2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[Onkko]

...niin ongelma oli että me työnantajana ei suostuttu kirjoittamaan todistusta, että kavereilla oli vakituinen työpaikka Suomessa, ennen kuin kaverilla oli työlupa.

Miksi ette? Kyllä tuollaisen voi kirjoittaa aivan hyvin ja sille ei ole mitään estettä tai että siitä olisi haittaa (vaikka työlupaa ei olisikaan).

Koska omia ohjeitani noudattaen; älä ikinä kirjoita tai allekirjoita mitään, mitä et oikeasti tarkoita... Työntekijällä ei ole - ainakaan meillä - vakituinen työpaikka, ennen kuin koeajan näyttöjen perusteella, työsuhde on vakinaistettu.

Eli ette olleet todellisessa tarpeessa. Tarpeessa olisitte kirjoittaneet sinetein varustetun vähintään kolmella johtajien allekirjoituksella varmennetun todistuksen että kyseessä on Nigerian prinssi...
Koeaika ei tällaisessa tapauksessa missä samalla taidolla olevaa ei EU alueelta löydy ei ole mikään peruste koska kyseessä on ehdottomasti valioyksilö joka jo olemassaolollaan hämmentää...

[Penan kaveri Eki]

Mitään Nigerian prinssejä.

En tiedä mikä tässä on ongelma. Jos työntekijä on koeajalla, niin kirjoitetaan todistus että hän on koeajalla. Jos on vakituinen työpaikka, niin kirjoitetaan todistus että työntekijällä on vakituinen työpaikka. Meillä oli tarve palkata koodareita ja minulle on ihan sama onko työtekijä ulkomaalainen vai ei. Samaa palkkaa maksetaan.

Tuosta on siis kymmenen vuotta aikaa, kun noista asioista meillä vastasin ja silloin oleskelulupa-asioita hoiti ulkomaalaispoliisi. Tästä voi päätellä, että homma toimii edelleen samalla tavalla:

”Jos olet saanut työnantajalta työtarjouksen, työnantajan tulee vahvistaa, että hän varmasti palkkaa sinut töihin”

ja niin meillä vahvistettiinkin, että mikäli koeajan perusteella olemme työntekijään työsuorituksiin tyytyväinen, niin hänet palkataan.

Kuten sanottu, Suomessa työpaikkailmoitukset julkaistiin ja hakijasta noin 95 oli ulkomaalaisia; Itä-Euroopan maista, Intiasta ja Aasiasta. Näistä yli puolet oli ongenonkijoita, jotka eivät erottaneet tekstinkäsittelyohjelmaa virtapiuhasta. Loput taas osoittautui (etä)haastattelujen perusteella muuten vaan bullshittaajiksi. Joukossa oli sitten 1-2 kaveria, jotka olisivat meille kelvanneet… Parin miinaankin käveltiin ja siitä viisastuneena, jos on oikeasti tarve, niin en palkkaa Nigerian prinssiä, vaan jätän kokonaan palkkaamatta ja myyn asiakkaalle mieluummin ei oota.

Minun kommentti jäsenelle nimimerkki, oli että ym. prosessi kestää sellaiset 4-6 kk:ta. Joillekin tuli ilmoitus meiltä, että koejana perusteella emme jatka työsuhdetta. Joillekin taas tuli ulkomaalaispoliisilta kielteinen päätös oleskelulupahakemukseen.

[TheVanishedTerrorist]

Mitään Nigerian prinssejä.

En tiedä mikä tässä on ongelma. Jos työntekijä on koeajalla, niin kirjoitetaan todistus että hän on koeajalla. Jos on vakituinen työpaikka, niin kirjoitetaan todistus että työntekijällä on vakituinen työpaikka. Meillä oli tarve palkata koodareita ja minulle on ihan sama onko työtekijä ulkomaalainen vai ei. Samaa palkkaa maksetaan.

Tuosta on siis kymmenen vuotta aikaa, kun noista asioista meillä vastasin ja silloin oleskelulupa-asioita hoiti ulkomaalaispoliisi. Tästä voi päätellä, että homma toimii edelleen samalla tavalla:

”Jos olet saanut työnantajalta työtarjouksen, työnantajan tulee vahvistaa, että hän varmasti palkkaa sinut töihin”

ja niin meillä vahvistettiinkin, että mikäli koeajan perusteella olemme työntekijään työsuorituksiin tyytyväinen, niin hänet palkataan.

Kuten sanottu, Suomessa työpaikkailmoitukset julkaistiin ja hakijasta noin 95 oli ulkomaalaisia; Itä-Euroopan maista, Intiasta ja Aasiasta. Näistä yli puolet oli ongenonkijoita, jotka eivät erottaneet tekstinkäsittelyohjelmaa virtapiuhasta. Loput taas osoittautui (etä)haastattelujen perusteella muuten vaan bullshittaajiksi. Joukossa oli sitten 1-2 kaveria, jotka olisivat meille kelvanneet… Parin miinaankin käveltiin ja siitä viisastuneena, jos on oikeasti tarve, niin en palkkaa Nigerian prinssiä, vaan jätän kokonaan palkkaamatta ja myyn asiakkaalle mieluummin ei oota.

Minun kommentti jäsenelle nimimerkki, oli että ym. prosessi kestää sellaiset 4-6 kk:ta. Joillekin tuli ilmoitus meiltä, että koejana perusteella emme jatka työsuhdetta. Joillekin taas tuli ulkomaalaispoliisilta kielteinen päätös oleskelulupahakemukseen.

Kirjoitit näin ongelmasta minkä sitten sanoit johtuvan siitä että noudatit omia ohjeitasi: ongelma oli että me työnantajana ei suostuttu kirjoittamaan todistusta, että kavereilla oli vakituinen työpaikka Suomessa, ennen kuin kaverilla oli työlupa.

Kukin valitsee oman tiensä miten byrokratian kanssa toimii ja "taistelee" sitten sen mukaan.

Mitä tiukempi seula sen parempi ja Suomessa tuota seulaa saisi vielä rajusti kiristää.

[Lalli IsoTalo]

Roope on kone, valheenpaljastuskone. Mitään siihen lisäämättä, mitään siitä pois jättämättä.

Epäilemättä Suomen faktaperäisin maahanmuuton asiantuntija.

[Blanc73]

Termiä "halpatyövoima" osataan ovelasti vältellä näissä keskusteluissa mediassa. Jos esim Filippiineiltä pitää palkata kymmenen kokkia yhtäaikaa, niin tuskin kyse on siitä etteikö suomalaisia olisi tarjolla....

[Iloveallpeople]

Liberaali maahanmuuttopolitiikka

...
Kaikki nämä ovat sinänsä tärkeitä keskustelunaiheita. Mutta kaikissa on sama ongelma. Maahanmuuttoa tarkastellaan pelkästään nykysuomalaisten hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta. Tämä on syvästi epäliberaali, orjanomistajan ajattelutapa. Maahanmuuttajaa ei tarkastella ihmisenä, vaan resurssina meille muille. Maahanmuuton hyödyt ovat meidän saamamme hyödyt ja maahanmuuttajan kulutus pelkkä kustannus. Ajattelutapa on epämiellyttävä, mutta se myös estää näkemästä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.

Maahanmuuton suurin hyöty ihmiskunnalle on maahanmuuttajan ja hänen perheensä hyvinvoinnin lisäys. Lisäys voi olla todella merkittävä, koska palkkataso voi Suomessa tai Euroopassa olla moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Ihmiset eivät turhaan pane henkeään alttiiksi Välimeren yli päästäkseen. Tulojen nousu johtuu siitä, että maahanmuuttajan tuottavuus Suomessa on moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Se ei siis ole pois keneltäkään, vaan edustaa puhdasta ihmiskunnan hyvinvoinnin lisääntymistä.
...

Maahanmuuton vaikutuksia pitää siis ajatella niin, että maahanmuuttajia tarkastellaan samanlaisina ihmisinä kuin muitakin suomalaisia. Näin tehdään toistenkin uusien suomalaisten, nuorten kohdalla. Kukaan ei ole estämässä nuorten tuloa työmarkkinoille sen vuoksi, että lisääntyneestä kilpailusta voi olla kustannuksia nykyisille työntekijöille.

On aika hämmästyttävää, että ihmisten ajatteleminen ihmisinä kuulostaa radikaalilta nyky-Suomessa. Mutta on selvää, että tällainen ajattelu pakottaa arvioimaan maahanmuuttopolitiikkaa aivan eri tavalla kuin on totuttu. Kun maahanmuuttajien hyvinvointi otetaan huomioon, on vaikea keksiä miksi suurinta osaa Suomeen työhön haluavista ihmisistä ei pitäisi toivottaa tervetulleiksi. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi nykyisen tarveharkintaan perustuvan työlupajärjestelmän purkaminen.
...

Heikki Pursiainen
Liberan tutkimusjohtaja VTT Heikki Pursiainen on työskennellyt Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:issa, jossa on toiminut julkisten palvelujen ja kilpailututkimuksen parissa erikoistutkijana. Ennen tätä Heikki on toiminut erikoistutkijana Turun yliopiston Julkisen valinnan teorian huippuyksikössä sekä Kilpailuvirastossa. Lisäksi Heikki on ollut vuodesta 2007 osakkaana Sigma-Hat Economics -nimisessä taloustieteellistä konsultointia harjoittavassa yrityksessä.

Loput: Libera

[rölli2]

 heikki on tyypillinen tomppeli joka on ansainnut kovan palkkansa tekemällä kaikenlaisia tomppeleita johtopäätöksiä joutavuuksista. sieltä malista,ghanasta,senegalista ja norsunluurannikolta tulee välimeren yli nyt niitä suomea hyödyttäviä maahanmuuttajia. ehkä joku niistä osaa hyvässä lykyssä potkia palloa. loput voivat yrittää päästä naimisiin hyväuskoisten pullukoitten kanssa

[Tavan]

Heikki puhuu höpöjä. Ei Suomen valtio ole ihmisten edunvalvontakoneisto, vaan suomalaisten ihmisten edunvalvontakoneisto. Suomen valtion ei missään tapauksessa tule kohdella kaikkia ihmisiä samalla tavalla, vaan antaa etuoikeuksia nimeomaan suomalaisille ulkomaalaisten kustannuksella.

[Roope]

Liberaali maahanmuuttopolitiikka
...
Heikki Pursiainen
Liberan tutkimusjohtaja VTT Heikki Pursiainen on työskennellyt Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:issa, jossa on toiminut julkisten palvelujen ja kilpailututkimuksen parissa erikoistutkijana. Ennen tätä Heikki on toiminut erikoistutkijana Turun yliopiston Julkisen valinnan teorian huippuyksikössä sekä Kilpailuvirastossa. Lisäksi Heikki on ollut vuodesta 2007 osakkaana Sigma-Hat Economics -nimisessä taloustieteellistä konsultointia harjoittavassa yrityksessä.

Loput: Libera

Aika lailla samat jorinat tammikuussa, silloin vielä nimimerkillä, jotka tallensin standardiargumenttiketjuun: 15) "OECD:n mukaan maahanmuutto on hyödyllistä"

Tutkija, mutta ei näköjään tajua edes sitä, että mainitsemansa VATT:n raportin elinkaarimallin mukaan maahanmuuttaja on Suomen taloudelle keskimäärin kustannus. Eikä Michael "biljoonan dollarin seteli" Clemens tosiaankaan ole "arvostettu taloustieteilijä". Kun tuo tyyppi on Liberan uusi tutkimusjohtaja, niin se siitä putiikista.

[Kemolitor]

Liberaali maahanmuuttopolitiikka

Ajattelutapa on epämiellyttävä, mutta se myös estää näkemästä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.
-----
Tulojen nousu johtuu siitä, että maahanmuuttajan tuottavuus Suomessa on moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Se ei siis ole pois keneltäkään, vaan edustaa puhdasta ihmiskunnan hyvinvoinnin lisääntymistä.
-----
Kun maahanmuuttajien hyvinvointi otetaan huomioon, on vaikea keksiä miksi suurinta osaa Suomeen työhön haluavista ihmisistä ei pitäisi toivottaa tervetulleiksi. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi nykyisen tarveharkintaan perustuvan työlupajärjestelmän purkaminen.

Heikki Pursiainen

Loput: Libera

Onkohan missään muussakaan Euroopan maassa osattu nähdä näitä Pursiaisen visioita? Ei kai Suomi ole niin kovasti erilainen maa, etteivätkö hänen ajatuksensa toimisi muissakin maissa.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi virke: "Kun maahanmuuttajien hyvinvointi otetaan huomioon, on vaikea keksiä miksi suurinta osaa Italiaan työhön haluavista ihmisistä ei pitäisi toivottaa tervetulleiksi."

Lehdissä haastatellut Välimeren ylittäneet kertovat aina kovista työhaluistaan. Jos vain Italiassa tai jossakin muussa Euroopan maassa tekemätöntä työtä löytyy, niin he kyllä tekevät. Miksi sitten Italia ei toivota heitä tervetulleiksi, miksi Italia ruikuttaa apua muilta Euroopan valtioilta, kun heidän osalleen on langennut tällainen käsittämättömän upea taloudellinen piristysruiske. Eihän se ole keneltäkään pois.

Mihin kohtaan Pursiaisen ajatuksia sovitetaan käsite taakanjako?

[Kemolitor]

Kansan Uutiset on kopioinut melkein kokonaan tuon tekstin sivuilleen:
KU: Oikeiston ajatuspaja Libera: ”Maahanmuuttokeskustelu edustaa orjanomistajan ajattelutapaa”

Mutta yksi kohta osoittautui Kansan Uutisille liian hapokkaaksi:
Alkuperäinen teksti:

On aika hämmästyttävää, että ihmisten ajatteleminen ihmisinä kuulostaa radikaalilta nyky-Suomessa. Mutta on selvää, että tällainen ajattelu pakottaa arvioimaan maahanmuuttopolitiikkaa aivan eri tavalla kuin on totuttu. Kun maahanmuuttajien hyvinvointi otetaan huomioon, on vaikea keksiä miksi suurinta osaa Suomeen työhön haluavista ihmisistä ei pitäisi toivottaa tervetulleiksi. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi nykyisen tarveharkintaan perustuvan työlupajärjestelmän purkaminen.

Kansan Uutiset:

”On aika hämmästyttävää, että ihmisten ajatteleminen ihmisinä kuulostaa radikaalilta nyky-Suomessa.”

Kaikkeen se toimittelijan moraalikin venyy. Poimitaan tekstistä mukavat kohdat, mutta jätetään ne epämukavat kokonaan huomiotta. Minusta tuntuu, etteivät Vasemmistoliiton äänestäjät (siis ne työtätekevät äänestäjät) välttämättä arvosta tarveharkintaan perustuvan työlupajärjestelmän poistamista.

[Lalli IsoTalo]

Liberaali maahanmuuttopolitiikka

Liberan uusi tutkimusjohtaja saa kommenteissa kautta linjan melko kylmää kyytiä.

[Jaska Pankkaaja]

Minusta tuntuu, etteivät Vasemmistoliiton äänestäjät (siis ne työtätekevät äänestäjät) välttämättä arvosta tarveharkintaan perustuvan työlupajärjestelmän poistamista.

Vasliiton suurimmat kannattajaryhmät ovat: eläkeläiset, erittäinkin pitkäaikaistyöttömät kun sitä sopivaa työpaikkaa missä saikutella ja olla kiusattuna ei löytynyt 300m säteellä ulko-ovesta koska uusliberalismi ja hakkarainen, suojaviroissaan säteilijät ja ne rapalanaamat. Harvat duunarijäsenet ovat pääasiassa niin tyhmiä etteivät ymmärrä edes sitä mitä joku tare harkkinan poisaminen tarkoittaa. Eikä heidän tarvitsekaan ymmärtää.

[Tyger Tyger]

Joku kysyi kuinka kauan asiantuntijan luvan saamisessa kestää. Tähänkin löytyy Internetistä tilasto. Vastaus on yhdeksäntoista päivää. Toisessa ketjussa mainitsinkin jo että ko. hakemuksen hylkäysaste on alle promillen, eli alle yksi tuhannesta sai kielteisen päätöksen. Jos jotain niin vaikuttaisi siltä että nämä käsitellään jopa liian kevyesti.

[tutkimus]

Liberaali maahanmuuttopolitiikka

...
Kaikki nämä ovat sinänsä tärkeitä keskustelunaiheita. Mutta kaikissa on sama ongelma. Maahanmuuttoa tarkastellaan pelkästään nykysuomalaisten hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta. Tämä on syvästi epäliberaali, orjanomistajan ajattelutapa. Maahanmuuttajaa ei tarkastella ihmisenä, vaan resurssina meille muille. Maahanmuuton hyödyt ovat meidän saamamme hyödyt ja maahanmuuttajan kulutus pelkkä kustannus. Ajattelutapa on epämiellyttävä, mutta se myös estää näkemästä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.

Maahanmuuton suurin hyöty ihmiskunnalle on maahanmuuttajan ja hänen perheensä hyvinvoinnin lisäys. Lisäys voi olla todella merkittävä, koska palkkataso voi Suomessa tai Euroopassa olla moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Ihmiset eivät turhaan pane henkeään alttiiksi Välimeren yli päästäkseen. Tulojen nousu johtuu siitä, että maahanmuuttajan tuottavuus Suomessa on moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Se ei siis ole pois keneltäkään, vaan edustaa puhdasta ihmiskunnan hyvinvoinnin lisääntymistä.
...

Maahanmuuton vaikutuksia pitää siis ajatella niin, että maahanmuuttajia tarkastellaan samanlaisina ihmisinä kuin muitakin suomalaisia. Näin tehdään toistenkin uusien suomalaisten, nuorten kohdalla. Kukaan ei ole estämässä nuorten tuloa työmarkkinoille sen vuoksi, että lisääntyneestä kilpailusta voi olla kustannuksia nykyisille työntekijöille.

On aika hämmästyttävää, että ihmisten ajatteleminen ihmisinä kuulostaa radikaalilta nyky-Suomessa. Mutta on selvää, että tällainen ajattelu pakottaa arvioimaan maahanmuuttopolitiikkaa aivan eri tavalla kuin on totuttu. Kun maahanmuuttajien hyvinvointi otetaan huomioon, on vaikea keksiä miksi suurinta osaa Suomeen työhön haluavista ihmisistä ei pitäisi toivottaa tervetulleiksi. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi nykyisen tarveharkintaan perustuvan työlupajärjestelmän purkaminen.
...

Heikki Pursiainen
Liberan tutkimusjohtaja VTT Heikki Pursiainen on työskennellyt Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:issa, jossa on toiminut julkisten palvelujen ja kilpailututkimuksen parissa erikoistutkijana. Ennen tätä Heikki on toiminut erikoistutkijana Turun yliopiston Julkisen valinnan teorian huippuyksikössä sekä Kilpailuvirastossa. Lisäksi Heikki on ollut vuodesta 2007 osakkaana Sigma-Hat Economics -nimisessä taloustieteellistä konsultointia harjoittavassa yrityksessä.

Loput: Libera

Heikki Pursiainen on näköjään Vartiaislainen hölmöläinen.

Hölmöläiset uskoivat että kun leikkaa peittoa ja ompelee sen toiseen päähän niin saadaan lisää peittoa.

Vartiaislaiset hölmöläiset uskovat että kun otetaan 460 000 työttömän ja 330 000 osa-aikatyöntekijän (joista suurin osa haluaisi vakituisen työn) ja yli 50 000 täysin syrjäytyneen nuoren maahan kymmeniä tuhansia tai satoja tuhansia kouluttamattomia matalapalkkatyöntekijöitä euroopan ulkopuolelta tilanteessa jossa automaation lisääntyminen ja digitalisaatio jatkuvasti tuhoaa matalapalkkaisia matalan koulutuksen työpaikkoja niin saadaan talouskasvua.

Heikki Pursiainen, kultaseni, sinä olet täysi vitsi ja sinun teoriasi on täyttä höpöhöpöä.
Jos sinun esittämääsi pähkähulluutta aletaan toteuttaa niin se johtaa työttömyyden nousuun ja suomalaisten palkkojen laskuun ja kannustinloukkujen pahenemiseen ja yhteiskunnan kulujen nousuun kun veronmaksajat maksavat kasvaneen työttömien joukon elämän joka taas johtaa veronkorotuspaineisiin ja yhteiskunnan lisävelkaantumiseen joka tuhoaa loputkin yhteiskunnan kilpailukyvystä.

Bonuksena saamme syrjätyneiden maahanmuuttajien täyttämät getot joissa pyörii sekä turvapaikkajärjestelmää maahanmuuttoon käyttäneitä että tarveharkinnan lopettamisen kautta tulleita kouluttamattomia tai vähän koulutettuja matalapalkkaisia työperäisiä maahanmuuttajia joilta automaatio vei työpaikat tai motivaatio loppui kun sai vakituisen oleskeluluvan jolloin pystyi heittäytymään sossun elätettäväksi ihan niinkuin ruotsissa ja lisääntyneen raiskausten ja väkivaltarikollisuuden määrän ihan niinkuin ruotsissa.

Ruotsi ei ole vielä romahtanut koska heillä on oma kelluva kruunu joka parantaa kilpailukykyä ja koska ruotsissa on ikuinen lyhennysvapaa asuntolainoissa eli juuri kukaan ei lyhennä lainaansa vaan maksaa vain korot jotka ovat nyt ennätysmatalat jolloin rahaa jää kulutukseen eli ruotsin kulutuskysyntä perustuu jatkuvaan velkaantumisen kasvuun ja ikuiseen lyhennysvapaaseen vääristyneen asuntolainasysteemin takia.

Suomessa lyhennysvapaa on vuoden ja sitä käyttää viimeisimmän uutisen mukaan reilu 60 000 ihmistä.
Ruotsissa lyhennysvapaa on sata vuotta ja sitä käyttävät miljoonat ruotsalaiset.

[huhha]

Joku kysyi kuinka kauan asiantuntijan luvan saamisessa kestää. Tähänkin löytyy Internetistä tilasto. Vastaus on yhdeksäntoista päivää. Toisessa ketjussa mainitsinkin jo että ko. hakemuksen hylkäysaste on alle promillen, eli alle yksi tuhannesta sai kielteisen päätöksen. Jos jotain niin vaikuttaisi siltä että nämä käsitellään jopa liian kevyesti.

Hyvä löytö.

Oma yhteenvetoni on, etten ole nähnyt asiantuntijoille mitään muuta estettä/hidastetta kuin tämä keskimääräinen 19 päivän käsittely (tyypillinen käsittely todennäköisesti lyhyempi) ja nimimerkki Penan kaveri Ekin esiintuoma muna-kana ongelma, eli että työlupaan vaadittaisiin työsuhde, mutta työnantaja ei halua solmia suhdetta ennen työntekijän kokeilua.

Alle 3000 € tienaavia emme varsinaisesti kaipaa (etenkään nykyisillä perheenyhdistämissäännöillä), joten...

...ainoa korjaamisen tarve olisi siis siinä, että pitäisi olla joku systeemi ETA-alueen ulkopuolisen työntekijän koeajalle. Tarvitaan lainsäädäntö, jolla varmistetaan asianmukainen koeajan palkanmaksu ja jolla heppu saadaan välittömästi ulos maasta, jos hän paljastuukin 0-skillz onnenonkijaksi. Lisäksi MMV:n sisällä voidaan tarvittaessa siirtää väkeä turvapaikka-asioista työlupa-asioiden käsittelyä nopeuttamaan, kunhan persujen humanitaariset kiristykset implementoidaan ja ne alkavat purra.

Siinähän olisi persuille jo ihan hyvä vastaantuleminen saatavuusharkinta-asiassa. Lisäksi kepu ja kok oppisivat, että heidän (ilmoitetut) tavoitteensa saadaan täytettyä pienin ja ketterin muutoksin, ilman saatavuusharkinnan ampumista norsupyssyllä. Hätä ei ollutkaan sen näköinen!

[Roope]

Työperäinen maahanmuutto – ajankohtainen kysymys hallitusohjelmaneuvottelujen aikaan

Viime päivinä on käyty kiivasta keskustelua työperäisestä maahanmuutosta. Ongelmaksi on koitunut kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. ELY-keskukset myöntävät vaihtelevasti työlupia maakuntakohtaisten tarpeiden perusteella. Yritysten työvoimatarpeet ovat varsin moninaiset. Palvelualat tarvitsevat erityyppistä työvoimaa kuin teollisuus. Teknologiateollisuudessa on ollut pulaa mm. ammattitaitoisista hitsareista, koneistajista ja kokoonpanijoista. 

Suurelle yleisölle maahanmuutto, vierastyövoima ja käsitteet menevät luontevasti sekaisin. Suomessa väestöä ja työvoimaa tilastoidaan kattavasti. Tilastoista nähdään, että maahanmuutto on lisääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana noin kaksinkertaiseksi. Viime vuosina maahan muuttaa noin 32 000 – 34 000 henkeä ja maasta muuttaa samaan aikaan pois noin 18 000 henkeä.  Nettomuutoksi jää siis 14 000 – 16 000 henkeä.

Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen on viime vuosina ollut 5 000 henkeä. Kaikki eivät kuitenkaan saa oleskelulupaa työnteon perustella, viime vuonna hakemuksista maahanmuuttovirasto hylkäsi 13 %. Työperäisestä maahanmuutosta suuren osan muodostavat erityisasiantuntijat, tutkijat ja harjoittelijat. Tämä on tärkeä ryhmä Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymisessä.

Työntekijän oleskelupa on työnteon perusteella myönnettävä oleskelupa, joka oikeuttaa työntekoon luvassa mainitulla ammattialalla tai tietyn työnantajan palveluksessa. Työntekijän oleskelulupaan liittyy kaksivaiheinen harkinta; ELY-keskus harkitsee ensin osapäätöksessään työvoimapoliittiset ja toimeentuloon liittyvät edellytykset ja tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan, ellei myöntämiselle ole laissa säädettyjä esteitä.

Työntekijän oleskeluluvan perusteella ulkomaalainen voi työskennellä Suomessa työnteon perusteella myönnettävällä oleskeluluvalla.  Nämä ovat yleensä erityisasiantuntijoita ja korkeakoulutettuja tutkijoita.

Opiskelijoita tulee maahan lähes 6 000 vuodessa. Kaikki eivät saa kuitenkaan opiskelun perusteella maahanmuuttolupaa. Hakemuksia hylätään noin 300. Opiskelijoita tulee eniten Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Koreasta, USA:sta ja Englannista.

Perhesiteen perusteella luvan sai viime vuonna noin 6 800 henkeä ja hylättyjä hakemuksia oli noin 2 100.

Paluumuuttajat ovat eräs pieni maahanmuuttajaryhmä (viime vuonna 277 henkeä).

Poliisi myöntää Suomessa uudet määräaikaiset oleskeluluvat eli ns. jatkoluvat. Viime vuonna näitä lupia myönnettiin noin 26 000 ja hylättyjä hakemuksia oli runsaat tuhat.

EU-kansalaiset ja heidän perheen jäseniensä oleskeluoikeuden rekisteröinnin tekee poliisi. Näitä oli viime vuonna noin 11 800, joista reilut 700 hylättiin.

Eniten keskustelua on ollut mediassa turvapaikanhakijat. Hakijoita on viime vuosina ollut noin 3 200 – 3600. Hyväksyttyjä hakemuksia on vuositasolla noin 1 000.

Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna noin 9 000 henkeä.

Kaduilla, asemilla ja ostoskeskuksissa näemme eri kansalaisuuksien edustajia. Osa menee opiskelemaan, osa menee töihin ja osa ei minnekään. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu noin 300 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä.  Nämä rikastuttavat ja monipuolistavat suomalaista kulttuuria. Kuten luvuista näemme, useimmilla heillä on varsin perusteltu syy oleskeluun Suomessa. Oleskeluluvan perusteet ovat tarkoin laissa määritetty, sen voi myös menettää helposti. 

Työperäisen maahanmuuton eräs kiistakysymys on se, miksi pitää saada ulkomaista työvoimaa, kun kotimaista työvoimaa on vailla työtä. Esimerkkinä eräs konepaja haki hitsareita, ja haun jälkeen valittiin kolme suomalaista työntekijää. Ensimmäinen oli töissä päivän ja sanoi tämä ei ole minun juttu, toinen valituista oli kaksi päivää ja kolmas valituista ei ilmestynyt ollenkaan työpaikalle.  Tuleva hallitus joutuu ratkaisemaan työllistämiskynnysongelman. Meidän on käytävä työvoimapoliittinen keskustelu, vaikka se tekisi kipeää. Miten saamme työstä houkuttelevan vaihtoehdon?

Veli Matti Kuisma
Johtava asiantuntija, TkT

Teknologiateollisuuden blogi 4.5.2015

[Tyger Tyger]

"Työntekijän oleskelulupa" on nimenomaan se lupa jossa on tarveharkinta ja työntekijän oleskelulupaa tutkijat, asiantuntijat ym. eivät määritelmällisesti hae tai saa. Taas vaihteeksi terminologia hukassa, ja näin tekstistä saa vaikutelman, että tarveharkinta jotenkin haittaisi tällaisen työvoiman maahanmuuttoa.

Olisikohan jossain joku kuuma linja jolla tämän saisi väännettyä rautalangasta niille PS-poliitikoille jotka tulevat neuvottelemaan hallitusohjelmasta? Ei pidä sortua "kaikki työperäinen maahanmuutto on hyvä asia"-dogmaan.

Joku kysyi kuinka kauan asiantuntijan luvan saamisessa kestää. Tähänkin löytyy Internetistä tilasto. Vastaus on yhdeksäntoista päivää. Toisessa ketjussa mainitsinkin jo että ko. hakemuksen hylkäysaste on alle promillen, eli alle yksi tuhannesta sai kielteisen päätöksen. Jos jotain niin vaikuttaisi siltä että nämä käsitellään jopa liian kevyesti.

Hyvä löytö.

Oma yhteenvetoni on, etten ole nähnyt asiantuntijoille mitään muuta estettä/hidastetta kuin tämä keskimääräinen 19 päivän käsittely (tyypillinen käsittely todennäköisesti lyhyempi) ja nimimerkki Penan kaveri Ekin esiintuoma muna-kana ongelma, eli että työlupaan vaadittaisiin työsuhde, mutta työnantaja ei halua solmia suhdetta ennen työntekijän kokeilua.

Alle 3000 € tienaavia emme varsinaisesti kaipaa (etenkään nykyisillä perheenyhdistämissäännöillä), joten...

...ainoa korjaamisen tarve olisi siis siinä, että pitäisi olla joku systeemi ETA-alueen ulkopuolisen työntekijän koeajalle. Tarvitaan lainsäädäntö, jolla varmistetaan asianmukainen koeajan palkanmaksu ja jolla heppu saadaan välittömästi ulos maasta, jos hän paljastuukin 0-skillz onnenonkijaksi. Lisäksi MMV:n sisällä voidaan tarvittaessa siirtää väkeä turvapaikka-asioista työlupa-asioiden käsittelyä nopeuttamaan, kunhan persujen humanitaariset kiristykset implementoidaan ja ne alkavat purra.

Siinähän olisi persuille jo ihan hyvä vastaantuleminen saatavuusharkinta-asiassa. Lisäksi kepu ja kok oppisivat, että heidän (ilmoitetut) tavoitteensa saadaan täytettyä pienin ja ketterin muutoksin, ilman saatavuusharkinnan ampumista norsupyssyllä. Hätä ei ollutkaan sen näköinen!

Itse näkisin että jälkivalvonnan pitäisi olla järeää. Eli toisin sanoen 3 tai 6 kk jälkeen pyydetään palkkakuitit ja käydään katsomassa työnantajan kirjat ja jos työtä ei tehdä sillä tavalla kuin viranomaisille on kerrottu, aletaan toimenpiteisiin sekä työnantajaa että työntekijää kohtaan. Työnantajan ilmoitukseen esimerkiksi työehdoista ja oleskeluluvan hakijan osaamisesta ei saa luottaa sokeasti. Lisäksi voisi edellyttää että työntekijä osaa edes vähän englantia (tai tietysti suomea/ruotsia). Mitä edellytyksiä on ihmisellä kehittää uraa Suomessa jos ei osaa mitään kieltä mitä täällä puhutaan? Miksei siivoojaksi voi palkata täällä olevaa pakolaista jolle on annettu veronmaksajien rahoilla kielikursseja? Miten tällainen ummikko osaa katsoa oikeuksiensa perään? Työnantaja joka kyykyttää ulkomaista työvoimaansa on talousrikollinen joka varastaa rehellisten yrittäjien taskusta.

[huhha]

Itse näkisin että jälkivalvonnan pitäisi olla järeää. Eli toisin sanoen 3 tai 6 kk jälkeen pyydetään palkkakuitit ja käydään katsomassa työnantajan kirjat ja jos työtä ei tehdä sillä tavalla kuin viranomaisille on kerrottu, aletaan toimenpiteisiin sekä työnantajaa että työntekijää kohtaan. Työnantajan ilmoitukseen esimerkiksi työehdoista ja oleskeluluvan hakijan osaamisesta ei saa luottaa sokeasti.

Olisikohan ei-kansalaisten pankkiliikenteen rutiiniseuranta vedettävissä läpi? Joku kätevä keino cashbackin kitkemiseen pitäisi myös olla. Suomessa pärjää aika hyvin verkkopankilla ja electronilla, joten ei pitäisi olla ylivoimainen temppu vaatia työntekijältä selvitystä vähänkään isommista käteisnostoista. Työsuhdemajoitus ja vuokrat ovat myös yksi riistomekanismi jonka syynääminen ei pitäisi olla teknisesti ylivoimaista.

Vaikeinta on ehkä rahalähetysten (peittoaa kuulemma maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kehitysavun) ja kotimaassa maksettujen työnvälitysmaksujen valvonta. Voi olla hankalaa yhdistää nämä työnantajaan. Siis jos niitä tutkittaisiin ja jos niissä ilmenisi vilunkia. Libertaarin ratkaisu olisi sallia täysimääräinen riisto länsimaissa, jolloin sitä olisi helpompi valvoa.

[Tyger Tyger]

Pankkiseuranta rutiinina olisi kyllä varmaan aika vahva oikeudenloukkaus eikä menisi sellaisenaan läpi. Itse näkisin että edes muodollinen ilmoittautumisvelvollisuus tietyn ajan luvan saamisen jälkeen tai lupa raukeaa automaattisesti kitkisi jo räikeimmät yrittäjät. Lisäksi pitäisi karsia pois kikkailijat joiden ainoa tarve on saada matkustuspaperi Schengen-alueelle, eli esimerkiksi ihan ensimmäinen palkkakuitti täytyy lähettää, että täällä sitä ollaan, ja sitten 6 kk päästä uusi, että täällä yhä ollaan.

Ylipäätäänhän ongelmana on nykyään että lupia ei saada pois kun ne on kerran menty myöntämään, eikä ihmisiä saada maasta ulos kun heidät on kerran päästetty sisään. Esimerkiksi tukien nostamisesta pitäisi kulkea automaattisesti tietojärjestelmän kautta tieto viranomaiselle, että nyt iso pyörä pyörimään. Lisäksi todistustaakka pitää siirtää ulkomaalaiselle, miksi hänen oleskelulupansa täytyisi pitää voimassa, jos on näyttöä että hän ei käytä sitä työntekoon.

Tärkeintä olisi luoda tasapaino, jossa elinkeinonharjoittaja joka syystä tai toisesta tarvitsee ulkomaista työvoimaa eikä voi käyttää suomalaista, ei kärsi, mutta jossa ulkomaisen työvoiman käyttö ja väärinkäyttö ei ole houkuttelevaa, vaan päinvastoin aiheuttaa hänelle valtavat ongelmat viranomaisten kanssa jos sellaista paljastuu, ja että se myös paljastuu. Rangaistustenkin pitää olla kunnollisia, onhan kyseessä harkitusti tehty talousrikos jolla voi saada merkittävää hyötyä, eikä mitään lässynlää 8 kk ehdollista.

[huhha]

Liberaali maahanmuuttopolitiikka
---
Heikki Pursiainen
Liberan tutkimusjohtaja VTT Heikki Pursiainen on työskennellyt Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:issa, jossa on toiminut julkisten palvelujen ja kilpailututkimuksen parissa erikoistutkijana. Ennen tätä Heikki on toiminut erikoistutkijana Turun yliopiston Julkisen valinnan teorian huippuyksikössä sekä Kilpailuvirastossa. Lisäksi Heikki on ollut vuodesta 2007 osakkaana Sigma-Hat Economics -nimisessä taloustieteellistä konsultointia harjoittavassa yrityksessä.

Loput: Libera

Tämä Pursiainen, aka Katsastaja H, on kyllä ihme taaplaaja. Vaikea sanoa trollaako vai onko tosissaan. Asiaton Lehdistökatsaus -blogilla miehellä on ollut suuria vaikeuksia ymmärtää vastapuolen argumenttia, vaikka se olisi kuinka hyvin muotoiltu. Esimerkkeinä juuri asiaton maahanmuutto- ja alkoholipolitiikkakeskustelut. Ehkä se johtuu siitä, että naiivien taloustieteellisten tarkastelujen murskaantuminen ottaa koville. On tullut opiskeltua täyttä scheissea tohtoriksi asti, ja kun luuli olevansa isokin mooses; vasta netissä on ensimmäistä kertaa tullut järkiargumentteja vastaan. Ehkä mies on autisti (ei kyllä näytä sille, toisin kuin Bryan Caplan). On kuin tosielämää ja päivänselviä havaintoja ei olisi olemassakaan, ainoastaan heppoisesti operationalisoitu (=todellisuuteen kiinnitetty) teoria. Sitten blogisti ihmettelee, kun muut eivät tule rypemään samaan kasaan.

Mies edustaa kaikkea sitä, mikä taloustieteessä on vialla ja minkä takia ihmiset sitä vihaavat. Julkisen valinnan teoriaan erikoistuminen käpynä "kakun" päällä.

[Kokoliha]

Liberaali maahanmuuttopolitiikka

Liberan uusi tutkimusjohtaja saa kommenteissa kautta linjan melko kylmää kyytiä.

Kyllä. Paitsi tutkimusjohtaja Pursiaista vähemmän yllättävästi innokkaasti komppaavalta Juhana Vartiaiselta ...

[Roope]

Pitkän tauon jälkeen Vartiainen näkee taas ajan kypsäksi syöttää naurettavaa "työvoiman kasvattaminen kasvattaa työllisyyttä"-hömppäänsä.

Juhana Vartiainen: Ryhdyttäisiinkö Ruotsiksi?

[...]

Oikeasti voisimme muuttua Ruotsiksi muutamassa vuodessa. Eroamatta eurosta tai vaihtamatta historiaamme.

Mikä parasta, meidän ei tarvitsisi, ollaksemme Ruotsi, suunnitella mitään monimutkaisia uusia lainsäädännöllisiä kokonaisuuksia tai käynnistää uusia elinkeinopoliittisia projekteja. Riittää, että poistaisimme omasta lainsäädännöstämme neljä ihan kotitekoista hölmöyttä, joita naapurimaassamme ei ole ja jotka tällä hetkellä estävät meitä olemasta Ruotsi. Jos hallitus antaisi nämä esitykset helmikuussa, voisimme jo huhtikuussa alkaa muuttua Ruotsiksi.

Ne neljä on äkkiä lueteltukin. Ensinnäkin, työehtosopimusten yleissitovuus. Toiseksi, kotihoidon tuki. Kolmanneksi, ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta, ja neljänneksi, työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyyseläkeputki.

[...]

Työvoiman ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta poistettiin Ruotsissa vuoden 2007 alusta. Sen jälkeen Ruotsiin tulija on siis saanut periaatteessa automaattisesti työluvan, jos on ollut esittää työtarjous. Tämä vapaus on lisännyt työperäistä maahanmuuttoa ja tukenut erityisesti suurkaupunkien vahvaa työllisyyskasvua. Nyt koetun pakolaiskriisinkin aikana ruotsalaiset yritykset ovat kyenneet hankkimaan itselleen henkilöstöä turvapaikanhakijoiden joukosta. Ruotsin työllisyyskasvu on viime vuosina ollut noin 1,4% vuodessa eli (maan kokoon suhteutettuna) noin kolminkertaista suhteessa siihen heiveröiseen työllisyyskasvuun, joka nyt on Suomessa käynnistynyt. Noin vajaa puolet Ruotsin työllisyyskasvusta on ollut viime vuosina ulkomailla syntyneiden työllisyyskasvua, ja samaa työllisyysreserviä voisimme mekin käyttää jos järkeä riittäisi. Uskomatonta kylläkin, meillä estetään edelleen ulkomaalaisten työhaluisten työllisyyttä, työlupa epäämällä.

[,,,]

Työttömyyseläkeputki ja työperäisen maahanmuuton ”tarveharkinta” perustuvat puolestaan vanhentuneeseen talouspoliittiseen ajatteluun. Niiden taustalla on uskomus, jonka mukaan työtilaisuuksien määrä on vakio. Jos työtilaisuuksien määrä on vakio, työvoiman pienentäminen ennenaikaisella eläköitymisellä tai sen kasvun estäminen maahanuuttorajoituksilla alentavat työttömyyttä. Ajatus työtilaisuuksien vakiomäärästä on kuitenkin taloustieteessä heitetty roskakoriin. Valtaosa talouspolitiikan päättäjistäkin tiedostaa, että työllisyyden määrä seuraa työvoiman määrää. Kuten Suomen Pankin asiaa koskevassa tutkielmassa todetaan: ”… työn (tai työpaikkojen) määrä taloudessa ei ole vakio, vaan pitkällä aikavälillä työn tarjonnan lisäys johtaa myös sen kysynnän kasvuun. Mitä suurempi talous sitä suurempi määrä työpaikkoja.”

Miten olisi, rakkaat hallituskumppanit ja eduskuntakolleegat, ryhdyttäisiinkö Ruotsiksi?

Juhana Vartiainen 15.1.2017

Vaikka minulta ei kysyttykään, niin kiitos ei. Ruotsi jos mikä todistaa, että työvoiman kasvattaminen ei kasvata samassa suhteessa työllisyyttä, jos työvoimalla ei ole työnantajien kaipaamia ominaisuuksia.

Ruotsissa turvapaikanhakijat saavat tehdä vapaasti töitä, jos heillä on paperit, mutta siitä huolimatta vain hyvin harva työllistyy ainakaan laillisesti. Ulkomaalaisten työlupien tarveharkinnan poistaminen taas on johtanut lisääntyvään rikollisuuteen ja hyväksikäyttöön. Rehellisetkin uuden lain kautta tulleet ovat pääasiassa kouluttamattomia ja pienipalkkaisia nettosaajia.

[Kulttuurirealisti]

Kuinka paljon Vartiaisen annetaan kusettaa? Mutta tietysti, edarissa ja mediassa juuri kenelläkään ei ole intressiä puuttua Vartiaisen vääristelyihin.

[Roope]

Noin vajaa puolet Ruotsin työllisyyskasvusta on ollut viime vuosina ulkomailla syntyneiden työllisyyskasvua, ja samaa työllisyysreserviä voisimme mekin käyttää jos järkeä riittäisi.

Vartiainen jättää jälleen kerran tahallaan sanomatta, että tarveharkinnan poistaminen koskee vain EU:n ulkopuolelta tulevia ulkomaalaisia.

Tilastojen työllisyyskasvu on ollut lähinnä kantaväestön ja eurooppalaisten ulkomaalaisten ansiota, kun taas työttömyyden kasvusta ovat vastanneet EU:n ulkopuolelta tulleet ei-länsimaalaiset. Työperäisen maahanmuuton osuus oli Ruotsissa parisen vuotta sitten 14 prosenttia ja nykyään varmaan sitäkin pienempi. Olen käsitellyt näitä tilastoja enemmän Vartiais-ketjussa.

Meidän pitäisi nähdä, että tulevaisuuden voittajamaat ovat niitä, jotka pystyvät kaappaamaan omaan maahansa tulevaisuuden luovia ikäluokkia. Meidän ei pitäisi ollenkaan yrittää luoda rajoja sille, miten Suomeen voi tulla, vaan maailmalla tulee olemaan paljon mobiilia 20–30-vuotiasta porukkaa ja meidän pitäisi saada siitä luovasta luokasta mahdollisimman paljon Suomeen, jotta pärjäämme.

Edit: linkki

[Kulttuurirealisti]

Meidän ei pitäisi ollenkaan yrittää luoda rajoja sille, miten Suomeen voi tulla, vaan maailmalla tulee olemaan paljon mobiilia 20–30-vuotiasta porukkaa ja meidän pitäisi saada siitä luovasta luokasta mahdollisimman paljon Suomeen, jotta pärjäämme.

Mobiili luova luokka: Allahia kumartavia somaleita ja iRakkeja. Richard Florida ja Himanenkin olisivat kateellisia Vartiaisen retorisista keikauksista.

[Roope]

Kokoomuksen Elina Lepomäki valitsi viimeistään tällä kaikki Juhana Vartiaisen alas ammutut fraasit kokoavalla kirjoituksella viiteryhmänsä ja vaihtoehtoisen todellisuutensa:

Tarpeetonta tarveharkintaa

Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan taustalla on ollut ajatus kantasuomalaisten ja Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien ensisijaisuudesta työmarkkinoilla. Tarveharkinnan peruslähtökohta on virheellinen.

Työperäinen maahanmuutto ei vaaranna maassa jo olevien työllisyyttä tai nosta työttömyysastetta, päinvastoin. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan työ lisää työtä.

Kaikissa markkinatalouksissa työllisyyden kasvu menee yksi yhteen työvoiman kasvun kanssa. Maahanmuuttaja ei siis ”vie” kenenkään työpaikkaa. Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi työllistymisen pitäisikin mennä ensisijaisesti osaaminen edellä, ei määräytyä hakijan asuinpaikan mukaan.

On myös kyseenalaista, miten viranomainen osaisi arvioida työvoiman saatavuuden ja osaamisen työnantajaa paremmin.

Työikäisten lisääntyvästä maahanmuutosta olisi hyötyä myös Suomen huoltosuhteen parantajana. Tilastokeskuksen arvion mukaan työikäisten osuus väestöstä pienenee vuoden 2015 64 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Työperäisen maahanmuuton vapauttaminen olisi yksi tekijä, jonka avulla ennusteen lukuja voitaisiin lähteä nostamaan.

Työmarkkinoiden vapauttaminen EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille työnhakijoille ei tarkoittaisi pelättyä palkkatasojen yleistä laskua. Palkat kun eivät markkinataloudessa määräydy sen mukaan paljonko työmarkkinoilla on ihmisiä, vaan kunkin työn tuottavuuden mukaan. Tarvitsemme tekijöitä kaikilla osaamis- ja tuottavuustasoilla.

[...]

Erityisesti high tech –yritykset ottavat usein tarveharkinnan ja lupakysymykset esille keskusteluissa toimintaympäristöjen parantamisesta.

[...]

Tämä huippuosaajien keskittymä houkuttaa maahamme jatkossa lisää osaajia ja positiivinen kasvukierre on tosiasia. Tätä kehitystä voidaan yhä vahvistaa poistamalla tarveharkinta työperäiseltä maahanmuutolta.

Elina Lepomäki
Kansanedustaja (kok)

Peter Vesterbacka
Lightneer Inc

Turun Sanomat 26.2.2017

High tech my ass. Tarveharkinnan yhdistäminen huippuosaajiin on ollut Vartiaisen suosikkiharhautus. Tarveharkinta ei koske nykyisinkään huippuosaajia.

Tarveharkinta hillitsee halpatyövoiman maahanmuuttoa, oleskeluluvilla keinottelua ja siihen liittyvää rikollisuutta. Osaamaton halpatyövoima ei tosiaankaan generoi positiivista kasvukierrettä vaan lisää valtion menoja ja siten taloudellisen huoltosuhteen heikentymistä. Väestöllisellä huoltosuhteella ei ole niin suurta väliä, ja sen "korjaaminen" maahanmuuton rimaa laskemalla onkin kaikin puolin järjetön ajatus. Rimaa ei pidä laskea vaan nostaa, koska jo nykyinenkin ulkomailta tuleva halpatyövoima on yhteiskunnan epäsuorasti subventoimaa.

Ruotsin huonoja kokemuksia voi kerrata aiempaa tästä ketjusta.

[Uimakoulutettava]

Kokoomuksen Elina Lepomäki valitsi viimeistään tällä kaikki Juhana Vartiaisen alas ammutut fraasit kokoavalla kirjoituksella viiteryhmänsä ja vaihtoehtoisen todellisuutensa:

Tarveharkinnan peruslähtökohta on virheellinen.

Tämä huippuosaajien keskittymä houkuttaa maahamme jatkossa lisää osaajia ja positiivinen kasvukierre on tosiasia.

"Huippuosaajien keskittymä" ja "positiivinen kasvukierre" on peruslähtökohtana virheellinen.

Kyse ei ole työllisyydestä eikä taloudesta, vaan Aidon Monikulttuurin luomisesta. Lepomäki, lepo vaan ja miten olisi riemuloma Ruotsissa? Kuulehan, kuinka Fatima valistaa.

"Det känns som hemma. Det känns som Irak eller nåt annat arabland. Jag trivs jättebra i Malmö."

[Roope]

Anders Adlercreutz: Tarveharkinnan aika on ohi

Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite on karkaamassa tulevaisuuteen. 21 000 ihmisen työllistyminen viimeisen vuoden aikana merkitsee lähinnä kosmeettista kasvua, joka ei kerro nopeasta kasvusta tai dynaamisesta taloudesta. Se on ilmentymä tilanteesta, jossa työmarkkinoiden katsotaan olevan nollapelisummaa: yhden onni on toisen onnettomuus eli yhden ihmisen työllistyminen merkitsee potkuja jollekin toiselle. Uusia yrityksiä syntyy edelleen liian verkkaisesti ja kansainväliset suuryritykset perustavat konttoreitaan mieluummin naapurimaihin.

Kääntäkäämme – jälleen kerran – katse länteen. Ruotsissa todettiin reilut kymmenen vuotta sitten, että työvoiman tarjonnan kasvattaminen lisää työllisyyttä. Näin on myös käynyt. Samoin aikoihin Ruotsissa poistettiin työperäisen maahanmuuton tarveharkinta. Työllisyysaste on Ruotsissa näiden toimenpiteiden seurauksena 75 prosentin pinnassa ja Tukholma voittaa Helsingin 125-19, kun vertaillaan kansainvälisten suuryritysten konttoreiden sijainteja.

Miksi näin on? Suomi on kansainvälisille toimijoille – ja toki kotimaisillekin – edelleen liian jäykkä toimintaympäristö. Yhä kansainvälistyvässä maailmassa, jossa tavara ja tieto siirtyvät esteittä yli rajojen ei ole perusteltua sitoa työpaikkoja ihmisten kansallisuuteen. Miksi emme torjuisi aivovuotoa avaamalla ovet aidosti, ilman ehtoja ja palkkarajoja, myös ulkomaalaisille osaajille? Osaajille jotka maksavat veroja, tuovat yhteyksiä vientimarkkinoille ja jotka näin nostavat yritysten kilpailukykyä. Andreas Hatzigeorgioun ja Magnus Lodefalkin (Örebron yliopisto 2013) tutkimukset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisen työntekijän palkkaamisen ja viennin kasvun välillä on olemassa suora yhteys.

Nopeasti kasvavat alat ovat riippuvaisia nopeasta päätöksentekokyvystä. Jos yksi maa tarjoaa ympäristön, jossa voi joustavasti palkata mahdollisimman hyvän työntekijän – on hän sitten kotimainen tai ulkomaalainen – ja toinen ei tätä tee, on vaaka jo lähtökohtaisesti kallistunut joustavamman maan puolelle.

Tästä huolimatta EU/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta on vieläkin Suomessa todellisuutta. Todellisuutta, joka ei perustu analyysiin siitä, mikä tekisi Suomesta mahdollisimman kilpailukykyisen, vaan niukkaan eturyhmäajatteluun ja osaoptimointiin kokonaisuuden kustannuksella.

Tämä on sääli, sillä mikään ei viittaa siihen, että nykyinen linja olisi suomalaisille työntekijöille eduksi. Nykyisellä linjalla emme suojele suomalaista palkkatasoa, emme houkuttele tänne uusia yrityksiä, emmekä paranna kotimaisten yritysten kasvuedellytyksiä tai kansainvälistymispyrkimyksiä. Emme myöskään paranna huoltosuhdettamme tai toimi tavalla, joka olisi viennillemme eduksi. Jos hallitus on vakavissaan esittämiensä työllisyystavoitteiden osalta, mitä minulla ei ole mitään syytä epäillä, on tarveharkinta poistettava mahdollisimman nopeasti.

Verkkouutiset 25.5.2017

Ruotsin 75 prosentin työllisyysasteella ei ole mitään tekemistä tarveharkinnan poistamisen kanssa, muutos ei ole torjunut aivovuotoa, eikä se ole ollut ruotsalaisille työntekijöille eduksi, mutta mitäs tylsistä faktoista.

[Roope]

Tämä Pursiainen, aka Katsastaja H, on kyllä ihme taaplaaja. Vaikea sanoa trollaako vai onko tosissaan. Asiaton Lehdistökatsaus -blogilla miehellä on ollut suuria vaikeuksia ymmärtää vastapuolen argumenttia, vaikka se olisi kuinka hyvin muotoiltu. Esimerkkeinä juuri asiaton maahanmuutto- ja alkoholipolitiikkakeskustelut. Ehkä se johtuu siitä, että naiivien taloustieteellisten tarkastelujen murskaantuminen ottaa koville. On tullut opiskeltua täyttä scheissea tohtoriksi asti, ja kun luuli olevansa isokin mooses; vasta netissä on ensimmäistä kertaa tullut järkiargumentteja vastaan. Ehkä mies on autisti (ei kyllä näytä sille, toisin kuin Bryan Caplan). On kuin tosielämää ja päivänselviä havaintoja ei olisi olemassakaan, ainoastaan heppoisesti operationalisoitu (=todellisuuteen kiinnitetty) teoria. Sitten blogisti ihmettelee, kun muut eivät tule rypemään samaan kasaan.

Mies edustaa kaikkea sitä, mikä taloustieteessä on vialla ja minkä takia ihmiset sitä vihaavat. Julkisen valinnan teoriaan erikoistuminen käpynä "kakun" päällä.

Yhä ufompaa:

Suomi on paska maa, sanoo ajatuspaja Liberan johtaja Heikki Pursiainen – ja haukkuu koko poliittisen kentän Sauli Niinistöstä alkaen

[...]

Koska tässä on haukuttu Suomea surkeudesta jo aika lailla, on satavuotiaan itsetunnolle tärkeää, että lopuksi sitä myös hieman kehutaan. Edes muodon vuoksi.

Pyydän Pursiaista mainitsemaan kolme älykköä Suomen nykypolitiikassa.

”En mä tiedä, onko hän älykkö, mutta vanha pomoni Juhana Vartiainen. Sitten on [Osmo] Soininvaara. Sitten vaikutuksen on tehnyt demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.”

[...]

Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ja vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo saavat Pursiaiselta suitsutusta.

Kontula on Pursiaisen mielestä malliesimerkki aatteellisesti ja älyllisesti korkeatasoisesta poliitikosta.

”Hänellä on johdonmukainen aatemaailma, johon hänen poliittiset kantansa perustuvat. Tämän lisäksi hän ymmärtää tutkijataustansa vuoksi yhteiskunnallisia kysymyksiä syvästi. Hän kirjoittaa terävästi ja älykkäästi ja herättää kunnioitusta, vaikka olenkin monesta asiasta eri mieltä.”

[...]

AJANKUVA. Sitä on Pursiainen.

Hän on aidosti äkkijyrkkä liberaali, ja mielipiteensä hän vetää hallitusti överiksi. Ei somekansa muutoin huomioisi. Pienen ajatuspajan johtajana Pursiainen tietää, että 2010-luvulla uutiskynnys ylittyy varmimmin, kun joku suuttuu. Somekohu lienee tehokkain tapa tehdä paperinmakuisesta kansantaloudesta puheenaihe.

Toki somekansa myös vastaa huutoon.

”On hämmästyttävää, kuinka tyhmiä ja vastenmielisiä juttuja ihmiset ovat valmiita laittamaan ulos tuolla sosiaalisessa mediassa. Ja kuinka ylpeästi he sitten kantavat tyhmyyttään.”

Julkityhmyys ei tosin välttämättä kerro siitä, että Suomi olisi tyhmistynyt. Se kertoo enemmän siitä, etteivät 30 vuotta sitten sen ”Suomen kurjimman räkälän vihamielisimmän tyypin jutut” hyppineet Pursiaisen silmille. Nyt ne hyppivät, vihapuheineen, vaihtoehtoisine faktoineen.

Helsingin Sanomat 13.8.2017

Mihin lie älykköyteen Pursiainen viittaa, mutta ainakin maahanmuuttokeskustelussa niin Pursiainen, Vartiainen, Soininvaara kuin Kontulakin ovat näyttäneet kantavan tyhmyyttään ylpeydellä jättämällä faktat huomiotta ja keksimällä omiaan. Ehkä se sitten onkin vain salaovelaa keskustelun ohjausta.