HOMMAN KESKUSTELU > Salonki

Asioita joita jokaisen pitäisi tietää maahanmuutosta

<< < (2/23) > >>

ike60:
Asia 5. Kansakunnilla on oikeus säädellä niihin tapahtuvaa maahanmuuttoa.

Oikeus omaan alueen hallintaan, mukaan lukien sen päättämiseen ketkä saavat kyseiselle alueelle tulla, on yksityisomistukseen verrattava oikeus. Molemmat ovat kehittyneet historian kuluessa orgaanisesti nykyisen kaltaisiksi instituutioiksi. Oikeuteen omistaa omaisuutta ja hallita rajoja käyvät samat perustelut: yleensä ihminen on omalla ahkeruudellaan ja yritteliäisyydellään tai perintönä esi-isiltään saanut oman omaisuutensa; vastaavasti valtio ja sen hyvinvointi ovat yleensä sen entisten (kuolleiden) ja nykyisten kansalaisten ponnistusten tulosta. Sekä yksityisomistuksen suoja että valtioiden rajat turvaavat kerätyn varallisuuden niiden käyttöön, joille sen voi katsoa laillisesti kuuluvan.
Valtio poikkeaa tietenkin yksityisomaisuudesta. Länsimaissa valtio katsotaan kansalaistensa kollektiiviseksi omaisuudeksi, johon jokaisella kansalaisella on yhtäläinen oikeus. Tämä oikeus on yhtä laillinen ja absoluuttinen kuin oikeus yksityisomaisuuteen.
Ulkomaiden kansalaisilla ei ole omistusoikeutta Suomeen, kuten muilla ihmisillä ei ole omistusoikeutta tietyn ihmisen omistamaan asuntoon. Suomalaiset voivat tietenkin luopua omaisuudestaan kuten esim. asunnon omistaja voi luopua asunnostaan. Valtion erityisluonteen vuoksi kukaan kansalainen yksinään, tai edes joukko kansalaisia ryhmässä, ei ole oikeutettu tähän kysymättä muilta suostumusta. Demokraattisessa valtiossa tällainen omaisuuden osittainen luovuttaminen (esim. myöntämällä kansalaisuus) pitää alistaa demokraattiseen prosessiin yleisellä tasolla; Sveitsissä kansalaisuuden myöntäminen voidaan alistaa demokraattiseen prosessiin jokaisen hakijan kohdalla erikseenkin.
Suomalaiset voivat myös päättää, millä perusteilla päästävät ihmisiä maahansa asumaan ja kansalaisiksi. Tässä yhteydessä, kuten esimerkiksi myös siinä ketä ihmisiä päästää asuntoonsa asumaan, on myös aivan luontevaa miettiä esimerkiksi, onko tulija talouden kannalta hyödyllinen vai taakka.
Valtioiden rajat ovat olemassa myös muista syistä. Jos rajoja ei olisi eikä niitä tavalla tai toisella puolustettaisi, muut kansat voisivat ottaa itselleen valtiosta haluamiaan alueita. Seurauksena olisi siis oman kansan elintilan ja/tai itsemääräämisoikeuden supistuminen. Myös esimerkiksi rikollisjengit voisivat esteettömämmin aiheuttaa valtion asukkaille haittaa, vaikkeivät valtion alueelle edes asettuisi pysyvästi asumaan. Salakuljetusta olisi käytännössä mahdoton estää. Ilman rajoja myös suuri osa laeista menettäisi merkityksensä. Motivaatio esimerkiksi rakentaa parempaa infrastruktuuria vähenisi, koska mitkä tahansa parannukset saattaisivat houkutella maahan väkeä, joka ottaisi osansa paremman infrastruktuurin tuomasta hyödystä. Rajat suojaavat myös kulttuurien moninaisuutta. Ne myös estävät väkivaltaa pitämällä toisistaan erossa vihamielisesti toisiinsa suhtautuvia ihmisryhmiä.

Asia 5.1. Oman alueen puolustaminen on yleistä kaikkialla.

Pyrkimys oman alueen puolustamiseen on yleistä kaikkialla eläinkunnassa. Pyrkimys oman alueen puolustamiseen voi olla perustavampi kuin yksilöiden oikeus omaisuuteen, siis yksityinen omistusoikeus. Maailmassa on kulttuureja joissa yksityisomistus länsimaisessa mielessä on tuntematonta, mutta niidenkin kulttuurien jäsenet puolustavat aluettaan.

Kaikki tunnetut yhteiskunnat ovat ottaneet itselleen oikeuden säädellä maahanmuuttoa. Tämä koskee niin kehittyneitä kuin kehitysmaita.

Asia 5.2. Kansainväliset sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille maahanmuuttopoliittisille vaihtoehdoille.

Tanska tiukensi mm. perheenyhdistäjien toimeentulovaatimuksia 2000-luvun alussa. Tämän seurauksena maan turvapaikanhakijoiden määrä tippui vuodessa alle puoleen.
Australia otti käyttöön järjestelmän, jossa kaikki maahan veneellä tulleet turvapaikanhakijat siirretään läheisiin maihin (esim. Papua-Uusi-Guinea), eivätkä he pääse Australiaan vaikka se myöntäisikin heille oleskeluluvan. Muutamassa kuukaudessa veneellä tulevien turvapaikanhakijoiden määrä tippui nollaan.

Muutenkin sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille poliittisille vaihtoehdoille.

Asia 5.3. Maahanmuutto ei ole globalisaation väistämätön seuraus.

Valtava kaupan ja pääomavirtojen kasvu kehittyneiden maiden välillä on tapahtunut samaan aikaan kun muutto niiden välillä on vähentynyt.

Asia 5.4. Maahanmuuttopolitiikalla voidaan vaikuttaa suuresti sekä maahanmuuttajien määrään että laatuun.

Kanada ja Australia noudattavat työperäisessä maahanmuutossa valikoivaa politiikkaa, joka perustuu tarveharkintaan. Tämän seurauksena molempiin muuttajista suhteellisen suuri osa on akateemisesti koulutettuja. Japani on valinnut linjakseen, että maahan ei, huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta, tuoteta ulkomaalaisia työntekijöitä; maan ulkomaalaisväestön määrä onkin pysynyt pienenä.

Myös humanitaarisen maahanmuuton määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa suuresti pysyen silti kansainvälisten sopimusten asettamissa rajoissa. Asiassa 5.2 viitattiin Tanskan ja Australian esimerkkeihin; etenkin Tanska lienee ratifioinut samat pakolaiskysymyksiä koskevat kansainväliset sopimukset kuin Suomikin. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus: kesällä 2008 Ruotsi solmi Irakin kanssa palautussopimuksen; tämän seurauksena Ruotsiin tulevien irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrät romahtivat jopa niin, että turvapaikanhakijoiden määrät laskivat koko Euroopan tasolla. Ruotsin sijasta irakilaisten virta suuntautui Suomeen, jossa turvapaikanhakijoiden määrät lähtivät nousuun syksyllä 2008, ja 2009 turvapaikanhakijoiden määrä oli toistaiseksi ennätyksellinen. Vastaavasti 2010 Ruotsin maahanmuuttoylioikeus teki ennakkotapausluonteisen, kolmea somalia koskeneen päätöksen, jonka seurauksena Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi suuresti Ruotsissa mutta väheni samaan aikaan Suomessa.

Asia 5.5. Suomeen muuttaminen on ihmisoikeus vain Suomen kansalaisille.

YK:n ihmisoikeuksien julistus sanoo, että kaikilla tulee olla oikeus muuttaa pois omasta maastaan ja palata omaan maahansa. Siinä ei sanota, että kenelläkään olisi oikeus muuttaa johonkin tiettyyn maahan, jollei hän ole kyseisen maan kansalainen.

Pakolaissopimusten perusteelle Suomen tulee tarjota suojaa turvapaikkaa tarvitsevalle. Niissä ei kuitenkaan sanota, että sitä suojaa pitäisi tarjota omassa maassa. Valtaosa turvapaikanhakijoista on kehitysmaista, ja noiden maiden naapurimaissa rakennuskulut, työvoimakulut, ravitsemuskulut ja käytännössä melkein kaikki muutkin suojaa annettaessa tärkeät kulut ovat murto-osa siitä mitä Suomessa; lisäetuna noissa maissa on turvapaikanhakijoille tuttu kulttuuri, toimintatavat, ilmasto ja usein kielikin.

mikkoellila:
Tämä ketju ansaitsee paljon enemmän huomiota. Tämä pitäisi nostaa foorumin etusivulle.

Lisäksi tässä esitettyjä ajatuksia ja argumentteja pitäisi copypastata blogeihin, facebookiin, keskustelupalstoille jne.

Tämä on parhaita koskaan näkemiäni FAQ-tyylisiä yleisesityksiä maahanmuutosta.

ike60:

--- Lainaus käyttäjältä: ike60 - 17.02.2015, 17:36:01 ---Asia 4.1. Kehitysmaamaahanmuutto lisää rikollisuutta.

--- Lainaus päättyy ---

Onko tämä liian yleistävästi sanottu? Kaikki kehitysmaamaahanmuuttohan ei välttämättä lisää rikollisuutta - esimerkiksi käsittääkseni nepalilaisten rikollisuustaso on aika lähellä suomalaisten vastaavaa.

Olisiko tapoja jotka kertoisivat ketkä sitä rikollisuutta lisäävät, ilman yleistämisiä? Vai onko tuo muotoilu kuitenkin hyvä, ja kaikki ymmärtävät että ihan kaikista kehitysmaista tänne suuntautuva maahanmuutto ei lisää rikollisuutta?

Leso:
Minulla on niin vanhanaikaiset näkemykset maahanmuutosta, että en näe mitään syytä keskustella, tuskin edes puhua koko asiasta. Vaan minkäs teet.

Maahanmuuton tulee olla vanhanaikaiseen malliin win-win.
Maahanmuuttaja tulee, hommaa töitä ja sopeutuu, tarkemmin sanoen sulautuu, uuteen maahan.
Uusi maa hyötyy, samoin maahanmuuttaja saa haluamansa.
Ikävä kyllä tässä vanhassa mallissa ei toteudu ihmisoikeudet.

Marius:
Kehitysihmiset=kehitysmaa.

Länsi-Eurooppa on kehitysmaa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta