Kirjoittaja Aihe: 2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)  (Luettu 32600 kertaa)

writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili
Lainaus
Rakentajien puolustaja torjuu Touko Aallon väitteen ”ay-setien” parjauskampanjasta
17.10.2017 08:30 | päivitetty 17.10.2017 12:27TyöelämäPolitiikkaTyömarkkinatAy-liike

Mielipiteiden vaihdon taustalla on eduskunnalle jätetty lakiesitys, jossa ehdotetaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Kontula kuuluu lakialoitteen ensimmäisiin allekirjoittajiin.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokastorjuu blogissaan vihreiden puheenjohtajan Tuoko Aallon väitteen siitä, että kokeneet ammattiyhdistysjohtajat parjaisivat kansanedustaja Anna Kontulaa.

Suokkaan mukaan Aallon väite, että ”väite vanhojen ay-setien organisoidusta parjauskampanjasta kansanedustaja Anna Kontulaa (vas) kohtaan tämän sukupuolen takia menee jo nettikiusaamisen puolelle”.

Kirjoituksessaan Suokas totea, että ay-liikkeen työntekijänä hänelle on kertynyt asiantuntemusta rakennusalan työvoiman liikkeistä ja hinnoittelusta. Sen johdosta hänellä on omasta mielestään riittävä asiantuntemus arvioida saatavuusharkinnan mahdollisen poiston vaikutuksia.


Mielipiteiden vaihdon taustalla on eduskunnalle jätetty lakiesitys, jossa ehdotetaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Kontula kuuluu lakialoitteen ensimmäisiin allekirjoittajiin.

Suomalaisten rakennusalan työntekijöiden etuja valvova Suokas vastustaa saatavuusharkinnasta luopumista. ”Rakentajille lakiesityksen läpimeno tarkoittaisi synkkeneviä aikoja. Maasta toiseen liikkuva työvoima on valtaosin rakennusporukkaa. Yli näköpiirissä olevan tulevaisuuden meille virtaisi halpatyövoimaa, joka olisi valmis tekemään töitä millä hinnalla hyvänsä”, Suokas kirjoitti lokakuussa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/rakentajien-puolustaja-torjuu-touko-aallon-vaitteen-aysetien-parjauskampanjasta/b5ee4399-1341-3f4a-bd7f-58e23cdc5a81




writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili
Lainaus
Parjaava ay-setä

Näin nimitteli Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto meikäläistä viikonlopun some-keskustelussa.
Ei siinä mitään, näinhän varmaan onkin. Mutta väite vanhojen ay-setien organisoidusta parjauskampanjasta kansanedustaja Anna Kontulaa (vas) kohtaan tämän sukupuolen takia menee jo nettikiusaamisen puolelle.

Vielä paremmaksi pisti ex-kansanedustaja ”saako täällä puhua rakkaudesta” –Mikael Jungner (sd). Mies kehui kutsuneensa SDP:tä Suomen suurimmaksi rasistiorganisaatioksi, kun puolue vaati siirtymäaikaa itä-eurooppalaiselle työvoimalle. Työnantajien lapsellisen propagandakoukun mies oli niellyt sellaisenaan. EU:n itälaajenemisen synnyttämä pimeän vuokratyön tsunami johtui ay-liikkeestä. Ilman siirtymäaikaa kaikki olisi mennyt toisin.

Sain viime viikolla eläkkeelle jääneeltä ay-toimitsijalta valokuvan työnhakuilmoituksesta Ukrainasta. Rakennusmiehiä haettiin, työaika 10 tuntia, palkka 3,20 euroa päivä. Jos joku tätäkin epäilee ja pitää pelotteluna, voin lähettää saamani valokuvan.

Ukrainassa on 45 miljoonaa asukasta. Viisi miljoonaa enemmän kuin Puolassa. Puolalaiset rakentajat ovat riittäneet koko Eurooppaan. He rakensivat pääosin myös Olkiluodon kolmannen reaktorin, joka aikanaan käynnistyy, jos käynnistyy.

Ukraina ei ole EU:n jäsen ja ukrainalaisten on mentävä sinne, minne pääsevät. Euroopassa vapaasti vain Ruotsiin, kohta ehkä myös Suomeen. Eivät kaikki tietenkään Suomeen tule. Suhteellisen läheinen etäisyys ja käsittämätön elintasoero kuitenkin varmistavat, että halukkaita riittää. Näin väitän.

Asiantuntemukseni ja puheeni on kiistetty erityisesti Vasemmistoliiton kansanedustajan ja puolueelta palkkaa saavien taholta. En voi esittää tutkimuksia puheideni tueksi. Totta. Tulevaisuutta voi kuitenkin yleensä tutkia vasta sitten, kun se on menneisyyttä.

En ole dosentti enkä kirjoittanut yhtään kirjaa. Rakennusalan reppumiehiä olen tavannut tuhansittain kaikissa maanosissa Australiaa lukuun ottamatta. Liikkuvaa työvoimaa käsittelevissä kokouksissa ja tapaamisisissa olen ollut lukemattomissa eri puolilla maailmaa. Omakohtaisesta kokemuksesta oli hyötyä, kun kynäilin esityksen veronumerosta. Tiesin, että missään ei ole toimivaa järjestelmää harmaan talouden torjumiseksi. Mitään ei voinut kopioida. Järjestelmä piti luoda itse suomalaiseen lainsäädäntöön, kulttuuriin ja poliittisiin realiteetteihin. Nyt olemme kehityksen kärjessä.

Joka maassa on oma työn tekemisen kulttuuri sekä lainsäädäntö. Yhden maan kehitys ei välttämättä toteudu toisessa. Toki näinkin voi tapahtua, mutta siitä ei ole pienintäkään varmuutta.

Vastoin Anna Kontulan väitettä en koe itseäni uhriksi. On yhdentekevää, voinko jatkossa äänestää Vasemmistoliittoa. Olen tehnyt niin jo koko elämäni. Jonkun vuoden päästä olen eläkkeellä ja vaikka raaputtelen pallejani palmupuun alla, jos parempaa tekemistä en keksi. Minulla ei ole mitään hätää. Todellisia uhreja ovat nuoret rakentajat, joiden tulevaisuuden ja toimeentulon poliitikkojen egonnostatus vaarantaa.

Kössi

https://kossi.rakennusliitto.fi/blogi/parjaava-ay-seta/

Uskomatonta että tästä blogista ja siitä mikä on todellisuus jos tarveharkinta poistetaan ei ole uutisoitu enemmän.

Anna Kontula on aivan käsittämätön henkilö.


qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 001
  • Liked: 5869
    • Profiili
Sisäministeri Risikko kannustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hakemaan työperäistä oleskelulupaa, mikä on sama kuin kannustaisi laittomia siirtolaisia hakemaan turvapaikkaa.

Risikko kannustaa turvapaikanhakijoita: Hakekaa työperäistä oleskelupaa

Keskisuomalainen 8.9.2017

KK 370/2017 vp
Kirjallinen kysymys sisäministeri Risikon lausunnosta hakea työperäistä oleskelulupaa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen

Aikooko hallitus jatkossa kannustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä jäämään Suomeen jollain muulla kuin alkuperäisellä perusteella,

onko odotettavissa työperäisten oleskelulupahakemusten määrän huomattava kasvu ja 

miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden työperäisten oleskelulupahakemusten ja niihin liittyvien seikkojen valvonta tullaan järjestämään mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi?


Helsingissä 18.9.2017
Mika Raatikainen ps
Lainaus
– Turvapaikanhakijan saadessa kielteisen turvapaikkapäätöksen on työperäinen oleskelulupa toinen vaihtoehto, (-snip-) Risikko kommentoi.
Lainaus
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymyksessä on nostettu 8.9.2017 Keskisuomalaisen verkkosivulta olleesta haastattelustani esiin osa, joka ei kuvaa sanomaani kokonaisuudessaan.

Haastattelussa minulta kysyttiin erääseen turvapaikkaprosessiin liittyviä asioita. Kerroin, etten voi puuttua yksittäistapauksiin. Sen sijaan kerroin, mitä eri oleskelulupia turvapaikanhakija voi hakea. Korostin haastattelussa myös sitä, ettei lupakikkailua sallita.

Yleisesti Suomen turvapaikkapolitiikasta voidaan todeta seuraavaa:

Turvapaikkamenettelyä ei ole Suomessa tarkoitettu työvoiman maahanmuuttoon. Mikäli tarkoituksena on tulla Suomeen töihin, on sitä varten haettava erillistä oleskelulupaa, jota tulee lähtökohtaisesti hakea ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa laillisesti oleskelee. Turvapaikanhakijoilla on Suomessa kuitenkin oikeus tehdä työtä turvapaikkaprosessin aikana tiettyjen aikarajojen puitteissa. Monet hakijat ovatkin prosessin aikana saaneet työtä ja heillä on työtä saatuaan lain mukaan oikeus hakea erillistä oleskelulupaa myös työnteon perusteella.

Ulkomaalaislain mukaan työntekoperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittelyyn kuuluu kaksi vaihetta. Työ- ja elinkeinotoimiston työlupayksikkö tekee hakemukseen osapäätöksen ja kun osapäätös on valmis, Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee siihen päätöksen. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee omassa harkinnassaan saatavuusharkinnan eli arvioi, onko avoinna olevaan työpaikkaan kohtuullisessa ajassa saatavissa sopivaa työvoimaa omalta työmarkkina-alueelta (EU/ETA-alue). Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi lisäksi, että työsuhteen ehdot ovat vaaditun mukaiset ja varmistaa, että työntekijällä on tarvittavat edellytykset työhön nähden, kuten työn mahdollisesti vaatima koulutus ja luvat. Työ- ja elinkeinotoimiston tulee myös vakuuttua siitä, että työntekijän toimeentulo on Suomessa turvattu ansiotyöllä.

Vaikka työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös on myönteinen, tulee hakijan oleskeluluvan saadakseen täyttää muutkin oleskeluluvan edellytykset, joiden harkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle. Edellytyksiin kuuluu muun muassa vaatimus voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Oleskelulupa voidaan ulkomaalaislain mukaan jättää myöntämättä muun muassa, jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, kansanterveyttä (oma lisäys: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2017 Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista. mm. tubi ja tuhkarokko ovat yleisvaarallisia tartuntatauteja jotka täyttävät tuon kriteerin heittämällä) tai Suomen kansainvälisiä suhteita. (nuo ovat harvemmin kuultuja perusteluja) Myös tämän harkinnan tekee Maahanmuuttovirasto.

Hakijalla on oltava työpaikka jo ennen työperusteisen oleskeluluvan hakemista. Työnantajan on vahvistettava, että hän varmasti palkkaa hakijan töihin ja tämä tehdään yleensä solmimalla työsopimus, jonka työnantaja toimittaa hakemuksen liitteeksi. Työnantajan on lisäksi ilmoitettava työsuhteen ehdoista lupahakemuksen liitteenä. Ulkomaalaisen työntekijän työsuhteessa on sovellettava Suomen työlainsäädäntöä ja suomalaisia alakohtaisia yleissitovia työehtosopimuksia. Ulkomaalaisten työsuhteiden ehtojen on vastattava suomalaisiin työntekijöihin samalla alalla noudatettavaa käytäntöä kaikin tavoin, myös palkkauksen osalta. Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, onko työnantajalla realistiset edellytykset ja tahto huolehtia työnantajavelvoitteistaan. Viranomaiset myös valvovat työelämän pelisääntöjen toteutumista työpaikoilla.

Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainittu, voidaan todeta, että työperusteisen oleskeluluvan harkinnassa otetaan monipuolisesti huomioon muun muassa sopivan työvoiman saaminen omalta työmarkkina-alueelta, riittävä toimeentulo sekä turvallisuusnäkökohdat. Edellytysten ja perusteellisen harkinnan takia työperusteinen oleskelulupa on mahdollinen ainoastaan niille hakijoille, joilla on aito työpaikka, jossa noudatetaan Suomen työlainsäädäntöä. Tarkoituksena ei ole kannustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hakemaan Suomesta oleskelulupaa työnteon perusteella. Heillä on siihen lain mukaan oikeus, jos he ovat onnistuneet saamaan Suomesta työpaikan. Maahanmuuttoviraston tämän hetkisten tilastojen perusteella ei voida ennustaa, että odotettavissa olisi työperäisten oleskelulupahakemusten huomattava kasvu. Oleskelulupaa työnteon perusteella haetaan edelleen pääasiassa ulkomailta ennen Suomeen tuloa, siitä maasta, jossa hakija laillisesti oleskelee, mikä ulkomaalaislain mukaan on pääsääntö.

Helsingissä 11.10.2017
Sisäministeri Paula Risikko
Here we are, astonished to see that the forces of globalism are trying to force our doors open, and are working on turning us Hungarians into Homo brusselius:

Victor Orban 23.10.2017

writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili
Anna Kontula on kirjoittanut Uuden blogin jossa on paljon ihmeellisiä kohtia:

Lainaus
17. Lokakuu 2017 RASKAAN SAATAVUUSHARKINTAPROSESSIN KAUTTA KULKEE VUOSITTAIN VAIN JOITAKIN TUHANSIA TYÖLUPIA
 

Natcha on tullut Suomeen töihin sukulaisensa ravintolaan. Hän ei ole aivan varma, onko kaikki niin kuin pitää. Jo lentokentällä ravintolan omistaja otti talteen hänen passinsa ja kertoi, että palkkaa ei aluksi maksettaisi, vaan se käytetään matka- ja viranomaiskulujen kattamiseen. Natcha saa nukkua lattialla ravintolan keittiössä. Päivät voivat venyä 14-tuntisiksi.

Natcha epäilee, että Suomessa työelämän ei kuuluisi olla tällaista, mutta ei tiedä mitä tehdä. Jos hän menisi poliisin puheille, siitä seuraisi varmasti potkut. Ilman työtä ja sosiaaliturvaa hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin palata kotiin, tuomisina kotikylään matkaa varten otettu velka.

Alejandro työskentelee kasvihuoneella Maaningalla. Hän viihtyy työssään hyvin, mutta kaipaa lapsiaan. Palkka on liian pieni mahdollistaakseen perheen tulon Suomeen, eikä Alejandron työluvalla saa tehdä muun alan töitä.

Irina ja Kari vihittiin samassa kirkossa, jossa Karin vanhemmat olivat aikanaan menneet naimisiin. Sitten tuli takaisku: viranomaisen arvion mukaan heidän liittonsa ei ole aito, eikä Irinalla ole oikeutta perheenjäsenen oleskelulupaan. Kari ei vielä luovu toivosta, sillä hän on kuullut, että 40 % lumeliittopäätöksistä kumoutuu hallinto-oikeudessa. Valitusta varten olisi kuitenkin esitettävä lisää todisteita yhteiselämästä, ja poliisi on kehottanut Irinaa poistumaan maasta.

Karin veli lupaa palkata Irinan kauppaansa töihin, ja he hakevat tätä varten työlupaa. Päätös on kielteinen, sillä TE-toimiston mielestä myyjiä on saatavilla EU-alueen sisältä. Kun Irina ei saa tehdä töitä, on molempien pärjättävä Karin kirvesmiehen palkalla. Yhdessä he ovat silti päättäneet asua – Irina on sitten valituksen käsittelyyn asti Suomessa väliin turistiviisumilla, väliin luvattomasti.

Camilla myy seksiä Tampereella. Oikeastaan hän haluaisi tehdä jotakin muuta, jotain vähemmän vaarallista, mutta viralliseen oleskelulupaan oikeuttavan työn löytäminen on hankalaa: työnantajat eivät pidä paperitöistä. Lisäksi työluvan hakeminen maksaa 500 euroa, eikä rahaa saa takaisin, vaikka päätös olisi kielteinen.

Lakialoite saatavuusharkinnan poistamisesta

Ensi viikolla eduskunta käy lähetekeskustelun lakialoitteesta, jossa ehdotetaan kolmansista maista tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Saatavuusharkinta tarkoittaa työperäisen oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä tehtävää arviota siitä, onko tehtävään löydettävissä henkilöä EU/ETA-alueelta. Käytännössä arvio tehdään yleensä avaamalla työpaikka järjestelmään noin kymmenen päivän ajaksi.

Saatavuusharkinnan alaisilla aloilla työlupia myönnetään Suomessa vähän, sillä velvoite kohdistuu ainoastaan niin sanottuihin kolmansien maiden kansalaisiin ja vain osaan ammattialoista (lähinnä matalapalkkaiset suorittavan työn alat). Lisäksi myös kolmansien maiden kansalaiset voivat työllistyä Suomessa ilman saatavuusharkintaa, jos heillä on jokin muu työntekoon oikeuttava oleskelulupa.[1]

Vuonna 2016 saatavuusharkintaan liittyviä TE-toimiston osapäätöksiä tehtiin yhteensä 8 186, joista 5 255 myönteisiä, 1 801 osittain myönteisiä ja 1 119 kielteisiä.[2] Vain osaan näistä päätöksistä kohdistettiin kuitenkin työpaikkakohtaista saatavuusharkintaa, sillä merkittävä osa luvista myönnetään aloille ja alueille, joilla viranomainen on luopunut erillisestä saatavuusharkinnasta.

Raskaan saatavuusharkintaprosessin kautta kulkee siis vuosittain vain joitakin tuhansia työlupia. Toisaalta näissä kielteisten osapäätösten osuus on niin suuri, että saatavuusharkinnan piiriin kuuluva työntekijä ei voi suhtautua prosessiin läpihuutomenettelynä. Vaikka järjestelmän merkitys suomalaisille työmarkkinoille on vähäinen, yksittäisten henkilöiden kohdalla siitä voi muodostua merkittäviä ongelmia.

Työnantajalle saatavuusharkinnan hankaluus on siinä, että menettely pidentää entisestään muutenkin kallista ja vaivalloista työlupaprosessia. Etenkin suurissa kaupungeissa ulkomaalaiset työllistyvät usein palvelualoille, joissa rekrytointisyke lyö huomattavasti viranomaisprosesseja nopeammin.

Työntekijän näkökulmasta keskeiset ongelmat liittyvät tilanteisiin, joissa henkilö on jo Suomessa – joko saatavuusharkinnan alaisella työluvalla tai sellaista hakemassa. Työlupajärjestelmä sitoo ulkomaalaisen oleskeluoikeuden työntekoon nimenomaisella alalla, mikä luo riippuvuussuhteen työnantajaan.[3]

Saatavuusharkinta vaikeuttaa työpaikan vaihtamista tai useamman työn tekemistä silloinkin, kun työnantajalla on ilmeisiä vaikeuksia noudattaa asianmukaisia työehtoja. Se myös kyseenalaistaa työntekijän työsuhdeturvan, jos henkilö on alkujaan työllistynyt jollakin muulla lupatyypillä ja tämän umpeuduttua hakee työperäistä oleskelulupaa: tällöin työnantaja voidaan velvoittaa laittamaan työpaikka avoimeen hakuun, vaikka työntekijällä olisi toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja hän olisi hoitanut työnsä mallikkaasti.

Joissakin tilanteissa saatavuusharkinta estää ihmisiä hakeutumasta pois sietämättömistä olosuhteista. Näin on esimerkiksi silloin, jos henkilö sinnittelee väkivaltaisessa parisuhteessa, jotta ei riskeeraisi työpaikkaansa ja maassa oleskeluaan. Myös useissa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan tapauksissa henkilöllä on ollut saatavuusharkinnan alainen työlupa. Vähäisemmänkin hyväksikäytön oloissa epävarmalla oikeudellisella asemalla näyttää olevan pitkäkestoisia kielteisiä seurauksia ulkomaalaisten asemaan työmarkkinoilla.[4]

Ensimmäisiä lupia myönnettiin selvästi eniten maatalous- ja puutarhatyöntekijöille. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä ovat siivoojat sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät. Jatkoluvissa palvelualat nousevat suosituimmiksi. Kausityölainsäädännön muuttuessa voidaan olettaa, että palvelualojen rooli korostuu tulevaisuudessa entisestään.[5] Esimerkiksi perinteisten teollisuusalojen osuus luvista on marginaalinen, ja asiantuntija-ammatteihin ei saatavuusharkintaa kohdisteta lainkaan.

Ei halpatyövoiman aaltoja

Saatavuusharkinnan poistamisen on pelätty johtavan työvoiman hallitsemattomaan ryntäykseen kolmansista maista. Mikään tiedossa oleva seikka ei tue tätä oletusta.

Ruotsissa saatavuusharkinta poistettiin kokonaan vuonna 2008. Uudistus lisäsi jonkin verran kolmansista maista tulevan työvoiman määrää, suurimmaksi osaksi aloilla, jotka eivät ole Suomessa saatavuusharkinnan piirissä.[6]

Suomessa saatavuusharkinnasta luopumiseen on suhtaudutta Ruotsia varovaisemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty vähitellen koko 2000-luvun ajan. Jo ennen vuotta 2004 saatavuusharkinnasta oli vapautettu muun muassa ulkomailta lähetetyt keikkatyöntekijät, erityisasiantuntijat, yritysjohtajat, urheilijat, merimiehet, konserttimuusikot ja taiteilijat sekä osittain opiskelijat, turvapaikanhakijat ja marjanpoimijat. Tuolloin voimaan tulleessa ulkomaalaislaissa saatavuusharkinnan poistoa laajennettiin edelleen: saatavuusharkinnasta vapautettiin kaikki marjanpoimijat, kaikki perheenjäsenet, turkistarhatyö, tulkit, asiantuntijat, matkaoppaat ja osa autonkuljettajista. Tällä hetkellä saatavuusharkinnan piiristä on eri puolilla Suomea poistettu myös esimerkiksi maatalousala, metalliala, siivousala, rakennusala sekä ravintola-ala.

Mikään näistä päätöksistä ei ole johtanut työntekijöiden määrän merkittävään kasvuun, vaikka päätöksen perusteena on yleensä ollut työvoimapula. Millään näistä aloista ei myöskään ole pidetty tarpeellisena ottaa saatavuusharkintaa uudestaan käyttöön.

Työperäisen oleskeluluvan ehtona on, että hakijalla on jo Suomessa tiedossa sellainen työnantaja, joka on halukas selvittämään TE-toimistolle työsuhteen ehtoja ja omaa kykyään huolehtia työnantajavelvoitteista. Yrittäjät eivät kuitenkaan suosi tätä hankalampaa ja valvotumpaa kanavaa, kun työvoimaa on saatavissa EU/ETA-alueelta lähes olemattomalla valvonnalla ilman odotusaikoja. Tiedämmekin, että yksittäisiä suuria toimijoita lukuun ottamatta kolmansista maista tulevia työntekijöitä palkkaavat lähinnä maahanmuuttajien omistamat pienet yritykset.

Kun saatavuusharkinta aikanaan säädettiin, Suomen työmarkkinat olivat käytännössä suljetut. Tuolloin sen tarkoituksena oli säädellä työntekijöiden määrää ja suojella maassa jo oleskelevien työehtoja.

Kun Suomi jakaa työmarkkinansa koko EU/ETA-alueen kanssa, ei tämä ajattelu enää toimi.

Itse asiassa saatavuusharkinta toimii nyt alkuperäistä tarkoitustaan vastaan: se nimittäin asettaa mekaanisesti jokaisen romanialaisen ja kreikkalaisen työttömän kolmansien maiden kansalaisten edelle, vaikka nämä eivät olisi ikinä Suomesta kuulleetkaan ja vaikka työluvan hakija olisi oleskellut Suomessa vuosia.

Kolmannes ensimmäisistä työluvista haetaan Suomesta käsin.[7] Nämä ihmiset ovat saattaneet asua ja kenties työskennelläkin täällä jo vuosien ajan. Jos esimerkiksi kolmansista maista Jyväskylään tullut opiskelija haluaa työskennellä yli 25 viikkotuntia, edellyttää saatavuusharkinta kuitenkin työpaikan avaamista ensin koko EU/ETA-alueen haettavaksi.

Työntekijän autonomiasta

Toinen keskeinen argumentti saatavuusharkinnan säilyttämisen puolesta on, että sen poisto lisäisi laitonta lupakauppaa ja työvoiman hyväksikäyttöä Suomessa. Osittain tämä väite nojaa jo edellisessä luvussa purkamaani oletukseen kolmansista maista tulevan työvoiman kasvusta. Sitä on kuitenkin perusteltu myös ”Ruotsin kokemuksilla”, joita on syytä katsoa tässä vielä tarkemmin.

Pääsääntöisesti tässä yhteydessä vedotaan Ruotsin palkansaajakeskusjärjestön selvitykseen, jossa suhtaudutaan vuoden 2008 uudistukseen kriittisesti. Selvitys epäilee muutosten johtaneen työehtojen heikentymiseen ja jopa hyväksikäytön lisääntymiseen työmarkkinoilla.[8] Jos näin todella on, voisi sama tietysti tapahtua myös Suomessa!

Kyseisessä raportissa Ruotsin työehtojen ongelmakohdaksi ei kuitenkaan nimetä niinkään tarveharkintaa, vaan tekijöitä, joiden osalta Suomen ja Ruotsin työmarkkinajärjestelmät eroavat selkeästi toisistaan:

Työehtojen valvonta on hankalaa aloilla, joissa minimiehtoja ei ole määritelty – Ruotsissa kun ei ole Suomeen vertautuvaa yleissitovuutta.
Työnantajakohtainen lupajärjestelmä lisää työntekijöiden riippuvuutta. Suomessa on siirrytty (edelleen ongelmalliseen, mutta vähemmän) alakohtaiseen työlupajärjestelmään.
Raportti arvioi väärinkäytösten vähentyneen sen jälkeen, kun Ruotsissa vahvistettiin työlupaharkinnan yhteydessä tehtävää työsuhteen ehtojen arviointia. Suomessa tällainen järjestelmä jo on.
Saatavuusharkinnan kannalta oleellisinta on, että myöskään tämä raportti ei väitä työperäisen hyväksikäytön uudistuksen myötä todistetusti lisääntyneen. Tällaista väitettä olisikin vaikeaa perustella, sillä viranomaisten ja liittojen tietoon tulevat tapaukset heijastelevat enemmän valvontaan käytettyjä resursseja kuin ilmiön laajuutta.

Meillä on näyttö siitä, että ulkomaalaiset kohtaavat edelleen ruotsalaisilla työmarkkinoilla kohtuuttomia työoloja ja rikollista työlupakauppaa.[9] Edelleen tiedämme, että kaikkia tunnettuja työperäisen hyväksikäytön muotoja vähäisestä työntekijän harhauttamisesta ihmiskauppaan löytyy myös Suomesta. Samoin on tavallista, että ihmiset joutuvat meilläkin maksamaan työluvistaan viranomaisten lisäksi myös epämääräisille välittäjille.[10]

Sen sijaan ei ole näyttöä siitä, että saatavuusharkinta ehkäisisi näitä ilmiöitä. Tai toisaalta siitä, että saatavuusharkinnan poisto vähentäisi työperäistä hyväksikäyttöä.

Miksi siis aloitteessa oletetaan saatavuusharkinnan poiston parantavan työehtoja?

Kaiken työehtojen valvonnan taustalla on työntekijän riittävä autonomia. Viranomaisvalvonnalla voidaan kyllä tarkastaa paperit, mutta viranomainen ei pääse käsiksi niihin sopimuksiin ja järjestelyihin, joista ei ole papereita tehty. Asiattomista maksuista tai työaikakirjanpidon ulkopuolisista työtunneista voi yleensä kertoa vain työntekijä.

Tyypillisesti ulkomaalaiset työntekijät uskaltautuvat peräämään oikeuksiaan vasta, kun ovat varmistaneet uuden työpaikan. Näin siksi, että asian riitauttaminen johtaa aivan varmasti potkuihin, ja mikäli henkilö ei ole vielä oikeutettu Suomessa sosiaaliturvaan, on uusi työ silloin ainoa mahdollisuus itsensä elättämiseen. Jos työpaikan vaihto ei ole mahdollista, on turha yrittää penätä oikeuksiaan – se johtaisi vain kotimatkaan, mahdollisesti raskaan velkataakan kanssa.

Työlupa sallii kuitenkin uuden työn ainoastaan alalta, jolle työlupa on alkujaan myönnetty. Jos alalla ei ole paljon yrityksiä tai sen työnantajat tuntevat hyvin toisensa, voi työpaikan vaihtaminen olla hyvin vaikeaa. Uuden työpaikan hankkiminen joltakin toiselta alalta taas edellyttää koko työlupaprosessin uusimista, ja lopputulos on saatavuusharkinnan vuoksi epävarma.

Näin työ- ja oleskelulupajärjestelmästä tulee keskeinen ulkomaalaisen työntekijän neuvotteluasemaa ja vaihtoehtoja määrittävä tekijä. Ja samalla työn ja oleskelun ehdollistamisesta keskeinen keino tuottaa mukautuvaa, paljoon suostuvaa työvoimaa.[11]

Koska saatavuusharkinta kohdistuu lähinnä duunarialoihin, sitä voidaan pitää myös luokkakontrollin muotona. Saatavuusharkinta ei rajoita viranomaista, jolla on oikeus päättää sen toteutuksesta haluamallaan tavalla. Työnantajille se aiheuttaa byrokratiakitkaa, mutta ei varsinaista estettä, sillä saatavuusharkinta on helppo kieltää esimerkiksi vaatimalla työntekijältä ”nepalilaisten kalaruokien tuntemusta”. Sen sijaan työntekijän vaihtoehtoja saatavuusharkinta saattaa kaventaa merkittävästi.

Ammatillinen järjestäytyminen perustuu oletukselle työntekijästä, joka pyrkii myymään työaikaansa mahdollisimman kalliilla. Työntekijän neuvotteluasemaa voidaan parantaa kahdella (toisiinsa sidoksissa olevalla) tavalla: joko hillitsemällä työn tarjontaa tai vähentämällä työntekijän riippuvuutta työnantajastaan. Shengen-järjestelmän oloissa työn tarjonta on käytännössä ääretön. Siten ainoa keino puolustaa työn hintaa on huolehtia työntekijän autonomiasta.

Miksi saatavuusharkintaa ei voisi poistaa vain jo maassa oleskelevilta?

Koska useimmat saatavuusharkinnan ongelmat liittyvät nimenomaan maassa jo oleskeleviin henkilöihin, on ehdotettu, että saatavuusharkinnan voisi poistaa rajatusti näissä tapauksissa. Ehdotus on ilman muuta kannatettava, ja helpottaisi monen ihmisen elämää.

Ratkaisu jättäisi kuitenkin edelleen pulaan työmarkkinoiden kaikkein haavoittuvaisimman ryhmän eli paperittomat.[12] Vaikka he olisivat oleskelleet ja työskennelleet Suomessa pitkäänkin, he eivät voi todentaa oleskeluaan tavalla, joka vapauttaisi saatavuusharkinnasta.

Paperittomalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla ei ole Suomen valtion myöntämää oleskeluoikeutta. Usein kyse on siitä, että henkilö on syystä tai toisesta jäänyt Suomeen oleskelulupansa umpeutumisen jälkeen. Alun esimerkeistä Irinan tapaus on tällainen, samoin ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joita ei voida kotimaahansa palauttaa.

Edellisten lisäksi Suomessa oleskelee joukko ihmisiä, joilla on jonkun muun EU-maan myöntämä oleskelulupa ilman työnteko-oikeutta. Tällöin henkilö ei ole Suomessa luvatta, mutta hänen oleskelunsa ei ole työlupaa varten todennettavissa (tai se vaatii raskaan byrokratian).

Mikäli saatavuusharkinnan poistamista ajetaan ihmis- ja työoikeusperusteilla, ei paperittomia tietenkään voi sivuuttaa. Juuri nyt paperittomuuteen liittyy kuitenkin myös laajempaa yhteiskunnallista problematiikkaa:

Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa EU-, ETA- ja OECD-maissa sovelletaan tarveharkintaa ulkomaisen työvoiman työmarkkinoille pääsyyn. Erityisesti isoissa (ja kolonialistisen historian omaavissa) maissa se kuitenkin käytännössä säätelee vain pääsyä virallisille työmarkkinoille, ei niinkään pääsyä maahan – työtä kun on verraten helppo löytää myös ilman lupia virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta.

Lähes kaikissa länsimaissa paperittomia on nimittäin ollut niin paljon ja niin pitkään, että heitä varten on muodostunut erillisiä instituutioita: paperittomia ei virallisesti ole olemassa, mutta käytännössä he työskentelevät ja harrastavat, hoidattavat lapsiaan, käyvät lääkärissä ja asuvat vuokralla lähes kuin kuka tahansa.

Tämä ei ole hyvä asia sen paremmin yhteiskunnan kuin yksilönkään kannalta. Oikeudettoman asemansa vuoksi paperittomat ovat poikkeuksellisen haavoittuvassa asemassa ja joutuvat usein työskentelemään kohtuuttomilla ehdoilla. Valtiolle kukoistava harmaa sektori tarkoittaa tietysti menetettyjä verotuloja, minkä lisäksi eriarvoisuus rasittaa välillisesti kansantaloutta ja yhteiskunnallista vakautta.

Suomea on laajamittaiselta paperittomuudelta suojannut syrjäinen sijaintimme, käsittämätön kielemme sekä vuoteen 2015 saakka niin sanottu b-lupajärjestelmä.[13] Perinteisesti meillä on ajateltu, että jos luvatta maassa oleskelevaa ei voida palauttaa, on hänelle löydyttävä jokin oleskelustatus. Näin jälkikäteen katsottuna tämä on ollut viisasta politiikkaa, sillä sen seurauksena meille ei ole syntynyt samanlaista paperittomien varjoyhteiskuntaa kuin moneen muuhun maahan.

Viime vuosina oleskelun virallistamista on meillä kuitenkin järjestelmällisesti vaikeutettu, samaan aikaan kuin liikkuvuuden lisääntymisen ja kielteisten turvapaikkapäätösten kasvu ovat hyvää vauhtia kasvattamassa paperittomuutta Suomeenkin. Näistä asetelmista on vain ajan kysymys, milloin harmaa sektori on riittävän suuri toimiakseen itsenäisenä vetovoimatekijänä.

Saatavuusharkinta on yksi niistä tekijöistä, jotka heikentävät jo maassa oleskelevien ihmisten mahdollisuutta työllistyä virallisille työmarkkinoille. Se jopa pakottaa ihmisiä virallisen työn piiristä harmaaseen. Siten se osaltaan työntää Suomea kohti pistettä, jossa varjojärjestelmät alkavat toimia ja rekrytoida ihmisiä itsenäisesti.

Muuttaisiko saatavuusharkinnan poisto kaiken?

Entäpä, jos saatavuusharkintaa ei olisikaan. Miten se muuttaisi esimerkkihenkilöidemme elämää?

Natcha sai uuden työpaikan toisen sukulaisensa kampaamosta. Kun toimeentulo ja sitä kautta maahan jääminen oli turvattu, hän uskaltautui lopulta paikalliseen ammattiliiton toimistoon kysymään apua palkkojen perintään. Juttu etenee viranomaistutkintaan.

Alejandro työskentelee nyt lähihoitajana, johon hänellä on koulutuskin. Lapset ovat Suomessa. Perheensä elättääkseen on Alejandron jatkettava työpäivän jälkeen vielä siivoamaan toimistoja, ja usein hän on hyvin väsynyt. Tärkeintä kuitenkin on, että he saavat olla yhdessä.

Irina on nyt töissä lankonsa kaupassa. Hänen ja Karin rakkautta punnitaan pian hallinto-oikeudessa, ja he uskovat näytön tällä kertaa riittävän – Irina on nimittäin raskaana.

Camilla puolestaan on päätynyt ajamaan taksia. Palkka on paljon pienempi kuin seksibisneksessä, mutta ainakaan hänen ei tarvitse piiloutua ovisyvennykseen aina poliisiauton nähdessään. Hän säästää rahaa mennäkseen opiskelemaan, sitten vähän myöhemmin, kun kieli sujuu paremmin.

Saatavuusharkinta ei ole mikään ilkeän noidan kirous, jonka rauetessa hyvyys saa valtakunnassa vallan ja kaikki elävät elämänsä onnellisina loppuun asti. Aivan varmasti Suomen työmarkkinoilla esiintyy kohtuuttomia tilanteita, riistoa ja epäoikeudenmukaisuutta vielä huomennakin. Aivan varmasti tehtävää paremman elämän ja työelämän puolesta riittää edelleen.

Oleellista kuitenkin on, tuottaako saatavuusharkinnan poisto parannuksen vai heikennyksen tähän tilanteeseen. Ja minun väittämäni on, että parannuksen: jos työntekijöiden määrä pysyy ennallaan (josta on näyttöä), mutta riippuvuus heikkenee (josta on näyttöä), seurauksena on työehtojen paraneminen.

Lähteet:

[1] Esim. opiskelun, turvapaikkahakemuksen tai perhesiteen perusteella.

[2] Luvut TEM:n Olli Soraiselta. ”Osittain myönteinen päätös” voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa tarveharkinta ei aseta oleskeluluvalle esteitä, mutta kyseisen työnantajan kykyä suoriutua velvoitteistaan on syytä epäillä esimerkiksi siksi, että hän ei ole aikaisemmin noudattanut vakuuttamiansa minimityöehtoja.

[3] Ks. esim Kontula Anna: Näkymätön kylä. Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Like, Helsinki 2010.

[4] Könönen Jukka: Prekaari työvoima ja uudet hierarkiat metropolissa. Ulkomaalaiset matalapalkkaisilla palvelualoilla. Sosiologia 3/2012.

[5] Koska maa- ja puutarha-alojen työluvissa on paljon lyhytaikaista työvoimaa, on todennäköistä, että eduskunnan käsittelyssä oleva laki kausityöntekijöiden oleskeluluvista pienentää saatavuusharkinnan piirissä olevien työntekijöiden määrää näillä aloilla merkittävästi. Ks. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 80/2017 vp).

[6] OECD 2011. Recruiting Immigrant Workers: Sweden. OECD Publishing & RIR 2016:32. Ett välfungerande system för arbetskraftsinvandring. En granskningsrapport från Riksrevisionen 5.12.2916. Kahden maan työmarkkinoita ei koskaan voi täysin verrata, mutta mikäli vaikutukset olisivat Suomessa yhtäläiset, tarkoittaisi saatavuusharkinnan poisto meillä alle tuhannen hengen työvoiman lisäystä. Luku perustuu niiden alojen työvoiman määrän lisäykseen, jotka Suomessa ovat saatavuusharkinnan piirissä. Ruotsissa saatavuusharkinta oli ennen vuotta 2008 laajempi, joten vertailua ei ole mielekästä tehdä suoraan.

[7] Leppäkorpi Mervi: ”Pragmaattisuudesta” politiikkaan. Peruste 1/2014. Koska viranomainen ei suoraan tilastoi lupien jättöpaikkaa, tarkistin Leppäkorvelta itseltään, miten arvio oli laadittu. Luvut on kerätty vuoden 2013 ensimmäisistä työluvista haravoimalla Poliisin tilastopalvelusta luvat, jotka jätettiin poliisille Suomessa.

[8] Fusk och utnyttjande – om avregleringen av arbetskraftsinvandringen. Landsorganisationen i Sverige 2013.

[9] Ulkomaalaisen työvoiman asemasta Ruotsissa, ks. myös Arbetskraft från hela världen. Hur blev det med 2008 års reform? Delmi 2015:19.

[10] Jokinen Anniina & Ollus Natalia (2014) “Tuulikaapissa on tulijoita”: Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ravintola- ja siivouspalvelualoilla. European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI). Publication Series No. 76.

[11] Könänen Jukka (2014) Tilapäinen elämä, joustava työ. Rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 93. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu.

[12] Jokinen Anniina & Ollus Natalia (2014) “Tuulikaapissa on tulijoita”: Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ravintola- ja siivouspalvelualoilla. European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI). Publication Series No. 76. Jokinen & Ollus eivät työmarkkinaosapuolten, viranomaisten ja hyväksikäyttöä kokeneiden työntekijöiden haastatteluille perustuvassa raportissaan suosittele saatavuusharkinnan luopumista, ainakaan ilman huomattavia panostuksia jälkivalvontaan. He kuitenkin tarkoittavat ilmeisesti saatavuusharkinnalla sekä lakialoitteessa tarkoitettua työvoiman tarveharkintaa että työlupien ennakkovalvontaa, joita ei esitetä poistettavaksi.

[13] Himanen Markus (2015) Kiista B-luvista – Rajattu yhdenvertaisuus, perusoikeudet ja jäsenyys suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa 2004–2015. Pro gradu. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos.


http://annakontula.fi/2017/10/raskaan-saatavuusharkintaprosessin-kautta-kulkee-vuosittain-vain-joitakin-tuhansia-tyolupia/


Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 841
  • Liked: 38281
    • Profiili
Lainaus
Kai Hirvasnoro: Yksi aloite ei tee tyhjäksi muita

Yli sadan kansanedustajan aloite saatavuusharkinnan poistamisesta on synnyttänyt erikoisen keskustelun. Se todistaa, että ”boksin ulkopuolelta” yhteiskunnallisia uudistuksia esittävä ottaa ison henkilökohtaisen riskin. Hänet ymmärretään väärin sekä tahattomasti että tahallaan. Tämä ei millään lailla kannusta ennakkoluulottomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittanut kansanedustaja Anna Kontula perustelee sitä tämän lehden Horisontti-palstalla. Hänen väitteensä on, että saatavuusharkinnan poistaminen parantaa työehtoja, koska se vähentää työntekijän riippuvuutta työnantajasta.

Asiasta voidaan olla perustellusti kahta mieltä. Eri mieltä oleminen ei kuitenkaan oikeuta aloitteen tekijän, ja hänen puolueensa, leimaamiseen ja motiivien kyseenalaistamiseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei ole ottanut asiaan ryhmänä kantaa ja vain kaksi sen kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen.

Nyt käytävässä keskustelussa on nähtävissä tarkoitushakuisuutta. Otsikoissa puhutaan ”Kontulan ja ay-johtajien sanasodasta”. Ay-johtajille ei tunnu olevan mitään huomauttamista siihen, että aloitteen takana on huomattavasti enemmän sosiaalidemokraatteja kuin vasemmistoliittolaisia. Näin huomio on kuitenkin käännetty pois siitä, että SDP kannatti kiky-sopimusta, jonka kanssa se nyt kipuilee.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Juha Kuurne totesi maanantaina, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä vastaan tarvitaan muita keinoja.

Kriitikoilta jää huomaamatta, että politiikassa ajetaan aina samaan aikaan monia asioita. Kuurne vaati luottamusmiesten tiedonsaantioikeuden lisäämistä ja järjestöille kanneoikeutta.

Juuri näistä vasemmistoliitto on tehnyt saatavuusharkintaa paljon vähemmälle huomiolle jääneitä lakialoitteita. Eduskuntaryhmän Tolkkua työelämään -kampanjaan tasan vuosi sitten sisältyi myös alipalkkauksen kriminalisointi. Niistä vaiettiin ehkä siksi, että esittäjä oli väärä.

Saatavuusharkintaa koskeva aloite on mahdollistanut tärkeän keskustelun ulkomaisen työvoiman asemasta Suomessa. Valitettavasti asiakeskustelu ei ole kiinnostanut juuri muita kuin Kansan Uutisia. Varsinainen epäkohta on se, että rajat ovat nytkin auki EU-alueelta tuleville työntekijöille, mutta viranomaisilla ei ole resursseja valvontaan. Siksi räikeät väärinkäytökset ovat täällä jo nyt.
Kansan Uutiset 20.10.2017

Totta kai aloite oikeuttaa sekä Kontulan että hänen puolueensa leimaamiseen ja motiivien kyseenalaistamiseen. Kuten toimituspäällikkö Hirvasnoro mainitsee, Vasemmistoliiton nykyinen eduskuntaryhmä ei ole ottanut saatavuusharkintaan kantaa. Mutta miksei ole, kun vielä muutama vuosi sitten puolueen kielteinen kanta saatavuusharkinnan poistamiseen ja järjestelmän kaikenlaisiin murentamisyrityksiin oli täysin yksiselitteinen? Jokin on vaivihkaa muuttunut, mutta sen enempää puheenjohtaja Li Andersson kuin Kansan Uutisten toimittajatkaan eivät rohkene puhua asiasta, vaan kampeavat keskustelua keskusteluksi keskustelusta kansanedustaja Kontulaa uhriuttamalla.

Niin ikään se, että politiikassa ajetaan samaan aikaan muitakin asioita, ei ole mikään puolustus, mikäli näitä muita asioita ei vähintäänkin kytketä ehdoksi saatavuusharkinnan lopettamisessa. Kontula ja muut allekirjoittajat eivät vaadi mitään sellaista, joten väärinkäytösten ja haittamaahanmuuton lisääntyminen on rakennettu lakialoitteen sisään.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Alaric

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 056
  • Liked: 28643
  • Ilon ja toivon mode
    • Profiili
https://demokraatti.fi/kokoomusedustaja-tukee-julkisen-riidan-nostanutta-kohualoitetta-on-aika-karistella-1980-luvun-jaanteet-pois-lainsaadannosta/ (25.10.2017)

Lainaus
Kokoomusedustaja tukee julkisen riidan nostanutta kohualoitetta: ”On aika karistella 1980-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä”

(...)

”Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee vahvasti lakialoitteen etenemistä lainsäädännöksi. Työperäinen maahanmuutto on juuri sellaista maahanmuuttoa, jota Suomi tarvitsee. Meidän mielestämme jokainen, joka haluaa tulla tänne tekemään töitä, maksamaan veroja ja rakentamaan yhteiskuntaa, on tervetullut”, sanoo Jokinen.

Jokisen mukaan Suomen ikärakenne muuttuu lähivuosina merkittävästi. Yhä useampi suomalainen on eläkkeellä, ja myös eläkeläisten hoivatarve kasvaa väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työssäkäyvien suhteellinen osuus väestöstä pienenee.

”Kokoomus haluaa, että tulevaisuudessakin on mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyviin palveluihin. Tarvitsemme lisää ihmisiä tekemään työtä ja yrittämään, jotta verotulomme riittävät kasvavaan menopaineeseen”, sanoo Jokinen.

 Jokisen mukaan tälle vuosikymmenelle ei kuulu viranomaisen harkinta ja monimutkainen byrokratia siitä, voiko ihminen tulla Suomeen tekemään työtä ja maksamaan veroja.

”On aika karistella 80-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä, ja siirtyä myös tässä asiassa nykypäivään.”

---

https://demokraatti.fi/arahdys-hallitusrintamasta-kokoomuksen-kalle-jokinen-puhuu-aivan-omiaan/ (25.10.2017)

Lainaus
Ärähdys hallitusrintamasta: ”Kokoomuksen Kalle Jokinen puhuu aivan omiaan”

”Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen puhuu aivan omiaan vaatiessaan luopumista ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Sininen linja pitää. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinta säilyy. Kyllä sileäkätinenkin lukea osaa. On vakava asia, jos kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo irtautua sovitusta hallitusohjelmasta”, jyrähtää sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Elon mukaan saatavuusharkinnan poistaminen olisi karhunpalvelus suomalaiselle työntekijälle.

”Se ei ratkaisisi eräiden alojen työvoimapulaa, vaan loisi Suomeen yleiset halpatyömarkkinat. Jokisen puheet hoiva-alan työvoimapulasta viittaavat siihen, että kokoomus toivoo alalle edullista ulkomaista työvoimaa.”.

(...)
It's okay to be white.

Kuntalaisaloite Helsingin suurmoskeijahankkeeseen liittyvästä kansanäänestyksestä: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643

Alaric

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 056
  • Liked: 28643
  • Ilon ja toivon mode
    • Profiili
http://www.aamuset.fi/uutiset/3703276/PAMin+hallitus+Saatavuusharkinnasta+ei+pida+luopua+mutta+sita+pitaa+kehittaa (25.10.2017)

Lainaus
PAMin hallitus: Saatavuusharkinnasta ei pidä luopua, mutta sitä pitää kehittää

Saatavuusharkinnan vaikutuksista ja maahanmuutosta käytävään keskusteluun on saatava nykyistä kehittävämpi ja erilaisia näkökulmia kunnioittavampi ote, linjasi Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus. Puheenjohtaja Ann Selin toteaa, että työperäisen maahanmuuton on hyvä olla kontrolloitua, mutta se ei saa hankaloittaa työsuhteessa olevan työntekijän oleskelulupaprosessia.

Saatavuusharkinnassa valtiovalta voi rajoittaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta työvoiman rekrytointia, jos kotimaan työmarkkinoilta löytyy työn tarjontaa tai kotimaisen työvoiman työllistyminen vaikeutuu. Nykyinen saatavuusharkinta pitää sisällään kuitenkin elementtejä, joita on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti.

– On selvää, että rekrytointia EU/ETA-alueen ulkopuolelta pitää rajoittaa. Emme kuitenkaan halua, että saatavuusharkinta hankaloittaa tai estää työntekijää saamasta sujuvasti oleskelulupaa tilanteessa, jossa työsuhde on jo olemassa, toteaa Selin.

(...)

– Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja poistuminen maasta. Tilanne on maahanmuuttajan näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa.

(...)
It's okay to be white.

Kuntalaisaloite Helsingin suurmoskeijahankkeeseen liittyvästä kansanäänestyksestä: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643

Ari-Lee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 25 744
  • Liked: 17898
  • Sarkasmoitunut työvoimapulareservi †Syyllinen†
    • Profiili
Lainaus
– Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja poistuminen maasta. Tilanne on maahanmuuttajan näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa.

Niin, kyllähän reiluuteen ja inhimillisyyteen kuuluu, koska kerran on kutsuttukin veronmaksajaksi, ansiosidonnainen loppuun saakka ja vielä sen jälkeen Kelan kaikki etuudet ja koko sosiaalihoito maailman tappiin.
"Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!" - Ilmari Kianto

"Miksi kaikessa keskusteluissa on etsitty kaikki mahdolliset ongelmat heti kättelyssä? "- J.Sipilä

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 106
  • Liked: 4421
  • Manner-Suomen Tasavalta
    • Profiili
https://demokraatti.fi/kokoomusedustaja-tukee-julkisen-riidan-nostanutta-kohualoitetta-on-aika-karistella-1980-luvun-jaanteet-pois-lainsaadannosta/ (25.10.2017)

Lainaus
Kokoomusedustaja tukee julkisen riidan nostanutta kohualoitetta: ”On aika karistella 1980-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä”

Ihan yhtä hyvin voisi vaikka sanoa että laki väkisinmakaamisesta avioliitossa (1994/1999) pitäisi poistaa koska se "edustaa 1990-lukua".

Lainaus
– Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja poistuminen maasta. Tilanne on maahanmuuttajan näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa.

Niin, kyllähän reiluuteen ja inhimillisyyteen kuuluu, koska kerran on kutsuttukin veronmaksajaksi, ansiosidonnainen loppuun saakka ja vielä sen jälkeen Kelan kaikki etuudet ja koko sosiaalihoito maailman tappiin.

Tuohon lauseeseen muuten voisi tehdä yhden muutoksen, "poistuminen maasta" voitaisiin korvata sanoilla "työttömyys ja köyhyys". Näin: "Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja työttömyys ja köyhyys. Tilanne on työntekijän näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa." Eli vain vähän viilaamalla tästä saa argumentin sille että irtisanomisia ei pitäisi tapahtua, jos irtisanottavalla ei ole seuraavaa työpaikkaa jo valmiina. Olen toki surullinen irtisanottavan ja maastapoistettavan puolesta, mutta se ei muuta miksikään sitä että argumentti on huono.
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Mielenvikainen+sten maahanmuutto seis!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 841
  • Liked: 38281
    • Profiili
Kansan Uutiset: Silvia Modig: Saatavuusharkinnan poisto on pieni palanen ihmisoikeusperustaista työpolitiikkaa 25.10.2017

Mitä ihmettä on "ihmisoikeusperustainen työpolitiikka" ja mitä tekemistä sillä on Suomen maahanmuuttopolitiikan kanssa?

Lainaus
Oleskeluluvan sitominen tiettyyn työhön voi kansanedustaja Silvia Modigin mukaan pakottaa työntekijän ongelmalliseen riippuvuusasemaan vaikkapa hyväksikäyttävään työnantajaan.

Hän jatkaa, että jo työllistyneiden turvapaikanhakijoiden käännyttämisessä jäykkien prosessien vuoksi taas ei ole päätä eikä häntää.

Kyse ei ole "jäykistä prosesseista" vaan siitä, että perusteettomasti turvapaikkaa hakeneet palkitaan oleskeluluvalla turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä ja valehtelusta. Juuri oleskelulupaahan he lähtivät tavoittelemaan. Kyse on myös siitä, että saatavuusharkinnan poistaminen mahdollistaisi aivan uudenlaisen keinottelun ja rikollisuuden takaamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden Suomeen jääminen.

Kielteisen päätöksen oheen pitäisi päinvastoin liittää automaattisesti pitkäaikainen maahantulokielto.

Lainaus
Hän puolustaa aloitetta, mutta sanoo ottavansa myös aloitteen vastustajien esittämät huolet vakavasti.

Ei ryntäystä Uudenmaan rakennustyömaille

– Pääkaupunkiseudulla on käynnissä merkittävä osuus koko maan rakennusprojekteista. Rakennusbuumin keskellä saatavuusharkintaa on täällä rakennusalan hommissa poistettu, mutta EU- ja ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa ei ole tulvinut syrjäyttämään alalla toimivia suomalaisia työntekijöitä.

Ei ole kyse lyhyellä tähtäimellä "ryntäyksestä" tai "tulvasta", vaan suomalaisten ja hieman alasta riippuen jopa virolaisten vähittäisestä syrjäyttämisestä. Rakennusalalla sentään tarvitaan osaamista, mutta odotettavissa olisi tulijoita nimenomaan sellaisille aloille, joille kynnys on matalampi. Lisäksi rakennusalalla varsinaista työvoimapulaa on ollut viime aikoina lähinnä työnjohdossa.

Lainaus
Modig muistuttaa, että läpi poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen paiskitaan töitä työntekijöiden oikeuksien puolesta.

– On vain luonnollista, että keinoista on joskus erilaisia näkemyksiä, vaikka tavoitteet ja päämäärät ovat yhteisiä. Ei pitäisi kuitenkaan lähteä lietsomaan vastakkainasettelua suomalaisen tai eurooppalaisen ja Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevan työntekijän välille.

Saatavuusharkinnasta ei luulisi olevan minkäänlaisia erimielisyyksiä vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen keskuudessa, eikä vielä muutama vuosi sitten ollutkaan. Mikä on muuttunut?

Vastakkainasettelu suomalaisen tai eurooppalaisen ja Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevan työntekijän välillä on väistämätöntä. Asia ei muutu vaikenemalla tai ikävät faktat sivuuttamalla miksikään.

Lainaus
Modig asettaa saatavuusharkintakeskustelua perspektiiviin myös painottamalla, että kyseessä on vain yksi, verrattain pieni kysymys työntekijän oikeuksien parantamisen kannalta.

– Tietenkään saatavuusharkinnan poisto ei ole ihmelääke, jolla työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu yksinään turvataan tai työehtojen polkeminen kitketään. Vasemmistoliitto on esittänyt ja tulee jatkossakin vaatimaan useita konkreettisia keinoja, joilla työelämän epäkohtiin puututaan.

Vasemmistoliitto on vaatinut ryhmäkanneoikeutta työntekijöiden suojaamiseksi lain tai työehtosopimusten rikkomiselta. Puolue on esittänyt myös alipalkkauksen kriminalisointia. Lisäksi vasemmistoliitto on esittänyt muun muassa luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien tehostamista.

On samantekevää, mitä muuta vasemmistoliitto on esittänyt, jos ja kun sen kansanedustajat eivät aseta näitä muita keinoja ehdoksi saatavuusharkinnan poistamiselle.

Jännä kuitenkin, että Modig tuntuu esittävän saatavuusharkinnan poistamisen koko vasemmistoliiton ajamana asiana, yhtenä keinona muiden joukossa, kun taas puheenjohtaja Andersson korosti, että ryhmällä ei ole asiasta kantaa.

Lainaus
– Vasemmisto on nyt ja jatkossa duunarin ja heikoimmassa asemassa olevan puolella. Pidämme meteliä ihmisoikeuksien puolesta, eikä tämä ole muuttumassa mihinkään, Modig muistuttaa.

Ei ole mahdollista olla saatavuusharkinnasta rehellisesti yhtä aikaa kahta täysin vastakkaista mieltä niin, että molemmat puolet olisivat suomalaisen duunarin puolella. Valitkaa puolenne.



Vaikka hyväksyisi (minä en hyväksy) Kontulan ja Modigin argumentit siitä, että Suomessa jo työskentelevin ulkomaalaisten oloja ja oikeusturvaa on parannettava nimenomaan saatavuusharkinta poistamalla, tämä ei selitä, miksi saatavuusharkinta pitäisi poistaa myös Euroopan ulkopuolella oleskelevilta.

Kontula vastustaa tällaisen rajoituksen jättämistä sillä perusteella, että tämä estäisi Suomessa laittomasti oleskelevia saamasta helpommin oleskelulupaa. Toisin sanoen Kontula haluaa kiertää lakimuutosta, jolla lopetettiin tilapäisten oleskelulupien jakaminen palaamisesta kieltäytyville kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden laittoman oleskelun helppo laillistaminen on vääränlainen palkkio, ilmeinen vetotekijä ja jo itsessään riittävä syy vastustaa lakialoitetta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 187
  • Liked: 12194
    • Profiili
Lainaus
– Vasemmisto on nyt ja jatkossa duunarin ja heikoimmassa asemassa olevan puolella. Pidämme meteliä ihmisoikeuksien puolesta, eikä tämä ole muuttumassa mihinkään, Modig muistuttaa.

Ei ole mahdollista olla saatavuusharkinnasta rehellisesti yhtä aikaa kahta täysin vastakkaista mieltä niin, että molemmat puolet olisivat suomalaisen duunarin puolella. Valitkaa puolenne.

Ihmisoikeudet on nykyään synonyymi ulkomaalaisten ja ei-kansalaisten oikeuksille.

Demokratiassa kansalaisilla on kansalaisoikeudet, niistä Modig ei puhu.

Mitään oikeuksia ei ole olemassa, ellei ole oikeuksien toteuttamiseen velvoitettuja ja niiden kustantajia.

Vasemmistoliitolla on kärrystä perälaita auki - kuorma varisee jo pitkin maita ja mantuja.

Kaksilla kärryillä ajelu päätyy eeppiseen spagaatiin.

Beenari

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 527
  • Liked: 2725
  • Banned
    • Profiili
Jos ne Arkadianmäen pellet haluaa tuottaa Suomeen halpatyövoimaa, niin tietyillä ehdoilla asia on ihan ok.
a) ne kaikki halpisduunarit työllistyy ja
b) ne tekevät kaikki palkansaajien työt ja
c) niile ei koskaan myönnetä kansalaisuutta ja
d) kaikille kantasuomalaisille maksetaan kansalaispalkkaa vähintään 2000€/kk netto.

Eli me kantasuomalaiset voidaan vaan raapia persettämme 24/7/365 samalla kun nuo halpisduunarit tekee kaikki duunit meidän puolestamme ja meidän johtajat sitten yrittävät kaitseta heitä.
"ainut syy muuttaa metsään on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua" - Fatim Diarra (vihr)

Savolainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 105
  • Liked: 40
    • Profiili
Kun Orpon idea maahanmuutosta meni kovan kansalaispalautteen johdosta pieleen, niin keksittiin uusi idea: tarveharkinnan poisto.
Käyntännössä sama asia, mutta lähdes mahdoton vastustaa.
Olisi hauskaa tietää, miten AY ostetaan hiljaiseksi. Ei ainakaan verovähennysoikeuden poisto ole ajankohtainen lähiaikoina.
On tämä saatana perseestä.
Nämä kierot poliitikot tekevät myyräntyötä eikä rahvas voi kuin katsoa hämillään vierestä.
Edes äänestäminen ei vaikuta kun hyödylliset idiootit äänestävät samat idoootit aina vain uudestaan valtaan.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 187
  • Liked: 12194
    • Profiili
Jos ne Arkadianmäen pellet haluaa tuottaa Suomeen halpatyövoimaa, niin tietyillä ehdoilla asia on ihan ok.
a) ne kaikki halpisduunarit työllistyy ja
b) ne tekevät kaikki palkansaajien työt ja
c) niile ei koskaan myönnetä kansalaisuutta ja
d) kaikille kantasuomalaisille maksetaan kansalaispalkkaa vähintään 2000€/kk netto.

Eli me kantasuomalaiset voidaan vaan raapia persettämme 24/7/365 samalla kun nuo halpisduunarit tekee kaikki duunit meidän puolestamme ja meidän johtajat sitten yrittävät kaitseta heitä.

Eikös tuo ole se Saudi-Arabian malli?

writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili
https://demokraatti.fi/kokoomusedustaja-tukee-julkisen-riidan-nostanutta-kohualoitetta-on-aika-karistella-1980-luvun-jaanteet-pois-lainsaadannosta/ (25.10.2017)

Lainaus
Kokoomusedustaja tukee julkisen riidan nostanutta kohualoitetta: ”On aika karistella 1980-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä”

(...)

”Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee vahvasti lakialoitteen etenemistä lainsäädännöksi. Työperäinen maahanmuutto on juuri sellaista maahanmuuttoa, jota Suomi tarvitsee. Meidän mielestämme jokainen, joka haluaa tulla tänne tekemään töitä, maksamaan veroja ja rakentamaan yhteiskuntaa, on tervetullut”, sanoo Jokinen.

Jokisen mukaan Suomen ikärakenne muuttuu lähivuosina merkittävästi. Yhä useampi suomalainen on eläkkeellä, ja myös eläkeläisten hoivatarve kasvaa väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työssäkäyvien suhteellinen osuus väestöstä pienenee.

”Kokoomus haluaa, että tulevaisuudessakin on mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyviin palveluihin. Tarvitsemme lisää ihmisiä tekemään työtä ja yrittämään, jotta verotulomme riittävät kasvavaan menopaineeseen”, sanoo Jokinen.

 Jokisen mukaan tälle vuosikymmenelle ei kuulu viranomaisen harkinta ja monimutkainen byrokratia siitä, voiko ihminen tulla Suomeen tekemään työtä ja maksamaan veroja.

”On aika karistella 80-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä, ja siirtyä myös tässä asiassa nykypäivään.”

---

https://demokraatti.fi/arahdys-hallitusrintamasta-kokoomuksen-kalle-jokinen-puhuu-aivan-omiaan/ (25.10.2017)

Lainaus
Ärähdys hallitusrintamasta: ”Kokoomuksen Kalle Jokinen puhuu aivan omiaan”

”Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen puhuu aivan omiaan vaatiessaan luopumista ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Sininen linja pitää. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinta säilyy. Kyllä sileäkätinenkin lukea osaa. On vakava asia, jos kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo irtautua sovitusta hallitusohjelmasta”, jyrähtää sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Elon mukaan saatavuusharkinnan poistaminen olisi karhunpalvelus suomalaiselle työntekijälle.

”Se ei ratkaisisi eräiden alojen työvoimapulaa, vaan loisi Suomeen yleiset halpatyömarkkinat. Jokisen puheet hoiva-alan työvoimapulasta viittaavat siihen, että kokoomus toivoo alalle edullista ulkomaista työvoimaa.”.

(...)

Kokoomuksen Kalle Jokinen on joko idiootti joka ei tajua käsitettä nettosaaja tai sitten hän vähät välittää siitä että nettosaajia suomeen työvoimaksi tuomalla samalla kun kyseiset nettosaajat polkevat palkat työehtosopimusten minimeihin ja kaikkien väärinkäytösten osalta myös TES:n minimien alle ja pahentavat yhteiskunnan kannustinloukkuja ja syrjäyttävät suomalaiset nuoret ja suomessa jo pysyvästi asuvat maahanmuuttajataustaiset nuoret 1,2 miljoonaa euroa ennen eläkeikäänsä maksaviksi syrjäytyneiksi pitkäaikaistyöttömiksi kokoomus TUHOAA suomalaisen hyvinvointivaltion ja lisää valtion velkaantumista.

Se että tuodaan työntekijöitä jotka työllistyvät matalapalkkaisiin ammatteihin joista maksavat vähemmän veroja kuin saavat asumistukena ja yhteiskunnan maksamina terveyspalveluina ja muina yhteiskunnan kuluina EI paranna yhteiskunnan tilaa vaan tuhoaa veropohjaa ja tuhoaa hyvinvointivaltion.

Näin käy varsinkin kun kannustinloukun takia yhteiskunta maksaa saman minkä saa työstä jolloin on pulaa työvoimasta kun ihmiset eivät voi lähteä Uudellamaalla tekemään esim. kokin hommia niinkuin HOK-Elanto haluaisi eli TES:n minimillä noin 1700 kuussa ja suuri osa vielä vain kiiretunteihin jolloin kokki tienaisi 1400 euroa kuussa.

HOK-Elanto sitten päätti palkkojen nostamisen sijaan tuoda kokit filippiineiltä ja maksaa näille sen 1400 euroa kuussa kiiretunteihin tuleville ja 1700 euroa kuussa kokoaikaisiksi tuleville ja ELY-keskus idioottina teki poikkeuksen tarveharkintaan koko ravintola-alalle Uudellemaalle kun HOK-Elanto sitä lobbasi jolloin HOK-Elanto voi tuoda filippiiniläisiään mutta jokainen pitseria-kebab voi myös tuoda kokkeja Turkista ja Irakista Uuudellemaalle vapaasti vaikka bisnes ei kannata kuin myymällä 5 euron pitsoja ohi kirjanpidon ja ilman arvonlisäveroja.

Tämä tapahtuu samalla kun poliitikot itkevät kannustinloukkuja ja nuorten syrjäytymistä mutta samalla kokoomus oikein syrjäyttämällä syrjäyttää nuoria ja työttömiä.
Tälläkin hetkellä on työttömänä kasapäin kokkeja jotka juoksisivat huutaen jonottamaan kokin työpaikkaa jos siitä maksettaisiin 2500 euroa kuussa.

Jos olisi oikeasti työvoimapula niin HOK-Elanto maksaisi 2500 euroa kuussa ja ottaisi kaikki kokit kokoaikaisiksi.
Jos olisi oikeasti työvoimapula niin HOK-Elanto houkuttelisi työvoimaa muualta Suomesta tarjoamalla työsuhde-asunnot 500 euron kuukausivuokralla.

EI ole työvoimapulaa on vain halu polkea palkkoja ja HOK-Elannon johtajat ahneuksissaan kusevat kaikkien ravintola-alan työntekijöiden päälle toiminnallaan ja kaikkien ravintola-alalla työskentelevien pitäisi levittää sanaa että HOK-Elanto boikottiin.

Mitä tulee Sinisiin ja Simon Eloon:
Jos siniset pitävät tarveharkinnan voimassa niin heillä on mahdollisuus DUUNARI-puolueena noin 5% kannatukseen.
Jos Siniset saavat ELY-keskuksen Uudellemaalle ravintola-alalle, rakennus-alalle ja siivous-alalle tekemät poikkeukset tarveharkinnasta peruttua ja kyseiset alat täysin tarveharkinnan piiriin eli palkat nousemaan sen myötä kaikilla ja suomalaisille ja suomessa jo pysyvästi asuville maahanmuuttajille töitä noilta aloilta niin Sinisillä on mahdollisuus on 7-8% kannatukseen
Nykyisessä Sinisten kokoomus-light strategiassa ei ole päätä eikä häntää eikä sieltä ole ääniä saatavissa vaan jos Siniset meinaa ääniä saada ne on otettava SDP:ltä, Vasemmistoliitolta ja Keskustalta.

Suomessa on sijaa 25-30% vahvasti maahanmuuttokriittisiä puolueita ja persut voisi aivan hyvin olla 15-20% ja Siniset 5-10%.


Ari-Lee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 25 744
  • Liked: 17898
  • Sarkasmoitunut työvoimapulareservi †Syyllinen†
    • Profiili
Lainaus
Sininen linja pitää. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinta säilyy. Kyllä sileäkätinenkin lukea osaa. On vakava asia, jos kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo irtautua sovitusta hallitusohjelmasta”, jyrähtää sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Omituinen höpöttäjä Simon Sininen ei kyllä nyt ole linjassa arvopohjan kanssa. Jyrähtely on kärpäsen surinaa. Oppositio on oikea paikka surista eikä arvopohjahallitus. Vihreät ja komukat sopivat kyllä arvopohjaan. Kalergi -yhteiskunnan esteet raivataan. Ja sitten on vielä todellinen oppositio - PS.
"Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!" - Ilmari Kianto

"Miksi kaikessa keskusteluissa on etsitty kaikki mahdolliset ongelmat heti kättelyssä? "- J.Sipilä

writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili
Lainaus
Työvoiman saatavuusharkinnan luopumisesta eripuraa hallituksessa
KOTIMAA JULKAISTU 25.10.2017 22:17

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan lakialoitteessa ehdotetaan, että työvoiman saatavuusharkinnasta EU - ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä luovuttaisiin.

Nykyisen käytännön mukaan työ- ja elinkeinotoimisto selvittää ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä, onko työmarkkinoilla saatavilla kohtuullisessa ajassa tarkoitettuun työhön sopivaa työvoimaa. Tästä tarveharkinnasta halutaan siis nyt luopua. Lakialoitteen on allekirjoittanut enemmistö kokoomuksen ja keskustan kansanedustajista. Sinisten mielestä tämä on hallitusohjelman vastaista ja työministeri Jari Lindström vaatii, että pidetään sovitusta kiinni.

– Se on hallitusohjelmaan kirjattu, että tarveharkinnasta ei luovuta.
En ymmärrä tällaista. Se että oppositiosta tulee lakialoite on fine. Mutta se että hallituspuolueen kansanedustajat, ja vielä ryhmän johtajan suulla, kannattaa tätä niin tämä on mielestäni käsittämätöntä toimintaa.

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä ei ole mitään kummallista siinä, että kokoomuslaiset allekirjoittavat tämän lakialoitteen. Puolue on jo pitkään ajanut saatavuusharkinnasta luopumista.

– Tämä nykyinen järjestelmä on byrokraattinen ja hankala. Vertailun vuoksi katsotaan Ruotsiin, jossa harkinta on poistettu. Juuri arvioitiin, että se on toiminut hyvin, eikä ole tarvetta harkinnan palauttamiselle.

Orpon mielestä saatavuusharkinnasta luopuminen on erityisen tärkeää Suomen talouskasvun ja työllisyyskehityksen kannalta.

Jari Lindströmin mielestä taas on vaara, että maahan tulee halpatyövoimaa.

– Meille on tärkeää se, että suomalaiset saa töitä silloin, kun Suomi lähtee nousuun. Sitten jos tarvitaan ulkomaista työvoimaa ei tarveharkinta ole mikään ongelma. Tämä ei kiellä mitään mutta tässä katsotaan se todellinen tarve ja että työnantajat noudattavat työehtosopimuksia.

Vaikka hallitusohjelmassa lukee, että hallitus pitää saatavuusharkinnasta kiinni, Orpo toivoo, että asiasta voitaisiin sopia. Lisää riitoja hallitukseen hän ei kaipaa.

– Totta on että hallitusohjelma sitoo meitä kaikkia.
Silti aina toivon ja lähden siitä, että tehdään politiikkaa siinä ajassa ja niistä tarpeista mitä siinä on.


https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tyovoiman-saatavuusharkinnan-luopumisesta-eripuraa-hallituksessa/6632254


Sinisten Lindströmille kehuja minulta.
Tarveharkinta pitää pitää voimassa.

Orpo osoittaa olevansa uuno.

Oletko Petteri kuullut termiä nettosaaja?
Tiedätkö mitä se tarkoittaa?

Jos Orpo seuraavaksi valittelee kannustinloukkuja (vaikka haluaa juuri kannustinloukkuja lisätä tarveharkinnan poistolla) tai nyyhkyttelee syrjäytyneitä nuoria (vaikka haluaa lisää nuoria syrjäyttää tarveharkinnan poistolla) niin toivon että hänen uunoutensa hierotaan hänen naamaansa jotta tajuaisi että tarveharkinnan poisto a) nostaisi valtion menoja b)vähentäisi valtion verotuloja eli hänen valtionvarainministerinä pitäisi vastustaa tarveharkinnan poistoa ja puolustaa veronmaksajia sen sijaan että hinkuu matalapalkkaisia nettosaajia Suomeen.


qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 001
  • Liked: 5869
    • Profiili
Pöytäkirjan asiakohta PTK 111/2017 vp

Täysistunto
Torstai 26.10.2017 klo 16.00


Lainaus
Suullinen kysymys ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta

16.22 Olli Immonen ps

Arvoisa puhemies! Eilen eduskunnalle esiteltiin yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jolla poistettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta. Allekirjoittaneita löytyy vasemmalta oikealle, [Simon Elo: Ei löydy sinisistä!] ja täytyykin ihmetellä, miksi poliittinen vasemmisto haluaa ulkomaista halpatyövoimaa suomalaisen duunarin tilalle. Ehkä heillä on samoja osakkeita kokoomuksen kanssa. [Silvia Modig: Oletko huomannut, että ollaan EU:ssa?] Toisin kuin on väitetty, tarveharkinnan poisto on Ruotsissa aiheuttanut valetyöpaikkoja maahanmuuttajien omiin yrityksiin ja ihmisten hyväksikäyttöä. Tämä käy ilmi Ruotsin hallituksen omasta raportista. Työntekijät tuovat lisäksi omaiset mukanaan, mikä taas puolestaan heikentää merkittävästi taloudellista huoltosuhdetta. Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: aikooko hallitus poistaa näistä selkeistä ongelmista huolimatta tarveharkinnan? Hallitusedustajien ylivoimainen enemmistö on kuitenkin allekirjoittanut tämän [Puhemies koputtaa] vastuuttoman lakialoitteen.
Lainaus
16.23 Työministeri Jari Lindström (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvä nojautua siihen, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Siellä lukee, että työperäistä maahanmuuttoa edistetään mutta että pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen. Tämän takana minä seison, koska se on hallitusohjelmaan kirjoitettu. 

Tästä lakialoitteesta, mikä täällä oli eduskunnassa, minultakin kysyttiin mielipidettä. Kerroin johdonmukaisesti, mitä hallitusohjelmaan on sovittu ja että siitä sininen ryhmä pitää kiinni.
Lainaus
16.23 Olli Immonen ps (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Ministerin vakuuttelut eivät oikein vakuuta. Sanotaan, että Suomi tarvitsee osaajia. Suomi kyllä saa niitä jo nyt, jos se niitä tarvitsee. Erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten yli- ja keskijohdossa toimivat henkilöt on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Perustelu on siis heikko.

Perussuomalaiset eivät ole vaikutuksista huolissaan yksin. Muun muassa Rakennusliitto on arvostellut kovin sanoin näitä suunnitelmia. Vaikutukset eivät kuitenkaan koske vain tulevia palkkatasoja tai työmarkkinoita ylipäätään, vaan tarveharkinnan poisto luo uuden väylän laittomalle maahanmuutolle. On jo nyt väläytetty, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voisivat jäädä töihin, ja tällainenhan on aivan käsittämätöntä. Arvoisa ministeri, miten hallitus ja te itse suhtaudutte siihen, että laittomasti maahan tulleet henkilöt, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista oleskelulupaa, kierrätettäisiin nyt halpatyömarkkinoille?
Lainaus
16.24 Työministeri Jari Lindström (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Sanoitte, että vastaukseni ei oikein vakuuta. Voisin tietysti vaikka päälläni seisoa täällä ja kertoa sen saman, minkä äsken kerroin. Hallitusohjelma on se, mihin itse nojaan, ja mitään muuta ei ole puhuttu eikä päätetty eikä linjattu eikä neuvoteltu. ( 8) ) Siihen, että nyt sitten hallituspuolueitten edustajat ovat tällaisen lakialoitteen allekirjoittaneet, totta kai heillä on täysi oikeus. Sitähän minä en lainkaan kiistä, mutta itse nojaan vahvasti hallitusohjelmaan ja siihen, että siitä, mitä siellä lukee, pidetään kiinni. 

Mitä tulee tähän tarveharkintaan, niin huomenna meillä on tämmöinen pyöreän pöydän keskustelu teemasta, jotta ymmärtäisimme, mitä tarkoittaa tarveharkinta. Täällä aika huolettomasti tunnutaan heittelevän tätä sanaa. Siitä seuraa aina jotakin, jos siitä tarveharkinnasta luovutaan. Meillä on tuore tapaus Uudeltamaalta, ja huomenna saan muun muassa siitä selvityksen, mitä siitä on seurannut vai onko seurannut yhtään mitään.
Lainaus
16.26 Ville Niinistö virh (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kaikki Suomessa tekevät työtä oikeilla työehdoilla ja että sitä valvotaan hyvin, varmistetaan, että ei Suomeen synny harmaata taloutta ja sellaisia työmarkkinoita. Siihen on olemassa omat keinonsa, ja niitä hallituksen on syytä vahvistaa, kuten jo edellinen hallitus teki.

Mutta jos sitten tullaan siihen, miten Suomi menestyy kansainvälisessä taloudessa, miten me voimme saada osaajia eri aloilla, joilla on tarvetta työvoimalle, ja miten myös heidän perheenjäsenensä voivat tulla Suomeen, niin ajatus siitä, mitä hallitus on markkinoinut, että kohdennetaan vain tietyille startup-yrittäjille tai osaajille helpotusta päästä Suomen työmarkkinoille, ei ratkaise koko kysymystä, koska heillä on myös puolisot, jotka haluavat tulla Suomeen töihin. Helpointa edistää Suomen talouden kansainvälisyyttä ja työmarkkinoiden vetovoimaa on se, että me poistamme saatavuusharkinnan mutta parannamme sitten työoikeuden toteutumista kaikille. Kysynkin valtiovarainministeriltä: eikö Suomen talouden kilpailukyvyn kannalta ja meidän työmarkkinoidemme kansainvälisyyden kannalta olisi parempi, että saatavuusharkinnasta luovuttaisiin?
Lainaus
16.27 Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Meillä on, kuten ministeri Lindström totesi, tästä sinänsä selkeä hallitusohjelman kirjaus. Osaltaan, kun katsotaan meidän taloutemme kehittymistä tällä hetkellä ja sen hyvää vetoa, niin aivan kriittinen asia on se, että me saamme osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Siinä ensimmäinen ja tärkein keino on se, että meidän täytyy saada Suomessa työttömät ihmiset tai ensimmäistä työpaikkaa etsivät nuoret ihmiset löytämän näihin avoimiin työpaikkoihin. Täytyy sen takia koko ajan kehittää meidän järjestelmiämme. Me panostamme koulutukseen, jotta osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin löytyy.

Työn saatavuus on kokonaisuus, ja me katsomme varmasti yhdessä hallituksen pöydässä tätä kokonaisuutta, jolla voimme varmistaa sen, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa, koska mikään ei olisi surullisempaa kuin se, että hyvään vauhtiin päässyt talouden kasvu ja työllisyyden parantuminen leikkaisi kiinni siihen, että yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa.
Lainaus
16.28 Anna Kontula vas (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Immonen tässä jo väkevästi todisti, edelleen eduskunnassa on paljon vääriä väitteitä ja epäselvyyttä siitä, mistä saatavuusharkinnassa todellisuudessa on kysymys ja millaisia vaikutuksia sen poistolla on ollut esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissahan työvoiman määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt saatavuusharkinnan poiston myötä. Hyväksikäytön, työlupakaupan tai muun riiston lisääntymisestä ei ole mitään näyttöä. Perheiden — mikä sinällään on tietysti positiivinen asia, että ihmiset pystyvät olemaan perheidensä kanssa — määrä ei ole ollut merkittävää tämän kanavan kautta. Onkin hienoa, että ministeri Lindström on kutsunut pyöreän pöydän koolle saadakseen enemmän valaistusta tässä asiassa, mutta kun asia on monimutkainen, ehkä yksi pyöreä pöytä ei riitä. Aiotteko perehtyä myös näihin Ruotsin kokemuksiin oikein ajan kanssa?
Lainaus
16.29 Työministeri Jari Lindström (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Huomisen keskustelun yksi teema on nimenomaan se, että saadaan yhteinen tilannekuva siitä, mitä tämä tarveharkinta nyt oikeasti on. Täällä nyt on moneen kertaan puhuttu näistä Rakennusliiton ja Teollisuusliiton kokemuksista. Niin on minunkin korviini tullut sieltä viestiä, että esimerkiksi telakoilla, kun olen vieraillut, minut on pyydetty vähän sivummalle ja puhuttu, että täällä on ongelmia. Mutta sitten kun kysyy, missä ovat ne faktat, niin siinä on se ongelma, että niitä on aika vaikea näyttää toteen. Tämä valvonta on ongelma, ja siihen tietenkin pitäisi olla enemmän resursseja, koska se valvonta ei tällä hetkellä toimi niin kuin sen minun mielestäni pitäisi toimia.

Kuten, edustaja Kontula, sanoitte, että ei ole näyttöä, niin tämä on nimenomaan yksi ongelma, että saadaan tämmöisen keskustelun kautta kokonaiskuva siitä, missä tämän asian suhteen mennään. Olen aivan samaa mieltä, että kun tarveharkinnasta puhutaan, niin oikeat työehdot kuuluvat myös siihen tarveharkintaan silloin, kun sitä tarkastellaan, ei pelkästään se, tarvitseeko joku yritys työvoimaa.

Kysymyksen käsittely päättyi.
Here we are, astonished to see that the forces of globalism are trying to force our doors open, and are working on turning us Hungarians into Homo brusselius:

Victor Orban 23.10.2017

writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili

Lainaus
16.26 Ville Niinistö virh (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kaikki Suomessa tekevät työtä oikeilla työehdoilla ja että sitä valvotaan hyvin, varmistetaan, että ei Suomeen synny harmaata taloutta ja sellaisia työmarkkinoita. Siihen on olemassa omat keinonsa, ja niitä hallituksen on syytä vahvistaa, kuten jo edellinen hallitus teki.

Mutta jos sitten tullaan siihen, miten Suomi menestyy kansainvälisessä taloudessa, miten me voimme saada osaajia eri aloilla, joilla on tarvetta työvoimalle, ja miten myös heidän perheenjäsenensä voivat tulla Suomeen, niin ajatus siitä, mitä hallitus on markkinoinut, että kohdennetaan vain tietyille startup-yrittäjille tai osaajille helpotusta päästä Suomen työmarkkinoille, ei ratkaise koko kysymystä, koska heillä on myös puolisot, jotka haluavat tulla Suomeen töihin. Helpointa edistää Suomen talouden kansainvälisyyttä ja työmarkkinoiden vetovoimaa on se, että me poistamme saatavuusharkinnan mutta parannamme sitten työoikeuden toteutumista kaikille. Kysynkin valtiovarainministeriltä: eikö Suomen talouden kilpailukyvyn kannalta ja meidän työmarkkinoidemme kansainvälisyyden kannalta olisi parempi, että saatavuusharkinnasta luovuttaisiin?

Ville Niinistö on tyhmä kuin saapas tai sitten hän vain puhuu höpönlöpöjä saadakseen huijattua tarveharkinnan lopettamisen lävitse.

Start-up yrittäjät ja osaajat voivat tuoda perheensä Suomeen ihan sitä kautta että jos on oikeasti osaaja, asiantuntija tai start-up yrittäjä startupissa jonka rahoitus on kunnossa niin saa palkkaa jolla kirkkaasti täyttyvät ansiokriteerit perheenyhdistämisen saamiseksi.
Sitten kun perheenyhdistäminen on tehty niin vaimolla on oleskelulupa ja tietenkin hän voi sitten tehdä töitä.

Onko Ville Niinistö ja vihreät oikeasti noin tyhmiä hölmöläisiä että eivät tajua asiaa vai puhuvatko he tietoisesti höpönlöpöjä saadakseen tarveharkinnan pois jotta Suomeen voitaisiin tuoda rajattomasti duunareita ja saada palkat poljettua Juhani vartiaisen ja ilmeisesti myös Ville Niinistön haluamalle tasolle eli TES:n minimipalkkaan kaikilla aloilla ja niin että yritykset löytävät hyvin työvoimaa vaikka antavat niin vähän tunteja vain sieltä täältä niin että työntekijä tienaa vain 1000 euroa kuussa?


Econ101

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 220
  • Liked: 422
    • Profiili
Kilpailukyky ja kansainvälisyys  :facepalm:
Mitä helvettiä tämä pässi jauhaa?!? Käy niin, että vähäistä koulutusta vaativan työn palkat laskevat entisestään, kun markkinoille alkaa virrata ukrainalaisia, valkovenäläisiä jne. Ei huippuosaajakoodareita vaan ihan karvaperseduunareita.

Kysy Ville-pelle sveduilta, miten saatavuusharkinnan poisto meni, noin niinku sveduduunarin kannalta. Toivon sydamestäni että Mansen komut tiputtavat Kontulan eduskunnasta 2019 - siirtymällä sankoin joukoin persujen äänestäjiksi.


qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 001
  • Liked: 5869
    • Profiili
Aloitteesta käytiin keskiviikon täysistunnossa parituntinen keskustelu. Täytyi lainata @Ville Tavio väkevä puheenvuoro kokonaisuudessaan. Keskustelu jatkui tuon jälkeen vielä puolisen tuntia, ja laitettiin pöydälle eli lähetekeskustelu jatkuu joskus lähiaikoina? Muuten tuo olisi lähetetty valiokuntaan. 

Lainaus
Täysistunto
Keskiviikko 25.10.2017 klo 14.00—21.36


Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta

19.31 Anna Kontula vas (esittelypuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Esitän, että aloite lähetetään työ- ja tasa-arvovaliokuntaan. Koska aloitteessa on monta puolta ja näkökulmaa, olemme sopineet aloitteen toisen allekirjoittajan Juhana Vartiaisen kanssa, että myös hän käyttää esittelypuheenvuoron.
Lainaus
19.41 Juhana Vartiainen kok

Arvoisa puhemies! Puheena oleva aloitteemme on ilahduttavalla tavalla kerännyt kannatusta poliittisen kentän kaikista osista. [Leena Meri: Ei kaikista!] Esitämme siis sitä, että työtarjouksen saanut tai työsopimuksen solminut työntekijä voisi pääsääntöisesti saada työ- ja oleskeluluvan, jos ei mikään erityinen syy sitä estä ja työsuhteen ehdot ovat työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaiset.

Tässä aloitteessa lyövät kättä humaanit hyvän sydämen perustelut ja taloudellisen hyödyn perustelut. Suomesta poistetaan tällä hetkellä ihmisiä, jotka mielellään tänne jäisivät ja joiden elämä kotimaassaan on verrattomasti turvattomampaa kuin Suomessa. ( :facepalm: )
Lainaus
19.54 Leena Meri ps (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Edustaja Vartiainen iloitsi siitä, että kaikista puolueista on löydetty yhteisymmärrystä. Perussuomalaisista ei yksikään ole allekirjoittanut tätä. Meidän mielestämme tämä nykyinen tilanne, jossa on tietyille aloille katsottu jo vapautuksia, on täysin riittävä, ja me voimme jatkaa näiden katsomista eteenpäinkin, ja sitä prosessia voidaan sujuvoittaa.
Kun kuuntelin näitä molempia alustuspuheita, kyllä tässä loisti se, keiden asiaa tässä ajetaan ja keitä nyt työllistetään. Kokoomus tietysti haluaisi mahdollisimman edullisesti työntekijöitä, ja sitten taas edustaja Kontulalla tuntuu olevan tämä, että saamme tänne mahdollisimman paljon maahanmuuttoa. Tässä erityisesti edustaja Vartiaisen mukaan piti olla kauhean laaja sydän ynnä muuta, ja juu, varmasti näin, rakastetaan vaikka koko maailmaa, mutta me emme voi kuitenkaan elättää koko maailmaa.
Lainaus
19.55 Juhana Vartiainen kok (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Tässähän nimenomaan ei ole kysymys siitä, että elätettäisiin koko maailmaa. Meidän taloutemme ja julkistaloutemme hyötyisi suuremmasta työvoimasta. Kun täällä otettiin Ruotsi esiin, niin Ruotsihan nyt nimenomaan on ollut Euroopan ja maailman mittakaavassa loistava taloudellinen menestyjä siinä, missä Japani suljettujen työmarkkinoidensa vuoksi on viimeiset vuosikymmenet ollut todella sairas tapaus kansantaloutena. ( :facepalm: )
Lainaus
19.59 Sami Savio ps (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri toikin jo yhden asian esille, mutta korostettakoon nyt vielä kerran, että yksikään perussuomalainen kansanedustaja ei ole allekirjoittanut tätä lakialoitetta. Valitettavasti kaikista muista eduskuntapuolueista aloitteen allekirjoittajia kuitenkin löytyi, molemmista hallituspuolueista aivan ylivoimainen enemmistö. Se on kyllä tavallisen suomalaisen työntekijän näkökulmasta erittäin valitettava havainto.

Tämän tarveharkinnan poiston tärkeyttä on perusteltu ja perusteltiin tänäänkin edustaja Vartiaisen toimesta työvoimapulalla. Kyseinen perustelu ei ole kestävä, sillä pätevä työntekijä saa Suomeen saapuessaan kyllä työluvan, jos alalla on todellakin työvoimasta pulaa ja paperit ovat kunnossa. Sitä vastoin harhautus siitä, että tarvitsisimme valtavasti työvoimaa EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta, on loukkaavaa suomalaista työttömyydestä kärsivää työntekijää kohtaan. Vastaus työmarkkinoiden murrokseen ei ole saatavuusharkinnan poistaminen, [Puhemies koputtaa] vaan oikea koulutus suomalaisille.
Lainaus
20.08 Juhana Vartiainen kok (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon vedottu Ruotsin esimerkkiin. No Ruotsihan on ollut monessa asiassa edelläkävijä, ja monessa asiassa on muissa maissa kauhisteltu edustaja Räsäsen tavoin sitä, mitä kummallista Ruotsissa sitten on keksittykään — pitkät hiukset tai tasa-arvoinen avioliitto tai mitä lie. Tosiasia on kuitenkin, että Ruotsi on varmasti tässä asiassa edelläkävijä, ja Ruotsin liberaalia maahanmuuttoregiimiä voidaan todella pitää onnistuneena:facepalm: ).
Lainaus
20.09 Joona Räsänen sd (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Vartiainen nosti jo esille tämän Ruotsi-esimerkin, niin otetaan kaksi esimerkkiä: Toinen liittyy siihen, mitä monesti Ruotsissakin silloin 2008, kun laki vietiin läpi, sanottiin, että tavoitteena on nimenomaan houkutella osaajia. Ajateltiin, että edelleen se järjestelmä on kuitenkin kysyntävetoinen elikkä sitä osaamista, mitä Ruotsi tarvitsee, tulee. No, nyt kun katsotaan, minne se suurin tarjonta on tullut, niin kyllä se on tullut niille aloille, joilla jo ennestään oli tarjontaa, ja tämä on Ruotsissakin tunnustettu.
Lainaus
20.56 Ville Tavio ps

Arvoisa puhemies! Saatavuusharkinnan poiston esittäminen, kuten tässä lakialoitteessa esitetään, on täysin epäisänmaallista politiikkaa. Tässä nähdään konkreettisesti, miksi Suomen kansallisvaltio on kriisissä. On todella surullista, että eduskunnan enemmistö on valmis ajamaan ensisijaisesti ulkomaalaisen duunarin etua. Tämä lakialoite on yksi Suomi 100 ‑vuoden surullisimmista näytöksistä. Sitä kuvastaa varmasti osaltaan sekin, että tämän on tosiaan eduskunnan enemmistö allekirjoittanut, mutta paikalla on perussuomalaisten eduskuntaryhmästä edustajia ja sitten muista ryhmistä vain muutamia. 

Olen tullut siihen lopputulokseen, että Kansallisen Kokoomuksen nimi voitaisiin muuttaa Ylikansalliseksi Kokoomukseksi, sillä sitähän se on. Valitettavasti yksikään kokoomuslainen ei ollut salissa kuulemassa tätä viestiäni heille. Ei keskustalaisiakaan ole valitettavasti kuulemassa, mutta päädyin myös siihen, että Suomen Keskustan nimeksi sopisi ehkä paremmin Globaali Keskusta. Se nyt ei yllätä siis yhtään, että vihervasemmisto on tämän järjettömän aloitteen takana. 

Miten eduskunnan enemmistö voi sitten olla sitä mieltä, että Suomen kannattaa houkutella ja avata rajat, avata kaikki portit, duunareille EU:n ulkopuolelta, ympäri maailman? Siis nykyisinkin kysynnän ja tarjonnan laki toimii tässä työvoiman tarpeessa. Poistetaan vain kannustinloukut — ja kiinnitän huomiota siihen, että saadaan suomalaiset, omat työttömät töihin. Painon pitäisi olla siinä. 

Saatavuusharkinnan olemassaolo ei estä työvoiman liikkumista Suomeen nykyisellään. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii jo. Ei nykyinen työ- ja oleskelulupalainsäädäntö ole esteenä. Suomessa on olemassa erillinen oleskelulupa erityisasiantuntijoille eli sellaisten alojen asiantuntijoille, joita Suomessa oikeasti tarvitaan. Olen kyllä joutunut nyt tämän aloitteen suuren allekirjoittajamäärän johdosta pohtimaan, tietääkö oikeasti enemmistökansanedustaja, millainen meidän olemassa oleva työlupajärjestelmämme jo on. Mahtavatko nämä allekirjoittajat ymmärtää oikeasti, minkä katastrofaalisen lakialoitteen menivät allekirjoittamaan?

Erityisasiantuntijan työluvan kriteerinä on nykyisin korkeakoulututkinto, josta varmasti voidaan joustaa, mutta kuitenkin vähintään 3 000 euron kuukausipalkka on se kriteeri. Miksi ihmeessä Suomeen kannattaisi edes houkutella muunlaista siirtotyövoimaa EU:n ulkopuolelta? Meillä on jo EU täynnä työttömiä, [Anna Kontulan välihuuto] jos ette ole huomanneet. Vasemmistoliitto ei ole ainakaan huomannut. Miksette pyydä ennemmin vaikka työministeriä soittamaan Espanjaan, että "nyt kuljetetaan ne teidän työttömänne Suomeen", kun täällä on mielestänne työtä niin paljon tarjolla, huutava pula työntekijöistä, näistä alle 3 000 euroa tienaavista. [Ozan Yanarin välihuuto] Miksette keskity oman kansan hyvinvointiin ja työttömien kannustamiseen töihin?

Arvoisa puhemies! Huomatkaa, että taloustieteellisesti kaikki maailman valtiot ovat hyvin protektionistisia, muuten ne eivät olisi valtioita. Jos rajat aukaistaisiin — kuten sosiaalidemokraattien edustaja Tuppurainen tuossa saarnasi siihen suuntaan, että rajat auki, ja vasemmistosta olen vasemmistoliitoltakin kuullut usein vaadittavan tällaista järjettömyyttä — niin kyllä, jos oikeasti olisivat ihan 100‑prosenttisen konkreettisesti rajat auki, niin johan vaikka kiinalaiset työntekijät voisivat korvata suuren osan Suomen työvoimasta. Tuo rajat auki ‑huuhaa, se on juuri sitä aivan totaalista huuhaata. 

Miettikää nyt kysynnän ja tarjonnan lakia ja sitten, että kenen etua te täällä ajatte, suomalaisten vai näiden Euroopan ulkopuolisten kansojen? Tämän saatavuusharkinnan poiston ajaminen kaiken maailman verukkeisiin ja tarinoihin vedoten, se on kyllä poliittisesti todella kieroa. Ehdottakaa ennemmin vaikka, että laitetaan pystyyn ohjelma, jossa 10 000 venäläistä työntekijää haetaan Suomeen — kyllä sieltä sekatyömiehiä löytyy tänne Suomeenkin. Minä en tätä ehdota enkä kannata, mutta voisin olettaa, että te tekisitte vaikka tämmöisen esityksen sitten ennemmin kuin sen, että kokonaan poistetaan saatavuusharkinta. 

Huomatkaa myös, että Ruotsi ei ole Venäjän naapurimaa, kuten Suomi on. Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa on muutenkin aika katastrofaalista, maailman huonointa itse asiassa, täysi katastrofi. Miksi sitä pitäisi Suomenkin matkia? Täällä on kokoomuksesta varsinkin vedottu siihen, että kun Ruotsin talousluvut näyttävät niin hyvältä, niin se onkin jopa saatavuusharkinnan poiston ansiota siellä. Eivätkä muutkaan EU-maat ole noudattaneet Ruotsin esimerkkiä tässä. Ei kovin hyvä päätös Ruotsilta, ei missään nimessä.

Olen huomannut, että saatavuusharkinnan poistoa ajavat ovat yleensä niitä, jotka ovat jo muutenkin riemuinneet, miten Suomeen saapuu jatkuvalla syötöllä kymmeniätuhansia siirtolaisia elintason perässä — kouluttamattomia, kielitaidottomia siirtolaisia, ei sellaisia, mitä Suomen työmarkkina edes kaipaisi. Kysynkin teiltä silti, eikö vaikka näistä täällä jo olevista siirtolaisista löytyisi noita teidän esittämiänne niin tarvittuja työntekijöitä [Ozan Yanarin välihuuto — Anna Kontulan välihuuto] matalapalkkatyöntekijöiksi. Onko tarkoituksenakin, että elintasosiirtolaiset jäävät kotiin, vai onko tarkoituksena, että myös nämä elintason perässä Suomeen muuttaneet menisivät töihin Suomessa? No, sitten pitää keskittyä siihen, ei saatavuusharkinnan poistoon.

Siirtolaisuudesta puheen ollen, tosiaan huomautan, että jos tämä saatavuusharkinta poistetaan, niin silloinkin matalapalkkatyövoima saapuu Suomeen jatkossakin turvapaikanhakijoina, käyttävät hyväkseen lain porsaanreikää nimeltä turvapaikkajärjestelmä. Eihän tämä turvapaikkajärjestelmä ole laillisen työsiirtolaisuuden järjestelmä, ei missään nimessä, ne ovat kaksi aivan eri asiaa, ja niiden sekoittaminen ja ideologisesti semmoinen niiden sekoittamisen ajaminen on väärin. Eivät nämä laittomasti maassa olevat ole mitään avutonta väkeä, niin kuin aina jatkuvasti esitätte. Ja haette aina laittomasti Suomessa oleville niin kovasti sääliä kaiken maailman nyyhkytarinoin ja kertomuksin. Kyllä laittomasti maassa olevat ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Laittomasti maassa olevat ihan varmasti tulisivat käyttämään lain jokaisen porsaanreiän, mikä annetaan. Järjestelmät ovat sellaisia, ihmisiä ei itsessään voi syyttää, mutta järjestelmästä on kyse, ja pitää katsoa järjestelmää. Ei pidä tehdä järjestelmää, missä on huonoja porsaanreikiä, mikä kannustaa käyttämään.

Kyllä varmasti siis, jos tämä aloite menisi läpi, myös nämä vaikka laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset varmasti käyttäisivät näitä porsaanreikiä, että saisivat jäädä maahan, tänne pystyisivät jäämään kepulikonstein matalapalkkatyöhön jopa väärennetyllä työsopimuksella. Miettikää nyt, mikä määrä väärennettyjä työsopimuksia laaditaan, jos saatavuusharkinta poistuu. Ne laittomasti maassa olevat ryhtyvät sitten töihin puolta pienemmällä palkalla kuin siinä nimellisessä työsopimuksessa tai jopa kokonaan pimeästi.

Tämä lakialoite uhkaa kaikkien näiden alle 3 000 euroa tienaavien suomalaisten työpaikkoja, myös yli sen tienaavien, niin kuin tässä kävi esimerkiksi lentoemäntien ja muiden lentoalan ihmisten osalta ilmi. Mutta ainakin kaikkien alle 3 000 euroa tienaavien suomalaisten työpaikat olisivat liipaisimella. Tämä heikentää työsopimusten yleissitovuutta tulevaisuudessa — huomatkaa, tulevaisuudessa, te vasemmistoliitosta koko ajan esitätte, että ei tämä heikennä työsopimusten yleissitovuutta, mutta tulevaisuudessa pitkässä juoksussa. Eivät nämä missään tyhjiössä tapahdu, vaan kyllä tulevaisuudessakin ne vaikuttavat asioihin.

Ehkä kuitenkin tämä duunareiden aseman heikentyminen pitkässä juoksussa selittääkin sen, miksi porvarit kannattavat tätä kolmansien maiden matalapalkkatyövoiman saatavuuden lisäämistä niin kovasti. Vasemmiston osalta sitä ei kyllä kuitenkaan valitettavasti selitä mikään muu kuin se, että olette luopuneet suomalaisen työvoiman puolustamisesta, ottaneet tilalle ideologisen maailman syleilyn.

Sanon vielä yhden asian, mikä tässä on uskomatonta. — Onko tässä 10 minuutin aika? — No, sitten en enää sano sitä asiaa, mikä tässä on uskomatonta, koska minulla menisi siihen ehkä vielä muutama minuutti lisää. [Naurua]

Mutta, arvoisa puhemies, ette ehkä puheestani olisi arvanneet, mutta vastustan voimakkaasti tätä lakialoitetta.

Here we are, astonished to see that the forces of globalism are trying to force our doors open, and are working on turning us Hungarians into Homo brusselius:

Victor Orban 23.10.2017

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 001
  • Liked: 5869
    • Profiili
Lainaus
Valiokunnan mietintö HaVM 19/2017 vp - HE 80/2017 vp

Hallintovaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
Lainaus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 80/2017 vp sisältyvät 2.—12. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 80/2017 vp sisältyvät 1. ja 13. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
Lainaus
VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esitys HE 80/2017 vp koskien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöitä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi on Perussuomalaisten mielestä riskialtis siinä, että se avaa tien sille, että työvoiman tarveharkinta poistuu ainakin tietyiltä ammattialoilta.

Kausityöntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka asuvat pysyvästi unionin ulkopuolella, mutta jotka tulevat tilapäisesti ja lyhytaikaisesti kausityöhön johonkin jäsenvaltioon. ICT-työntekijöillä, eli yrityksen sisällä siirtyviä koskevaa direktiiviä (ICT-direktiivi) sovelletaan johtajiin, asiantuntijoihin ja korkeakoulututkinnon suorittaneisiin harjoittelijoihin, jotka siirretään EU:n ulkopuolelta olevan yrityksen palveluksesta tilapäisesti työskentelemään EU-alueella sijaitsevaan samaan yritykseen tai samaan yritysryhmään kuuluvaan yksikköön.

Perussuomalaiset ovat valiokuntakäsittelyssä kiinnittäneet huomiota siihen, että jäsenmaiden on pääsääntöisesti kohdeltava direktiivin tarkoittamia kolmansien maiden kansalaisia yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla. Tämä aiheuttaa miljoonaluokkaa olevia lisäkustannuksia. Yleisperiaatteena on katsottu, että suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden vaaliminen on ensisijaista.

Hallintovaliokunnan perussuomalainen ryhmä katsoo, että ei ole toivottavaa kehitystä, että esityksen myötä TE-toimistot osin ohitettaisiin työvoiman saatavuuden harkinnassa. Tuomme esiin myös sen, että hallitusohjelmassa on linjattu, että pääsääntö työvoiman tarvehakinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen. (Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 s. 38).

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan

että 1.-13. lakiehdotus hylätään.

Helsingissä 25.10.2017
Juho Eerola ps
Here we are, astonished to see that the forces of globalism are trying to force our doors open, and are working on turning us Hungarians into Homo brusselius:

Victor Orban 23.10.2017

JKN93

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 029
  • Liked: 626
  • Yhteiskunta Tutkija
    • Profiili
https://demokraatti.fi/kokoomuslaisen-mitta-tayttyi-on-kasittamatonta-etta-talouskasvua-hidastetaan-menneen-maailman-rajoitteilla/
Lainaus
Kokoomuslaisen mitta täyttyi: ”On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla”

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä vaatii, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan luopumisesta on tehtävä päätös jo syksyn budjettiriihessä.

Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön.

“Olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen.”

Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. Syyttävä sormi osuu ainakin SAK:hon ja sen puheenjohtajaan Jarkko Elorantaan.

“On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä”, Mäkelä summaa.

Alaric

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 056
  • Liked: 28643
  • Ilon ja toivon mode
    • Profiili
Demarien ek-ryhmän lainopillinen asiantuntija kritisoi humanitäärisen suurvallan maahanmuuttopolitiikkaa ja kehuu Kanadan suunnitelmallisia toimenpiteitä työperäisen maahanmuuton saralla.

Valtteri Aaltonen on selvästi rasisti ja halla-aholainen :flowerhat:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/233852-lakimiehen-huomio-saatavuusharkinnasta-meidan-pitaisi-pyrkia-maahanmuuttoajattelussa (28.10.2017)

Lainaus
Lakimiehen huomio saatavuusharkinnasta: ”Meidän pitäisi pyrkiä maahanmuuttoajattelussa enemmän Kanadan suuntaan”

SDP:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Valtteri Aaltonen arvioi, että Suomen tulisi työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnassa ottaa mallia Kanadasta.

–Jos katsoo maailmalta esimerkkejä, niin onnistuneeseen ja kansantalouden kehitystä tukevaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan piirteitä näyttäisivät ovat suunnitelmallisuus ja kontrolli. Ehkä paras esimerkki tästä on Kanada, joka hyötyy valtavasti maahanmuutosta vetäen koulutettua ja motivoitunutta huippuosajaa joka puolelta maailmaa, Aaltonen toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän vertaa Kanadaa Ruotsiin ja sanoo molempien olevan laajamittaisen maahanmuuton maa, mutta muuten linjat ovat Aaltosen mukaan "aika kaukana toisistaan".

–Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa leimaa suunnitelmallisuus ja kontrolli. Hiukan yksinkertaistaen Kanadaan tulevat ne, jotka Kanada haluaa. Ruotsi taas edustaa juuri peilikuvaa. Mitään suurempaa suunnitelmaa kontrollista puhumattakaan on ainakin ulkopuolelta vaikea hahmottaa ja niinpä Ruotsiin tulevat ne, jotka Ruotsiin haluavat tulla. Toinen näistä maista nousee yleensä esiin, kun haetaan esimerkkiä onnistuneesta työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta. Toiseen taas pääsee Turusta laivalla, hän kuvailee.

(...)
It's okay to be white.

Kuntalaisaloite Helsingin suurmoskeijahankkeeseen liittyvästä kansanäänestyksestä: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643

writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili
https://demokraatti.fi/kokoomuslaisen-mitta-tayttyi-on-kasittamatonta-etta-talouskasvua-hidastetaan-menneen-maailman-rajoitteilla/
Lainaus
Kokoomuslaisen mitta täyttyi: ”On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla”

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä vaatii, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan luopumisesta on tehtävä päätös jo syksyn budjettiriihessä.

Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön.

“Olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen.”

Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. Syyttävä sormi osuu ainakin SAK:hon ja sen puheenjohtajaan Jarkko Elorantaan.

“On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä”, Mäkelä summaa.

Outi Mäkelä on niin pihalla ettei mitään rajaa.

Se jos Suomi päättäisi haalia paljon nettosaajia ja teetättää heillä työt TES-minimeillä (ja väärinkäytöksissä TES:n alle) ja samalla SYRJÄYTTÄÄ suomalaiset ja suomessa jo pysyvästi asuvat maahanmuuttajat työttömiksi palkkojen alaspäin dumppauksen lisätessä kannustinloukkuja olisi typerääkin typerämpää politiikkaa.

Suomen ykkösmyyntivaltti on ollut yhteiskuntarauha ja nyt nämä kokoomuslaiset Outi Mäkelän tyyliset valopäät haluavat sen romuttaa SYRJÄYTTÄMÄLLÄ suomalaiset joilla vähän koulutusta ja heidän lapsensa pois työelämästä ja suomeen jo pysyvästi muuttaneet maahanmuuttajat ja heidän lapsensa pois työelämästä.

Jos sinä Outi Mäkelä ja muut kokoomuslaiset matalapalkkaisen työvoiman hinkujat saatte tahtonne läpi ja tarveharkinta poistetaan niin kun se syrjäyttää suomalaisia nuoria ja suomessa asuvia maahanmuuttajia ja heidän nuoriaan niin se on 1,2 miljoonaa euroa per henkilö ENNEN ELÄKEIKÄÄ eli kun kokoomus onnistuu syrjäyttämään 1000 nuorta niin se maksaa yhteiskunnalle ja veronmaksajille 1200 miljoonaa eli 1,2 MILJARDIA.
Kun kokoomus onnistuu syrjäyttämään 10 000 nuorta niin se maksaa yhteiskunnalle 12 000 miljoonaa eli 12 miljardia.
Kun kokoomus onnistuu syrjäyttämään 100 000 nuorta niin se maksaa yhteiskunnalle 120 000 miljoonaa eli 120 miljardia heidän elinaikanaan ENNEN ELÄKEIKÄÄ.

Mitä tulee siihen höpönlöpö-väitteeseen että tarveharkinnan poisto olisi osoitus kansainvälisille yrityksille siitä "meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen" niin:
1. Yksikään kansainvälinen yritys ei asiasta välitä pätkän vertaa.
2. Kansainvälisille yrityksille tärkeää on turvallisuus ja elämän laatu ja molemmat heikkenisivät jos Suomeen synnytetään lisää syrjäytyneitä kokoomuksen politiikalla.
3. Ilmeisesti Outi Mäkelän vaihtoehtoisessa harha-todellisuudessa euroopan maista VAIN ruotsi on joustava ja kilpailukykyinen koska Ruotsihan on AINOA EU-maa joka on tarveharkinnan poistanut täysin.
4. Kansainväliset yritykset miettivät myös verotuksen tasoa (jota olisi pakko nostaa jos tarveharkinta poistettaisiin koska nettosajien maahanmuutto ja suomalaisten ja suomessa jo asuvien mamujen syrjäytyminen heidän tieltään kannustinloukkujen kasvaessa ja palkkatasojen lasku TES-minimiin monilla aloilla) ja kulutuskysyntä (joka laskisi edellä mainituista syistä) ja koulutus (joka heikkenisi sillä kun ennen matalapalkkaisen työntekijän lapsi opiskeli itsensä ylöspäin kodin antaessa mallia ahkerasta työnteosta niin uudessa kokoomuslaisessa fantasiassa se matalapalkkainen olisi työtön ja malli lapselle olisi että ei kannata yrittää).

Mistä näitä taloudesta ja bisneksestä mitään ymmärtämättömiä uunoja oikein tulee kokoomukseen?


Ulvokki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 324
  • Liked: 2137
  • Miedosti resonoiva kottarainen.
    • Profiili
Työvoimaa on saatava lisää ja toisaalta siitä on päästävä eroon helpommin.  Samaan aikaan vauhditetaan mystisen "tekoälyn" ja robotiikan tuloa markkinoille. Yksi robottiyksikkö kykenee tekemään 2000 ateriaa päivässä ja maksaa 15000$. Siihen saa pizzatoiminnon ja sen voi säätää tekemään pizzat rustiikeiksi, jokaiseen hieman persoonallista erillaisuutta.

Hinta alkaa olla jo sitä luokkaa että sellaiseen melkein kannattaa satsata. Joten mitä ihmeen järkeä on rahdata toiselta puolelta maailmaa filippiiniläisiä kokkeja tekemään muutaman satasen halvemmalla töitä kun parin vuoden kuluttua on ihan realistista hankkia robottiyksikkö josta maksat kertakorvauksen ja joka uurastaa tunteja laskematta tai sairastamatta.
Ainoa mitä tarvitaan ovat erillaiset teknologia-alan osaajat jotka kykenevät nysväämään robottien kanssa kun ongelmia tulee.

Lainaus
Robot Chef That Can Cook 2,000 Meals Set To Go On Sale In 2017
http://www.iflscience.com/technology/robot-chef-home-could-arrive-2017/

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 654
  • Liked: 2969
  • Understanding is a three-edged sword.
    • Profiili
Lainaus
Intialaisia liki orjina Suomessa – yhden itsemurhan väitetään liittyvän aiheeseen

Jos nimi TCS ei tunnu tutulta, ehkä Tata Consultancy Services muistuu mieleen. Kyse on siitä yrityksestä, jolle Nokia ulkoisti tietohallintonsa 460 työntekijää helmikuussa vuonna 2013. Salossa TCS:n leipiin siirtyi tuolloin 140 ex-nokialaista. Muita toimipaikkoja yrityksellä oli Espoossa, Oulussa ja Tampereella.

Tällä hetkellä TCS:llä on viime kevään yt-neuvottelujen jälkeen toimintaa Espoossa, Helsingissä, Oulussa ja Salossa. Entisiä nokialaisia ja teleoperaattori Elisalta ulkoistettuja tietohallinnon ammattilaisia on jäljellä enää 55.

Loput TSC:n nimissä Suomessa työskentelevät työntekijät ovat Suomeen lähetettyjä intialaisia, jotka oleskelevat Suomessa eri pituisia aikoja erityisasiantuntijaviisumin voimalla. He eivät ole TCS:n Suomen maayhtiön työntekijöitä, vaan TCS:n Intian maayhtiön palveluksessa ja tekevät työtä alihankintana Suomen maayhtiölle.
-----
TCS:n intialaisten työoloista liikkui jo aiemmin hurjia tietoja ja huhuja, mutta itsemurhan jälkeen yhä useampi halusi kertoa asiasta. Intialaisten kerrotaan tekevän lähes järjestään töitä seitsemänä päivänä viikossa ja työpäivät ovat yli kymmentuntisia. Vuosilomia he eivät välttämättä pidä lainkaan, eikä ylitöistä laskuteta työnantajaa.

Työpäiviä pidentää sakko, joka voi viedä puoletkin ansioista, jos jokin projekti myöhästyy. Valittaja voidaan lähettää omalla kustannuksellaan kotiin Intiaan, jossa odottaa vielä työnantajan eli mahtavan Tata-konsernin mätkäisemä sakko. Nimettömänä tässä jutussa esiintyvä lähde sanoo nähneensä TCS:n intialaisen työsopimuksen.

Vahvistusta tietoihin TCS:n intialaisten työntekijöiden huonosta kohtelusta saa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Se teki viime vuonna ensin elokuussa ja myöhemmin marraskuussa työsuojelutarkastukset TCS:n toimipisteisiin Helsingissä ja Espoossa.

Tarkastuksessa löydettiin lukuisia epäkohtia intialaisten työntekijöiden kohtelussa. Työntekijöille ei ollut maksettu ylityökorvauksia eikä lomapalkkaa. Intialaisessa työsopimuksessa velvoitettiin tekemään ylityötä ilman työntekijän omaa suostumusta, mikä on Suomen työaikalain vastaista.
-----
Suomen maayhtiön pääluottamusmies on Anne Jääskeläinen. Hän sanoo, ettei hän tiedä kaikkea intialaisten asioista, koska niistä ei hänelle kerrota.

– He ovat eri yhtiössä töissä, vaikka työskentelevätkin rinnakkain meidän suomalaisten kanssa. Ei meille kerrottu työsuojelutarkastusten tuloksistakaan, vaan saimme kuulla siitä yhtiön ulkopuolelta. Tammikuussa sitten kerrottiin, että epäkohdat on korjattu, mutta en minä siihen osaa sanoa mitään, Jääskeläinen kertoo.
-----
Insinööriliitossa TCS:n toimintaa on seurattu jo pitkään huolestuneena. Liiton varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen pitää TCS:n toimintaa modernina orjatyövoiman käyttämisenä. Suomi on tähän mennessä tänä vuonna myöntänyt erityisasiantuntijaviisumin 775 intialaiselle. Kaikki heistä eivät välttämättä työskentele tai ole työskennelleet TCS:lle.

– Suomi myöntää erityisasiantuntijaviisumeita, jos lähettävälle EU:n ulkopuolelta tulevalle ulkomaiselle työntekijälle maksetaan vähintään 3 000 euron suuruinen bruttopalkka kuukaudessa. He tulevat tehtäviin, jossa normaalisti toimii insinöörejä. Insinöörien keskiansio Suomessa yli 4 000 euroa. Tässä liputetaan suomalaista työtä ulos, Laurikainen sanoo.
-----
Koko juttu:
TS: Intialaisia liki orjina Suomessa – yhden itsemurhan väitetään liittyvän aiheeseen

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 841
  • Liked: 38281
    • Profiili
– Suomi myöntää erityisasiantuntijaviisumeita, jos lähettävälle EU:n ulkopuolelta tulevalle ulkomaiselle työntekijälle maksetaan vähintään 3 000 euron suuruinen bruttopalkka kuukaudessa. He tulevat tehtäviin, jossa normaalisti toimii insinöörejä. Insinöörien keskiansio Suomessa yli 4 000 euroa.

Tästä oli aiemmin juttua, että kun tuohon bruttopalkkaan voidaan sisällyttää muun muassa työpaikan järjestämän asunnon vuokra, todellinen palkkataso intialaisilla "erityisasiantuntijoilla" on ollut jopa vain 750 euroa kuussa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

kivimies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 64
  • Liked: 75
    • Profiili
Vartiainen on ajanut tätä työvoiman tarjonnan lisäämistä, koska "tarjonta luo kysynnän eikä työllisyysaste muutu". Vaikka työllisyys ei muuttuisikaan (kyseenalainen väite) , palkat laskisivat silti, kuten edellämainittukin esimerkki näyttää.

Nuo intialaiset työskentelivät erityisasiantuntijan luvalla (tuloraja 3000€/kk). Normaalissa työluvassa (jota tarveharkinta koskee) tuloraja on 1200€/kk. Ajatelkaa sitä väärinkäytöksien määrää, mitä tuolla palkkatasolla voidaan tehdä. Vain taivas on rajana.  >:(

Tämä työvoiman tarjonnan lisääminen tarveharkinta poistamalla otettiin ensin esille Kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa elokuussa. Siellä haluttiin poistaa tarveharkinta, koska sen poistamisella saisi "huippuosaajia" (Tarveharkinta ei nytkään koske huippuosaajia).

Lainaus käyttäjältä: Aamulehti 15.8.2017
Suomen kasvun esteeksi on noussut yhä useammin osaavan työvoiman puute. Kokoomuksen ministeriryhmä helpottaisi tilannetta luopumalla ulkomaisten työntekijöiden työlupien tarveharkinnasta. Työluvan saamiseen menee nykyisin keskimäärin neljä kuukautta ja se on yrityksille ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan ihan liian pitkä aika. Mykkänen arvioi, että yritykset rekrytoisivat Suomeen joitakin tuhansia ihmisiä lisää, jos työlupien tarveharkinnasta EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille ihmisille luovuttaisiin. Kyse on usein niin sanotuista pullonkaula-aloista, joihin kotimaista työvoimaa ei ole saatavilla.

Kokoomuksen ministerit hahmottivat kesäkokouksessaan Vaasassa kaikkiaan kuusi keinoa, joilla osaajia saataisiin lisää työelämään. Kokoomus haluaa, että hallitus päättää uusista toimista elokuun lopun budjettineuvotteluissa. Osa keinoista vaatii myös rahoitusta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan suurista summista ei puhuta, vaan lähinnä eri asioihin tehtävistä muutoksista.


 Hallituksen budjettiriihessä sitä ei kuitenkaan saatu poistettua, koska Siniset eivät halunneet menettää viimeisiä uskottavuuden rippeitään.

Lainaus käyttäjältä: Karjalainen 16.8.2017
Hallituksessa istuva Uusi vaihtoehto haluaa pitää kiinni ulkomaisen työvoiman työlupien tarveharkinnasta. Kokoomus puolestaan on tuonut esiin halun siitä, että hallituksen budjettiriihessä kuun lopussa tehtäisiin päätös tarveharkinnasta luopumisesta.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (uv.) kertoo vastustavansa tarveharkinnan yleistä purkua. Hän huomauttaa, että asiaa käsiteltiin jo kahden vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa.

–  Suomessa ei ole mitään laajamittaista, yleistä työvoimapulaa, jota olisi tarpeen paikata ulkomaisella työvoimalla, joten ei ole tarvetta yleisesti purkaa tarveharkintaa, Terho sanoo.

Terho uskoo, että kysymyksestä ei nouse suurta keskustelua budjettiriihessä, koska asiasta on sovittu jo aiemmin.

Kun tarveharkinnan poistaminen hallituksessa epäonnistui, sitä lähdettiin ajamaan "keittiön kautta", Vartiainen otti yhteyttä Vihreisiin , SDP:hen ja Vasemmistoon ja sanoi, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saisivat jäädä, mikäli tarveharkinta poistettaisiin. Vasemmistosta ja SDP:stä Anna Kontula ja Tytti Tuppurainen nielivät syötin ja lähtivät ajamaan aloitetta.

Sen jälkeen suurin osa porvaripuolueiden kansanedustajista ja kaikki Vihreiden kansanedustajat allekirjoittivat aloitteen. Vasemmistosta ja SDP:stä aloitteen haksahti kirjoittamaan n. kymmenen edustajaa, vaikka AY-liike vastusti aloitetta. Vihreät AY-liikkeen vihaajina eivät tietenkään välittäneet siitä.

Ja näin tarveharkinnan vastainen aloite päätyi käsiteltäväksi eduskuntaan.

writer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 461
  • Liked: 7103
    • Profiili
Palkat työehtosopimusten minimiin monissa ammateissa dumppaava, Suomeen paljon matalapalkkaisia nettosaajia tuova ja suomalaisia ja suomessa jo pysyvästi asuvia maahanmuuttajia työttömäksi syrjäyttävä ja kannustinloukkuja pahentava ja väärinkäytöksiä lisäävä ja rehdisti toimivia yrittäjiä ja TES-minimiä korkeampaa palkkaa maksavia yrittäjiä konkurssiin ajava monsteri on edelleen hengissä eduskunnassa:


Lainaus
Vasemmisto ja oikeisto löysivät toisensa: harvinainen lakialoite eduskuntakäsittelyyn - seuraa suoraa lähetystä
Keskiviikko 8.11.2017 klo 13.44   
Eduskunta saa tänään käsiteltäväkseen harvinaisen lakialoitteen.

IL-TV LIVE

Harvinaisen siitä tekee se, että kansanedustajista yli puolet (yhteensä 103) on sen allekirjoittanut mutta erityisesti se, että ensimmäisiä allekirjoittajia ovat vasemmistoliiton Anna Kontula, kokoomuksen Juhana Vartiainen, Veronica Rehn-Kivi (rkp), Emma Kari (vihr) ja Tytti Tuppurainen (sd).

Mukana on siis edustajia lähes kaikista eduskuntapuolueista. Ainoastaan perussuomalaisten ja sinisten nimiä ei allekirjoittajien listalta löydy.

Lakialoite koskee työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Aloitteessa ehdotetaan ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin, Suomessa työlupaa hakeviin sovellettavasta, ns. työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin.

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa jo ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä TE-toimisto selvittää, onko työmarkkinoilla saatavilla työhön sopivaa työvoimaa sekä huolehtii, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman työllistymistä.

Esimerkiksi rakennusliitto on vastustanut mahdollista muutosta jyrkästi.

Lakialoite koskee työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.

MIKA KOSKINEN

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711082200518856_pi.shtml


Muistaakseni aiemmin oli 108 allekirjoittajaa eli onkohan 5 kansanedustajaa tajunnut mihin kokoomuksen Juhana Vartiaisen palkanpolkemis-puliveivaukseen oli erehtynyt laittamaan nimensä ja sitten poistanut nimensä.