UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2009-06-07 HS: Sananvapauden puolustajat kokoontuvat Helsingissä  (Luettu 1489 kertaa)

UralinViikinki

  • Vieras
Lainaus
Sananvapauden puolustajat kokoontuvat Helsingissä

Kansainvälisen lehdistöinstituutin eli IPI:n vuosittainen maailmankongressi tuo sunnuntaina Helsinkiin joukon nimekkäitä mediavaikuttajia, tutkijoita ja muita sananvapauden puolustajia.

Kolmepäiväisen tapahtuman paneelikeskusteluissa käsitellään muun muassa median roolia ilmastonmuutoksen tiedostamisessa sekä joukkoviestinten tulevaisuutta sosiaalisen median paineessa. Esillä on myös rajanveto terroristien haastattelemisessa.

Kokous pidetään tänä vuonna Helsingissä, sillä IPI:n puheenjohtajana nykyinen puheenjohtaja on Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen.

Virkkunen muistuttaa, että maailman ihmisistä vain viidesosa asuu maissa, joissa lehdistö voi toimia vapaasti.

Kansainvälinen lehdistöinstituutti puolustaa sananvapautta ja julkaisee vuosittain katsauksen maailman lehdistönvapaustilanteesta. Järjestö myös raportoi toimittajista, jotka joutuvat väkivallan kohteeksi työnsä vuoksi.

Kongressiin osallistuu tänä vuonna yli 200 median edustajaa ja tutkijaa neljästäkymmenestä maasta. Puhujien joukossa on myös presidentti Tarja Halonen, joka pitää kongressin päättäjäispuheen tiistaina. Vieraiden joukossa nähtäneen myös Mihail Gorbatsov.

Kongressin pääpaikkana toimii Finlandia-talo.

Lähde: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sananvapauden+puolustajat+kokoontuvat+Helsingiss%C3%A4/1135246562941

Onkohan Hallis saanut kutsun jo?  ;)

PaulR

  • Vieras
Kuulisin osuuden "joukkoviestinnän tulevaisuudesta sosiaalisen median paineessa" mielelläni.

apexi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 945
  • Liked: 1
Lainaus
Virkkunen muistuttaa, että maailman ihmisistä vain viidesosa asuu maissa, joissa lehdistö voi toimia vapaasti.

Mitähän maita tähän viidesosaan kuuluu? Suomen saa ruksia ainakin pois.
"See computers are racist because they make them too hard to use. They need to make them easy like TV, so people in the community can have good jobs. Computers are made by whites and chinese, and they don't like it when we try to get ahead."
-Rakim, Oakland.

Nikopol

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 849
  • Liked: 910
  • Tavattavissa seuraavan kerran toukokuussa.
    • Jälki-istunto
Odotettavissa objektiivisuuden juhlaa.

Mitähän mieltä läntinen, vapaa lehdistö on tamperelais-erkkolaisesta valistusmissiosta?
"[romanianromani]kopla valitsi uhreiksi iäkkäitä naisia välttyäkseen yhteenotoilta miesten kanssa." Keski-Uusimaa
"Kenet Jeesus hakkaisi?" kmruuska 2012

Maastamuuttaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 780
  • Liked: 2270
Suomen sananvapauden ikoni on prof. Kaarle Nordenstreng, jonka vaikutus näkyy ja tuntuu yhä. Osallistunee kait kokoukseen kunniavieraana. Olisi mielestäni itseoikeutettu avauspuheen esittäjä.

Hra. Gleb

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 124
  • Liked: 29
Tässähän olisi oivallinen mahdollisuus pienelle mielenilmaukselle...

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 29 944
  • Liked: 48635
Lainaus
IPI: Toimittajien verkkohäirinnän vaikutukset näkyvät Suomessa

Tuoreen selvityksen mukaan etenkin maahanmuutosta, turvapaikanhakijoista ja Venäjästä kirjoittaminen voivat laukaista toimittajiin kohdistuvan häirintäkampanjan.

International Press Institute (IPI) eli Kansainvälinen lehdistöinstituutti on julkaissut uuden selvityksen suomalaisiin toimittajiin kohdistuvasta verkkohäirinnästä. Selvityksen mukaan suomalaiset toimittajat eivät luota siihen, että heidän saamiaan uhkauksiaan tutkittaisiin kunnolla, vaikka suomalaiset viranomaiset ovat tietoisia kasvavasta ongelmasta.

IPI on lehdistönvapautta puolustava kansainvälinen järjestö, jolla on jäseninä päätoimittaja, kustantajia ja toimittaja 120 maasta. Vuonna 1950 perustetun järjestön päätoimipaikka on Wienissä.

IPI vieraili Suomessa 4.–8. kesäkuuta keräämässä tietoa suomalaistoimittajien verkkohäirintää kartoittavaa raporttia varten. Tuore raportti on osa Ontheline-projektia, jonka tavoitteena on selvittää ja kerätä yhteen toimintamalleja, joiden avulla toimitukset pyrkivät ehkäisemään toimittajiin kohdistuvaa verkkohäirintää. Suomen lisäksi IPI vierailee toimituksissa Espanjassa, Puolassa, Saksassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Suomalaisissa ja muissa eurooppalaisissa toimituksissa toimiviksi havaittuja häirinnän torjuntakeinoja kootaan projektin päätteeksi yhteiselle Ontheline-verkkoalustalle.

IPI vieraili Suomessa erikokoisissa toimituksissa Helsingissä ja Turussa. Selvityksen perusteella verkkohäirintä tunnistetaan toimitusten johdossa yhä paremmin, etenkin jos toimitusten omat toimittajat ovat joutuneet vakavan häirinnän kohteeksi. Monet haastatellut ilmaisivat IPI:lle huolensa vihapuheen normalisoitumisesta Suomessa.

Haastattelujen lisäksi IPI:n raportti käytti lähteenään muun muassa Journalistin vuonna 2016 tekemää uhkailukyselyä. Kyselyyn tuolloin vastanneista 1400 journalistista joka kuudes ilmoitti kokeneensa työssään uhkailua. 18 prosenttia uhkailluista miehistä ja 12,8 prosenttia naisista kertoi kyselyssä, että esimies ei ollut puuttunut uhkailuun.

Edellisen kahden vuoden ajan toimittajiin kohdistuva häirintä lisääntyi Suomessa nopeasti turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa, mutta nyt tilanne on tasaantunut. IPI:n haastattelemat toimittajat kertoivat etenkin turvapaikanhakijoihin ja Venäjään liittyvän uutisoinnin aiheuttavan häirintäkampanjoita. Toisaalta haastatellut kertoivat, että jos tietty toimittaja joutuu merkityksi etenkin äärioikeistolaisissa ryhmissä, häntä häiritään aiheesta riippumatta.

Lähes kaikissa IPI:n kohtaamissa tapauksissa MV-lehti oli vähintään osallisena toimittajien häirinnässä, joissain tapauksissa myös äärioikeistolaiset poliitikot. Erityisesti henkilöön menevä ja yksityiselämää pöyhivä häirintä on raportin mukaan lisääntynyt.

Sekä Suomessa että muualla verkkohäirintä vaikuttaa niin toimittajien työskentelyyn kuin heidän henkiseen jaksamiseensa. Yksikään IPI:n haastattelemista toimittajista ei silti kertonut alkaneensa sensuroida itseään häirinnän takia. He kertoivat kuitenkin harkitsevansa tarkkaan sanavalintojaan kirjoittaessaan ”kuumista” aiheista välttääkseen uhkausten ja loukkausten vyöryn sosiaalisessa mediassa. Äärimmäisissä tapauksissa toimittajat ovat lopettaneet hetkellisesti tietyistä aiheista kirjoittamisen häirinnän takia.

Toimittajien häirinnästä on raportin mukaan tullut rajat ylittävä ongelma, jonka seurauksena osa haastateltavistakin on toimittajien mukaan haluttomia puhumaan tietyistä aiheista välttääkseen solvaukset.

IPI:n havaintojen mukaan verkkohäirintä on Suomessa sukupuolittunutta. Vaikka sekä mies- että naistoimittajat ovat joutuneet yhtä usein hyökkäysten kohteeksi, ovat naistoimittajiin kohdistuvat vihakampanjat huomattavasti intensiivisempiä ja raaempia.
Journalistiliitto 10.8.2018

Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI: Report: Countering online harassment in newsrooms in Finland

Lainaus käyttäjältä: Kansainvälinen lehdistöinstituutti
INTRODUCTION

In June 2018, the International Press Institute (IPI), a global network of editors, media executives and leading journalists for press freedom, visited Finland as part of IPI’s Ontheline project, which aims to identify best newsroom practices for preventing and better responding to online harassment of journalists.

Over the course of five days, the IPI delegation with editors-in-chief, managing editors, web and social media editors, and staff and freelance journalists to better understand online harassment and how it is dealt with in Finland. IPI visited the newsrooms of the leading national daily newspaper Helsingin Sanomat; the evening newspaper Iltalehti; the national public broadcaster Yle; regional newspapers Maaseudun Tulevaisuus and Turun Sanomat; local city newspaper Turkulainen; and the regional Swedish-language minority newspaper Åbo Underrättelser. In addition, IPI organized two focus groups: one for female journalists and one for freelancers with the Union of Journalists in Finland (UFJ). IPI also met with Finnish lawyers, media researchers and other media professionals in relation to the Ontheline project.

Meetings concentrated on different types of mechanisms for dealing with online harassment, including prevention, community management, social media management, psychosocial support and legal measures. However, the discussions also offered an opportunity to learn more about the general phenomenon of online harassment and its manifestation in the Finnish media landscape.

Report by Alma Onali, Helsingin Sanomat Foundation Journalism Fellow at IPI

This production of this report was supported by: Helsingin Sanomat Foundation


Lainaus käyttäjältä: Kansainvälinen lehdistöinstituutti
ONLINE HARASSMENT IN FINLAND

In Finland, articles related to immigration, asylum and Russian interference prompt the greatest number of online attacks on journalists. The Union of Journalists in Finland (UFJ) and the union’s newspaper, Journalisti, conducted a survey in 2016 for its members to find out many of them had been threatened because of their work. Out of the 1,400 who answered the survey, one-sixth reported having received some form of threat. Some 40 percent said the threats were related to articles dealing with immigration and asylum.

The online harassment of journalists covering immigration and asylum rose alongside increased numbers of asylum seekers in Finland between 2015 and 2016. Many of the online hate campaigns against reporters were aided by a propaganda website called MV-lehti and in some cases have been supported by far-right politicians. Almost all of the journalists IPI met during the visit reported that MV-lehti had played some part in their harassment cases.

“If I were 20 years younger, I would have had sleepless nights, but now I was just amazed at how they organized such a smear campaign against me”, one journalist, who said he was the target of a disinformation news piece and harassing phone calls and e-mails, told IPI.

MV-lehti’s founder is now facing charges in a Finnish court of defamation and incitement to ethnic or racial, among other offences. Prosecutors allege that the founder worked with a supporter of Russian President Vladimir Putin and a third person to machinate a disinformation campaign against journalist Jessikka Aro in order to prevent her from doing her job. Many journalists IPI interviewed said that such court cases are important in setting lines in terms is considered freedom of speech and what is not, given that online harassers frequently appeal to such protections.

There are many other topics that raise heated discussion in Finland, such as policy regarding wolves, the Israeli-Palestinian conflicts, climate change, and minority rights. Many journalists said that once a reporter’s name is known in certain circles, he or she becomes a target of harassment no matter what the topic.

Many interviewees expressed concern over what they viewed as the normalization of hate speech in Finnish society. Journalists said that while they understood that receiving negative feedback was part of the job, the understanding of how much and how vicious such feedback should be accepted had become stretched.

In particular, attacks that focus on journalists’ personal traits and private life have increased, a development highlighted by PhD researcher Ilmari Hiltunen of the University of Tampere, who studies how Finnish journalists experience external interference. Hiltunen’s work goes beyond online harassment – it examines all ways in which external forces try to violate journalistic autonomy – but his findings conclude that such abuse poses a threat to press freedom.

[...]

When it comes to the authorities, Finnish journalists said while police and prosecutors are aware of the issue, they are not taking it as seriously as they should. Many journalists consider reporting threats to the police as futile even though they agreed it should be done more often to at least send a message. The level of satisfaction in dealings with the police varies. One journalist described the positive experience of having a contact at the local police office who understood well the phenomenon of online threats and was willing to take measures to protect the journalist’s work in public places. Another, however, recounted disagreements with the police, which in this journalist’s view did not understand the difference between freedom of expression and hate speech. In some cases, threats against journalists are believed to even come from inside the police force.

Even if the police investigate the threats (which are they are said to rarely do) the process usually stops with the prosecutor, UFJ lawyer Hannu Hallamaa told IPI. The legislative framework for tackling online exists, Hallamaa said, but the necessary implementation lags behind. Policymakers have a responsibility for communicating the importance of the issue.

“This is a problem in the society, not a legal issue”, Hallamaa commented.

Still, there are a few recent, positive examples from Finnish courts showing how the legal system can be used to tackle online harassment. Linda Pelkonen was the subject of intense harassment in 2015 when, while working for the online news site Uusi Sumoi, she wrote a story on the rape of a 14-year-old girl in which a Finnish citizen of immigrant background was allegedly involved. Earlier this year, two of the three men charged with harassing her were ordered to pay fines for defamation, marking the first time a Finnish court convicted a person in connection with the online harassment of a journalist. Pelkonen’s case sets a precedent for other cases such as that of the Jessika Aro.

Some journalists said that online violence, threats and aggressive comments had changed the way they think about their work. No journalist reported having succumbed to self-censorship, but several indicated that they thought more carefully about the wordings of stories and headlines, were more precise with facts and re-considered the angle of articles. Many said they tried to write in a way that does not leave space for interpretation or mistakes that could ignite a flood of comments, a process that slowed down the work.

“Sometimes I have to take a break from (writing about) heated topics and write about something completely different”, one journalist told IPI.

Journalists said they thought twice about whether to write about immigration.

“I don’t want to (write about) the ethnicity of criminals to avoid the heavy moderation work afterward”, another journalist confessed, referring to the work of managing online comment sections.

Editors at Finland’s biggest daily newspaper, Helsingin Sanomat, noted that the chilling effect resulting from online harassment affects not only journalists but also interviewees. Scholars and others have refused to have their names of faces mentioned in news stories out of fear of receiving hateful comments and threats. The editors perceived this development as a serious threat to a free and open society that embraces freedom of expression.

Lainaus
Kansainvälisen lehdistöinstituutin selvityksen mukaan naistoimittajiin kohdistuvat vihakampanjat ovat Suomessa raaempia ja intensiivisempiä kuin miestoimittajiin kohdistuvat.
Helsingin Sanomat: Selvitys: Toimittaja joutuu nettihäirinnän kohteeksi, jos hän kirjoittaa tietyistä aiheista – tai jos hän on joutunut äärioikeiston silmätikuksi 10.8.2018

Lainaus
Turvapaikanhakijat, maahanmuutto ja Venäjä ovat aiheita, joista uutisointi voi laukaista verkkohäirintäkampanjan toimittajaa vastaan Suomessa, selviää Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) selvityksestä.
Yle: Turvapaikanhakijoista, maahanmuutosta ja Venäjästä uutisointi voivat laukaista häirintäkampanjan 10.8.2018

Lainaus
Monet kyselyn vastaajista arvioivat, että häirinnästä ilmoittaminen poliisille on turhaa.

Selvityksen mukaan suomalaiset toimittajat eivät muun muassa luota siihen, että heidän saamiaan uhkauksiaan tutkittaisiin kunnolla, vaikka suomalaiset viranomaiset ovat tietoisia kasvavasta ongelmasta.

Selvityksen perusteella poliisi tutkii vain pientä osaa ilmoitetuista häiritsemistapauksista.

Vaikka poliisi ottaisi häiriköinnin tutkittavaksi, tutkinta päättyy useimmiten, kun se siirtyy syyteharkintaan, selvityksessä todetaan.
Aamulehti: Selvitys: Maahanmuutto- ja Venäjä-aiheet saavat toimittajia häiriköivät liikkeelle – MV-lehti liittyy useimpiin tapauksiin 10.8.2018

Lainaus käyttäjältä: Kansainvälinen lehdistöinstituutti
Many of the online hate campaigns against reporters were aided by a propaganda website called MV-lehti and in some cases have been supported by far-right politicians.

Jättivät sitten kertomatta, ketkä äärioikeistolaiset suomalaispoliitikot ovat tukeneet vihakampanjoita.

Kun näistä vahvistamattomista viha- ja häirintäkampanjoista kerrotaan tosina, niin yksityiskohdat lisäisivät uskottavuutta. Muuten herää epäilys, että kyse on taas vain rebekkahärkösten tarinankerronnasta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: