edelleen oikeaksi katsomallani tavalla. Itse sain vasemmistolaista propagandaa 70-luvulla peruskoulussa ihan kurkkua myöten tarpeeksi. Estän koululaitokselta lapsieni aivopesun.
« Viimeksi muokattu: 12.08.2015, 09:16:35 kirjoittanut ArtturiE »
Peace. And that really has nothing to do with islam.
-Pat Condell
Jussi Halla-aho pääministeriksi 2019
Laura Huhtasaari presidentiksi 2024
Giorgia Meloni http://www.fratelli-italia.it
Matteo Salvini http://www.leganord.org

”keskiaasialainen”


Monokulttuuri FM
https://www.youtube.com/channel/UCXDMEjhhzvzqJQvXUPWVXfA

sharklaser

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 140
  • Liked: 105
En tiedä asiasta mitään enkä jaksa lukeakaan mutta tuli vain mieleen yksi kysymys. Mikä vaivaa suomalaistyttöjä?

Chew Bacca

  • Vieras
Ruskeat silmät ja röyhkeän jalkapalloilijan karvaiset jalat. Hormooneilla ne tytöt "ajattelee." Jotkut "ajattelevat" itsensä polttomurhatuiksi. Eikä lyyleillä ala vieläkään raksuttaa.

Micke90

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 19 629
  • Liked: 14689
Pidän kansalaisoikeutenani valvoa mitä lapsilleni opetetaan koulussa ja oikaisen mielestäni väärät käsitykset.

Jokaisella on oikeus ja jopa velvollisuus puuttua siihen roskaan, jota koulut syöttävät lapsille.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 702
  • Liked: 59966
Nyt olisi tarjolla uutta ICCS-dataa, mutta ei ainakaan vielä Sakari Suutarisen raflaavia väkivaltatulkintoja kyselyn vastauksista.

Lainaus
Mikä nykynuoriin on mennyt? Politiikka kiinnostaa aiempaa enemmän ja seinien töhriminen vähemmän, kertoo tuore tutkimus

Tietämys yhteiskunnallisista asioista on Suomen 14-vuotiailla maailman huippua. Suomalaisnuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin, etenkin poliisiin ja puolustusvoimiin on vahvaa. Vaaleissa aikoo aikuisena äänestää entistä useampi, mutta laittomien mielenilmauksien vetovoima on vähentynyt.

TUOREESSA kansainvälisessä vertailussa nuorten yhteiskunnallisesta tietämyksestä, asennoitumisesta ja osallistumisesta on pääosin hyviä uutisia suomalaisnuorista.

Peruskoulun 8.-luokkalaisten tiedot yhteiskunnasta ovat maailman huipputasoa, ja heidän kiinnostuksensa perinteiseen poliittiseen osallistumiseen, kuten äänestämiseen on hieman kasvanut.

Myös nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toimijoihin on lisääntynyt ja on edelleen vahvempaa kuin muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa.

VAHVIMMIN suomalaiset nuoret luottavat poliisiin ja puolustusvoimiin, heikoimmin poliittisiin puolueisiin ja sosiaaliseen mediaan. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on vuosien 2009 ja 2016 välillä vahvistunut.

[...]

VALMIUS osallistua laillisiin saati laittomiin lakkoihin oli suomalaisnuorilla nyt vähäisempää kuin seitsemän vuotta sitten. Suomalaispojat ovat olleet kaikissa tutkimuksissa hieman tyttöjä valmiimpia kansalaistottelemattomuuteen eli laittomiin mielenilmauksiin, joskin tytöt ovat muuten aktiivisempia osallistujia.

Laillisista keinoista kahdeksasluokkalaiset protestoivat mieluiten omilla kulutusvalinnoillaan. Jopa 60 prosenttia sanoi olevansa valmis tarkoituksella ostamaan tiettyjä tuotteita tukeakseen sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Nettikampanja kiinnosti noin kolmasosaa, mutta esimerkiksi yhteydenottoa kansanedustajaan piti vaihtoehtona alle viidennes.

Laittomista keinoista vajaa kymmenesosa nuorista olisi valmis spreijaamaan iskulauseita seiniin, tukkimaan liikenteen tai valtaamaan julkisen rakennuksen. Seinien töhrintä innosti seitsemän vuotta sitten useampia eli lähes neljäsosaa. ”Kovin radikaalia ei nuorisomme ole”, Mehtäläinen päättelee.

SUKUPUOLTEN tasa-arvoon suomalaisnuoret suhtautuvat tutkimusmaiden keskiarvoa myönteisemmin ja erilaisten etnisten ryhmien tasa-arvoon samoin kuin nuoret muissa maissa keskimäärin.

Tyttöjen asenteet tasa-arvoon ovat poikia myönteisemmät. Asennoitumisella sukupuolten ja etnisten ryhmien tasa-arvoon on yhteys myös oppilaiden yhteiskunnallisten tietojen tasoon: mitä korkeampi on tiedollinen taso, sitä myönteisempi on myös asenne.

Vuodesta 2009 vuoteen 2016 ovat asenteet tutkituissa maissa keskimäärin muuttuneet tasa-arvoisempaan suuntaan, niin myös Suomessa.

[...]

SUOMALAISNUORETKIN kokevat kuitenkin saaneensa tietoa EU:sta siinä missä muutkin, ja myös suhtautuminen unioniin, yhtenäistyvään Eurooppaan ja maahanmuuttoon on melko myönteistä. Suhtaumiseen ei näyttänyt vaikuttavan syksyn 2015 suuri pakolaisaaltokaan.

Mehtäläisen mukaan tutkimuksessa erottui pari vastaanottokeskusta lähellä olevaa koulua, joissa asennoituminen maahanmuuttajiin hieman poikkesi yleislinjasta.

Suomalaisista hieman keskimääräistä useampi oli sitä mieltä, että monta vuotta maassa asuneilla maahanmuuttajilla tulisi olla oikeus äänestää vaaleissa. Sen sijaan keskimääräistä harvempi suomalaisnuori oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien tulisi edelleen voida noudattaa omia tapojaan, eli ”maassa maan tavalla” -ajattelu on Suomessa hieman yleisempää kuin muissa maissa.

[...]

TUTKIMUKSEN teon jälkeen eli syksystä 2016 yhteiskuntaopin asema koulussa on kohentunut niin, että sitä opetetaan jo alakoulun puolella.

”On erinomaista, että uuden opetussuunnitelman myötä koulujen yhteiskuntaopin opetus alkaa aiempaa aiemmin. Lasten ja nuorten tulee saada koulusta hyvä ymmärrys yhteiskunnallisista kysymyksistä ja riittävät valmiudet toimia aktiivisina kansalaisina monimutkaistuvassa maailmassa”, Grahn-Laasonen sanoo, mutta toivoo myös, että koulu avautuisi nykyistä enemmän esimerkiksi järjestöille ja puolueille.

”Tietenkään se ei saa tarkoittaa yhden ideologian tuputtamista, vaan monipuolista ja moniarvoista keskustelua, kohtaamista ja kykyä ymmärtää myös ihmisiä, jotka ajattelevat asioista aivan eri tavalla”, Grahn-Laasonen sanoo.

Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Helsingin Sanomat 8.11.2017
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 791
  • Liked: 31678
  • Paetkoon ken voi
Lainaus
Sukupuolten tasa-arvoon suomalaisnuoret suhtautuvat tutkimusmaiden keskiarvoa myönteisemmin ja erilaisten etnisten ryhmien tasa-arvoon samoin kuin nuoret muissa maissa keskimäärin.

Pianhan nuo joutuvat oppimaan, että mitä se erilaisten etnisten ryhmien tasa-arvo käytännössä tarkoittaa.

käpykaarti

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 8 640
  • Liked: 8660
  • Riippumaton selvittelijä
Eli nuorten keskuudessa kohtaamisteoria toimii propagandaa paremmin.

Nuorissa on tulevaisuus.
Vasara kädessä kaikki näyttää naulalta.

ISO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 829
  • Liked: 17523
  • Persuhtava keskustelija

Lainaus
Mikä nykynuoriin on mennyt? Politiikka kiinnostaa aiempaa enemmän ja seinien töhriminen vähemmän, kertoo tuore tutkimus

Nuoret kyllä ymmärtää, että tämän hetkinen politiikka on heille tuhoisaa, heidän elinympäristöään tuhotaan kovaa vauhtia sellaisten ihmisten toimesta jotka haluaa kiillottaa omaa kilpeään ja leikkiä suvaitsevaisia maailmanhalaajia.

Syyrialainen Nesrin, 20, kertoo:
Hänen mukaansa häirinnältä voi arabikulttuurissa välttyä, jos ei puhu miehille ja välttää kaikenlaista kontaktia, ”merkkien antamista”.

Iku-routa

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 355
  • Liked: 550
"Mitä korkeampi on tiedollinen taso, sitä myönteisempi..."

Eli mitä enemmän on mokuprogandaa syötetty, sitä myönteisempi suhtautuminen "etnisten ryhmien tasa-arvoon", eli siihen että "etnisillä ryhmillä" on pelkkiä oikeuksia ja etuoikeuksia ja kantaväestöllä ei edes oikeutta valittaa siitä.
"Know what you're owed on this dark day road
 Temper burn hot
 And your heart stay cold"

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 665
  • Liked: 4260
Mietitään kuitenkin sitä, että 10 prosenttia nuorista voi olla valmiita jopa melko voimakkaaseen vasemmistoanarkismiin. Olennaista ei ole onko nuorista 25 vai 10 prosenttia valmiita laittomuuksiin. Olennaisempaa on se, kuinka moni rupeaa lopulta näitä laittomuuksia toteuttamaan ja millaisella laajuudella.

Kymmenen prosenttia ikäluokasta voi saada aikaiseksi jo melko pahaa jälkeä, varsinkin jos vasemmistovihreät päättävissä asemissa olevat yhteiskunnalliset voimat suojelevat ja edistävät heidän toimintaa.

Lisäksi pitäisi miettiä lakkoilua nuorten näkökulmasta. Jokainen työtaistelu on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Toisella toimialalla työskentelevät eivät välttämättä ymmärrä miksi toisaalla lakkoillaan, erot eri firmojen välillä ovat myös olemassa. Muistaakseni jonkun paperilakon aikana jopa Paperiliitto oli jättänyt tehtaan/tehtaita lakon ulkopuolelle. Jos nuorella ei ole työelämäkokemusta, ei hän osaa ottaa kantaa lakkoilun oikeutukseen. En osaa minäkään, sillä jokaisesta lakosta pitäisi tietää paljon enemmän kuin mitä julkisuuteen on kerrottu, jotta osaisi ottaa edes suuntaa-antavasti asiaan objektiivisen kannan.

1980-luvulla oli lakkoja ihan vain sen vuoksi, että työntekijät halusivat lähteä kesällä vähän aikaisemmin lomille ennen ruuhkia. Tuolloin kenelläkään ei ollut pelkoa työpaikkojen katoamisesta, joten ei muuta kuin lakkoavustukselle lompsis (joka on toki pienempi kuin palkka). Tuolloin menetetyt tienestit saatiin myöhemmin jopa takaisin ylityökorvauksina. Ajat muuttuvat. Väitän, että jotkut kokoomuslaiset muistelevat näitä aikoja edelleen pahalla. Tämä saattoi olla myös yksi syy siihen, miksi 1990-luvun lamassa porvarit halusivat "kurittaa" työntekijäpuolta niin reilulla kädellä. Lisäksi tämä voi selittää mokutusta siten, että maahan halutaan luoda epätoivoinen ja köyhä väestö, joka tekee työtä lähes millaisilla ehdoilla tahansa eikä lakkoile.

80-luku oli kultaista aikaa. Kun voisi vielä joskus kokea ja elää sen optimismin tunteen.


Tagit: