Oheisella videolla Suomeen maahanmuuttajana tullut arabi kertoo ehkä hieman yllättäviäkin havaintojaan Suomesta ja suomalaisista.
Hän muun muassa kertoo, miten sekä vuoden 2011 että vuoden 2015 eduskuntavaalien perussuomalaisten menestyksen jälkeen valtamedia pelotteli kansaa sillä, että valtaan nousseet rasistit vievät maahanmuuttajilta elinmahdollisuudet Suomessa.
Hän kuitenkin huomasi pian, että kyseessä on vain harhautus ja propaganda, joka ei perustu faktoihin. Valtamedian natseiksi ja rasisteiksi nimittämät tahot eivät olleet tehneet mitään pahaa kenellekään, ja vähemmistöt saivat jatkaa elämäänsä rauhassa.
Maahanmuuttaja kertoo, että afrikkalaiset, muslimit ja arabit ovat epäonnistuneet sopeutumaan länteen. Hän myöntää rehellisesti, että he ovat tuoneet mukanaan paljon enemmän pahaa kuin hyvää.
Hänen mukaansa heidän uskonnolliset, kulttuuriset ja sosiaaliset norminsa eivät sovi Eurooppaan ollenkaan. Hän paheksuu sitä, että he pakottavat nämä ”järjettömät norminsa” eurooppalaiseen kulttuuriin. Hän pitää myös huonona sitä, että he ovat tuoneet mukanaan pahat tapansa, kuten katuhäirinnän ja huutelun.
Mies kertoo, että heidän uskontonsa nykyisessä muodossaan tekee heidän kotoutumisestaan mahdotonta. Hän ihmettelee myös sitä, miksi valtamedia vaikenee näistä ongelmista, joiden vuoksi poliisit ovat nykyään konepistoolein aseistautuneita, ensihoitajat ovat varustautuneet luotiliivein ja naisia kehotetaan välttämään lenkkeilyä metsässä iltakahdeksan jälkeen.
Mitä Rebel Migrant -taiteilijanimen itselleen ottanut mies aikoo tehdä näiden asioiden eteen, sen voit katsoa oheiselta videolta.
HUONOSTI käyttäytyvät, riehuvat ja uhkailevat asiakkaat ovat nykyään päivittäinen riski Kelan palvelupisteissä.
Uhkailu Kelan palvelupisteissä lisääntyi viime vuonna yli nelinkertaiseksi verrattuna toissa vuoteen. Viime vuonna Kelan työntekijät ilmoittivat yli 1 100 uhkailutilanteesta. Toissa vuonna vastaavia ilmoituksia kirjattiin alle 300.
”Suurin osa uhkailuista kohdistuu asiakaspalvelijoihin, mutta myös esimerkiksi yhteyskeskukseemme tulee paljon uhkailusoittoja, jotka koskevat muitakin Kelan toimihenkilöitä”, Kelan asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.
Yhteyskeskukseen tulee esimerkiksi itsemurhauhkauksia sekä pommiuhkauksia.
”Soittaja esimerkiksi uhkaa viedä palvelupisteeseen pommin. Tällöin ilmoitamme asiasta poliisille, ja poliisi käy jututtamassa henkilöä ja tavallisesti henkilö osoittautuu vaarattomaksi”, Kivimäki sanoo.
ENITEN uhkailutilanteita kirjataan pääkaupunkiseudulla. Vakavimmat tilanteet ovat sellaisia, että edes vartijat eivät ole saaneet riehuvaa asiakasta poistumaan vaan paikalle on kutsuttu poliisipartio.
Uhkailutilanteiden lisääntyminen johtuu siitä, että perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi viime vuoden alussa. Samalla asiointi Kelan palvelupisteissä kääntyi usean vuoden laskun jälkeen huomattavaan kasvuun. Palvelupisteissä asioitiin noin kolmanneksen enemmän kuin toissa vuonna.
”Sellaiset asiakkaat, joilla on vaikkapa ongelmia päihteiden kanssa, eivät ole välttämättä aiemmin asioineet meidän kanssamme”, Kivimäki kertoo.
Perustoimeentulotukiasiakkaat kävivät aiemmin sosiaalitoimistoissa. Helsingissä asiakkaita otettiin vastaan usein ajanvarauksella ja vahtimestari päästi asiakkaat yksitellen sisään.
KELASSA ei aiota pistää ovia säppiin, vaan Kela on lisännyt vartijoiden määrää lisääntyneen uhkailun takia. Sen lisäksi toimipisteiden kulunvalvontaa on tehostettu.
”Aiemmin meillä ei ollut yhdessäkään palvelupisteessä kokopäiväistä vartijaa. Nyt useimmissa Helsingin palvelupisteissä on koko ajan vartija paikalla”, Kivimäki kertoo.
Muutamissa kuten Kampin ja Hakaniemen palvelupisteissä on kaksi kokopäiväistä vartijaa.
Kelan mukaan vuodenvaihteen ruuhkat ja joidenkin asiakkaiden epäasiallinen käytös ovat heijastuneet työntekijöiden jaksamiseen. Kela on joutunut sulkemaan väliaikaisesti Espoon keskuksen ja Hakunilan palvelupisteet henkilöstön poissaolojen ja vaihtuvuuden vuoksi. Palvelupisteet ovat kiinni helmikuun loppuun asti.
Palvelupisteiden sulkeminen ruuhkauttaa muita palvelupisteitä. Tällä hetkellä ruuhkaisimmat toimistot ovat Kamppi ja Itäkeskus.
Jaa-a. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yksi viiskymppinen on tullut harkinnanvaraista tietylle kantikselle vaikka perse auki on tullut oltua enemmän kuin vuoden viikot. Että paskapuhetta harkinnanvaraisen löytymisestä aina persaukiselle. Ja tiedän näitä tapauksia paljonkin.
Tutkijat penäävät vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa työikäisten määrän lisäämiseksi. 2010-luvulla työikäisen väestön määrä on vähentynyt joka ainoa vuosi – tässä Suomi poikkeaa kilpailijamaistaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksesta esitetään lisäksi reipasta lapsilisien korotusta.
– 2010-luvulla Suomessa työikäisen väestön määrä on vähentynyt joka ainoa vuosi ja siinä suhteessa me poikkeamme täysin meidän muista Pohjoismaista ja muista Euroopan maista. Se on yllättänyt kuinka nopeasti olemme tämän asian edessä.
Jotain on kuitenkin tehtävissä – jo käytössä olevan eläkeiän nostamisen lisäksi.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen pitää olla kilpailijamaita paljon nokkelampi, paljon fiksumpi paljon enemän hyödyntää teknologiaa, tekoälyä, robotisaatioa, luettelee asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Aro jatkaa vertailuaan muihin maihin.
– Työperäisen maahanmuuton määrä on ollut aika alhainen ollut meidän naapurimaihin verrattuna keskipitkällä aikavälillä ja se näkyy siinä, että esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa työikäisen väestön määrä kasvaa koko ajan toisin kuin Suomessa.
Myös Palkansaajan tutkimuslaitoksella kannustetaan vapaampaan maahanmuuttoon.
– Samaan aikaan, kun on saatavilla erittäin hyviä siirtolaisia ihan taloudellisessakin mielessä Syyriasta ja Irakista, ja monella on aika hyvä ammattitaitokin, niin heihin suhtaudutaan yllättävän kielteisesti, kerro tutkimuskoordinaattori Eero Lehto.
Lapsilisiin 10 prosentin korotus
Lehto esittää reipasta lapsilisien korotusta lapsilisiin.
– 10 prosentin korotuksella olisi jo vaikutusta.
Lehdon mukaan korotus vaatisi politiikkaa muutosta.
– Istuvat hallitukset eivät halua katsoa pidemmälle. He haluavat tuloksia vaalikauden aikana. Lapsilisien korotus vaikuttaisi suosiollisesti 20 vuoden kuluttua. Kuka silloin ottaisi kiitoksen siitä? kysyy Lehto.
Lehdon mukaan ongelma on ollut jo todella pitkään tiedossa.
– 25 vuotta sitten esitin tätä samaa eikä se silloin saanut vastakaikua. Meillä ei ole ajateltu tätä asiaa syntyvyyden kannalta juurikaan.
– 25 vuotta sitten esitin tätä samaa eikä se silloin saanut vastakaikua. Meillä ei ole ajateltu tätä asiaa syntyvyyden kannalta juurikaan.
– Samaan aikaan, kun on saatavilla erittäin hyviä siirtolaisia ihan taloudellisessakin mielessä Syyriasta ja Irakista, ja monella on aika hyvä ammattitaitokin, niin heihin suhtaudutaan yllättävän kielteisesti, kerro tutkimuskoordinaattori Eero Lehto.
Lapsilisiin 10 prosentin korotus
Lehto esittää reipasta lapsilisien korotusta lapsilisiin.
– 10 prosentin korotuksella olisi jo vaikutusta.
Pohjanmaan kepuhan kaikkia perhe-etuuksien paljousleikkauksia vastustaa.Kepu on kyllä leikannut lapsilisiä. Heille varmasti kelpaisi lapsilisien osittainen muuttaminen verovähennyksiksi 3. lapsesta alkaen.
Lainaus– 25 vuotta sitten esitin tätä samaa eikä se silloin saanut vastakaikua. Meillä ei ole ajateltu tätä asiaa syntyvyyden kannalta juurikaan.
25 vuotta sosiaalituella notkuneet geelipäät olisivat nyt tulossa eläkeikään. Meillä ei ole ajateltu tätä asiaa huoltosuhteen kannalta juurikaan.
Mutta mamuthan eivät ikäänny.
“He eivät uskalla nukkua yksin”
Vantaalaisen kerrostalon rappukäytävä kaipaisi ehostusta. Hissin peili on töhritty ja kaikki pinnat ovat kuluneita.
Oikea ovi löytyy viimein. Hetken odottelun jälkeen sen avaa silmin nähden onnellinen mies. “Pitkästä aikaa”, toteamme. Edellisestä tapaamisestamme on kulunut liki vuosi.
Vuosi sitten yhdeksänhenkinen perhe eli vaikeita aikoja. Huhtikuun 2017 alkupuolella heidät otettiin kiinni ja sijoitettiin Lappeenrannan Konnunsuon säilöönottoyksikköön. Irakilaisperhe oli hakenut Suomesta turvapaikkaa syksyllä 2015.
– Säilö on vankilamainen ympäristö. Kun jouduimme säilöön, lapset kuvittelivat, että se on lorun loppu. Lapsi ei ymmärrä, miksi joutuu sellaiseen paikkaan, Ahmed muistelee koettelemuksia.
Poliisi oli epäillyt, että perhe painuisi maan alle, kun turvapaikkapäätökset olivat kielteisiä. Siksi heidät otettiin säilöön. Ahmed puolestaan ihmetteli, mihin ihmeeseen hän suurperheineen edes voisi piiloutua.
Säilön vankilamaisuus selittää, että Joutsenon vastaanottokeskus toimii entisen vankilan tiloissa. Vankilan toiminta lopetettiin vuonna 2011, minkä jälkeen tiloja on käytetty vastaanottokeskuksena.........................
Ahmedin ja hänen perheensä uusi koti on avara. Huonekaluja on vähän, sillä asunto löytyi vasta kolme viikkoa ennen haastattelua. Oleskeluluvan he saivat yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella joulukuussa.
– Tulin Suomeen kääntääkseni uuden sivun elämässä. Tuo uusi sivu alkoi vuonna 2018, Ahmed sanoo.
Syksyllä 2015 alkanut elämä Suomen vastaanottokeskuksissa on nyt ohi.
Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi seitsemän lasta. Nuorimmaista, alle kolmevuotiasta Tabarakia ujostuttaa. Hän piilottelee haastattelun ajan äitinsä helmoissa......................
Ahmed kertoo, että vain osa lapsista on syntynyt Irakissa, josta perhe pakeni Syyriaan vuonna 2006. Sitä ennen he olivat pakoilleet muutaman vuoden pääkaupungissa Bagdadissa. Syyriassa perhe eli sisällissodan puhkeamiseen saakka vuonna 2012.
Sen jälkeen edessä oli muutto Mosuliin, jonka puolestaan valtasi pian Isis. Perhe pakeni Isisin jaloista Pohjois-Irakin kurdialueelle Erbiliin. Siellä heillä ei ollut oleskelulupaa.
Ahmedin mukaan alueella suhtaudutaan nihkeästi arabeihin, joten he päättivät jatkaa matkaansa Turkkiin. Sieltä tie vei heidät lopulta Eurooppaan ja Suomeen.
Vielä nytkään Ahmed ei uskalla puhua perheensä kokemuksista omilla kasvoillaan. Mahdollinen palautus Irakiin pelottaa. Samasta syystä tässä jutussa ei voida kertoa tarkempia yksityiskohtia perheen taustasta. Maahanmuuttovirasto uskoo perheen kertomusta, mutta ei pidä pelkoa perusteltuna.
Perheen äiti pysyttelee taka-alalla kuten edellisissäkin tapaamisissamme. Hän jättää puhumisen miehelleen, vaikka pyydämme myös äitiä kertomaan kokemuksistaan..................
Vantaa valikoitui perheen uudeksi asuinpaikaksi, koska Salosta ei löytynyt sopivaa asuntoa. Muutto Salosta Vantaalle vain kolme viikkoa ennen tapaamistamme keskeytti lasten koulunkäynnin. Lapset odottavat nyt kuumeisesti uuteen kouluun pääsemistä...................
^ Ihq. Näissä jutuissa pitäisi tosin aina kertoa, kuinka paljon kyseisten shoppailijahädänalaisten asutus Suomessa maksaa vuodessa.
Rebel Migrantin kaltaiset rehellisen objektiiviset maahanmuuttajat on niitä mitä tarvitaan .
Vantaa valikoitui perheen uudeksi asuinpaikaksi, koska Salosta ei löytynyt sopivaa asuntoa
Asunto 9 hengelle maksaa pikemminkin 1500€ kuin 1000€ kuussa.
^
"Avara" asunto Vantaalla: 1000 €/kk
Kahden aikuisen työmarkkinatuki: 1300 €/kk
7 x lapsilisä: vajaa 1000 €/kk
Esim. 5 x kännykkäliittymä: 100 €/kk
Suoria kustannuksia ainakin siis luokkaa 3500 €/kk
LainausVantaa valikoitui perheen uudeksi asuinpaikaksi, koska Salosta ei löytynyt sopivaa asuntoa
Tässä ilmeisesti "sopivaa asuntoa" on synonyymi "kallista pääkaupunkiseutuasuntoa".
Tuli mieleeni, kun vilkaisin huutavaa asuntopulaa Salossa: https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/salo/13761776
Kotoutumisennuste näyttää huonolta. Äiti osaa pitää turpansa kiinni jopa puhuteltaessa ja vanhempi tyttö on kohta kokosäkissä. Tarinassa on aukkoja enemmän kuin von Döbelnin joukoissa.
Onnea vaan, Vantaa!
Noh, noh, eipäs olla pessimistejä. Pojilla on futispaidat päällä ja käsissä _jalkapallo_. Kotoutumista ei voi estää! Tiedä vaikka siinä olisi kasvamassa Suomen oma Zlatan :-*
Taannoin Hanna Mäntylä laskeskeli maahanmuuttajista aiheutuvia kustannuksia. Se oli sitä Soinin aikaa. Sitten Hannan läheinen sairastui, Hanna alkoi näyttää riutuneelta ja pelokkaalta. Siirtyi muihin tehtäviin.
Hanna mäntylä harjattiin kulisseissa jotta soinin timppa sais olla ministerinä.
Onnistui kuitenkin keplottelemaan itselleen hillitolpan kun piti suunsa kiinni julkisuudessa.
Lainaus“He eivät uskalla nukkua yksin”
...
Vuosi sitten yhdeksänhenkinen perhe eli vaikeita aikoja. Huhtikuun 2017 alkupuolella heidät otettiin kiinni ja sijoitettiin Lappeenrannan Konnunsuon säilöönottoyksikköön. Irakilaisperhe oli hakenut Suomesta turvapaikkaa syksyllä 2015.
...
Ahmedin ja hänen perheensä uusi koti on avara. Huonekaluja on vähän, sillä asunto löytyi vasta kolme viikkoa ennen haastattelua. Oleskeluluvan he saivat yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella joulukuussa.
...
https://yle.fi/uutiset/3-10139335
Poliisi oli epäillyt, että perhe painuisi maan alle, kun turvapaikkapäätökset olivat kielteisiä. Siksi heidät otettiin säilöön. Ahmed puolestaan ihmetteli, mihin ihmeeseen hän suurperheineen edes voisi piiloutua.
...
Ahmed toivoo, että säilöönotolle etsittäisiin lapsiperheiden kohdalla vaihtoehtoja.
– Tilanteeseen pitäisi löytyä muitakin ratkaisumalleja. Perheen isä voisi käydä vaikka päivittäin ilmoittautumassa, jolloin viranomainen näkisi, että perhe toimii, kuten pitää. Näin lapset eivät kärsisi, kuten meillä kävi.
Tutkijat penäävät vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa työikäisten määrän lisäämiseksi. 2010-luvulla työikäisen väestön määrä on vähentynyt joka ainoa vuosi – tässä Suomi poikkeaa kilpailijamaistaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksesta esitetään lisäksi reipasta lapsilisien korotusta.
– 2010-luvulla Suomessa työikäisen väestön määrä on vähentynyt joka ainoa vuosi ja siinä suhteessa me poikkeamme täysin meidän muista Pohjoismaista ja muista Euroopan maista. Se on yllättänyt kuinka nopeasti olemme tämän asian edessä.
Jotain on kuitenkin tehtävissä – jo käytössä olevan eläkeiän nostamisen lisäksi.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen pitää olla kilpailijamaita paljon nokkelampi, paljon fiksumpi paljon enemän hyödyntää teknologiaa, tekoälyä, robotisaatioa, luettelee asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Aro jatkaa vertailuaan muihin maihin.
– Työperäisen maahanmuuton määrä on ollut aika alhainen ollut meidän naapurimaihin verrattuna keskipitkällä aikavälillä ja se näkyy siinä, että esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa työikäisen väestön määrä kasvaa koko ajan toisin kuin Suomessa.
...
Ennen kuin tämä paska alkoi, joskus 80-luvulla, kuvittelin aina että Suomesta tulisi Pohjolan Japani:
...meillä olisi konsensus n. 5 miljoonan asukkaan väestömäärästä...
...Palkansaajien tutkimuslaitoksesta esitetään lisäksi reipasta lapsilisien korotusta...Tottahan se on. Jotain olisi tehtävä lasten lukumäärän ja suurperheiden nostamiseksi tavoiteltavaksi ja nyt.
– Istuvat hallitukset eivät halua katsoa pidemmälle. He haluavat tuloksia vaalikauden aikana. Lapsilisien korotus vaikuttaisi suosiollisesti 20 vuoden kuluttua. Kuka silloin ottaisi kiitoksen siitä? kysyy Lehto.
Lehdon mukaan ongelma on ollut jo todella pitkään tiedossa.
– 25 vuotta sitten esitin tätä samaa eikä se silloin saanut vastakaikua. Meillä ei ole ajateltu tätä asiaa syntyvyyden kannalta juurikaan.
Tutkijat penäävät vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa työikäisten määrän lisäämiseksi.
Jos syntyvyys ei tästä ala nousta, niin tästä hetkestä 25 vuoden kuluttua täällä ei ole nykyisenkään kaltaisia rajoja ja kaduilla läpsyttelee suurperheitä suosivilta alueilta tullutta väkeä massoittain.Tuskinpa läpsyttelee. Suomessa kun on 3/4 ajan vuodesta hyvin vaikea läpsytellä yhtään missään tai ylipäätään pysyä hengissä, jos ei ole ketään pyörittämättä infraa, eli lämmittämässä taloja kaukolämmöllä ja pitämässä sähkövoimaloita pystyssä ja kunnostelemassa vesi- ja viemäriverkkoa ja kuljettamassa ruokaa ja vessapaperia kauppoihin ympäri maata. Luuletko, että nämä viime vuosien tulijat siihen ryhtyisivät? Ei, he häviävät kuin heinäsirkkaparvi, kun ei ole enää suomalaisia pitämässä yhteiskuntaa pystyssä ja alkaa tulla kylmä ja nälkä ja hiusgeelikin loppuu kaupasta.
On hauskaa muuten, miten Aron lausunnot tulkittiin, että hän ensisijaisesti kannattaisi työikäisten lisäämistä maahanmuutolla, vaikka hän mainitsi ensiksi tämänlaiset ratkaisukeinot:Lainaus käyttäjältä: tutkijat ??Tutkijat penäävät vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa työikäisten määrän lisäämiseksi.
Ihmetyttää noiden tutkijoiden(?) ajatuksen juoksun vähäisyys, tai erittäin lyhyt kantama.
Nykyisessä tilanteessa kun ei ole käyttöä maassa jo entuudessaan oleville työikäisille, niin työikäisten määrän lisääminen ei ainakaan paranna mitään asiaa tässä tilanteessa.
Lisäksi näillä tutkijoilla näyttää olevan joku selittämätön pelko ihmisten loppumisesta maailmassa, joten nyt pitää haalia ne ihmiset jotka tulevaisuudessa ehkä tarvitaan.
Jotain on kuitenkin tehtävissä – jo käytössä olevan eläkeiän nostamisen lisäksi.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen pitää olla kilpailijamaita paljon nokkelampi, paljon fiksumpi paljon enemän hyödyntää teknologiaa, tekoälyä, robotisaatioa, luettelee asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
...Nykyisessä tilanteessa kun ei ole käyttöä maassa jo entuudessaan oleville työikäisille, niin työikäisten määrän lisääminen ei ainakaan paranna mitään asiaa tässä tilanteessa.
Lisäksi näillä tutkijoilla näyttää olevan joku selittämätön pelko ihmisten loppumisesta maailmassa, joten nyt pitää haalia ne ihmiset jotka tulevaisuudessa ehkä tarvitaan.
Valitettavasti Suomeen ei saada houkuteltua korkeasti koulutettuja osaajia, koska verotus on korkea ja asumiskustannuksetkin suuret.Onneksemme viisaat päättäjät houkuttelee koulujakäymättömiä rikollisia kehitysmaalaisia niiden korkeakoulutettujen sijaan.
Valitettavasti Suomeen ei saada houkuteltua korkeasti koulutettuja osaajia, koska verotus on korkea ja asumiskustannuksetkin suuret.
Tietyistä maista tulleet työikäiset ei kasvata ollenkaan töissä käyvien määrää, vaan laskevat työllisyysprosenttia.Ja kun Suomeen ei tule osaajia, niin puheet "huoltosuhteen paikkaamisesta" osaajia houkuttelemalla voidaan unohtaa.
Että maahanmuuttajissa on eroja, kuten viineissä.
Valitettavasti Suomeen ei saada houkuteltua korkeasti koulutettuja osaajia, koska verotus on korkea ja asumiskustannuksetkin suuret.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen pitää olla kilpailijamaita paljon nokkelampi, paljon fiksumpi paljon enemän hyödyntää teknologiaa, tekoälyä, robotisaatioa, luettelee asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Lainaus– Se tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen pitää olla kilpailijamaita paljon nokkelampi, paljon fiksumpi paljon enemän hyödyntää teknologiaa, tekoälyä, robotisaatioa, luettelee asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Ihmiset jotka tulevat alueilta, joissa keskimääräinen älykkyysosamäärä on ~80 tulevat tekemään noin vaativia töitä? Uskookohan Aro itsekään aivan tosissaan tuohon ideaansa.
Aasivankkurimaista meille on kokemuksen mukaan tullut lähinnä kebab-kokkeja, taksikuskeja ja siivoajia.
Lainaus– Se tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen pitää olla kilpailijamaita paljon nokkelampi, paljon fiksumpi paljon enemän hyödyntää teknologiaa, tekoälyä, robotisaatioa, luettelee asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Ihmiset jotka tulevat alueilta, joissa keskimääräinen älykkyysosamäärä on ~80 tulevat tekemään noin vaativia töitä? Uskookohan Aro itsekään aivan tosissaan tuohon ideaansa.
LainausAasivankkurimaista meille on kokemuksen mukaan tullut lähinnä kebab-kokkeja, taksikuskeja ja siivoajia.
Mutta ylivoimaisesti eniten Kela Gold -oloneuvoksia.
Lainaus– Se tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen pitää olla kilpailijamaita paljon nokkelampi, paljon fiksumpi paljon enemän hyödyntää teknologiaa, tekoälyä, robotisaatioa, luettelee asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Ihmiset jotka tulevat alueilta, joissa keskimääräinen älykkyysosamäärä on ~80 tulevat tekemään noin vaativia töitä? Uskookohan Aro itsekään aivan tosissaan tuohon ideaansa.
Ei meillä ole mitään käyttöä noille keskiaikaa eläville, evoluution toista haaraa tarpoville ressukoille. Ulos maasta vain jokainen savimaja-asukki!
Hanna mäntylä harjattiin kulisseissa jotta soinin timppa sais olla ministerinä.
Onnistui kuitenkin keplottelemaan itselleen hillitolpan kun piti suunsa kiinni julkisuudessa.
Nyt päivä päivältä näyttää kauemmasi karkaavan se mahdollisuus että paska loppuu rauhanomaisesti.
... Sitten kaaoksen kautta kalifaatttiin, joka eurooppalaisessa muodossa on jotain Iranin ja Saudi-Arabian väliltä.
Hanna mäntylä harjattiin kulisseissa jotta soinin timppa sais olla ministerinä.
Onnistui kuitenkin keplottelemaan itselleen hillitolpan kun piti suunsa kiinni julkisuudessa.
Epäonnistuminen tässä käy kalliiksi. Kaikille. Ja on näille onnettomille tosi epäinhimillinen pieti.
Aika paljon on myös nuoria naisia (ilmeisesti toisen polven mamuja) terveydenhoidon aputöissä, joskin pahat kielet kertovat ...
Koulutus, työllisyys, media estävät ton.
Tottahan se on. Jotain olisi tehtävä lasten lukumäärän ja suurperheiden nostamiseksi tavoiteltavaksi ja nyt.
Jos syntyvyys ei tästä ala nousta, niin tästä hetkestä 25 vuoden kuluttua täällä ei ole nykyisenkään kaltaisia rajoja ja kaduilla läpsyttelee suurperheitä suosivilta alueilta tullutta väkeä massoittain.
Valitettavasti Suomeen ei saada houkuteltua korkeasti koulutettuja osaajia, koska verotus on korkea ja asumiskustannuksetkin suuret.Onneksemme viisaat päättäjät houkuttelee koulujakäymättömiä rikollisia kehitysmaalaisia niiden korkeakoulutettujen sijaan.
Kyllä Suomeen työikäisiä saadaan vaikka millä mitalla, heitä on Lähi-itä ja Afrikka täpötäynnä eikä niitä tosiaankaan tänne tarvitse houkutella. Ongelma on vain siinä, että nuo eivät ole niitä työkykyisiä, joita täällä kaivataan.
Kauppalehdessä etsittiin syitä #työvoimapula'lle ja todettiin, että "meillä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka". #maahanmuutto #vihapuhe pic.twitter.com/yGn3iMMfFr
— Riikka Purra (@ir_rkp) April 1, 2018
Kun työvoimapula on akuutti, suomalaisia ei ehditä kouluttaa siihen tahtiin, mitä tarve vaatii. Tässä meillä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka. Avoimena vellova vihapuhe ei houkuttele tänne maahanmuuttajia, vaikka EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkintaa purettaisiinkin.
Kauppalehti (29.3.2018) (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/parempi-palkka-ei-ole-ihmelaake-tyovoimapulaan/Xj2rtmAb)
Nyyhkyjutussa ei asiaa sen kummemmin selitetä, mutta tuo "yksilöllinen inhimillinen syy" tarkoittaa, että vaikka perheen kaikki turvapaikkahakemukset on todettu perusteettomiksi, on Migrissä hyväksytty jokin muu peruste, miksi käännytystä ei kuitenkaan panna toimeen. Tännehän jäävät kaikki yhdeksän.
Kauppalehti keksi syyn "työvoimapulaa paikkaavan" työperäisen maahanmuuton vähäisyydelle: "avoimena vellovan vihapuheen". ;D
Vuoden uusturkulaiseksi 2018 on valittu somalialaissyntyinen Ali Sagal. Turun kaupungin monikulttuurisuusneuvosto valitsi tunnustusten saajat kaupunkilaisten tekemien ehdotusten pohjalta.
Sagal on muuttanut Suomeen teini-ikäisenä 28 vuotta sitten. Hän työskentelee Turun vastaanottokeskuksessa pakolaisohjaajana ja toimii Länsi-Suomen somaliseura LSSRY:n puheenjohtajana.
– Tästä on tullut kaupungissamme hieno ja arvokas perinne. Tänä vuonna tunnustukset myönnetään jo 13. kerran ja niiden saajat ovat positiivia monikulttuurisuuden lipun kantajia, sanoo Turun monikulttuurisuusneuvoston varapuheenjohtaja Petja Raaska kaupungin lähettämässä tiedotteessa.
Monikulttuurisuusteko-tunnustuksen sai Nuorten TyöTuki ry, joka tuottaa Varsinais-Suomen TE-toimiston asiakkaille polkuja työhön ja koulutukseen. Yhdistys tarjoaa pajatoiminnan lisäksi muun muassa urasuunnittelupalveluita sekä suomen kielen opetusta ja muuta koulutusta maahanmuuttajille.
Asukkailta saaduissa perusteluissa korostetaan, että Nuorten TyöTuki tekee paljon töitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja yhdistyksen toiminnalla on myös merkittävä työllistävä vaikutus.
Huomionosoitukset jaetaan uusien kansalaisten juhlassa 10. huhtikuuta Turun VPK-talolla.
Maahanmuuttoviraston tutkijan mukaan Suomen itsenäisyyden puolesta taisteli enemmän ulkomaalaisia kuin on aiemmin tiedetty.
Asia on paljastunut Maahanmuuttoviraston tutkijan Antero Leitzingerin tutkimuksessa.
Leitzingerin mukaan Suomessa asui toisen maailmansodan aikaan lähteestä riippuen 7 000-14 000 ulkomaalaista, joiden osallisuus Suomen sodissa on jäänyt vähälle huomiolle.
- Maahanmuuttajia on ollut Suomessa kauan, ja heidän merkityksensä kaikilla aloilla on suurempi kuin ajatellaan. Tämä koskee myös sotaa, Leitzinger sanoo Sunnuntaisuomalaisessa.
Talvi- ja jatkosotaan tiedetään osallistuneen arviolta 17 000-18 000 ulkomailta tullutta vapaaehtoista. Se, kuinka moni Suomessa vakituisesti asuneista ulkomaalaisista oli rintamalla, tunnetaan edelleen heikosti.
Leitzinger arvioi, että kaatuneita ulkomaalaisia olisi ollut 500-600. Omassa selvityksessään hän on toistaiseksi päässyt 441 nimeen.
Kansallisarkiston sotasurmatietokannan mukaan Suomen sodissa 1939-1945 kuoli 367 ulkomaiden kansalaista tai kansallisuudeltaan tuntematonta.
- Lista on puutteellinen, Leitzinger sanoo.
Puutteellisuus johtuu Leitzingerin mukaan asian arkaluonteisuudesta ja siitä, että tiedot kirjattiin alun perin väärin.
Positiivinen diskriminaatio on toinen syöpä. Nytkin maahanmuuttajien C-korttikurssit, ADR-luvat ja direktiivipäivät veronmaksajan piikkiin.
Suomessa 25 vuotta asunut somalimies on saanut karkotuspäätöksen Somaliaan. Syynä karkotuspäätökseen ovat useat rikokset, joihin mies on syyllistynyt Suomessa asuessaan.
...
Mies on tuomittu vuosina 2000–2016 vankeusrangaistukseen 20 eri kertaa. Hän on ollut epäiltynä yhteensä 39 rikoksesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi Suomessa oleskelunsa aikana hän on menettänyt vapautensa eri syiden vuoksi 140 kertaa.
Finland har alltid följt utvecklingen i Sverige, och av goda skäl. Norden är vår viktigaste referensram och vår viktigaste handelspartner. Ta dig en titt på godkännande%:en av irakiska ansökningar i F och Sve och återkom sedan.
— Anders Adlercreutz (@adleande) April 5, 2018
Sisärajatarkastukset jatkuvat edelleen Ruotsin oikeusministeriön päätöksellä 11.5.2018 asti.
http://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2017/11/granskontroller-vid-inre-grans-forlangs/
Päätös tarkoittaa, että tarkastuksia voidaan suorittaa sekä Ruotsiin saavuttaessa että lähdettäessä. Tarkastuksia voidaan suorittaa myös Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden sekä EU-maiden välillä matkustettaessa. Ruotsin poliisi suosittelee pitämään aina mukana passia tai kansallista henkilökorttia. Pohjoismaiden kansalaisten osalta riittää ajokortti. Henkilön täytyy kuitenkin tarvittaessa pystyä todistamaan kansalaisuutensa.
Ulkoministeriö: Ruotsin matkustustiedote (10.4.2018) (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=339353&nodeid=15735&contentlan=1&culture=fi-FI)
Riikka Purra
Kauppalehdessä etsittiin syitä #työvoimapula'lle ja todettiin, että "meillä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka".
Kajaanissa lukutaito-opiskelijat oppivat kansalaisopistossa myös puutarhanhoitoa ja kädentaitoja
Kaukametsän opistossa Kajaanissa opiston ensimmäinen UMAKO-lukutaitokurssi alkoi helmikuussa 2018. Opetusta on 20 tuntia viikossa ja opiskelijoita tällä hetkellä 10. Kurssilla opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa, ja opetukseen kuuluu myös toiminnallisia osuuksia, joilla opiskelijat voivat osallistua avustettuina opiston muille kursseille. Lisäksi kurssin yhteydessä on saatu toiminnallista oppia myös puutarhanhoidosta, kun opistolla kielikurssia käyvä puutarhuri on opettanut lukutaitokurssin opiskelijoille vihannestaimien istutusta ja kasvattamista.
Maahanmuuttajaopiskelijat pyytävät usein opettajilta apua esimerkiksi Kelan päätösten tai muiden viranomaistahojen kirjeiden lukemiseen ja selittämiseen. Kajaanissa kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä vierailee joka toinen viikko kansalaisopistolla tapaamassa lukutaitokurssilaisia. Kutsumalla sosiaalityöntekijä paikan päälle turvataan opiskelijoiden tietosuojaa ja varmistetaan opetustyön keskeytyksetön sujuminen.
Helsinkiläisten koulujen oppilaat ja opettajat voivat nyt pahemmin kuin koskaan. Jatkuvasti paisuvien luokkakokojen, oppimateriaalipulan ja työuupumuksen seassa kompastelevat opettajat joutuvat opettamaan oppilaita, joista huomattava osa ei opi edes perusasioita.
Ongelmista kertoo Itä-Helsingissä ala-asteen erityisluokanopettajana työskentelevä Elina Tuomi, 31, uusimmassa kouluaiheisessa blogissaan, joka on kelle tahansa väkevää luettavaa.
– Numerot ja tilastot eivät kerro siitä ahdingosta, jossa suomalaiset kasvatuslaitokset ovat. Kouluja yhdistetään vaikka ei pitäisi, kirjoihin ei ole rahaa ja opettajia vaaditaan opettamaan opetussuunnitelman mukaan, johon ei ole resursseja. Rikomme lakia päivittäin ja ketään ei kiinnosta, Elina Tuomi muistuttaa.
Tasa-arvoinen koulutus on nyky-Suomessa vitsi."
Tuomi on työskennellyt opettajana seitsemän vuotta, joista suurimman osan Kontulan ja Vuosaaren kouluissa. Hänen mukaansa seitsemässä vuodessa on tapahtunut paljon negatiivista kehitystä.
– Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi. Koulutus ei ole kaikille ilmaista, laadukasta ja lasten ihmisoikeuksien arvoista, Tuomi lataa edelleen.
– Totuus on se, että itkua silmästään vääntävät pedagogit repivät viimeisiä jaksamisen rippeitä huonosti järjestettyjen atk-laitteiden keskellä, toimimattoman sosiaalihuollon ja väsyneiden huoltajien ristipaineessa, jossa maailman absurdein opetussuunnitelma eriarvoistaa aivan uskomattamalla tavalla ison osan tämän maan tulevaisuutta.
Tuomi ihmettelee, mitä arjesta kertoo se, että opettajat puhuvat avoimesti työpsykologikäynneistä, työnohjauksen tarpeesta ja väkivallan uhasta kuin kaikki olisi osa hyvin tavallista, sujuvaa arkea.
– Kukaan ei edes odota, että meidän arvovaltaista tietämystämme kuunneltaisiin päätöksenteossa. Milloin tästä tuli normaalia?
Millä opetamme lapsia, jos meiltä viedään kaikki välineet?"
Tuomi kertoo Helsingin Uutisille, että opettajilla ei nykyisellään ole riittävästi opetusvälineitä – esimerkiksi dokumenttikameroita pohditaan nyt poistettaviksi opettajilta.
Dokumenttikamera on muun muassa kirjojen ja muiden asiakirjojen tai esineiden kuvaamiseen tarkoitettu digitaalinen kamera, joka kuuluu olennaisena osana peruskoulujen ja lukioiden audiovisuaaliseen varustukseen.
– Minä ainakaan en yksinkertaisesti pysty opettamaan oppilaita ilman dokumenttikameran apua. Millä ihmeellä me opetamme valtavissa koulussa, valtavia opetusryhmiä, entistä pahoinvoivampia, luku- ja kirjoitustaidottomia lapsia, jos meiltä viedään viimeisetkin työvälineet?
– Viestimmekö savumerkein ja raahaamme varastosta sädesienten kuorruttamat vanhat piirtoheittimet, jotka toimivat viimeksi silloin kun peruskorjattu koulu ei ollut vielä niin homeessa? Tuomi ihmettelee.
Huonovointisuuden kierrettä on vaikea katkaista."
Nykyinen meno kouluissa ei Tuomen mukaan suinkaan enteile hyvää tulevien vuosien varalle.
– Pelkään suuresti sitä, että nyt kouluissa ajaudutaan samaan tilanteeseen kuin mihin 1990-luvun lama kouluja johti, siis eriarvoisuuden kasvuun. Jo nyt luokissa näkyy se, että osa oppilaista ei opi edes perusasioita – ja kun nämä oppilaat aikuistuvat, huonovointisuuden kierrettä on hyvin vaikea katkaista, Tuomi kertoo Helsingin Uutisille.
Itä-Helsingissä on Tuomen mukaan runsaasti etenkin maahanmuuttajataustaisia perheitä, jotka eivät ole koskaan päässeet kiinni tähän yhteiskuntaan.
– Minä en mitenkään koe, että maan nykyinen hallitus arvostaisi koulutusta ja kasvatusta. Se ei yksinkertaisesti ole nykyisille päättäjille tärkeää. Nyt on vallalla hyvin kapitalistinen meno.
Peruskoulu ei toimi samoilla kriteereillä koko maassa."
Tuomen mukaan lapsilla ei ole niukilla resursseilla mahdollisuuksia kilpailla hyvästä tulevaisuudesta, jatkokoulutuspaikoista, työpaikoista tai onnellisuudesta muiden kanssa.
– Meidän yhtenäinen peruskoulumme, kansan ylpeys ja maamme arvokkain vientivaltti ei toimi samoilla kriteereillä koko maassa. Kontulan kaltaisia paikkoja on muuallakin Suomessa, esimerkiksi Espoossa, Turussa ja Tampereella.
Myös opettajankoulutuksessa olevia tulisi Tuomen mukaan valmentaa kohtaamaan todellisuus.
– Eivät nykyiset opiskelijat tiedä, millainen tämä ala nykyisellään on. Päättäjillä on velvollisuus kertoa siitä, millaiseen ammattiin opiskelijat opettajiksi valmistuessaan joutuvat, Tuomi muistuttaa Helsingin Uutisten haastattelussa.
:facepalm: x 1000000000000000000000000000000LainausMaahanmuuttoviraston tutkijan mukaan Suomen itsenäisyyden puolesta taisteli enemmän ulkomaalaisia kuin on aiemmin tiedetty.
Kuulin aikoinaan ensimmäisen maahanmuuttokriittisen puheenvuoron työkaverilta, jonka sukulainen oli Somalien opettaja. Se mitä tämä opettaja sanoi olisi johtanut eroon Perussuomalaisesta puolueesta ja hän oli nainen.
LainausHelsinkiläisten koulujen oppilaat ja opettajat voivat nyt pahemmin kuin koskaan...
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/629111-itahelsinkilaisen-koulun-opettajan-suora-tilitys-osa-oppilaista-ei-opi-edes
Koulussamme työskenteli viisi vuotta sitten yksi Suomi toisena kielenä-opettaja. Nyt heitä on viisi. Resurssiopettajia on aiempina vuosina ollut useita, nyt yksi. Avustajia ei ole tarpeeksi. Luokissa opiskelee lapsia, jotka Helsingin keskustassa olisi siirretty jo pari vuotta sitten sairaalakouluun. Kontulassa lastensuojeluilmoituksia joudutaan tehdä sellaisella tahdilla, että lastensuojelutyöntekijät eivät ehdi vastaamaan nykyiseen hätään. Joskus työntekijää ei saa kiinni viikkoihin, tai kuukausiin. Kouluun tippuu viikottain uusia, suomea osaamattomia oppilaita ja ihmisten vaihtuvuus on suurta. Lähikouluperiaatteen askarruttamina osa alueen asukkaista muuttaa pois ennen kuin perheen lapset saapuvat kouluikään. Opettajat eivät suostuisi laittamaan omia lapsiaan omaan työpaikkaansa. Tämä on se todellisuus mistä pitäisi puhua.
Kontulan kaltaisia paikkoja on muuallakin Suomessa. Espoossa, Turussa ja Tampereella. Kaikkia näitä samojen ongelmien parissa toimivia paikkoja yhdistää se, että alueilla asuu a) rodullistettuja ihmisiä, b) maahanmuuttajia ja c) niitä, jotka eivät ole saaneet mitään apua selvitäkseen edellisestä lamasta. Systeemi kurittaa niitä, joilla ei ole voimia pitää puoliaan ja ylläpitää rakenteellista rasismia.
Elina Tuomi pohtii blogikirjoituksensa lopussa jäädäkö/lähteä työstä ongelma-alueen koulussa. Voi olla, että lähtö tulee joka tapauksessa, koska nostaa asioiden oikeilla nimillä julkisuuteen ongelmia, joita pitäisi hyssytellä. Rohkea opettaja!
Elina Tuomi pohtii blogikirjoituksensa lopussa jäädäkö/lähteä työstä ongelma-alueen koulussa. Voi olla, että lähtö tulee joka tapauksessa, koska nostaa asioiden oikeilla nimillä julkisuuteen ongelmia, joita pitäisi hyssytellä. Rohkea opettaja!
Luultavasti ikävä kyllä pian entinen opettaja.
Ei virkamiehiä eroteta, lisää rahaa sinne myöntävät mikä on jostain muusta pois. Seuraava askel sitten että alkavat neekereitä kuljettaan parempien alueitten kouluihin, sitähän ovat jo harrastaneetkin ainakin muualla.Ei välttämättä. Luulenpa,Elina Tuomi pohtii blogikirjoituksensa lopussa jäädäkö/lähteä työstä ongelma-alueen koulussa. Voi olla, että lähtö tulee joka tapauksessa, koska nostaa asioiden oikeilla nimillä julkisuuteen ongelmia, joita pitäisi hyssytellä. Rohkea opettaja!Luultavasti ikävä kyllä pian entinen opettaja.
Työikäisistä maahanmuuttajanaisista työllistyy vain reilu puolet, ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna teettämästä selvityksestä.
Kalasatamassa on kuitenkin pienteollisuustalo, jossa maahanmuuttajanaisia istuu riveittäin ompelukoneidensa ääressä.
Paikka on Uusix-verstas, joka tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa työttömille helsinkiläisille.
– Osa maahanmuuttajanaisista ei ole ollut koskaan töissä. Monella ei ole koulutusta, ei edes pohjakoulutusta. Kaikki eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa, työnjohtaja Triina Nakari kertoo.
Virkakielellä näitä asioita kutsutaan työllistymisen esteiksi. Niitä ompelimossa yritetään poistaa.
Helsingin kaupungilla on pitkät perinteet naisten työttömyysongelman lievittämisessä. Kun kaupungilla on ollut jatkuva tarve erilaisiin tekstiileihin, työttömille on järjestetty mahdollisuus ommella niitä.
Jo 1900-luvun alussa, kun työttömyys toi turvattomuutta, perustettiin hätäapukomitea järjestämään naisille työtupia.
Nykymuotoinen Uusix syntyi 2014, kun kaupungin entinen Tekstiilityökeskus ja Uusix-työpajat lyötiin yhteen Uusix-nimen alle.
Harva tietää, että esimerkiksi päiväkotien verhot ja sosiaalitoimen asiakkailleen harkinnanvaraisesti antamat lakanat – 4 000 kappaletta vuosittain – ommellaan Uusixilla.
Joka päivä menee matto tai pari.”
Iranista lähtöisin oleva Karimi Farah on työskennellyt verstaalla vajaan vuoden. Suomessa hän on asunut 12 vuotta, mutta kieli ei tahdo vielä taipua.
– Mutta työ on helppoa ja täällä on kivat ohjaajat, hän kehuu.
Monikulttuurisessa työyhteisössä on Nakarin mukaan puhuttu parhaimmillaan 17 eri kieltä.
Silti suurin osa on kuntouttavan työtoiminnan yhteensä 400–500 asiakkaasta on kantasuomalaisia.
Työn lisäksi maahanmuuttajataustaiset voivat osallistua suomen kursseille, jonne ehtii hyvin, sillä päivittäinen työaika on neljä tuntia joko aamu- tai iltapäivävuorossa. Myös työpaikkaliikuntaa järjestetään.
Laskemme työnjohtaja Rea Sahlbergin kanssa, että pussilakanan, aluslakanan ja tyynyliinan sisältävän paketin saisi marketista paljon halvemmalla kuin Uusixilta.
– Kokonaisuudessa pitää kuitenkin ottaa huomioon työllistävä vaikutus, kotimaisuus ja se, että raha jää pyörimään Helsinkiin, hän sanoo.
Kalasataman verstaalla on myös mattokutomo. Siellä syntyvät sataprosenttisesti käsityönä sosiaalitoimen myöntämät räsymatot.
– Joka päivä menee matto tai pari. Ne kudotaan itse suunnittelemiemme mallien mukaan kierrätysräsystä ja ostokuteesta. Luomme täällä loimet ja leikkaamme kuteita, työpajaohjaaja Virve Pukki kertoo.
Useimmat eivät osaa ennestään kutoa.
– Se ei haittaa, sillä kutomaan on meidän kokemuksemme mukaan helpompi oppia, jos ei ennestään osaa yhtään, Pukki sanoo.
Lainaus... joka tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa... ...Helsingin kaupungilla on pitkät perinteet naisten työttömyysongelman lievittämisessä. Kun kaupungilla on ollut jatkuva tarve erilaisiin tekstiileihin, työttömille on järjestetty mahdollisuus ommella niitä.
Harva tietää, että esimerkiksi päiväkotien verhot ja sosiaalitoimen asiakkailleen harkinnanvaraisesti antamat lakanat – 4 000 kappaletta vuosittain – ommellaan Uusixilla.
Joka päivä menee matto tai pari.”
Iranista lähtöisin oleva Karimi Farah on työskennellyt verstaalla vajaan vuoden. Suomessa hän on asunut 12 vuotta, mutta kieli ei tahdo vielä taipua.
– Mutta työ on helppoa ja täällä on kivat ohjaajat, hän kehuu....
Työn lisäksi maahanmuuttajataustaiset voivat osallistua suomen kursseille, jonne ehtii hyvin, sillä päivittäinen työaika on neljä tuntia joko aamu- tai iltapäivävuorossa. Myös työpaikkaliikuntaa järjestetään.
Laskemme työnjohtaja Rea Sahlbergin kanssa, että pussilakanan, aluslakanan ja tyynyliinan sisältävän paketin saisi marketista paljon halvemmalla kuin Uusixilta.
– Kokonaisuudessa pitää kuitenkin ottaa huomioon työllistävä vaikutus, kotimaisuus ja se, että raha jää pyörimään Helsinkiin, hän sanoo.
Kalasataman verstaalla on myös mattokutomo. Siellä syntyvät sataprosenttisesti käsityönä sosiaalitoimen myöntämät räsymatot......Useimmat eivät osaa ennestään kutoa.
– Se ei haittaa, sillä kutomaan on meidän kokemuksemme mukaan helpompi oppia, jos ei ennestään osaa yhtään, Pukki sanoo.
Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander on kuollut
http://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotouttamisen-osaamiskeskuksen-kehittamispaallikko-annika-forsander-on-kuollut
R.I.P.
Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander on kuollut
http://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotouttamisen-osaamiskeskuksen-kehittamispaallikko-annika-forsander-on-kuollut
R.I.P.
Johanna Suurpäätä lainaten: "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta."
Tasokurssit, no rasismiahan se tietysti on.
Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander on kuollut
http://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotouttamisen-osaamiskeskuksen-kehittamispaallikko-annika-forsander-on-kuollut
R.I.P.
Jussi Halla-ahokin on vuosia käynyt Annika Forsanderin kanssa enemmän tai vähemmän hedelmällistä vuoropuhelua:
http://www.halla-aho.com/scripta/kirje_maahanmuuttojohtaja_annika_forsanderille.html
Kela sortaa kantasuomalaisia laittomasti.
Kela on ruvennut säästämään ja evännyt laittomasti kantasuomalaisten tukia, jotta rahat ulkomaalaisten jatkuvasti kasvavien kela kulujen kattamiseksi riittäisivät. Kela kertoo, että kantasuomalaisten tukien eväämisellä katetaan ulkomalaisten kasvavat kela kustannukset. Rahaa ei riitä jaettavaksi ulkomaalaisille ja kantasuomalaisille, joten helpoin ja nopein tapa on leikata kantasuomalaisilta, kertoo Kelan virkailija. Katso video se kertoo kaiken kelasta.
Pääkirjoitus: Pakolaispuheissa liioittelun makuaTurun Sanomat (http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/4039292/Pakolaispuheissa+liioittelun+makua) 3.8.2018
Samaan aikaan kun tilastot kertovat pakolaisten tulon vähentyvän Euroopassa ja Yhdysvalloissa, poliitikkojen pakolaisvastaiset puheenvuorot väkevöityvät. Kansansuosiota turvapaikanhakijoiden ankaralla arvostelulla hakevilla tosin ei ole huolta siitä, että ongelmaksi koettu muuttoliike tyystin pysähtyisi. Pakolaisten virtaa ei pidä vähätellä, mutta tällä haavaa yleisempää näyttää olevan asian liioittelu.
Euroopan tilastokeskuksen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa väheni viime vuonna. Hakijoita EU-maihin oli noin 700 000, kun 2016 turvapaikkahakemuksia rekisteröitiin lähes 1,3 miljoonaa.
[...]
Todellisuudessa myös Italiaan pyrkivien siirtolaisten määrä on ollut rajussa laskussa. Italian kautta heitä on kulkenut suuri määrä, mutta pakolaisten kohdemaiden listalla Italia on vain himpun verran Ruotsia edellä. Suomi on tällä listalla Euroopan maiden häntäpäässä.
Meillä keskustelu maahanmuutosta saanee eduskuntavaalien lähestyessä ikäviä piirteitä. On hyvä muistaa, että pakolaisvastaista populismia meillä harrastettiin jo 1990-luvulla, mutta vaalimenestystä sillä ei kertynyt.
Suomi on sittenkin melko rauhallinen maa kysymyksessä turvapaikanhakijoiden kohtelusta, vaikka sananvaihto esimerkiksi hakijoiden palautuksista ajoittain kiihtyy. Saksassa rajapolitiikan erimielisyydet olivat hiljattain johtaa hallituskriisiin. Unkarissa hallitus on ottanut maahanmuuttoon erittäin vastustavan, liki vainoharhaisen linjan.
Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan meillä tehtiin kesäkuun 2017 ja toukokuun 2018 välillä noin 97 000 päätöstä, jotka koskivat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista. Päätöksiä tehtiin 2016 noin 110 000 ja sitä edellisenä vuonna noin 90 000.
Määrät ovat käsittämättömän suuria, jos niitä vertaa 1990-luvun lukuihin. Silloin tulijat laskettiin tuhansissa. Silti puhuttiin pakolaistilanteen kärjistymisestä.
...
Mielestäni ei ole mitään vainoharhaista pyrkiä panemaan maahanmuuton ongelmien kasvulle lopultakin stoppi. Se ei onnistu lopettamatta haittamaahanmuuttoa, mikä taas on poliittisesti kova pala nykyisessä Euroopassa.
Turussa lähipoliisina toimiva Vesa Jauhiainen saa yhteyden somalinuoriin islamin opettajan avulla – sai aikoinaan ruotsalaiskollegoilta ihmettelyä: Eivätkö polttopullot lennä niskaan?
Jauhiainen nostaa yhtenä isona ongelmana esiin kielitaidon. Aikuinen saattaa seurata vain oman maan televisiolähetyksiä eikä nuori kehtaa sanoa, jos ei ymmärrä koulussa opetettua.
Kun Turun Varissuon lähipoliisi Vesa Jauhiainen tapasi poliisikollegoita länsinaapurista vuonna 2012, ei Jauhiaisen yksintyöskentelyä meinattu uskoa todeksi. Asiasta piti kysyä usealla eri kielellä, koska ruotsalaispoliisit epäilivät, ettei Jauhiainen ollut ymmärtänyt kysymystä oikein.
Ruotsalaiskollegat kyselivät, eikö perässä kulje poliisiauto tai valvontakamera. Miten varmistetaan, etteivät polttopullot lennä niskaan?
Jauhiainen on alueen ainoa lähipoliisi, joten hän liikkuu Varissuolla pääasiassa yksin.
Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Jauhiainen kertoo, että Ruotsissa tilanteet tietyissä lähiöissä olivat jo 2010-luvun alussa niin kärjistyneitä, ettei suojaamaton, yksin kulkeva poliisi olisi ollut mahdollista.
Jauhiainen on toiminut jo 12 vuotta Varissuon lähipoliisina, eikä polttopulloja ole tarvinnut pelätä. Hänen mukaansa asukkaista noin puolet on maahanmuuttajia, mutta lapsista peräti 70 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
Viime viikolla sisäministeri Kai Mykkänen nosti Varissuon esiin esimerkkinä onnistuneesta lähipoliisitoiminnasta. Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Mykkänen vaatii 20 uuden lähipoliisin palkkaamista niin sanottuihin riskilähiöihin.
Häiriköinti loppui, kun islamin kulttuurin opettaja toimi viestinviejänä
Lähipoliisille onnistumisen salaisuus piilee pitkäjänteisessä työssä: nuori näkee samat kasvot jalkapallokentällä, nuorisotalolla, yöelämässä, koulussa ja kauppakeskuksessa. Lähipoliisi oppii tuntemaan alueen asukkaita ja erityisesti nuorten muuta tukiverkostoa.
Jauhiaisen mukaan lähipoliisin tärkeimmät yhteistyötahot ovat muut viranomaiset kuten opettajat ja sosiaalityöntekijät. Poliisin viesti ei mene aina läpi, ja siksi Jauhiainen pitää tärkeänä, että lähipoliisi tietää, keneen olla yhteydessä.
Esimerkiksi somalinuorista Jauhiainen on oppinut, että heillä viesti menee parhaiten perille yhteisön johtohenkilön kautta. Varissuon somaliyhteisössä tärkeimmäksi viestinviejäksi on osoittautunut koulun islamin kulttuurin opettaja.
– Viisi tai kuusi vuotta sitten Varissuon kirjastossa oli hyvin levotonta. Silloin maahanmuuttajanuoret, pääosin somalinuoret häiriköivät siellä. Otin opettajaan yhteyttä, ja häiriköinti loppui kerralla. En tiennyt vielä silloin, että tämä toimii näin tehokkaasti, kertoo Jauhiainen.
Pieni alue auttaa jengien kiinniottamisessa
Varissuollakin on kahteentoista vuoteen mahtunut erilaisia jengejä ja ryhmittymiä. Poliisien onneksi ja jengien epäonneksi tekijät ovat jääneet nopeasti kiinni.
– Varissuo on niin pieni alue, ettei siellä pysty tekemään asioita pitkään ilman, että joku kertoisi jollekin, joka kertoo siitä minulle.
Huolestuttavana Jauhiainen pitää kehitystä, jossa maahanmuuttajat muuttavat samalle alueelle. Pelkona on kielellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen, kun suomen kielen oppiminen jää omaa kieltä puhuvissa yhteisöissä heikoksi.
– Ei ole kantasuomalaisten eikä maahanmuuttajien etu, että alueelle muuttaa vain maahanmuuttajia.
Suomalaisilla ei Jauhiaisen mielestä ole kuitenkaan varaa osoitella sormella maahanmuuttajia, sillä kehitys on luonnollista ja ihmisellä oikeus valita asuinpaikkansa. Suomalaissiirtolaisetkin muuttivat Yhdysvalloissa samoihin kyliin toisten suomalaisten kanssa ja Karjalan evakot hakeutuivat toistensa seuraan.
Pärjääminen ei riitä, tavoitteena oltava työkykyinen veronmaksaja
Ongelmaksi voi muodostua se, jos omaa kulttuuria vaalitaan niin hanakasti, ettei uuteen maahan ja kulttuuriin olla valmiita tutustumaan.
Jauhiainen on työssään kohdannut paljon aikuisia maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea kuin yksittäisiä sanoja. Uutisia seurataan lähinnä synnyinmaan medioista, eikä suomalainen kulttuuri tule television kautta tutuksi.
Esimerkiksi Jauhiainen nostaa somaliyhteisön, joka on niin suuri, ettei kaikkien ole tarvinnut opetella suomea. Ilmankin pärjää yhteisön tuella, mutta Jauhiainen huomauttaa, ettei vain pärjääminen ole kotoutumisen tarkoitus.
– Kotoutumisen avulla pitäisi tulla työkykyinen veronmaksaja.
Kiusaamisen pelko voi estää oppimista
Myös nuorten keskuudessa vajavainen kielitaito voi perusopetuksen jälkeen johtaa syrjäytymiseen.
– Kun mennään ammattikoulun ja lukion tasolle, siellä ei enää opettaja keskity siihen, ymmärtääkö oppilas. Eikä 16-, 17- tai 18-vuotias kehtaa sanoa, ettei ymmärtänyt. Siitä voi joutua helposti kiusatuksi tai naurunalaiseksi.
Kun opetusta ei ymmärrä, motivaatio kärsii ja pikku hiljaa oppilas alkaa myöhästellä jatkuvasti. Pian seuraa koulusta erottaminen. Suomessa etsivä nuorisotyö pyrkii kuitenkin auttamaan pudokkaita ja ohjaamaan esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen.
– Se on äärettömän tärkeää, ettei nuorta jätetä yksin.
Lainaus– Se on äärettömän tärkeää, ettei nuorta jätetä yksin.
https://yle.fi/uutiset/3-10360479
Suomessa ei ole tarvinnut määritellä riskilähiöitä eikä toivottavasti tarvitsekaan. Suon mielelläni poliisille lisää määrärahoja mutta näin korvamerkittynä ajatus ei tunnu loppuun asti mietityltä. Segregaation vastainen työ kaupungeissa sen sijaan vaatii lisätukea valtiolta.
— Jan Vapaavuori (@Vapaavuori) August 20, 2018
Suomessa ei ole tarvinnut määritellä riskilähiöitä eikä toivottavasti tarvitsekaan. Suon mielelläni poliisille lisää määrärahoja mutta näin korvamerkittynä ajatus ei tunnu loppuun asti mietityltä. Segregaation vastainen työ kaupungeissa sen sijaan vaatii lisätukea valtiolta.
— Jan Vapaavuori (@Vapaavuori) August 20, 2018
Kun poliiseissa on reilusti perussuomalaisten äänestäjiä veikkaanpa, että tuo Varissuon lähiöpoliisi on yksi. Välillä tuli sen verran nuivahkoa poliittisesti epäkorrektia settiä. ;D
Lainaus käyttäjältä: Jan VapaavuoriSuomessa ei ole tarvinnut määritellä riskilähiöitä eikä toivottavasti tarvitsekaan.
Haittamaahanmuuton lopettaminen on hyvä alku, mutta jo maahan päässeet lisääntyvät ja aiheuttavat enemmän ja enemmän haittaa. Siksi myös maahanpäässeille tulisi antaa syitä muuttaa pois. Eräs keino voisi olla heidän suosituimmuusasemansa poistaminen. Heiltä tulisi vaatia suomen osaamista. Mitään tulkkeja ei yhteiskunnan tulisi heille kustantaa. Ei omakielistä opetusta. Ei omakielisiä tv- ja radio-ohjelmia. Viestin pitää olla, että he ovat kutsumattomia vieraita ja suomalaiset ovat isäntiä.
Suomen tulisi aloittaa islamilaisen väestönosan de-islamisaatio. Mutta pelkästään muukalaisiin kohdistuvat toimet eivät riitä. Myös suomalaisuuden vastaiset kantaväestöön kuuluvat tulee poistaa hallinnosta, oikeuslaitoksesta ja poliisista. Kantaväestön terveeseen osaan tulisi kohdistaa toimia, joka kasvattaa heidän itsetuntoaan ja rohkaisee heitä olemaan herroja omassa maassaan.
Toisaalta Suomessa ei ole yhtäkään lähiötä, jossa 90% asukkaista olisivat ulkomaalaistaustaisia kuten Göteborgin Hjällbossa. Varissuollakin ylletään hädin tuskin 50 prosenttiin.Suomessa ei ole tarvinnut määritellä riskilähiöitä eikä toivottavasti tarvitsekaan. Suon mielelläni poliisille lisää määrärahoja mutta näin korvamerkittynä ajatus ei tunnu loppuun asti mietityltä. Segregaation vastainen työ kaupungeissa sen sijaan vaatii lisätukea valtiolta.
— Jan Vapaavuori (@Vapaavuori) August 20, 2018
KUUSAMOON saapuu ensi vuoden puolella kiintiöpakolaisia, jotka ovat kaiken todennäköisyyden mukaan kongolaisia. Vielä kesällä alustava tieto oli, että tulevat pakolaiset ovat syyrialaislähtöisiä.
– Kuusamoon tulijat ovat näillä näkymin kongolaisia. Maahanmuuttoviraston suunnitelmat sijoittamisten osalta ovat syksyn aikana muuttuneet ja meille Ely-keskuksellekin uusin tieto tuli aivan äskettäin, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Hanna Määttä.
KUUSAMON kaupunginvaltuusto päätti viime helmikuussa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Kyse on noin kolmestakymmenestä henkilöstä.
– Tarkkaa tietoa lukumäärästä ei vielä ole. Virallinen esitys kunnalle tulee tammikuussa.
Kuusamoon muuttavat pakolaiset asuvat tällä hetkellä Sambiassa pakolaisleirillä. UNHCR eli Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö on tehnyt esityksen valittavista henkilöistä, joita delegaatio on haastatellut ja valinnut sopivat ihmiset.
– Haastattelut on tehty, mutta lopullisia päätöksiä ei vielä ole.
Suomeen ja Kuusamoon pakolaiset saapuvat aikaisintaan helmikuun loppupuolella.
– Saapumisaikataulusta on parempi varmuus todennäköisesti tammikuun puolivälissä. Silloin tiedämme varmuudella, onko kaikki oleskelulupapäätökset tehty, milloin saapujille pidetään niin sanottu kulttuuriorientaatiokoulutus lähtömaassa ja onko joukossa sellaisia matkaajia, joilla esimerkiksi raskaus vaikuttaisi matkustusaikatauluun.
Suomeen saapuvat pakolaiset saavat lähtömaassa kolmen päivän mittaisen kulttuuriorientaatiokoulutuksen.
– Koulutuksessa kerrotaan Suomesta, opetellaan kielen alkeita ja käydään läpi muun muassa matkan vaiheita.................................
Vapaavuori puhuu nyt alpakkaa, vai mitä ihmettä Vantaalla touhutaan? Jos jotakin epätoivottua on vaarassa tapahtua, eikös se ole riski? Sanakikkailu ei tosiasioita miksikään muuta.Suomessa ei ole tarvinnut määritellä riskilähiöitä eikä toivottavasti tarvitsekaan. Suon mielelläni poliisille lisää määrärahoja mutta näin korvamerkittynä ajatus ei tunnu loppuun asti mietityltä. Segregaation vastainen työ kaupungeissa sen sijaan vaatii lisätukea valtiolta.
— Jan Vapaavuori (@Vapaavuori) August 20, 2018
Vantaa haluaa 6 miljoonan euron tukipaketin lähiöille, joissa syrjäytyminen kasvaa ja rassaa – "Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy"
Pakolaisesta muukalaiseksi
27 minla 16.3.2019 toistaiseksi 6522 katselua
Millaista on tulla Suomeen pakolaisena? Voiko uudessa kotimaassa olla koskaan muuta kuin muukalainen? Ohjelmassa seurataan Sudanista ja Syyriasta tulleita perheitä, jotka yrittävät asettua uusille ruotsinkielisille kotipaikoilleen. Olof Film, 2019.
Syyrialainen perhe on muuttanut vuosi sitten Korsnäsiin. Perheen isä ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä hän luonnollisestikaan käy töissä. Miten on mahdollista, että hänellä on auto ja kuka maksaa sen kulut?!! Tupakki ja ruoka maistuu, kuten kuvasta näkee. Mitä helvettiä?!!! pic.twitter.com/jFDdvJZ3hG
— Christina Lubutini (@CLubutini) March 20, 2019
..............Kotiäiti Haifa Abdullah Mohamed on etsinyt töitä Suomesta jo 12 vuotta.
– On vaikeaa päästä ensimmäistä kertaa töihin, sillä en ole koskaan ollut töissä kotimaassani Irakissa tai Suomessa. Minun pitää opetella suomen kieltä vielä paremmin. Sitten pääsen helpommin töihin, Abdullah Mohamed uskoo.
Monikulttuurisessa toimintakeskus Myllyssä Kotkassa hän voi harjoitella juuri tätä. Suomen kielen kerhoja järjestetään siellä kahdesti päivässä. Lisäksi Haifa Abdullah Mohamed on ollut työharjoittelussa keskuksen kahvilassa nyt puoli vuotta.
– Työharjoittelu on mukavaa. Leivon kakkuja ja suolaisia sekä makeita piirakoita, Abdullah Mohamed kertoo esitellessään kättensä jälkeä.
Myllyssä pyritään edesauttamaan maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa kielikerhoja järjestämällä ja työharjoittelupaikkoja tarjoamalla. Abdullah Mohamed haaveilee jo oikeasta työstä.
– Tahtoisin työskennellä lasten kanssa, esimerkiksi koulussa avustajana, Abdullah Mohamed kertoo.
Kahvilan kassan takana hymyilee Oxana Ratusnaks, toinen kahvilan työharjoittelijoista. Hänen urahaaveensa on erilainen, sillä hän haluaisi kehittää bisnestoimintaa Suomessa.
Työtä hakevan maahanmuuttajan edessä voi kuitenkin olla haastava taival etenkin silloin, kun hänen on opiskeltava uusi kieli tai kouluttauduttava......................
Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti korkeampi kantaväestöön nähden.
– Se on lähes kolminkertainen. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat merkittäviä, sanoo maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä SAK:sta.
Parhaiten työllistyvät Viron kansalaiset. Myös Pohjois-Amerikasta, Aasiasta sekä muista Euroopan maista muuttaneet työllistyvät suhteellisen hyvin.
– Heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat, ja näistä erityisesti Somalian ja Irakin kansalaiset, Kyntäjä kertoo.
Eroja selittää Kyntäjän mukaan pääosin Suomeen muuton syy.
– Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden työttömyys on huomattavan korkeaa........................
Äidinkielen mukaan tilastoituna kymmenestä suurimmasta äidinkielestä korkein työllisyysaste oli toissa vuonna viroa, englantia, ja vietnamia puhuvilla.
– Oma lukunsa ovat ruotsinkieliset, jotka tässä yhteydessä kannattaa ehkä käsitellä kansalaisuuden mukaan, sanoo erityisasiantuntija Liisa Larja Työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Ruotsin kansalaisten työllisyysaste oli kolmanneksi korkein Suomen ja Viron kansalaisten jälkeen.
– Kolme huonointa työllisyysastetta äidinkielen mukaan oli puolestaan oli arabiaa, somaliaa ja persiaa puhuvilla, Larja sanoo...........................
Haifa Abdullah Mohamed ja Oxana Ratusnaks esittelevät aamulla leivottuja keksejä ylpeinä toimintakeskus Myllyn kahvilassa.
Ratusnaks muutti Pietarista Suomeen kahdeksan vuotta sitten työn perässä. Hän työskenteli huonekaluliikkeessä, mutta on ollut viimeiset kaksi vuotta työttömänä. Venäjällä asuessaan hän teki töitä muun muassa opettajana ja matkatoimistossa.
– Vahvuuteni on bisnestoiminnan kehittäminen, sillä siinä voin käyttää kaikkia taitojani. Suomi on maa, jossa voi saada töitä myös englannin kielellä, mikä auttaa paljon. Lisäksi Kotka on lähellä Venäjää, mikä tuo vielä lisää mahdollisuuksia, hän sanoo........................
Turvapaikanhakija saa pian tietoa turvapaikkaprosessista myös videoilla
7.6.2019 12.27
Maahanmuuttovirasto kehittää parhaillaan vastaanottokeskuksessa annettavaa yleistä oikeudellista neuvontaa. Neuvonnalla tarkoitetaan keskuksen tehtäviin kuuluvaa tiedon antamista turvapaikkaprosessiin liittyvästä oikeusavusta ja oikeusavun piiriin pääsemisessä auttamista. Vastaanottokeskukset kertovat myös yleisellä tasolla turvapaikkahakemuksen käsittelystä sekä hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Neuvonnan tarpeen kasvuun on osaltaan vaikuttanut turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset.
– On tärkeää, että turvapaikanhakija saa heti alkuvaiheessa selkeää ja kattavaa tietoa turvapaikkamenettelystä. Näin varmistetaan, että hän saa tietoa prosessin kulusta sekä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan siinä. Se vaikuttaa myös koko prosessin sujuvuuteen, Maahanmuuttoviraston projektipäällikkö Elina Eronen sanoo.
Neuvonnan kehittämistä varten on selvitetty neuvonnan nykytilaa ja sen kehitystarpeita. Selvitystyössä on kuultu eri toimijoita, kuten turvapaikanhakijoita, vastaanottokeskuksen henkilökuntaa, oikeudellisia avustajia sekä järjestöjen ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajia.
Yleistä oikeudellista neuvontaa annettiin kaikissa vastaanottokeskuksissa, mutta käytännöissä on jonkin verran eroja. Maahanmuuttoviraston tavoite on, että hakija saa samat tiedot riippumatta siitä missä vastaanottokeskuksessa hän asuu.
Turvapaikkaprosessi vaihe vaiheelta läpi videoilla
Turvapaikanhakijat toivovat mahdollisimman konkreettista tietoa siitä, miten turvapaikkaprosessi etenee. Lähes kaikissa vastaanottokeskuksissa järjestetään nykyisin esimerkiksi infotilaisuuksia. Neuvontaa tukee parhaiten selkeä, omakielinen ja visuaalinen materiaali. Esimerkiksi mobiilisovelluksia ja videoita pidetään hyvinä tiedon välittämisessä.
– Suurin osa turvapaikanhakijoista oli osallistunut infoihin, mutta siellä annettua tietoa ei aina ole sisäistetty. Turvapaikanhakijan haastava elämäntilanne ja epävarmuudessa eläminen voivat vaikeuttaa tiedon vastaanottamista, Eronen kertoo.
Hakijoille julkaistaan vuoden lopussa uusi videosarja, joka kertoo turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Videoilla turvapaikkaprosessiin voi tutustua vaihe vaiheelta yleisimmillä turvapaikanhakijoiden kielillä. Turvapaikkapuhuttelusta on tulossa oma video, jossa kerrotaan siitä, miten puhutteluun kannattaa valmistautua ja mitä puhuttelussa tapahtuu. Videot käsittelevät myös esimerkiksi viranomaisten tehtäviä, oikeusapua ja sitä, mitä tapahtuu Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen.
Materiaalien tuotannossa on huomioitu luku- ja kirjoitustaidottomat sekä muut ryhmät, joilla on erityisiä tarpeita.
Uusi ohje turvapaikkapuhutteluun valmistautumiseen
Myös muuta turvapaikanhakijoiden ohjeistusta on uudistettu. Turvapaikanhakijoille on laadittu uudet kirjalliset ohjeet, jotka hakija saa, kun hänet kutsutaan turvapaikkapuhutteluun. Ohjeissa kerrotaan muun muassa mikä on turvapaikkapuhuttelu, miten siihen valmistaudutaan ja miten puhuttelussa toimitaan.
– Ohjeissa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että kieli on yksinkertaista ja kaikille ymmärrettävää. Alaikäiset turvapaikanhakijat on huomioitu omalla ohjeella, Eronen kertoo.
Ohjeet on laadittu kaikkiaan 13 kielellä, eli kaikilla turvapaikanhakijoiden yleisimmillä äidinkielillä.
ONE-hanketta on rahoittanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)
FAKTA: Turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa yleistä tietoa turvapaikkaprosessista
Yleinen oikeudellinen neuvonta vastaanottokeskuksissa tarkoittaa yleisen tiedon antamista turvapaikkaprosessista, sen vaiheista ja hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista siinä.
Vastaanottokeskuksissa yleistä neuvontaa turvapaikanhakijoille antavat etenkin sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja ohjaajat.
Vastaanottokeskus ei anna oikeusapua. Vastaanottokeskus antaa tietoa siitä, kuinka turvapaikanhakija saa yhteyden oikeusapua antavaan toimijaan ja tarvittaessa auttaa hakijaa pääsemään avun piiriin. Oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusaputoimistot ja lakitoimistot. Sen järjestämisestä vastaa oikeusministeriö.
Lisätietoa medialle
Projektipäällikkö, Elina Eronen, s-posti etunimi.sukunimi@migri.fi, p. 0295 433 037
Monissa maissa sovelletaan erilaisia maahantulijoiden pisteytyksiä rikosrekisterin, ammattipätevyyden, työkokemuksen ja kielitaidon perusteella. Näissä kriteereissä ja niiden soveltamisessa ei ole mitään uutta. Älykkyystestien ja muiden psykometristen testien hyödyntäminen valintaprosessissa ei olisi edes mikään aihe merkitsevään kulmakarvojen kohottamiseen, sillä maahanmuuttajien henkilökohtaisten ominaisuuksien mittaaminen ja päätöksenteko niiden perusteella on aivan helposti perusteltavissa maan ja yhteiskunnan yleisellä edulla.
Sittenkin, jos maahanmuuttoa haluaville tehdään vielä DNA-testejä tarkoituksena löytää vakavia perinnöllisiä vikoja aiheuttavia perintötekijöiden muunnoksia, myös sellaista käytäntöä on helppo perustella yleisillä eduilla ja varsinkin kansanterveydellä.
38-vuotias uiguurinainen Ainura haki turvapaikkaa Suomesta, nyt hän pelkää joutuvansa Kiinaan – ”Pelkään kuollakseni”
Kazakstanista pakoon lähtenyttä uiguurinaista itkettää. 38-vuotias Ainura on hakenut Suomen kansainvälistä suojelua mutta saanut hiljattain Migristä eli maahanmuuttovirastosta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kahden lapsen äiti on päätetty karkottaa maasta.
– Pelkään kuollakseni. Uskon, että jos joudun takaisin Kazakstaniin, niin siellä olevat viranomaiset karkottavat minut edelleen Kiinaan, jossa uiguureita kohdellaan kuin orjia. Varsinkin niitä uiguureja, jotka ovat uskaltaneet kritisoida Kiinan sortohallinnon toimia, Ainura sanoo.
– Kiinassa rangaistusleirit ovat uiguureille arkipäivää. Siellä ihmisiä pahoinpidellään, syrjitään ja nöyryytetään. Omasta miehestäni en ole kuullut kahteen vuoteen mitään, ja olen aika varma, että hänet on pian karkottamisen jälkeen tapettu Kiinassa.
On kulunut runsas vuosi siitä, kun Kazakstanin poliisi Ainuran kertomuksen mukaan pidätti hänet kahdeksi päiväksi ja määräsi sen jälkeen 15 päiväksi tutkintovankeuteen, tuntemattomaksi jääneestä syystä. Ainuran mukaan häntä pahoinpideltiin rajusti tänä aikana – niin voimakkaasti, että häneltä murtui nenä sekä osa hampaista. Ainuran mukaan hän joutui vankeudessa myös seksuaalisen väkivallan uhriksi.
Ainura päätyi hakemaan turvapaikkaa Suomesta, kun hänelle eräs matkoja Kazakstanissa järjestellyt henkilö kehotti hakemaan turvapaikkaa juuri täältä. Ainuralle oli sanottu, että Suomesta hän saisi helpoiten turvapaikan.
...
Maailmassa lasketaan olevan 7–10 miljoonaa uiguuria, joista valtaosa asuu Kiinan Xinjiangissa. Uiguurikeskittymiä löytyy lisäksi mm. Kazakstanista ja Kirgisiasta. Maanviljely on ollut ja on edelleen yksi uiguurien perinteisimmistä elinkeinomuodoista. He puhuvat turkkilaista uiguurien kieltä ja heidän valtauskontonsa on sunnalainen islam. ...
Vain 23 prosenttia Suomessa asuvista irakilaisista on töissä – Vantaan työllisyysjohtaja haukkuu järjestelmän ”kafkamaiseksi”
28-VUOTIAS kurdi Aslan Yaman istuu Vantaan Tikkurilassa kaupungin valmennustalon Luxin käytävässä. Hän on sitä mieltä, että jos haluaa tehdä töitä, töitä myös on saatavissa.
”Ei se ole helppoa, mutta minun on pakko saada töitä.”
Luxissa on meneillään yhdet vuoden noin 70 rekrytreffeistä. Vantaan työllisyyspalvelut järjestävät lähes viikoittain tapaamisia, joissa erityisesti työvoimapulassa olevien alojen työnantajat voivat haastatella kerralla ison joukon työnhakijoita.
Rekrytreffit ovat omiaan Yamanin kaltaisille ulkomaalaistaustaisille ihmisille, joiden työnsaantia vaikeuttaa esimerkiksi suomalainen tapa hoitaa rekrytointi valtaosin tietojärjestelmien ja täytettävien lomakkeiden kautta.Yaman on kasvanut Pohjois-Irakissa pakolaisleirissä ja tullut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2016. Hänen tilanteensa on nyt sellainen, ettei hän edes täysin voi sanoa asuvansa Vantaalla.
Turvapaikanhakijana vuonna 2016 Suomeen tulleella Yamanilla on toistaiseksi vain poste restante -osoite.
”Minulla ei ole asuntoa, olen kavereiden ja siskon luona. Asuntoa on vaikea saada, kun ei hallitse systeemiä”, Yaman sanoo hyvällä suomen kielellä.
x
Yaman kuuluu työssäkäyntitilaston perusteella vaikeimmin työllistyvään joukkoon ihmisiä eli Irakista peräisin oleviin. Maahanmuuttajien saaminen töihin on kuitenkin julkisessa keskustelussa useaan kertaan todettu hyvin tarpeelliseksi, jotta työvoimaa olisi riittävästi tulevina vuosina.
Mutta Saaren mielestä politiikanteko on tässä asiassa tempoilevaa ja lyhytjänteistä.
”Välillä maahanmuuttajat nähdään ongelmana, ja välillä he ovat todella tärkeä resurssi. Yhteiskunnan eliitin pitäisi sanoittaa se, mitä haluamme. Että tervetuloa ja otamme vastaan”, Saari sanoo.
VANTAALLA rekrytreffejä on järjestetty kolmisen vuotta. Henkilöstövuokrausyrityksiä tai siivousalan, kaupan ja ravintolan alan työnantajia ei Saaren mukaan enää ole tarvinnut houkutella mukaan.
”He kysyvät jo, koska pidetään seuraava tilaisuus.”
Tärkein päämäärä on Saaren sanoin ”kohtauttaminen”. Maahanmuuttajilla on hänen mukaansa usein lähtömaassa hankittua työkokemusta tai koulutusta, jota suomalaiset työnantajat eivät riittävästi osaa hyödyntää.
x
Fakta 5: Toisen polven tulijoiden työllistyminen sakkaa
TOISEN sukupolven ulkomaalaistaustaiset nuoret eivät keskimäärin ole työllistyneet ensimmäistä polvea paremmin. Tosin heitä on toistaiseksi ehtinyt työmarkkinoille melko vähän.
x
Varovaisesti uskaltaisin hatusta väittää, etteivät ulkomaalaiset raiskaajamme olleet tullessaan raiskaajia. Voimme myös mennä itseemme sen suhteen mitä valuvikoja yhteiskunnassamme on, jotka ovat mahdollistaneet nämä järkyttävät tapahtumat. #maahanmuutto #muuttoliike
— Kalle Kekomäki (@kekomaki) January 12, 2019
Varovaisesti uskaltaisin hatusta väittää, etteivät ulkomaalaiset raiskaajamme olleet tullessaan raiskaajia. Voimme myös mennä itseemme sen suhteen mitä valuvikoja yhteiskunnassamme on, jotka ovat mahdollistaneet nämä järkyttävät tapahtumat.
Kalle Kekomäki
Kansainvälisten asioiden yksikön #EU - ja kv- vastuualueen esimies @Sisaministerio. Visertelen EU- ja kv-asioista, mutta myös monesta muustakin asiasta
On muuten Kekomäen retoriikka muuttunut jonniin verran vuosien varrella. Miksi? pic.twitter.com/mdNZMUNkIa
— Ilkka Huotari (@ilkkah) September 30, 2019
Ei yhtään ihmetytä että haittamaahanmuutto Suomeen on jatkunut jo 1/4 vuosisadan kun tällaisia tolvanoita on virkamiehinä ja poliitikkoina.Lainaus käyttäjältä: Kalle KekomäkiVarovaisesti uskaltaisin hatusta väittää, etteivät ulkomaalaiset raiskaajamme olleet tullessaan raiskaajia. Voimme myös mennä itseemme sen suhteen mitä valuvikoja yhteiskunnassamme on, jotka ovat mahdollistaneet nämä järkyttävät tapahtumat.
Kalle Kekomäki, tuo Sisäministeriön kollaboraattoriosaston kuuliainen marionetti , on saanut varsin asiallista palautetta ja nyt on selitysvaihde päällä:
Kalle Kekomäki:LainausTarkoitukseni eilisessä twiitissäni ei ollut siirtää vastuuta iljettävän teon tekijöiltä yhteiskunnalle, vaan saada pohtimaan mahdollistavia seikkoja näille teoille - tekijä on yksin vastuussa. Epäonnistuin tässä pahasti. Pyydän nöyrästi anteeksi moniselitteisiä sanavalintojani.
Saatua palautetta(lähde Kekomäki Twitter):
...
mitä valuvikoja yhteiskunnassamme on, jotka ovat mahdollistaneet nämä järkyttävät tapahtumat
Kalle Kekomäki on täysin oikeassa.Varovaisesti uskaltaisin hatusta väittää, etteivät ulkomaalaiset raiskaajamme olleet tullessaan raiskaajia. Voimme myös mennä itseemme sen suhteen mitä valuvikoja yhteiskunnassamme on, jotka ovat mahdollistaneet nämä järkyttävät tapahtumat. #maahanmuutto #muuttoliike
— Kalle Kekomäki (@kekomaki) January 12, 2019
Kekomäki kertoi vallan toisia asioita vuonna 2001:
TAMPERE Pääkaupunkiseudulla toimivien nuorisojengien ryöstely aiheutti vuonna 2000 piikin ulkomaalaisten tekemien väkivaltarikosten tilastoihin. Sisäministeriön selvityksen mukaan myös ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset olivat edelleen vakava ongelma.
- Ryöstörikokset ovat olleet huolestuttavassa kasvussa ja seksuaalirikokset ovat kohtuuttoman yleisiä
ulkomaalaisten ja maahanuuttajien väkimäärään nähden, ylikomisario Kalle Kekomäki sisäministeriön poliisiosastolta tiivistää selvityksen sisällön.
Ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemiksi epäilöstäjä tilastoitiin viime vuonna 190, kun niitä edellisvuonna oli 95. Viime vuoden ryöstöistä epäillyistä 314 henkilöstä 205 oli alle 18-vuotiaita.
Kekomäen mukaan ryöstöt keskittyivät pääkaupunkiseuduUe ja siellä Helsingin keskustaan. Ryöstöistä 109 tapahtui Helsingissä.
Tilastoissa näkyy myös Porvoossa toiminut jengi, joka syyllistyi 40 ryöstörikokseen. Tyypillisessä ryöstössä
uhrilta otetaan esimerkiksi kännykkä ja lompakko väkivallalla uhaten. Ylikomisario Kekomäki arvioi, että kuluvan vuoden aikana tilanne on jonkin verran rauhoittunut. Erityisesti somalialaistaustaisen nuorison käytöksessä on tapahtunut muutos parempaan.
Tekee ja mahdollistaa aivan eri asioita. Mm. pitkät käsittelyajat, mahdollisuus lukuisiin uusintahakemuksiin ja palautusten jumitus valuvikoja, jotka tarjonneet raiskauksiin syyllistyneille liikaa tilaisuuksia syyllistyä näihin vastenmielisiin tekoihin.[/b]
Turvapaikkajärjestelmässä monia valuvikoja, jotka suovat Suomeen tulijoille liikaa mahdollisuuksia toimia rikollisesti. Enkä yritä ymmärtää tekijöitä tai halua vähätellä uhrien kärsimyksiä. Järjestelmää tulee muuttaa.
Voimme myös mennä itseemme sen suhteen mitä valuvikoja yhteiskunnassamme on, jotka ovat mahdollistaneet nämä järkyttävät tapahtumat.
Ville Cantell Yksikönpäällikkö
Työskentelen ulkoministeriön Eurooppa- ja lähialueviestintäyksikön päällikkönä. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana ja vastannut Team Finland-viestinnästä.
x
Otsikko herättänee joissakin tunteita, muta totta se on: ”Suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon ilman maahanmuuttoa” #maahanmuutto #väestöennuste https://t.co/z5uZlNzJnE
— Ville Cantell (@villecantell) September 30, 2019
Tämä on suuri paradoksi. #Afrikka on kriittinen kun mietitään sekä #ilmastonmuutos’ta ja #maahanmuutto’a. #EU:hun vuonna 2015 saapunut muuttoliike on vain pisara siitä potentaalisesta tulvasta joka seuraa siitä jos Afrikan kehityksen osalta menee asiat pieleen. https://t.co/QQQoRqCxkP
— Ville Cantell (@villecantell) September 11, 2019
#Suomi on parhaillaan valmistelemassa omaa #Afrikka-strategiaansa. @JuttaUrpilainen tuleviin tehtäviin kuuluu uuden #EU:n Afrikka-strategian luominen.
— Ville Cantell (@villecantell) September 11, 2019
Suomella on erinomainen mahdollisuus olla aktiivinen ja vaikuttaa EU-Afrikka -suhteen kehittämiseen ja painopisteisiin.
Lainaus käyttäjältä: Ville Cantell
Otsikko herättänee joissakin tunteita, muta totta se on: ”Suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon ilman maahanmuuttoa”
Todellinen paradoksi on tämä: miksi vain ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen uskovat, mutta muuten ainakin näennäisen tervejärkiset villecantellit käyttäytyvät ilmeisen sairasjärkisesti, kun he haluavat houkutella mustat miehet etelästä pohjoiseen kuluttamaan monisatakertaisesti sen energian, jota he kuluttaisivat kotonaan? Varsinkin kun Euroopan väestötiheys on 4 kertaa suurempi kuin Afrikan, eikä Euroopassa ole infrastruktuuria, tilaa, asuntoja, työpaikkoja, tai minkäänlaista kysyntää tai tarvetta kehitysmaakulttuureiden kehitysmaalaisille?Lainaus käyttäjältä: Ville Cantell, yksikönpäällikköTämä on suuri paradoksi. #Afrikka on kriittinen kun mietitään sekä #ilmastonmuutos’ta ja #maahanmuutto’a. #EU:hun vuonna 2015 saapunut muuttoliike on vain pisara siitä potentaalisesta tulvasta joka seuraa siitä jos Afrikan kehityksen osalta menee asiat pieleen.
Jos ei syntyvyydellä, niin maahanmuutolla – Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtajan hoitokeino maakunnan väestökatoon
x
Päivän uutinen väestön vähenemisestä ei mitenkään yllättänyt Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolaa. Se, että Etelä-Pohjanmaan negatiivinen väestönkehitys näyttää jopa muita maakuntia rajummalta, ei ollut uusi uutinen. Tämä on jo tiedostettu.
Monenlaisiin toimenpiteisiinkin on ryhdytty. Ne liittyvät etenkin työvoiman saatavuusongelmiin. Myös Siirtolaisuusinstituutti tekee parhaillaan tulomuuttoon liittyvää laajaa tutkimusta Seinäjoen kaupunkiseudulle. Parhaillaan haetaan aineistoa kyselytutkimuksella(siirryt toiseen palveluun).
Silti Peltola sanoo, että maakunta on valitettavan myöhässä.
– Nyt on menossa hyviä toimenpiteitä ja suunnitelmia, mutta valitettavan myöhään ollaan liikkeellä, etenkin maahanmuuton suhteen, sanoo Peltola.
x
– Syntyvyys on suorastaan romahtanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Laskin, että jos mentäisiin samaa tahtia, mitä kolme viime vuotta on menty vähentymisen suhteen, niin viimeinen eteläpohjalainen syntyisi vuonna 2035, hätkähdyttää Peltola.
x
– Maailma ei siihen lopu, että väestö vähenee, näinhän käy monessa maakunnassa. Ei Etelä-Pohjanmaa tyhjene. Mutta se, mikä on huolestuttavaa on, miten turvataan yrityksillemme työvoima. Jo tällä hetkellä on puutetta osaavasta työvoimasta, sanoo Peltola.
x
Jotta työikäistä väestöä riittäisi jatkossakin, pitäisi saada syntyvyys nousuun tai maahanmuutto kasvuun. Se, että muuttajia tulee pelkästään omasta maasta, ei Peltolan mukaan riitä.
– Täytyy muistaa, että jos saadaan muutamia muuttajia muista maakunnista, niin se on niiltä maakunnilta pois. Meidän pitää pystyä reilusti tarkastelemaan sitä, että jos ei syntyvyyttä pystytä merkittävästi lisäämään, miten me turvataan suomalaiset jatkossakin. Nään suurena mahdollisuutena sen, että tulee uussuomalaisia eli maahanmuuttajia.
x
Peltola nostaa hyväksi esimerkiksi Närpiön, jossa on tehty jo 30 vuotta pitkäjänteistä työtä maahanmuuttajien kanssa. Siellä ulkomaalaistaustaisia on väestöstä noin 15 prosenttia ja kaikki tuntuvat tyytyväisiltä.
x
#vantaanosaamiskeskus on lähtenyt hienosti liikkeelle. Maahanmuuttajia voisi innostaa enemmän mukaan #vapaaehtoistyö'hön.
— Laila Bröcker (@lailabrocker) September 30, 2019
Laila Bröcker
@lailabrocker
Project Manager of ROBOREEL project. Interested in robotics, immigrant education, AI, Learning Analytics., vocational education and training, lifelong learning
Robotiikan asiantuntija en ole, mutta olen vahvasti kiinnostunut asiasta. Seuraan aktiivisesti robotiikan ja tekoälyn kehitystä, erityisen kiinnostunut olen hoiva- ja palveluronotiikasta. Keväällä suoritin Aalto -yliopiston ja Reaktorin järjestämän "Elements of AI" kurssin, jolla ymmärsin... että paljon on opittavaa.
Olin mukana hankkeen hakemusvaiheessa Varian edustajana, joten hankkeen sisältö on tuttu. Vanhana Vantaan kaupungin työntekijänä tunnen kaupungin sisäiset järjestelyt ja toimintakulttuurin. Se helpottaa hankkeen alkuvaiheessa paljon,
Laila Bröcker +358 40 663 1803, Vantaan sivistystoimi, Asematie 6 A, 01300 Vantaa
Aivan, Vantaalle oma kauppakeskus jossa nuoret (12v-45v) voivat tutustua ja vaihtaa yhteystietoja myöhempää kanssakäymistä varten. Maahanmuuttajat osaavat luoda ihania verkostoja. Kaupungin kustantamia asuntoja heille, joissa voidaan harrastaa sitten syvempiä kontakteja.Meidän täytyy rakentaa kohtaamisten kaupunkeja ja kaupunginosia, joissa on helppo luoda uusia sosiaalisia suhteita ja liittyä verkostoihin – myös yli kielirajojen. https://t.co/5P5Zvpb6JW
— Ritva Viljanen (@RitvaViljanen) September 30, 2019
x
SOTILASKARKURIT muodostivat parin vuoden takaisen pakolaiskriisin aikaan jopa yhden yleisimmistä Maahanmuuttoviraston havaitsemista Suomeen vuosina 2015-2016 saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden profiileista, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastaja Laurijuhani Tainio.
Tainio ei ota kantaa tarkkaan lukuun, sillä Migrillä ei tilastoi hakijoita heidän turvapaikanhakuperusteidensa mukaan.
– Mutta sotilaskarkuruus oli hyvin yleinen peruste vuosina 2015-2016 saapuneiden keskuudessa. Se oli tunnistettu ilmiö ja yksi hakuperusteista, joka selvästi nousi sieltä esiin, Tainio sanoo.
MAAHANMUUTTOVIRASTON tulosalueen johtaja Kimmo Lehto kertoo kuulleensa samankaltaisia arvioita Tornion järjestelykeskuksesta, jonne saapui Haaparannasta vuonna 2015 jopa parituhatta ihmistä.
x
Muuttoliike väärään suuntaan (20.10.2019)
Ihmisiä tulee ja menee muista maista/muihin maihin, mutta mitä me loppujen lopuksi tiedämme muuttajista. Kovin vähän ainakin suhteessa siihen, miten paljon julkisuudessa keskustellaan maahanmuutosta ja demografisesta kehityksestä. Suomen Akatemia ja tiedesäätiöt tuntuvat löytävän tutkimusaiheessa tyystin toisaalta (mainittakoon, että pelkästään Suomen Akatemia myöntämä tutkimusrahoitus oli vuonna 410 M€ vuonna 2018).
Viime vuonna nettomaahanmuutto Suomeen oli 12 000 henkeä, mutta toisaalta Suomen kansalaisten osalta nettoluku oli -3600. Eli ulkomaan kansalaisten nettomaahanmuutto oli vastaavasti suurempi. Eli hieman yksinkertaisten, ulkomaan kansalaiset muuttavat Suomeen ja Suomen kansalaiset muuttavat pois.
Jos katsotaan muuttajien taustoja, yksi piirre pistää heti silmään. Nettomaahanmuuton osalta suurimmat lähtömaat ovat kaikki sellaisia, joiden tulotaso on alle Suomen. Vastaavasti ne maat, joihin suomalaisten nettomaahanmuutto suuntautuu, ovat muutamaa maata (Espanja, Portugali, Malta ja UK) lukuun ottamatta sellaisia, joiden tulotaso on Suomen yläpuolella (Britannia nippa nappa). Asia käy selville myös oheisesta kuvasta, jossa x akselilla on nettomaahanmuutto Suomeen ja y-akselilla BKT henkeä kohden.
Jos vielä tarkastellaan Suomen kansalaisten maahanmuuttoa ulkomaille, voidaan oheisen kuvan perusteella päätellä, että absoluuttisissa luvuissa trendi on selvästi kasvava. Vuosi 2017 muodosti tosin jonkinlaisen poikkeuksen, mutta tiedot vuodelta 2018 kertovat, että määrät ovat ylittäneet vuoden 2016 tason. Viime vuosina keskimääri joka toinen (netto)maastamuuttuja on ollut korkeakoulutettu. Se tarkoittaa käytännössä noin 2000 korkeakoulutetun menetystä vuosittain (menetyksistä saa jonkinlaisen kuvan, kun ajattelee, että pelkästään yliopistokoulutus tulonsiirtoineen maksaa julkiselle vallalle n. 50 000 euroa). Suomen kansalaisten maastamuutto on itse asiassa epäedullisempaa, kuin mitä edellä mainitut kokonaisluvut kertovat. Tosiasia nimittäin on, että nettomaahanmuutto on erityisen negatiivista nuorissa ikäluokissa; yli 65 –vuotiaiden osalta nettomaahanmuutto (”paluumuutto”) onkin sitten jo positiivista. Eli hieman yksinkertaisten, eläkeläiset palaavat ”kotiin”.
(...)
x
Yhteiskunnalta taloudellista tukea saavien maahanmuuttajien osuus on kasvanut eniten Espoossa ja Kauniaisissa, joissa viime vuonna toimeentuloa saavista 20 971 asukkaasta 42 prosenttia oli vieraskielisiä. Edellisvuonna heidän osuutensa oli 38,9 prosenttia.
Yleisimmin toimeentulotukea saivat viime vuonna vieraskielisistä arabiankieliset espoolaiset (1 520 henkilöä).
Vieraskielisten osuus Espoon ja Kauniaisten väestöstä on yhteensä noin 17 prosenttia. Heidän määränsä kasvaa ripeästi: viime vuonna vieraskielisten osuus kaupungin väestönkasvusta oli 74,8 prosenttia.
Myös Vantaalla vieraskielisten määrä kasvaa vauhdilla. Jo useamman vuoden koko Vantaan väestönkasvusta vieraskielisten osuus on ollut 70–80 prosenttia.
Kaikista toimeentulotukea saavista 23 646 asukkaasta vieraskielisten osuus oli viime vuonna 41 prosenttia, kun se edellisvuonna oli viisi prosenttia vähemmän eli 36 prosenttia.
x
Helsingissä vieraskielisten toimeentulotuen saajien osuus kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, 36 prosenttiin edellisvuoden 31 prosentista.
x
Yhteensä Suomessa sai toimeentulotukea viime vuonna 517 935 henkilöä. Heistä vieraskielisiä oli noin 15 prosenttia.
Vieraskielisten toimeentulotuen saajien määrä kasvoi viime vuonna valtakunnallisesti kymmenen prosenttia vuoden 2017 lukemista.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät toimeentulotukipäätöksissä ovat Kelan tilastojen mukaan venäjän-, arabian-, somalin- ja vironkieliset.
x
Kaikista toimeentulotukea saavista 23 646 asukkaasta vieraskielisten osuus oli viime vuonna 41 prosenttia, kun se edellisvuonna oli viisi prosenttia vähemmän eli 36 prosenttia.Toimeentulotukea saavien osuus oli kyllä yli 12 prosenttia vähemmän viime vuonna, ja Helsingissä heidän osuutensa kasvoi yli 16 prosenttia.
...
Helsingissä vieraskielisten toimeentulotuen saajien osuus kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, 36 prosenttiin edellisvuoden 31 prosentista.
...
Ghazwan vetäytyi Suomesta maan alle - Irakilaismies on yksi monista, joka turvautui ihmissalakuljettajan rekan konttiin
Myös Suomesta lähtee pakoon ja maan alle ihmisiä, jotka yrittävät epätoivoisia tekoja saadakseen oleskeluluvan Euroopasta.
Lähes kaksi vuotta sitten irakilainen Ghazwan painui maan alle. Suomesta hän oli saanut useita kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja uhkana oli palautus Irakiin. Hän koki, ettei paluu ollut mahdollista ja pakeni jälleen kerran, tällä kertaa Suomen viranomaisia.
x
Ghaswan ja monet muut yrittivät onneaan lukuisia kertoja. Ghaswan ei enää muista, kuinka monta kertaa hän yritti ennen kuin pääsi kanaalin ylitse.
– Afrikkalaiset eivät osanneet olla hiljaa ja poliisit löysivät meidät, hän kertoi yhden yrityksen jälkeen viestissään.
x
Ghazwanin osalta tarina saa onnellisen lopun. Tänä syksynä hän sai oleskeluluvan Britanniaan.
Maahanmuuttoa ja tolkkua
Maahanmuutto puhuttaa meitä suomalaisia jatkuvasti. Löysiä puheita ja väittämiä leijuu ilmassa. Keskustan linja tuntuu olevan monille epäselvä, ja sitä on paikallaan valaista.
KESKUSTALAINEN ihmisyysaate lähtee hädänalaisen ja heikoimman auttamisesta. Siksi kehitysapu ja nälänhätää kärsivien auttaminen heidän kotimaassaan on tehokkain tapa vähentää humanitaarista maahanmuuttoa ja ehkäistä kansanvaelluksia. Kehitysavun tehokkuuteen ja perillemenoon on viime vuosina kiinnitetty huomiota ja väärinkäytöksiin on toki puututtava, jotta apu menee perille asti sitä tarvitseville.
(….)
Vuonna 2015 Suomi koki ennennäkemättömän turvapaikanhakijoiden aallon. Tosiasiassa suurin osa Eurooppaan saapuneista turvapaikanhakijoista ei ollut oikeasti suojelun tarpeessa.
Siitä edespäin keskustajohtoisen hallituksen ansiosta turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut alaspäin vuosittain. Nyt se on pudonnut ennätysalhaalle.
Kannatamme edelleen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tehokkaita palautuksia. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden hakijoiden palautusten on oltava nopeita, emmekä halua luopua niin sanotuista pakkopalautuksista.
Turvapaikan hakeminen on keskustan mielestä viimesijainen keino auttaa. Turvapaikkatutkintojen toteuttaminen söi paljon rahaa, jonka olisi voinut käyttää aidosti hädänalaisten lasten ja perheiden auttamiseen lähtömaissa.
PERUSSUOMALAISTEN politiikka työperäisen maahanmuuton osalta on tolkutonta. He vastustavat sitä.
(….)
Perussuomalaisten toiminta on järjetöntä myös turvapaikanhakijoiden työnteon osalta. He haluaisivat, että turvapaikanhakija vetelehtii vastaanottokeskuksessa. Keskusta kannattaa Suomeen saapuneiden nopeaa kotouttamista. (….) Turvapaikanhakijoille on myönnettävä työnteko-oikeus 3–6 kuukauden kuluessa maahan saapumisen jälkeen.
MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN keskusteluun on saatava tolkkua.
”Rajat kiinni” -möyhöttäminen on joutavaa, koska rajoja ei saa kiinni, vaikka perussuomalaiset olisivat suurin puolue. Sen estävät perustuslakimme ja ne kansainväliset sopimukset, johon olemme sitoutuneet. Tämä ei tarkoita sitäkään, että olisimme sinisilmäisiä. Keskusta vaatii edelleen tehokasta kotouttamista ja edelleen suomalaisiin arvoihin sitoutumista, ”maassa maan tavalla” on edelleen kutinsa pitävä lause.
Mutta ihmisarvon vastainen puhe, ja populistiset, epärealistiset esitykset eivät ole vastuullisia.
”Rajat kiinni” -möyhöttäminen on joutavaa, koska rajoja ei saa kiinni, vaikka perussuomalaiset olisivat suurin puolue. Sen estävät perustuslakimme ja ne kansainväliset sopimukset, johon olemme sitoutuneet.
”Rajat kiinni” -möyhöttäminen on joutavaa, koska rajoja ei saa kiinni, vaikka perussuomalaiset olisivat suurin puolue. Sen estävät perustuslakimme ja ne kansainväliset sopimukset, johon olemme sitoutuneet
”Rajat kiinni” -möyhöttäminen on joutavaa, koska rajoja ei saa kiinni, vaikka perussuomalaiset olisivat suurin puolue. Sen estävät perustuslakimme ja ne kansainväliset sopimukset, johon olemme sitoutuneet
Onko tarkoitus tehdä invaasio mahdollisimman helpoksi?
LainausOnko tarkoitus tehdä invaasio mahdollisimman helpoksi?
Sehän se juurikin on. Maahanmuuttoteollisuuden tulokset ovat laskeneet, ja kvartaalilla mennään.
Keskustan 31-vuotias varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen ...linjavetoja maahanmuutosta:LainausKeskustan linja tuntuu olevan monille epäselvä, ja sitä on paikallaan valaista.
...Tosiasiassa suurin osa Eurooppaan saapuneista turvapaikanhakijoista ei ollut oikeasti suojelun tarpeessa... viimesijainen keino auttaa.
...turvapaikanhakijoiden työnteon osalta... nopeaa kotouttamista... myönnettävä työnteko-oikeus 3–6 kuukauden kuluessa maahan saapumisen jälkeen...
Keskustan 31-vuotias varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen näyttää perussuomalaisillle kaapin paikan. Samalla hän valaisee keskustan uusia linjavetoja maahanmuutosta.
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Maahanmuuttoa-ja-tolkkua/1457612
Maahanmuutto puhuttaa meitä suomalaisia jatkuvasti.
Löysiä puheita ja väittämiä leijuu ilmassa. Keskustan linja tuntuu olevan monille epäselvä, ja sitä on paikallaan valaista.
Keskustalainen ihmisyysaate lähtee hädänalaisen ja heikoimman auttamisesta. Siksi kehitysapu ja nälänhätää kärsivien auttaminen heidän kotimaassaan on tehokkain tapa vähentää humanitaarista maahanmuuttoa ja ehkäistä kansanvaelluksia.
Kehitysavun tehokkuuteen ja perillemenoon on viime vuosina kiinnitetty huomiota ja väärinkäytöksiin on toki puututtava, jotta apu menee perille asti sitä tarvitseville.
Kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen on toiseksi paras keino auttaa hädänalaisia. Kiintiöpakolaiseksi pääseminen edellyttää YK:n pakolaisasemaa, joka vahvistaa ihmisen aidon avuntarpeen. Hallitusohjelman mukaisesti kiintiöpakolaisten valinnassa huomioidaan myös kotoutumisen edellytykset.
Vuonna 2015 Suomi koki ennennäkemättömän turvapaikanhakijoiden aallon. Tosiasiassa suurin osa Eurooppaan saapuneista turvapaikanhakijoista ei ollut oikeasti suojelun tarpeessa.
Siitä edespäin keskustajohtoisen hallituksen ansiosta turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut alaspäin vuosittain. Nyt se on pudonnut ennätysalhaalle.
Kannatamme edelleen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tehokkaita palautuksia. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden hakijoiden palautusten on oltava nopeita, emmekä halua luopua niin sanotuista pakkopalautuksista.
Perussuomalaisten politiikka työperäisen maahanmuuton osalta on tolkutonta. He vastustavat sitä.
Tiedän monta keskisuomalaista yritystä, jotka eivät tulisi toimeen ilman ulkomaisia työntekijöitä. EU:n sisällä voi mennä toiseen maahan töihin ilman työlupaa, mutta EU:n ulkopuolelta Suomeen tuleva työntekijä tarvitsee työluvan, jossa sovelletaan tarveharkintaa.
Mielestäni työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan välttämättä, etteivät yritykset lopeta tai siirrä tuotantoaan Suomesta pois työvoiman puutteessa. Tästä syystä tarveharkinnasta on luovuttava, jotta esteet työvoiman saatavuudelle puretaan.
Perussuomalaisten toiminta on järjetöntä myös turvapaikanhakijoiden työnteon osalta. He haluaisivat, että turvapaikanhakija vetelehtii vastaanottokeskuksessa.
Keskusta kannattaa Suomeen saapuneiden nopeaa kotouttamista. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja työ on paras kotouttaja. Turvapaikanhakijoille on myönnettävä työnteko-oikeus 3–6 kuukauden kuluessa maahan saapumisen jälkeen.
Maahanmuuttopolitiikan keskusteluun on saatava tolkkua.
”Rajat kiinni” -möyhöttäminen on joutavaa, koska rajoja ei saa kiinni, vaikka perussuomalaiset olisivat suurin puolue. Sen estävät perustuslakimme ja ne kansainväliset sopimukset, johon olemme sitoutuneet
Keskusta vaatii edelleen tehokasta kotouttamista ja edelleen suomalaisiin arvoihin sitoutumista, ”maassa maan tavalla” on edelleen kutinsa pitävä lause.
Mutta ihmisarvon vastainen puhe, ja populistiset, epärealistiset esitykset eivät ole vastuullisia.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.
Petri Honkonen
KESKUSTALAINEN ihmisyysaate lähtee hädänalaisen ja heikoimman auttamisesta. Siksi kehitysapu ja nälänhätää kärsivien auttaminen heidän kotimaassaan on tehokkain tapa vähentää humanitaarista maahanmuuttoa ja ehkäistä kansanvaelluksia.
Vuonna 2015 Suomi koki ennennäkemättömän turvapaikanhakijoiden aallon. Tosiasiassa suurin osa Eurooppaan saapuneista turvapaikanhakijoista ei ollut oikeasti suojelun tarpeessa.
Siitä edespäin keskustajohtoisen hallituksen ansiosta turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut alaspäin vuosittain. Nyt se on pudonnut ennätysalhaalle.
Kannatamme edelleen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tehokkaita palautuksia. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden hakijoiden palautusten on oltava nopeita, emmekä halua luopua niin sanotuista pakkopalautuksista.
Turvapaikan hakeminen on keskustan mielestä viimesijainen keino auttaa. Turvapaikkatutkintojen toteuttaminen söi paljon rahaa, jonka olisi voinut käyttää aidosti hädänalaisten lasten ja perheiden auttamiseen lähtömaissa.
PERUSSUOMALAISTEN politiikka työperäisen maahanmuuton osalta on tolkutonta. He vastustavat sitä.
Perussuomalaisten toiminta on järjetöntä myös turvapaikanhakijoiden työnteon osalta. He haluaisivat, että turvapaikanhakija vetelehtii vastaanottokeskuksessa.
Keskusta kannattaa Suomeen saapuneiden nopeaa kotouttamista.
MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN keskusteluun on saatava tolkkua.
Mutta ihmisarvon vastainen puhe, ja populistiset, epärealistiset esitykset eivät ole vastuullisia.
...Ja tämä propagandapläjäyshän ei ollut PÄTKÄÄKÄÄN populistinen ja/tai epärealistinen?? :facepalm:
JULKAISTU 29.12.2010 - 11:00. PÄIVITETTY 05.02.2018 - 14:02
X
Miten oli esimerkiksi mahdollista, että valeavioliiton avulla Suomeen tullut afrikkalainen maahanmuuttajanainen pääsi heti tuloille, jotka vastaavat suomalaisen akateemisesti koulutetun naisen palkkaa.
MOT teki myös vertailun maahanmuuttajien nauttiman sosiaaliturvan tasosta eri Euroopan maissa. Paljastui, että Suomi on parempaa elämää etsiville kehitysmaiden ihmisille erittäin houkutteleva kohdemaa.
Suomessa olevan maahanmuuttajan perheenjäseniä ja sukulaisia Suomen tarjoamat anteliaat etuudet vetävät puoleensa voimakkaasti. Tämän vuoden aikana Suomeen odotetaan jopa 5 000 uutta perheenjäsentä, pääasiassa Somaliasta ja Irakista.
X
Jälleen uusi "tutkimus"Meinaatko tuota valtiojohdon lanseeraamaa virkamiesjohtoista tutkimusta maahanmuuton kustannuksista. Onhan tässä jonkin aikaa odoteltu, mutta ehkä se sieltä tulee, jonain päivänä... :-X
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006289001.html
Näita mamu-tutkimuksia ilmaantuu lähes viikottain, eli pulaa ei tunnu olevan tutkimusrahoituksesta eikä henkilöresursseista.
Eli olisiko jo aika laittaa kunnon satsaus siihen kustannuspuolen selvittelyyn, sitä kun Thorsin ministeriajoista eri verukkeila on jo toistakymmentä vuotta vitkuteltu. Voisi vaikka sen tuottopuolen jättää sitten seuraavaan tutkimukseen, eikä ympätä tähän, niin alue olisi selkeästi rajattu.
X
Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali, evp. Mauri Koskela pitää mahdollisena, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa Suomessa lähitulevaisuudessa.
Asiaan vaikuttaa vahvasti Turkin ilmoitus, ettei se aio enää estää syyrialaispakolaisten pääsyä Eurooppaan.
– Tilanne on huolestuttava jo senkin vuoksi, että asiasta on aiemmin tehty kansainvälinen sopimus. Jos sitä rikotaan, on se paha tappio kansainväliselle sopimusratkaisumallille.
– Samalla on selvää, että jos pakolaiset lähtevät liikkeelle, ulottuu miljoonien ihmisten virta aivan varmasti myös Suomeen. Maassamme ollaan kuitenkin varmasti varautuneempia tilanteeseen kuin edellisen aallon aikana vuonna 2015, vaikkakin haasteet ovat tilanteen kärjistyessä suuret.
X
Koskela pitää ensiarvoisen tärkeänä selvittää mahdollisimman tarkasti pakolaisten taustat. Hän nostaa etusijalle naiset ja lapset.
– Ääriliikkeiden edustajia on nyt enemmän pakolaisten joukossa kuin vaikkapa vuonna 2015, ja suuri osa heistä on miespuolisia. Kaikkein turvattomimmassa asemassa ovatkin naiset ja lapset, eli näkisin heidät etusijalla.
Koskela sanoo Lähi-Idässä ollessaan törmänneensä tilanteisiin, missä ääriajattelua ja aseellista toimintaa opetettiin jo nuorille pojille.
X
Hän painottaa myös lasten orpouden olevan liukuva käsite.
– Orvon lapsen perässä saattaa ilmaantua mies, jolla on isyyden todistava paperi. Lähi-Idässä virallisen dokumentin saanti väärillä tiedoilla onnistuu edelleen valitettavan helposti pelkällä lahjonnalla. Näissä tilanteissa onkin hyvin haastavaa selvittää asian oikea laita.
Prikaatikenraali sanoo samalla olevan erikoista, että Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan Suomen turvapaikanhakijoista noin seitsemänkymmentä prosenttia on miehiä.
– Se tuntuu lyhyesti sanottuna erittäin kummalliselta.
X
– Linja on aivan liian sinisilmäinen, oletamme muidenkin toimivan kuten me. Suomalainen elämäntapakulttuuri on kuitenkin todella kaukana niistä kulttuureista, joissa on suuremmassa määrin ääriajattelua, ja se on syytä tiedostaa.
X
Eniten pakolaisia houkuttavat kuitenkin etuudet, joita on tänne tulijoille tarjolla.
– Katselen samalla kummastuneena mahdollista esitystä, jonka mukaan turvapaikanhakijoille annettaisiin enemmän apua valtion varoista. Maassamme on varmasti monia muita asioita aivan suomalaisten osalta, mitä pitäisi hoitaa kuntoon.
X
Kotimaanapu mainostaa televiisorissa. Olin hiukan skeptinen ja menin heidän sivuilleen.
Perhe on joutunut taloudelliseen ahdinkoon odottaessaan inhimillisiin syihin perustuvaa turvapaikkapäätöstä. Perheen neljä lasta on syntynyt Suomessa, kaksi vanhinta jo reippaita koululaisia.
Alun alkaen työhön Suomeen tullut isä on omalla yritystoiminnallaan koettanut hankkia perheelle elantoa, mutta erityisesti nyt korona-pandemian myötä tuloja ei ole. Perheellä on vuokrarästejä kahdelta kuukaudelta, joiden maksaminen pienissä erissä veisi useita vuosia.
Epävarmuus ja taloudellinen selviäminen ovat koetelleet koko perheen, erityisesti äidin jaksamista. Apua ja tukea on haettu virallisilta tahoilta, mutta aina eivät kriteerit täyty.
Olisiko sinulla mahdollisuutta tukea tätä perhettä selviämään arjessaan heidän odottaessaan päätöstä?
Miksi tämä nimenomainen tapaus on edes tuotu julkisuuteen? Ottaisivat suoraan yhteyttä vuokranantajaan ja neuvottelisivat hänen kanssaan vuokrarästien takaisin maksusta. Minä en ymmärrä sitäkään, miksi tuo "Kotimaa napu" tuo tällä tavalla esiin maahanmuuttajien ongelmia vuokranmaksussa. Onko tämä sitä paljon puhuttua piilorasismia, koska tämä ei anna todellakaan positiivista kuvaa ulkomaalaisista ja heidän maksukyvyistä.Kotimaanapu mainostaa televiisorissa. Olin hiukan skeptinen ja menin heidän sivuilleen.
Perhe on joutunut taloudelliseen ahdinkoon odottaessaan inhimillisiin syihin perustuvaa turvapaikkapäätöstä. Perheen neljä lasta on syntynyt Suomessa, kaksi vanhinta jo reippaita koululaisia.
Alun alkaen työhön Suomeen tullut isä on omalla yritystoiminnallaan koettanut hankkia perheelle elantoa, mutta erityisesti nyt korona-pandemian myötä tuloja ei ole. Perheellä on vuokrarästejä kahdelta kuukaudelta, joiden maksaminen pienissä erissä veisi useita vuosia.
Epävarmuus ja taloudellinen selviäminen ovat koetelleet koko perheen, erityisesti äidin jaksamista. Apua ja tukea on haettu virallisilta tahoilta, mutta aina eivät kriteerit täyty.
Olisiko sinulla mahdollisuutta tukea tätä perhettä selviämään arjessaan heidän odottaessaan päätöstä?
Uuninpankolta poimittua. @dothefake
Ja näin näyttää olevan. Kotimaanapu esittelee ulkomaalaisen perheen, jossa on neljä Suomessa syntynyttä lasta, kaksi vanhinta ovat jo reippaita koululaisia. Koska Suomessa mennään kouluun 7-vuotiaana, perhe on notkunut Suomessa jo yli seitsemän vuotta, koska vanhimmat (monikko) lapset ovat kouluikäisiä. Nyt perhe tarvitsisi rahallista apua vuokrarästeihin "odottaessaan inhimillisiin syihin perustuvaa turvapaikkapäätöstä". Tavoitesumma on 3000 euroa. Vuokrarästejä on kahdelta kuukaudelta. Onko kuukauden vuokra siis 1500 euroa? Entä Kelan maksama asumistuki? Paikkakunta on Lohja.
Kotimaanapu: Apua perheen vuokrarästeihin kohtuuttomassa tilanteessa (https://www.lahjoitaapua.fi/kohde/apua_perheen_vuokrarasteihin_kohtuuttomassa_tilanteessa)
Kun vertaa Euroopan ja USAn ongelmia maahanmuuton kanssa niin tuntuu että kumpikin kadehtii toisiansa. Euroopassa ajatellaan että kun me saamme afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä muslimeja jotka räjäyttelevät itseänsä ja siinä sivussa monia viattomia ihmisiä niin USAssa sentään heidän ongelmansa on vain latinot.
Kadehtiminen on molemmanpuolesta sillä vaihtoehto ei ole sittenkään parempi. Miettikääpä, jos olisi mahdollista vaihtokauppa että Euroopasta häipyisivät afrikkalaiset ja muslimit mutta tilalle saisimme huumejengejä Keski- ja Etelä-Amerikasta niin olisiko se diili johon kannattaisi suostua? Latinot kun sentään eivät ole mitään muslimeja.
Maat kuten Honduras, El Salvador ja Kolumbia ovat maailman kärkipäätä murhatilastoissa. Nimenomaan latinorikollisuus on tehnyut useista USAn kaupungeista täysin sietämättömiä paikkoja. Jopa mustat pelkäävät heitä ja muuttavat pois omilta alueiltaan. Black flight.
^Kielipolitiikka puuttuu kokonaan tästä keskustelusta, mutta on todellisuudessa hyvin olennainen osa.
Ei ole lainkaan varmaa, että Yhdysvallat on kovin pitkään täysin englanninkielinen, jos espanjankielinen väestö kasvaa lukumääräisesti suuremmaksi. Nykyisellä väestökehityksellä espanjan merkitys kielenä kasvaa varsin voimakkaasti.
Täysin englanninkielinen?
[...] milloin suomalaisten enemmistö ei enää oleta, että Yhdysvalloissa kaikki puhuvat äidinkielenään englantia ja jne.
Yhdysvalloilla ei ole virallista kieltä liittovaltion tasolla, mutta englantia käytetään käytännössä kaikissa virallisissa yhteyksissä lainsäädännöstä oikeuslaitokseen. Monet osavaltiot ovat tehneet englannista virallisen kielensä, ja kolmella on englannin lisäksi toinen virallinen kieli: Louisianalla ranska, New Mexicolla espanja ja Havaijilla havaiji. Vuoden 2000 väestönlaskennassa kyselykaavakkeita tehtiin kuudella eri kielellä: englanniksi, espanjaksi, koreaksi, kiinaksi, vietnamiksi ja tagalogiksi. English-Only movement on liike, jonka päämääränä on tehdä englannista Yhdysvaltojen ainoa virallinen kieli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kielet
On yhteiskunnalta pelkkää tuhlausta kääntää kaikkea toisille kielille. Maahanmuuttajien tulee omaksua maan valtakieli. Jos käännöksiä haluavat, mahdollista kyllä mutta maksavat itse. Valtiolla ei ole velvollisuutta kustantaa käännöksiä.[...] milloin suomalaisten enemmistö ei enää oleta, että Yhdysvalloissa kaikki puhuvat äidinkielenään englantia ja jne.
Ei kannata pidätellä hengitystä. Omalta kohdaltani olen aina tiennyt Yhdysvaltojen olevan kaikkien kansojen ja kielten yhteinen projekti - "Not a statement but more like Statement of mind".LainausYhdysvalloilla ei ole virallista kieltä liittovaltion tasolla, mutta englantia käytetään käytännössä kaikissa virallisissa yhteyksissä lainsäädännöstä oikeuslaitokseen. Monet osavaltiot ovat tehneet englannista virallisen kielensä, ja kolmella on englannin lisäksi toinen virallinen kieli: Louisianalla ranska, New Mexicolla espanja ja Havaijilla havaiji. Vuoden 2000 väestönlaskennassa kyselykaavakkeita tehtiin kuudella eri kielellä: englanniksi, espanjaksi, koreaksi, kiinaksi, vietnamiksi ja tagalogiksi. English-Only movement on liike, jonka päämääränä on tehdä englannista Yhdysvaltojen ainoa virallinen kieli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kielet
Vastustan erittäin jyrkästi Suomen kielilinjausta kääntää kaikki virallinen kaikille mahdollisille kielille ja vieläpä viranomaisen ruskea kaksihaarainen kieli pitkänä. KELA jopa mainostaa ilmaisen rahan jakoa useilla kielillä. Tähän on saatava piste. Pysyvästi.
X
Valtiotieteilijä, Helsingin Aikuisopiston apulaisrehtori ja Suomen Pakolaisavun hallituksen jäsen Jyrki Sipilä kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan, että on Suomen onni, että tänne ”hakeutuu oma-aloitteisesti iso joukko raavaita, työikäisiä miehiä Irakista”.
X
- Töihinhän he haluavat, koska haluavat elättää tänne pian perässään tulevat perheenjäsenensä ja sukuaan Irakissa. Ja työntekijöitä me tarvitsemme, kirjoittaa myös monikulttuurisuusalan luennoitsija-yrittäjänä toimiva Sipilä.
X
- On lottovoitto, että saamme raavaat irakilaiset miehet Suomeen. Mutta jättipottimme pitää panna poikimaan, Sipilä kirjoittaa.
X
Jyrki Sipilä
Olen valtiotieteilijä ja toiminut maahanmuuttotyössä koulutusalalla 1990-luvun alusta lähtien. Työssäni olen kohdannut noin 3 500 eri puolilta maailmaa eri syistä Suomeen muuttanutta ja ohjannut heitä heidän opiskeluperiodinsa ajan. Näistä ihmisistä ehkä puolet on ollut muslimeja.
Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi? – “Koulujen sulkeminen oli katastrofi”, sanoo yksinhuoltajaäiti
[...]
Oppimistuloksia mittaavista PISA-tuloksista käy ilmi, että suomalainen peruskoulu on eriarvoistunut aivan viime vuosina.
Peruskoulun missiona on ollut tasa-arvo. Pitkään menikin hyvin.
Suomi piti PISA:n kärkipaikkaa 2000-luvun alussa, mutta sitten kärki jäi.
Ero alimpien ja ylimpien varallisuusluokkien välillä repesi kunnolla vuoden 2015 PISA:ssa. Viime syksynä julkistettujen, vuoden 2018 tuloksissa se näkyi jo vahvasti. [...]
Syytä kehitykseen ei tiedetä tarkasti.
Salmela-Aron mukaan suuri vaikutus on sillä, että yhteiskunta on ylipäänsä eriarvoistunut. [...]
Yle teki jutun siitä, miten "tasa-arvo" peruskoulussa eri tuloryhmien välillä on heikennyt ja miten etäopetus muka huonontaa sitä (alimman neljänneksen Pisa-tulokset ovat laskeneet), muttei maininnut maahanmuuttoa...Lainaus...
Oppimistuloksia mittaavista PISA-tuloksista käy ilmi, että suomalainen peruskoulu on eriarvoistunut aivan viime vuosina.
...
Peruskoulun missiona on ollut tasa-arvo. Pitkään menikin hyvin.
...
Salmela-Aron mukaan suuri vaikutus on sillä, että yhteiskunta on ylipäänsä eriarvoistunut...
Salmela-Aron mukaan suuri vaikutus on sillä, että yhteiskunta on ylipäänsä eriarvoistunut...
Mamu kertoo kuinka vältellä töitä
26 206 katselukertaa•2.5.2016
Tilanne meni näin, eilen 1.5. olin kaverini kanssa istumassa Helsingin Kalliossa, Bar Lepakkomiehen terasilla. Viereisessä pöydässä oli neljän kännisen mustan miehen joukko. Osa / kaikki heistä kertomansa mukaan Nigeriasta. Pari kyllä näytti somaleilta. Yksi näistä alkoi juttelemaan minulle ja kertoi valvoneensa kolme päivää kun on ryypännyt. Sanoi sitten, ettei halua mennä huomenna (maanantaina) töihin kun on valvonut ja ryypännyt ja kun ei pääse nukkumaan.
Lainaus
Mamu kertoo kuinka vältellä töitä
26 206 katselukertaa•2.5.2016
Tilanne meni näin, eilen 1.5. olin kaverini kanssa istumassa Helsingin Kalliossa, Bar Lepakkomiehen terasilla. Viereisessä pöydässä oli neljän kännisen mustan miehen joukko. Osa / kaikki heistä kertomansa mukaan Nigeriasta. Pari kyllä näytti somaleilta. Yksi näistä alkoi juttelemaan minulle ja kertoi valvoneensa kolme päivää kun on ryypännyt. Sanoi sitten, ettei halua mennä huomenna (maanantaina) töihin kun on valvonut ja ryypännyt ja kun ei pääse nukkumaan.
https://www.youtube.com/watch?v=wXqaZ5ATxWQ
Yle teki jutun siitä, miten "tasa-arvo" peruskoulussa eri tuloryhmien välillä on heikennyt ja miten etäopetus muka huonontaa sitä (alimman neljänneksen Pisa-tulokset ovat laskeneet), muttei maininnut maahanmuuttoa.
Vastuullista journalismia jälleen kerran.
https://yle.fi/uutiset/3-11394459 (16.6.2020)LainausPeruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi? – “Koulujen sulkeminen oli katastrofi”, sanoo yksinhuoltajaäiti
[...]
Oppimistuloksia mittaavista PISA-tuloksista käy ilmi, että suomalainen peruskoulu on eriarvoistunut aivan viime vuosina.
Peruskoulun missiona on ollut tasa-arvo. Pitkään menikin hyvin.
Suomi piti PISA:n kärkipaikkaa 2000-luvun alussa, mutta sitten kärki jäi.
Ero alimpien ja ylimpien varallisuusluokkien välillä repesi kunnolla vuoden 2015 PISA:ssa. Viime syksynä julkistettujen, vuoden 2018 tuloksissa se näkyi jo vahvasti. [...]
Syytä kehitykseen ei tiedetä tarkasti.
Syyt kehitykseen tiedetään hyvinkin tarkasti, jos vaan ne halutaan nähdä. Varsinkin vuosi 2015 näyttää sen selvästi, kun tiedetään mitä silloin tapahtui.
Tasa-arvon sijaan muuttaisin peruskoulun missioksi, että maksimoitaisiin kunkin ikäluokan lukuvuodessa oppimien uusien asioiden määrä ja niiden ymmärtäminen.
Mutta siihen ei tällä ”kaikki samaan putkeen”-periaatteella päästä.
Parempi varmaan että pidän ajatukseni omassa päässäni enkä julkaise niitä.
Pakolaislapsukaiset laulavat
https://www.youtube.com/watch?v=hXRTaIOFn_4&feature=youtu.be
Vastaanottokeskus pää olkapää peppu
https://www.youtube.com/watch?v=6_Rh_ptQf9U
Aamu vastaanottokeskuksella
https://www.youtube.com/watch?v=22WiuqacFVI
Parempi varmaan että pidän ajatukseni omassa päässäni enkä julkaise niitä.
Pakolaislapsukaiset laulavat
https://www.youtube.com/watch?v=hXRTaIOFn_4&feature=youtu.be
Vastaanottokeskus pää olkapää peppu
https://www.youtube.com/watch?v=6_Rh_ptQf9U
Aamu vastaanottokeskuksella
https://www.youtube.com/watch?v=22WiuqacFVI
Kun jo heti alkuunsa löytyi laulu- ja leikkitaito, niin ei ihme, että he kelpaavat samantien maskoteiksi päiväkoteihin ja peruskouluihin VOK-hoivatätien ylimmällä suosituksella.
Parempi varmaan että pidän ajatukseni omassa päässäni enkä julkaise niitä.
Pakolaislapsukaiset laulavat
https://www.youtube.com/watch?v=hXRTaIOFn_4&feature=youtu.be
X
Analysis of the World Values Survey data by Inglehart and Welzel asserts that there are two major dimensions of cross-cultural variation in the world:
x-axis: Survival values versus self-expression values
y-axis: Traditional values versus secular-rational values.[1]
The map is not a geographical map but rather a chart in which countries are positioned based on their scores for the two values mapped on the x-axis (survival values versus self-expression values) and the y-axis (traditional values versus secular-rational values).[1] The map shows where societies are located in these two dimensions. Clusters of countries reflect their shared values and not geographical closeness.[1]
Traditional values emphasize the importance of religion, parent-child ties, deference to authority, absolute standards and traditional family values. People who embrace these values also reject divorce, abortion, euthanasia and suicide. Societies that embrace these values have high levels of national pride and a nationalistic outlook.[1]
Secular-rational values have the opposite preferences to the traditional values. Societies that embrace these values place less emphasis on religion, traditional family values and authority. Divorce, abortion, euthanasia and suicide are seen as relatively acceptable.[1]
The shift from traditional to secular-rational values has been described by Engelbrekt and Nygren as "essentially the replacement of religion and superstition with science and bureaucracy".[2]
Survival values place emphasis on economic and physical security.[1] They are linked with a relatively ethnocentric outlook and low levels of trust and tolerance.
Self-expression values give high priority to subjective well-being, self-expression and quality of life.[1] Some values more common in societies that embrace these values include environmental protection, growing tolerance of foreigners, gays and lesbians and gender equality, rising demands for participation in decision-making in economic and political life (autonomy and freedom from central authority), interpersonal trust, political moderation, and a shift in child-rearing values from emphasis on hard work toward imagination and tolerance.[1]
The shift from survival to self-expression also represents the transition from industrial society to post-industrial society, as well as embracing democratic values.[1][3]
X
Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä: Lääninsomali auttaisi pakolaisia sopeutumaan
Tilaajille
Tuohimaa Outi
Julkaistu: 24.8.1995 3:00
Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä vakuuttaa olevansa ehdottoman tosissaan ehdottaessaan, että lääninhallituksiin perustettaisiin lääninsomalien virkoja. Lääninsomalin tehtävänä olisi tasoitella ja tulkita kulttuurieroista johtuvia vaikeuksia. Seppälä esitti ideansa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Socius-aikakauslehdessä.
X
Olen sanaton.LainausUlkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä: Lääninsomali auttaisi pakolaisia sopeutumaan
Tilaajille
Tuohimaa Outi
Julkaistu: 24.8.1995 3:00
Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä vakuuttaa olevansa ehdottoman tosissaan ehdottaessaan, että lääninhallituksiin perustettaisiin lääninsomalien virkoja. Lääninsomalin tehtävänä olisi tasoitella ja tulkita kulttuurieroista johtuvia vaikeuksia. Seppälä esitti ideansa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Socius-aikakauslehdessä.
X
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003461279.html
Olen sanaton.
--
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003461279.html
Uutinen on vuodelta 1995?
Uupuneet pakolaiset pääsivät Viron vankiloista Suomen-laivaan Viranomaiset toivat 88 turvapaikanhakijaa Tallinnasta Helsinkiin Irakista lähteneet pakolaiset syyttivät Viron poliisia väkivaltaisuuksista
Tilaajille
Hakala Pekka
Julkaistu: 17.2.1995 2:00
"En voi unohtaa koskaan aikaa Virossa. Se oli aikaa, jolloin minua kohdeltiin kuin eläintä." Irakilainen lehtimies Yousif , kirjailijanimeltään Abu Alfus, puhuu hitaasti ja johdonmukaisesti matkustajalaiva Alandian baaripöydässä. Sosiaali- ja terveysministeriön tarjoama juustosämpylä katoaa miehen vatsaan mustan kahvin kyyditsemänä.
X
Jotenkin rikkana rokassa vielä tuo turvisten lukumäärä 88 kpl, liekö jotain Viron natsipoliisin kuivaa huumoria :DLainaus
Uupuneet pakolaiset pääsivät Viron vankiloista Suomen-laivaan Viranomaiset toivat 88 turvapaikanhakijaa Tallinnasta Helsinkiin Irakista lähteneet pakolaiset syyttivät Viron poliisia väkivaltaisuuksista
Tilaajille
Hakala Pekka
Julkaistu: 17.2.1995 2:00
"En voi unohtaa koskaan aikaa Virossa. Se oli aikaa, jolloin minua kohdeltiin kuin eläintä." Irakilainen lehtimies Yousif , kirjailijanimeltään Abu Alfus, puhuu hitaasti ja johdonmukaisesti matkustajalaiva Alandian baaripöydässä. Sosiaali- ja terveysministeriön tarjoama juustosämpylä katoaa miehen vatsaan mustan kahvin kyyditsemänä.
X
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003408868.html
Suomi on vastaanottanut tänään ensimmäisen turvapaikanhakijoiden siirron Kyprokselta. Ryhmässä on viisi yksinhuoltajaperhettä, eli yhteensä 16 turvapaikanhakijaa. Suomi vastaanottaa yhteensä 175 turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta hallituksen päätöksellä. #tphakijat
— Maahanmuuttovirasto (@Maahanmuuttovir) July 27, 2020
Almost 20 000 unaccompanied minors among asylum seekers registered in the EU in 2018
One fourth are Afghans or Eritreans
In 2018, 19 700 asylum seekers applying for international protection in the Member States of the European Union (EU) were considered to be unaccompanied minors. This is down by more than one third compared with 2017 (31 400) and below the 2014 level (23 100), when the first increase was observed after remaining at a relatively constant level of around 12 000 per year between 2008 and 2013. In 2018, at the EU level, unaccompanied minors accounted for 10% of all asylum applicants aged less than 18.
In 2018, a majority of unaccompanied minors were males (86%). Three quarters were aged 16 to 17 (14 800 persons), while those aged 14 to 15 accounted for 17% (3 400 persons) and those aged less than 14 for 7% (1 400 persons). Over half of asylum applicants considered to be unaccompanied minors in the EU in 2018 were the citizens of six countries: Afghanistan (16%), Eritrea (10%), Pakistan or Syria (both 7%) and Guinea or Iraq (both 6%).
(...)
Ihan tulee kyynel silmäkulmaan kun katsoo noita pienen pieniä pakolaislapsukaisia karvaisine käsineen ja pitkänä rehottavine partoineen.Noissa maissa lapsuus vaan kestää pidempään. 9-vuotiaat tytöt on jo sukukypsiä ja kelpaavat vaimoiksi . . . eiku miten tää juttu nyt meneekään :silakka: :silakka: :silakka: Silakat apu-va, tiedän että jotenkin noin se menee että tyttölapset on aikuisia ja aikuset äijät lapsia, mun aivo ei vaan sitä osaa lauseeksi pukea.
Mitä ihmisen päässä liikkuu kun kehtaa tuohon kuvaan laittaa kuvatekstiksi että lapsia, luulis että semmosta ihmistä hävettäis, mutta ei se niin mene, ne on vaan ylpeitä mitä enemmän ne valehtelee ja mädättää tätä maata.
Puoli tuntia myöhemmin samalla saarella joukko ulkomaalaistaustaisia miehiä pahoinpiteli 15-vuotiaan nuoren miehen lyömällä ja potkimalla maassa maannutta uhria. Pahoinpitelyn jälkeen uhri oli heitetty rannalta veteen.15-vuotias jonne on mies, jos joutuu 15-hengen lapsiporukan pahoinpitelemäski. Nohevimmat reportterit kertovat joukkotappelusta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001230467.html
Rian Hazim Hatif, 40, pakeni Irakista Suomeen ja kuuli pian järkyttäviä uutisia omaisistaan – Nyt hän kertoo uudesta elämästään Tampereella: ”Täällä minulla on toivoa”
Suomesta haki vuonna 2015 turvapaikkaa 32 500 ihmistä. Heistä irakilaisia oli 20 500. Mitä viisi vuotta sitten maahan saapuneille nyt kuuluu? Tapasimme viisi Aamulehden jutuista tuttua ihmistä ja kerromme, missä he ovat nyt.
Jaana Kerola, teksti
Enna Rautiainen, kuvat
Aamulehti
Keskustele
Kaivantoon Kangasalle syksyllä 2015 majoitettu Rian Hazim Hatif kertoi Aamulehden lukijoille aiemmissa jutuissa, että hänen seitsemän lähiomaistaan kuoli Yhdysvaltain koneiden tulituksessa kuukausi sen jälkeen, kun hän saapui Suomeen.
Uusperheen pihassa meitä tervehtii nyt Tampereella vilkas koira.
TILAAJALLE
Pakolainen
Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.
Ulkomaalaislaissa pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn turvapaikan eli pakolaisen statuksen. Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotiseudultaan sekä myös niihin, joilla on kohdemaassaan suojeluperusteinen oleskelulupa.
Maahanmuuttoviraston johtaja ei saa jatkoa – Ohisalo nostaa virkaan vastaanottokeskuksen johtajan
Tänään klo 6:31
Maahanmuuttoviraston (Migri) ylijohtajaksi esitetään Joutsenon vastaanottokeskuksen johtajaa. Hän ohittaa loppusuoralla kokeneemmat hakijat.
Esityksen taustat käyvät ilmi Iltalehden haltuunsa saamasta nimitysmuistiosta, jonka mukaan loppusuoralle selvisi kolme hakijaa: Maahanmuuttoviraston nykyinen ylijohtaja Jaana Vuorio, Vuorion sijaisena toiminut apulaispäällikkö Raimo Pyysalo sekä Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
Nimitysmuistion mukaan ”Kähkösen voidaan katsoa omaavan nimitysperusteiden kokonaisharkinnan perusteella parhaat edellytykset Maahanmuuttoviraston ylijohtajan määräaikaiseen virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen”.
Nimitysmuistion mukaan Vuorio, Pyysalo sekä Kähkönen täyttivät kaikki ylijohtajan tehtävän säädetyt kelpoisuusvaatimukset.
Kähkönen nostettiin kokonaisharkinnassa Vuorion ja Pyysalon edelle, vaikka hänellä oli kolmesta hakijasta vähiten kokemusta vaativista johtamistehtävistä – ja hänen kokemuksensa on hankittu Vuoriota ja Pyysaloa pienemmässä organisaatiossa eli siis Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
...
Kähkönen on johtanut Joutsenon vastaanottokeskusta vuodesta 2009. Sitä ennen hän toimi ylitarkastajana Maahanmuuttovirastossa.
–Kähkösen erityiseksi ansioksi voidaan arvioida hänen näyttönsä toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä Joutsenon vastaanottokeskuksesta. Hänen johdollaan Joutsenossa on kehitetty myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.
– Vaikka Kähkösen johtamiskokemus on muodostunut muita haastateltuja vähemmän vaativissa johtamistehtävissä, hänen johtamiskokemuksensa voidaan silti arvioida riittävän laaja-alaiseksi nyt täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen näkökulmasta, muistiossa perustellaan.
Nimitysmuistiossa Kähkösen vahvuudeksi nostetaan myös ”tarttuva ote, muiden aktiivinen mukaan ottaminen ja ennakkoluuloton uudistusten tarkastelu”. Ne ovat muistion mukaan nousseet esille ”hakemuksen ja haastatteluiden perusteella”. ...
Eiköhän nyt saada mamupolitiikka tuhoisasta katastrofaaliseksi.
Monet ovat päässeet korkeisiin asemiin ... nimenomaan Pakolaisneuvonnan kautta.
Lännen Media: Suomeen siirretään lähes 40 alaikäistä turvapaikanhakijaa Välimereltä lähiviikkoina
Suurin osa turvapaikanhakijoista voisi tämänhetkisen suunnitelman mukaan olla Suomessa syyskuun lopussa.
Suomeen on tulossa lähiviikkoina vajaa 40 alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Kyprokselta, kertoo Lännen Media. Maahanmuuttovirasto Migrin sisäisten siirtojen projektipäällikkö MonnaAiriainen kertoo Lännen Medialle, että Kreikasta tulee noin 25 ihmisen ryhmä ja Kyprokselta siirretään yhteensä 14 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä. ...
Suurimmat kieliryhmät Helsingissäovat edelleen venäjä, viro, somali, arabia ja englanti. Viime vuosina arabiankieliset ovat ohittaneet englanninkielisten määrän,ja somalinkielisten osuus on saavuttanut vironkieliset. Vuoteen 2035 mennessä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien ennustetaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi.
Kaavio5:Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin vuosina 2000–2018 ja ennuste vuoteen 2035
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/43/43965e272e9e0bc28072a831082e5b550f0d4440.pdf
X
Finland takes in refugee minors from Greece
31.08.2020
A group of 22 unaccompanied refugee minors flew to Finland from Greece on Monday while another 28 are also expected to depart for the northern European nation in the near future.
The Finnish government has agreed to receive a total of 100 unaccompanied minors as part of the European Union program to relocate 1,600 young refugees from Greece to countries of the 27-nation bloc.
[...]
https://www.ekathimerini.com/256416/article/ekathimerini/news/finland-takes-in-refugee-minors-from-greece
Tällä ei pelastu kehitysmaat, ei ilmasto, ei Suomen työpaikat, ei Suomen hyvinvointi, ei Suomen väestö. Eivätkä pelastu myöskään nuo tänne raijatut. Mikä tämä agenda on? (Kalergi?)Tavoitteet lyhyesti. Monikulttuuribisnes pelastuu ja myös henkilökohtaiset mahdollisuudet nousta kork€ampiin, poliittisiin virkoihin. Nuo kaikki muut ovat täysin urhattavissa monikultturin alttarille.
Antti Häkkänen: Ruotsin jengiväkivallasta opittava
Ruotsin rikollisuusaallosta on opittava. Ongelmat ovat syntyneet pitkällä aikavälillä ja virheellisellä toimintatavalla. Ongelman kitkeminen kestää pitkään. Toki Suomi ei ole lähelläkään Ruotsin tilannetta, mutta viisaasti toimimalla voimme myös jatkossa välttää vastaavat ongelmat.
Tällä vuosikymmenellä tarvitaan pehmeiden ja kovien keinojen yhdistelmää. Maahanmuuton pitää olla hallinnassa ja kotoutumisen tehokasta. Jokaisella maahan jäävällä tulee olla näkymä hyvään tulevaisuuteen – velvoite koulunkäyntiin, työntekoon, lain noudattamiseen ja itsensä elättämiseen. On elettävä suomalaisten pelisääntöjen mukaan. Sosiaaliturvan tulee velvoittaa nuoret töihin ja kouluun. Vastikkeeton perustulo lisäisi syrjäytymisriskiä ja joutenoloa. Perheiden ja nuorten sosiaalipalvelut on oltava tavoitettavissa jo varhaisessa vaiheessa, etsivä nuorisotyö keskiössä. Ketään ei päästetä putoamaan kelkasta.
Koulutusjärjestelmässä varhaisiin oppimisen ongelmiin on puututtava nykyistä tehokkaammin. Tarvitaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä erityisopetusta ja opinto-ohjausta. Koulutuksen ja työn kynnyksen madaltaminen onnistuu mm. oppisopimusmallia uudistamalla. Pelikonsolit houkuttelevat, ja päivittäiset rutiinit ovat kadoksissa monilla nuorilla, erityisesti pojilla.
Tarvitsemme nuoret miehet töihin ja kouluun, kuten Saksassa. Työmarkkinauudistukset ja joustot on tehtävä, jotta yhä useampi nuori pääsisi edes osa-aikatöihin, eikä syrjäytyisi työelämästä. Työpaikalle pääsy edes hetkeksi saattaa olla käänteentekevää. Vastuullisen aikuisen esimerkki tunnollisesta elämäntavasta ja työkaveruudesta voi olla paras näkymä tulevaisuuteen.
[...]
https://www.verkkouutiset.fi/ruotsin-jengivakivallasta-opittava/#87288845
Helpotamme syksyn ja alkuvuoden aikana ajanvaraustilannetta eri keinoin, jotta kaikki ne, joiden tarvitsee asioida palvelupisteessämme, pystyvät sen sujuvasti tekemään. 2/2
— Anna Lindström (@AnnaNLindstrom) September 3, 2020
Nojoo, toinen selitys voi olla, että kyseessä on yksinkertaisesti bisnes. Mamuteollisuudessa liikkuvat isot rahat eikä tulosvastuuta ole. Varsinainen rahasampo: jos matu ei opi kieltä, ajamaan polkupyörää tms, niin eipä hätää, koulutetaan uudestaan. Kouluttaja moninkertaista tulonsa tarvitsematta tehdä juuri mitään.
Tässä jälkimmäisessä selityksessä, kansanvaihto on pelkkä sivuvaikutus. Rahalla ei ole isänmaata ja uskon, että pääoma ei kiinnitä huomiota ihmisten ihonväriin tai kulttuuriin. Ei siksi, että olisivat "hyviä" tai "suvaitsevaisia" vaan siksi, että rasismi vähentää voittoja.
There's no business like mamubusiness.
LainausFinland takes in refugee minors from Greece
Suomeen saapui Kreikasta 22 alaikäistä turvapaikanhakijaa – 28 kiintiöpakolaisen toinen ryhmä saapuu myöhemminMTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomeen-saapui-kreikasta-22-alaikaista-turvapaikanhakijaa-28-kiintiopakolaisen-toinen-ryhma-saapuu-myohemmin/7914756) 2.9.2020
Suomeen saapui maanantaina 22 alaikäistä, ilman huoltajaa olevaa turvapaikanhakijaa Kreikasta.
Kreikkalaisen uutissivusto Ekathimerinin mukaan lähitulevaisuudessa Suomeen saapuu myös toinen, 28 nuoren turvapaikanhakijan joukko. Silloin Suomen Kreikkaan kohdistama sadan pakolaisen kiintiö on täytetty.
...
Oma koti löytyi
Maahanmuuttajaperheiden lapset asuvat muita ahtaammin ja kokevat enemmän köyhyyttä kuin kantasuomalaiset lapset. Irakista Suomeen muuttanut Weam Al Mashhadanin perhe löysi lopulta kodin Malmilta. ”Toivon, että he saavat täällä hyvän elämän.”
X
KUN Weam Al Mashhadani saapui poikansa kanssa Irakista Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakija-aallossa, hän tiesi ainoastaan, että mies ja tytär olisivat joko Suomessa tai Ruotsissa.
Al Mashhadanin mies ja toiseksi vanhin tytär olivat saapuneet samana vuonna, ja he olivat lähteneet Irakista eri reittejä. Vanhin tytär oli jäänyt vielä Irakiin.
Mies ja tytär löytyivät lopulta vastaanottokeskuksesta Kauhavalta. Keskuksessa oli levotonta ja ahdasta, Mashhadani muistelee.
X
Kun perhe lopulta sai oleskeluluvan vuonna 2018, syntyi päätös muuttaa Helsinkiin. ”Koin, että voin tarjota lapsille enemmän mahdollisuuksia täällä”, Al Mashhadani kertoo.
TUOREEN tutkimuksen mukaan maahanmuuttajalapset ovat heikoimmassa asemassa suomalaissyntyisiin lapsiin nähden niin tulojen kuin asumistilankin kannalta.
Väestötutkija Ognjen Obućina Ined-instituutista sekä Eläketurvakeskuksen ja Turun yliopiston tutkija Ilari Ilmakunnas selvittivät laajaa väestörekisteriaineistoa käyttäen lasten asumisoloja ja köyhyyttä Suomessa.
Vuodet 1995–2014 kattava tutkimus julkaistiin äskettäin kansainvälisessä Child Indicators Research -tutkimuslehdessä.
X
Maahanmuuttajalapset myös asuvat ahtaammin kuin kantasuomalaiset lapset. Eniten sekä toimeentulovaikeuksia että asumisahtautta olivat kokeneet irakilais-, iranilais- ja somalialaistaustaiset lapset.
X
AL MASHHADANIN perheelle kelpasi aluksi mikä tahansa asunto, kunhan he pääsisivät muuttamaan pois Kotkasta, Weam Al Mashhadani kertoo.
”Sanoin, etten tarvitse isoa asuntoa, kunhan meille vain löytyisi jotain.”
Alkuun perhe asui Helsingissä Pukinmäessä kahden makuuhuoneen vuokra-asunnossa. Lapsista vanhin, nyt 16-vuotias tytär muutti vuosi sitten perheenyhdistämisen tuloksena lopulta Suomeen, joten samalla kasvoi tarve saada isompi asunto.
Sellainen löytyi pitkän haun jälkeen Vantaan Korsosta tämän vuoden helmikuussa, juuri ennen koronaviruksen aiheuttamia poikkeusoloja. Al Mashhadani odotti silloin nuorinta lastaan, joka syntyi kesäkuussa. Lapsi on perheen viides.
ASUNNOSSA oli useita makuuhuoneita, mutta Al Mashhadanin mukaan alueella oli levotonta.
Lapset eivät uskaltaneet mennä yksin pihalle leikkimään, hissiä ei ollut, eikä vaunuja voinut jättää rappukäytävään. Siksi niitä piti kantaa neljänteen kerrokseen.
”Siitä ei tullut mitään. Päätin heti alkaa etsiä uutta asuntoa.”
Uusi asunto löytyi jälleen Helsingistä, tällä kertaa Malmilta. Aikaa meni vain kuusi kuukautta.
X
NYT Al Masshadani on vielä äitiysvapaalla, mutta hän haaveilee pääsevänsä opiskelemaan ja samalla töihin, kun vauva on kasvanut tarpeeksi.
”Irakissa tein kahta työtä, sekä kunnan virastossa että teleyhtiöllä. Täällä olen miettinyt kosmetologikoulutusta.”
Al Masshadani ja hänen miehensä ovat asumuserossa. Äiti asuu lastensa kanssa. Lapsilleen hän toivoo, että he saavat koulutuksen ja hyvän elämän.
X
Irakissa tein kahta työtä, sekä kunnan virastossa että teleyhtiöllä.
LainausIrakissa tein kahta työtä, sekä kunnan virastossa että teleyhtiöllä.No nyt on raskas raadanta vihdoin ohi. Hölmölä poisti hätätilan tarjoamalla ilmaisen elämän.
Somaliäideistä suuri osa yksin lastensa kanssa
Yksinhuoltajuus on maahanmuuttajien joukossa yleisempää kuin kantaväestöön kuuluvilla. Erityisesti somaliväestön kohdalla yksinhuoltajia on huomattavasti enemmän. Miltei joka toinen somalinainen on Suomessa yksinhuoltaja
https://yle.fi/uutiset/3-5920865
Kävinpä juuri ihmeellisen keskustelun. Ilmeisesti on taas jotain tekeillä. Kolmannen sektorin tekijöiltä on kuulemma lähipäivinä kyselty valmiutta avata nopella aikataululla keskuksia turvapaikanhakijoita varten. Mitäköhän hallitus oikein suunnittelee? Toivottavasti ei mitään.
— Antti Jokinen (@anttijj1) September 1, 2020
Onko kyseessä vain turha spekulaatio vai aavistus tulevasta? Se jää nähtäväksi.
Yksi tapa soveltaa taakanjakosopimusta olisi tyhjentää Kreikan leirit muihin EU-maihin. Suomen osuus olisi luultavasti joitakin tuhansia turvapaikanhakijoita, mikä vaatisi viime vuosien lakkauttamisten jälkeen uusien vastaanottokeskusten avaamista.
Antti Häkkänen:
Ruotsin jengiväkivallasta opittava
Ongelmat ovat syntyneet pitkällä aikavälillä ja virheellisellä toimintatavalla. Ongelman kitkeminen kestää pitkään.
Suomen (ja muun Euroopan) maahanmuuttopolitiikan päämääränä on kansanvaihto. Mikään muu ei selitä, miksi maahanmuuttajiksi halutaan mahdollisimman vaikeasti kotoutuvia, jotka eivät tule ikinä elättämään itseään.
Nojoo, toinen selitys voi olla, että kyseessä on yksinkertaisesti bisnes. Mamuteollisuudessa liikkuvat isot rahat eikä tulosvastuuta ole. Varsinainen rahasampo: jos matu ei opi kieltä, ajamaan polkupyörää tms, niin eipä hätää, koulutetaan uudestaan. Kouluttaja moninkertaista tulonsa tarvitsematta tehdä juuri mitään.
Tässä jälkimmäisessä selityksessä, kansanvaihto on pelkkä sivuvaikutus. Rahalla ei ole isänmaata ja uskon, että pääoma ei kiinnitä huomiota ihmisten ihonväriin tai kulttuuriin. Ei siksi, että olisivat "hyviä" tai "suvaitsevaisia" vaan siksi, että rasismi vähentää voittoja.
There's no business like mamubusiness.
Uskon että moni Suomen hallituksen päättävistä poliitikoista tai heidän kaveri/sukulainen on mukana maahanmuutto bisneksessä. Se selittäisi paljon päättäjien "ihmisoikeus" "kansainväliset sopimukset" puheista. Sekä rasisti ja vhapuheen kielloista.
X
YHTEISELO eri kulttuureista tulevien naapureiden kanssa aiheuttaa toisinaan haasteita taloyhtiöissä.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo tapauksista, joissa maahanmuuttajat pitävät kerrostaloasuntonsa ovea auki, seurustelevat rappukäytävässä ja kulkevat huoneistosta toiseen.
”Jotkut mieltävät rappukäytävän ikään kuin osaksi huoneistoa”, Pynnönen sanoo.
Kun elämä, äänet ja hajut levittäytyvät rappukäytävään ja asuntoihin, naapuruussuhteet ajautuvat helposti törmäyskurssille. Lisäksi eripuraa aiheuttavat jätteiden lajittelu ja siivous.
”Osa käyttää liikaa vettä, ja kosteutta menee rakenteisiin. Suomessa ei voi kaataa kymmenen litran vesiämpäriä olohuoneen lattialle ja pestä.”
Pynnönen on kuullut myös mitä kekseliäimmistä tavoista lämmittää asuntoa.
”Yhdessä asunnossa uuni oli pantu päälle ja luukku jätetty auki.”
X
Naapuruussovittelun keskuksessa soviteltavia tapauksia on ollut tänä vuonna yhteensä noin 150. Niistä arviolta kolmannessa toisena osapuolena on ollut maahanmuuttaja.
X
MAAHANMUUTTAJAT voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon taloyhtiöissä helposti. Slögsin mukaan olisi hyvä, jos taloyhtiössä olisi joku vapaaehtoinen, johon maahanmuuttajat pystyvät tarvittaessa olemaan yhteydessä.
”Konflikteja saataisiin vähennettyä tiedottamisella ja kummitoiminnalla, jolla autetaan ja ohjeistetaan talon säännöille ja toimintatavoille”, hän sanoo.
Jäljellä jäisivät riidat, jotka johtuvat ennakkoluuloista, peloista tai jännittyneisyydestä erilaisuuden kohtaamisessa.
X
X
Suomi vastaanottaa yhteensä 550 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 250 kongolaista pakolaista Sambiasta.
Lisäksi Suomi vastaanottaa 130 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Nigeriin tai Ruandaan. Suomi varautuu myös 120 pakolaisen vastaanottoon ilman kansalaisuus- ja aluerajausta, mukaan lukien hätätapaukset.
Pakolaiskiintiön kohdentamisen lähtökohtana on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ehdotus sekä se, että Suomi jatkaa pääsääntöisesti samojen pakolaisryhmien vastaanottamista kuin viime vuosina.
– Jatkamme johdonmukaisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten vastaanottamista. Pakolaiskiintiössä painotetaan perheiden sekä vaikeassa asemassa olevien naisten ja lasten valintaa, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
X
– Jatkamme johdonmukaisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten vastaanottamista. Pakolaiskiintiössä painotetaan perheiden sekä vaikeassa asemassa olevien naisten ja lasten valintaa, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
LainausMeillä on Suomessa kaikki mahdollisuudet auttaa turvaa hakevia ihmisiä. On tärkeää, että voimme kantaa osuutemme kansainvälisestä vastuusta ja auttaa hädässä olevia, ministeri sanoo.
https://www.verkkouutiset.fi/suomi-ottaa-1050-kiintiopakolaista/#2a2ed954
Pohjois-Euroopan väestöntiheys on nyt 62,4 as/km. Kanadan väestöntiheys 4,2 as/km. Kanadan väestörikkain kaupunki Toronto on itse asiassa Monacon korkeudella ja Monacon väestöntiheys on meidän pikku maapallon ylivoimaisesti suurin. Mitä ihmeen kansainvälistä vastuullisuutta on tunkea Eurooppa täyteen osaamattomia ja sopeutumattomia, kun muuallakin olisi tilaa mukavissa olosuhteissa?
Miksi EU ei vaikka vastuullisuuden ja jakamattoman ihmisarvon takia lennätä näitä huippuosaajia Kanadaan, missä on tilaa? Miksi media hyväksyy ja julkaisee tällaista ilman kritiikkiä?
Islamilaisessa terrorissa ei nimenomaan ole kyse lännen ja idän välisestä arvojen eroista, vaan politiikasta. Islam on nimenomaan sisä- ja ulkopolitiikan väline geopolitiikassa. Esimerkiksi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin retoriikka länttä vastaan ja toisaalta kyky hivellä herkkien muslimien tunteita, on osoitus presidentin pyrkimyksestä nousta islamilaisen maailman johtajaksi.
Islam on poliittinen ideologia. Olihan sen perustaja sotapäällikkö.
Muslimit ovat satojen vuosien ajan vallanneet alueita, alistaneet naisia, katkoneet käsiä ja viime aikoina päitä. Islamin nimissä on alistettu kansoja tottelemaan valloittajien uskontoa ja kulttuuria.
Voitamme taistelussa terrorismia vastaan silloin kun:
1. Suljemme moskeijat, joiden tiedämme edistävän dogmaattista islamia.
2. Käännytämme takaisin jokaisen ekstremistin, jolla on kaksoiskansalaisuus.
3. Emme edistä äärimuslimien kuten al-Holissa olevien kotiinpaluuta. Sen sijaan ajamme kansainvälisten toimijoiden järjestämiä, Nürnbergin kaltaisia, paikallisia tuomioistuimia.
4. Tuemme kaikin mahdollisin keinoin maallistuneita muslimeja.
Islamin on syytä katsoa itseään peiliin, eikä syyttää kaikesta Lähi-idän vääryydestä Eurooppaa. Sen sijaan, että valo kohdistetaan kynän tekosiin, se on kohdistettava kriisissä olevaan islamiin, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuvaili.
Miksi te herkkähipiäiset muslimit olette niin herkkiä? Ettekö ole nähneet tasapuolista arvostelua muista? Vaikeutatte väkivallan puolustamisella sekä omaa elämäänne että maltillisten muslimien. Jos vapaus on liikaa vaadittu, niin takaisin voi aina lähteä. Emme halua tänne sitä roskaa, jota lähdimme pakoon.
Jos rasismin kokeminen, ankeat olot ja syrjäytyminen ovat syitä barbaarisiin tekoihin, niin missä ovat srilankalaiset, perulaiset, vietnamilaiset ja etiopialaiset terroristit?
LainausSuomi vastaanottaa yhteensä 550 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 250 kongolaista pakolaista Sambiasta.
(...)
– Jatkamme johdonmukaisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten vastaanottamista. Pakolaiskiintiössä painotetaan perheiden sekä vaikeassa asemassa olevien naisten ja lasten valintaa, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Tämä pyörii somessa.Tuossa linkki alkuperäiseen 8.11.2020 Helsi gin uutisten artikkeliin
Jäsen Golimarin linkkaamasta uutisesta:En tiedä miten leveyspiirit liittyy asiaan, mutta Suomen asukastiheyshän on tosiaan 18 as/km2. Suomi kun päättää kuitenkin vain omista tekemisistään, ei koko pohjolan. Ja Kanada, mitä tuossa pidät verrokkina, ottaa tosiaan n. 28 000 pakolaista vuosittain.LainausMeillä on Suomessa kaikki mahdollisuudet auttaa turvaa hakevia ihmisiä. On tärkeää, että voimme kantaa osuutemme kansainvälisestä vastuusta ja auttaa hädässä olevia, ministeri sanoo.
https://www.verkkouutiset.fi/suomi-ottaa-1050-kiintiopakolaista/#2a2ed954
Suomalaiset kotitaloudet ovat euroaikana velkaantuneet kaikista nopeimmin, kun huomioidaan euroalueen kehittyneet maat. Tulonsiirtoasukkaiden roudaaminen lämpimästä maasta ei pelkästään lisää meidän velkaantumisriskiä, vaan on samalla myös ilmaston kannalta haitallinen teko. Vuodesta 2000 eteenpäin Pohjois-Euroopan väestöntiheys on kasvanut koko euroalueella kaikista nopeimmin.
Pohjois-Euroopan väestöntiheys on nyt 62,4 as/km. Kanadan väestöntiheys 4,2 as/km. Kanadan väestörikkain kaupunki Toronto on itse asiassa Monacon korkeudella ja Monacon väestöntiheys on meidän pikku maapallon ylivoimaisesti suurin. Mitä ihmeen kansainvälistä vastuullisuutta on tunkea Eurooppa täyteen osaamattomia ja sopeutumattomia, kun muuallakin olisi tilaa mukavissa olosuhteissa?
Miksi EU ei vaikka vastuullisuuden ja jakamattoman ihmisarvon takia lennätä näitä huippuosaajia Kanadaan, missä on tilaa? Miksi media hyväksyy ja julkaisee tällaista ilman kritiikkiä?
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3009847
https://www.globalis.fi/Tilastot/Vaeestoentiheys
https://population.un.org/wpp/Download/Files/1_Indicators%20(Standard)/EXCEL_FILES/1_Population/WPP2019_POP_F06_POPULATION_DENSITY.xlsx
muoks. kirotusvihree ja lisäys
Suomi ottaa ensi vuonna 1050 kiintiöhädänalaista. Alaskan suurin kaupunki Anchorage on Tampereen korkeudella. Vuodesta 2002 Alaska on ottanut yhteensä 1312 pakolaista. Eikö ministerin hokema "kansainvälinen vastuu" koske muuta kuin Eurooppaa?
https://dataomaha.com/refugees/state/ak
Ja Kanada, mitä tuossa pidät verrokkina, ottaa tosiaan n. 28 000 pakolaista vuosittain.Mitähän tuo 28 000 joka vuosi tulee tekemään Kanadalle tulevaisuudessa. Kun eivät ole aina raketti-inssi-lääkäri-yrittäjiä hekään...? He valikoivat, mutta mistä porukasta?
Ja Kanada, mitä tuossa pidät verrokkina, ottaa tosiaan n. 28 000 pakolaista vuosittain.Mitähän tuo 28 000 joka vuosi tulee tekemään Kanadalle tulevaisuudessa. Kun eivät ole aina raketti-inssi-lääkäri-yrittäjiä hekään...? He valikoivat, mutta mistä porukasta?
Illan a-studiossa päästään juurisyyhyn miksi korona leviää tietyissä piireissä, eikö meitä tämä syrjintä ja rasismi ja pienet asunnot jo hävetä 😑 pic.twitter.com/AkFvzDFAoM
— Anatoli Karatammi ™️ (@akaratammi) November 23, 2020
Ja Kanada, mitä tuossa pidät verrokkina, ottaa tosiaan n. 28 000 pakolaista vuosittain.Mitähän tuo 28 000 joka vuosi tulee tekemään Kanadalle tulevaisuudessa. Kun eivät ole aina raketti-inssi-lääkäri-yrittäjiä hekään...? He valikoivat, mutta mistä porukasta?
X
Kelan tuore tutkimus: Maahanmuuttajat saivat viidesosan toimeentulotuista ja lähes 30 prosenttia työttömyysturvasta
X
Toimeentuloa turvaavia etuuksia maksettiin yhteensä noin 10,7 miljardia euroa. Tuosta summasta yhteensä 1,36 miljardia euroa jaettiin maahanmuuttajille, loput 9,32 miljardia euroa Suomessa syntyneille.
Maahanmuuttajiksi määriteltiin tutkimuksessa ulkomailla syntyneet Suomeen muuttaneet henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.
MUUTA väestöä yleisemmin maahanmuuttajat saivat toissa vuonna erityisesti työttömyysturvaa, asumistukia ja perustoimeentulotukea. Työttömyysturvasta 27 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille ja takuueläkkeistä 29 prosenttia.
Toimeentulotuista maahanmuuttajat saivat 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.
X
TUTKIMUKSESSA tarkasteltiin kaikkien täysi-ikäisten Suomessa asuvien Kelan etuuksien käyttöä vuonna 2018. Heitä oli yhteensä 4 432 745 henkilöä.
Maahanmuuttajia oli tutkimusaineistossa 291 535 henkilöä, eli noin 6,6 prosenttia kaikista tutkituista.
X
X
Leila came from Somalia to Finland as a refugee in the 90’s. Couple of years ago she decided to move back to her birth country and established a solar panel company. Now she employs around 30 youngsters. “I came back to Somalia, because I thought this is a successful business, but creating jobs for young people is also important, ” Leila says. Her solar panel system helps farmers to pump water from the wells and to irrigate the farmland.
This video is part of media project, which was conducted by Wali Media Production Center and funded by the Ministry of Foreign Affairs of Finland in 2017.
X
Se ehkä tuottaa tulevaisuudessa uuden Nokian.
Oulu tehostaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä yhden luukun periaatteella – Hankkeeseen käytetään reilut 400 000 euroa
70 prosenttia kuluista katetaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Projekti kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka.
https://www.kaleva.fi/oulu-tehostaa-maahanmuuttajien-mahdollisuuksia-kou/3188321
Meiiähän on varaa ja mikään ei maksa, kun ei tehdä laskelmia.
”Hyvästi, Suomi!”
Suomessa puhutaan alati kansainvälisten huippuosaajien houkuttelusta, mutta byrokratia tekee maahanmuutosta käytännössä vaikeaa. Viisumisäädön tähden Jyri Engeströmin ja Caterina Faken perhe viettää joulua kahdella mantereella.
Tilaajille
Senja Larsen
10:12
PIILAAKSON eturivin teknologiavaikuttaja Caterina Fake haluaisi asua Suomessa.
Hän on poikkeuksellinen osaaja: Yhdysvalloista kotoisin oleva Fake tunnetaan sosiaalisen median Flickr-kuvapalvelun perustajana. Hän on toiminut myös esimerkiksi verkkokauppa Etsyn hallituksen puheenjohtajana ja esiintynyt Davosin talousfoorumin lavalla Bill Gatesin rinnalla.
X
Tyyppi on ollut aiemminkin uutisissa: https://areena.yle.fi/1-50653109 (https://areena.yle.fi/1-50653109)
Jos tuntee itsensä ulkopuoliseksi, ehkä onkin sitä? Firmassa kaikilla pitäisi kuitenkin olla sama suunta johon soudetaan. Ei mitään henkilökohtaista... mutta älä soita meille, me soitamme teille.
Intersektionaalinen feminismi.Lainaus
”Hyvästi, Suomi!”
Suomessa puhutaan alati kansainvälisten huippuosaajien houkuttelusta, mutta byrokratia tekee maahanmuutosta käytännössä vaikeaa. Viisumisäädön tähden Jyri Engeströmin ja Caterina Faken perhe viettää joulua kahdella mantereella.
Tilaajille
Senja Larsen
10:12
PIILAAKSON eturivin teknologiavaikuttaja Caterina Fake haluaisi asua Suomessa.
Hän on poikkeuksellinen osaaja: Yhdysvalloista kotoisin oleva Fake tunnetaan sosiaalisen median Flickr-kuvapalvelun perustajana. Hän on toiminut myös esimerkiksi verkkokauppa Etsyn hallituksen puheenjohtajana ja esiintynyt Davosin talousfoorumin lavalla Bill Gatesin rinnalla.
X
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007690394.html
X
Maahanmuuttovirasto (Migri) toimi oikein, kun se hylkäsi pysyvää oleskelulupaa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että hakijan tekemästä rikoksesta ei ollut kulunut vaadittua määräaikaa. Näin katsoi korkein hallinto-oikeus (KHO) tiistaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli tuominnut pysyvää oleskelulupaa hakeneen henkilön liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 25 päiväsakkoon syksyllä 2018. Rikos oli tapahtunut lokakuussa 2017.
X
Oleskeluluvan hakija valitti Migrin päätöksestä ensin Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen vielä KHO:een. Valituksessaan KHO:lle hän vaati, että asia palautetaan Migrille uudelleen käsiteltäväksi.
Valittajan mukaan hänet oli tuomittu hyvin lievästä rikoksesta, eikä sen hänen mielestään tulisi muodostaa estettä pysyvän oleskeluluvan saamiselle.
Valittajan mukaan tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa hän oli kaistaa vaihtaessaan arvioinut väärin etäisyyden takana tulevaan autoon ja autot olivat törmänneet. Hänen mukaansa toinen kuljettaja oli myötävaikuttanut tilanteeseen ajamalla ylinopeutta, ja lisäksi toisen auton kuljettaja oli ollut huumausaineiden vaikutuksen alainen.
X
Mitä nopeammin noi katsoo noita turviksien hakemuksia sitä nopeammin ne saa joko jäädä maahan tai poistua maasta?.Imo tosta ekasta päätöksestä ei pitäisi voida valittaa koska noi valittaa noista sen takia että jos tulee hylsy niin ne saa jäädä maahan ja sitten uutta valitusta perään.Ironista että paperittomien maahanmuuttoyritykset haittaa papereilla tulevien maahanmuuttoa.. :DTyyppi on ollut aiemminkin uutisissa: https://areena.yle.fi/1-50653109 (https://areena.yle.fi/1-50653109)
Jos tuntee itsensä ulkopuoliseksi, ehkä onkin sitä? Firmassa kaikilla pitäisi kuitenkin olla sama suunta johon soudetaan. Ei mitään henkilökohtaista... mutta älä soita meille, me soitamme teille.
Sellainen hyvä pointti oli, että Suomessa ei ole sijoittajaviisumia, eli kun investoit summan x Suomeen saat tuollaisen automaattisesti, esim. USA, Kanada, UK, Saksa, Portugali jne.. sellaisen tarjoaa.
No täällä nysvätäänkin sen sijaan palomuuria laittomasti maassa oleville...
Toisaalta nyt kun toi muija on 'vihainen' niin siinä saa taas maabrändityöryhmä pistää parastaan, kun tämä totuudenmukainen viesti ja kokemus Suomesta lähtee piilaaksoon ja muualle uutisina jne.. Nainen kuitenkin kirjoittaja ja kysytty puhuja ja vaikuttaja VC sijoittajaympyröissä, Start-Up piireissä, vaikka isoimmat meriitit ovatkin sieltä 2005-vuodelta.
Maahanmuuttovirasto voisi uudelleenorganisoida silleen, että ykkösprioriteetilla käsitellään työperäiset luvat ja sitten, jos niistä aikaa jää voidaan vilkaista niitä turvapaikka-anomuksia, nyt on ilmeisesti päinvastoin.
Nyt on tarjolla jotain aivan uutta @Maahanmuuttovir:ssa!
— Harriet Mallenius (@HarrietMalleniu) January 1, 2021
Hae meidän porukkaan sujuvoittajaksi tai palvelumuotoilijaksi tekemään työ- ja opiskelulupien saamisesta nopeampaa. Odotukset on korkealla, joten lue ne täältä tarkemmin 👇https://t.co/QgCxuPwT08https://t.co/rGUYX7T9rN
X
Maahanmuuttoviraston asiakkuus- ja viestintäyksikössä on avoinna ylitarkastajan (sujuvoittaja) määräaikainen tehtävä 31.12.2021 saakka. Ylitarkastajana tärkein tehtäväsi on sujuvoittaa työn ja opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien asiointia. Olet mukana tuottamassa laadukasta, ennakoivaa ja asiakaslähtöistä prosessia, joka tukee tehokasta päätöksentekoa. Lisäksi kehität aiempaa toimivampaa asiakasneuvontaa ja -viestintää. Toimipiste sovitaan valittavan henkilön kanssa.
Sujuvoittajana keräät asiakastietoa ja rakennat asiakasymmärrystä eri keinoin. Käytät saamiasi tietoja asiakaslähtöisen toiminnan ja sujuvan asioinnin kehittämiseksi työ- ja opiskeluprosessissa. Tehtävän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää sitä, että työ- ja opiskeluluvissa keskimääräinen käsittelyaika on 1 kk ja viraston strateginen tavoite asiakaslähtöisyydestä toteutuu samalla.
Sujuvoittajana tehtäviisi kuuluu
• selvittää työ- ja opiskelulupaprosesseihin liittyviä haasteita erilaisin keinoin ja olla mukana priorisoimassa niitä kehittämissuunnitelmiksi toimivamman neuvonnan ja asiakasviestinnän tueksi.
• kuvata työ- ja opiskeluprosessit ja sitä kautta selvittää niiden pullonkaulat neuvonnan näkökulmasta.
• kehittää ja toteuttaa aiheeseen liittyvää asiakasviestintää. Vastuullasi voi olla esimerkiksi tiettyjen migri.fi-kokonaisuuksien uudistaminen, somepostaukset sekä muu neuvontamateriaali. Lisäksi tehtäväksi saattaa tulla yhteistyö muiden viranomaisten kanssa viestintä- ja ohjausmateriaalin suunnittelussa ja toteuttamisessa.
• huolehtia siitä, että asiakkaat ovat mukana prosessin kehittämisessä
• työ- ja opiskeluprosessiin liittyvä sidosryhmäyhteistyö
• osallistuminen erikseen määrättäviin kehittämisprojekteihin
Säädetyt kelpoisuusvaatimukset
Tehtävään ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
Turvallisuusselvitys
Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014).
Turvallisuusselvitysmenettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.
Hakijalta odotamme
Parhaat valmiudet tehtävän menestykselliselle hoitamiselle antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muuten hankittu kokemus ja osaaminen.
Tehtävässä sinulta odotetaan tuloksellista, tavoitteellista ja laadukasta työotetta prosessien kehittäjänä lainsäädännön säätelemä toimintaympäristö huomioon ottaen. Lisäksi tarvitset vahvaa asiakaslähtöistä ajattelua sekä kehittämisasennetta ja hyviä tiedonhankinta- ja analysointitaitoja. Arvostamme kykyä kerätä tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja analysoida sitä.
Sujuvoittajana sinulla on osaamista toimia erilaisissa asiakaskontakteissa ja ryhmissä. Henkilökohtaisina ominaisuuksina toivomme sinulla olevan hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyökykyä ja joustavuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja tehtävien priorisointiin.
Työssä tarvittava kielitaito
Tehtävässä onnistuminen vaatii hyvää ja selkeää suullista ja kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa sekä tyydyttävää ruotsin kielen taitoa.
Palkkaukseen liittyvät tiedot
Tehtävän palkkaus määräytyy viraston palkkausjärjestelmän vaativuustason 8 mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkanosa on 2 809,17 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Uudella työntekijällä henkilökohtainen palkanosa on aluksi 10 - 20 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta kokemuksesta ja osaamisesta riippuen.
Edut
Tarjoamme migriläisille monenlaisia palvelussuhde-etuja, joita ovat mm.
- tuettu lounas
- liikunta- ja kulttuurisetelit tukemaan työhyvinvointia ja jaksamista
- mahdollisuus käyttää työaikaa työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen kaksi tuntia kuukaudessa
- kattava työterveyshuolto
- liukuva työaika ja joustava etätyömahdollisuus
X
X
Maahanmuuttoviraston asiakkuus- ja viestintäyksikössä on avoinna ylitarkastajan (palvelumuotoilija) määräaikainen tehtävä 31.12.2021 saakka. Ylitarkastajana tärkein tehtäväsi on sujuvoittaa palvelumuotoilun keinoin työn ja opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien asiointia. Olet mukana tuottamassa laadukasta, ennakoivaa ja asiakaslähtöistä prosessia, joka tukee tehokasta päätöksentekoa. Tehtävä tukee automaatioon liittyvän toiminnan sekä lomakkeiden ja ohjeistuksen kehittämistä. Toimipiste sovitaan valittavan henkilön kanssa.
Palvelumuotoilijana keräät asiakastietoa ja jaat sitä prosessin muille toimijoille. Lisäksi jalostat saamaasi tietoa ja teet asiakaslähtöiseen toimintaan ja sujuvaan asiointiin liittyviä kehittämisesityksiä työ- ja opiskeluprosesseissa. Tehtävän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää sitä, että työ- ja opiskeluluvissa keskimääräinen käsittelyaika on 1 kk ja viraston strateginen tavoite asiakaslähtöisyydestä toteutuu samalla.
Palvelumuotoilijana tehtäviisi kuuluu
• selvittää työ- ja opiskelulupaprosesseihin liittyviä haasteita erilaisin palvelumuotoilun keinoin ja tuoda niiden pohjalta tarvittavaa asiakastietoa teknisen kehityksen ja automaation priorisoinnin tueksi
• tehdä ehdotuksia asiakaspolun sujuvoittamiseksi työn ja opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien asiakkaiden osalta muun muassa palvelumuotoilun keinoin
• tukea automaatioon liittyvässä toimintatapojen kehittämisessä, muun muassa tekemällä nykytilan kuvausta käyttäjähavainnoinnein ja haastatteluin, tavoitetilan muotoilua asiatuntijoiden tukena, sekä esimerkiksi järjestelmäkehityksessä (Enter Finland, UMA) asiantuntijoiden tukena toimiminen
• osallistua sovittuihin kehittämisprojekteihin erityisesti palvelumuotoilunäkökulmasta
• tukea lomakkeiden ja ohjeistuksen kehittämisessä ja osallistua Enter Finlandin ja UMA-kehityksen lomaketyöhön
Säädetyt kelpoisuusvaatimukset
Tehtävään ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
Turvallisuusselvitys
Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014).
Turvallisuusselvitysmenettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.
Hakijalta odotamme
Parhaat valmiudet tehtävän menestykselliselle hoitamiselle antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muuten hankittu kokemus ja osaaminen.
Tehtävässä sinulta odotetaan tuloksellista, tavoitteellista ja laadukasta työotetta prosessien kehittäjänä lainsäädännön säätelemä toimintaympäristö huomioon ottaen. Lisäksi tarvitset vahvaa asiakaslähtöistä ajattelua sekä kehittämisasennetta ja hyviä tiedonhankinta- ja analysointitaitoja. Arvostamme kykyä kerätä tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja analysoida sitä. Lisäksi tehtävä vaatii ymmärrystä tietojärjestelmäkehittämisestä ja sääntöpohjaisen automaation toimintaperiaatteista.
Palvelumuotoilijana sinulla on osaamista toimia erilaisissa asiakaskontakteissa ja ryhmissä. Henkilökohtaisina ominaisuuksina toivomme sinulla olevan hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyökykyä ja joustavuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja tehtävien priorisointiin.
Työssä tarvittava kielitaito
Tehtävässä onnistuminen vaatii hyvää ja selkeää suullista ja kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa sekä tyydyttävää ruotsin kielen taitoa.
Palkkaukseen liittyvät tiedot
Tehtävän palkkaus määräytyy viraston palkkausjärjestelmän vaativuustason 8 mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkanosa on 2 809,17 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Uudella työntekijällä henkilökohtainen palkanosa on aluksi 10 - 20 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta kokemuksesta ja osaamisesta riippuen.
Edut
Tarjoamme migriläisille monenlaisia palvelussuhde-etuja, joita ovat mm.
- tuettu lounas
- liikunta- ja kulttuurisetelit tukemaan työhyvinvointia ja jaksamista
- mahdollisuus käyttää työaikaa työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen kaksi tuntia kuukaudessa
- kattava työterveyshuolto
- liukuva työaika ja joustava etätyömahdollisuus
X
Kas kun eivät hae matujen sisäänheittäjää.
Nyt on tarjolla jotain aivan uutta
@Maahanmuuttovir
:ssa!
Hae meidän porukkaan sujuvoittajaksi tai palvelumuotoilijaksi tekemään työ- ja opiskelulupien saamisesta nopeampaa. Odotukset on korkealla, joten lue ne täältä tarkemmin 👇
LainausNyt on tarjolla jotain aivan uutta
@Maahanmuuttovir
:ssa!
Hae meidän porukkaan sujuvoittajaksi tai palvelumuotoilijaksi tekemään työ- ja opiskelulupien saamisesta nopeampaa. Odotukset on korkealla, joten lue ne täältä tarkemmin 👇
Taas tulee PK seudulle Korkeasti Koulutettuja osaajia jotka maksavat meidän provinssiasukkien kaikki elinkustannukset. koulut ja terveydenhoidon.
Matti Vanhanen
Katse koronan jälkeisen ajan mahdollisuuksiin
X
Emme voi tyytyä näköpiirissä olevaan väestömme hiipumiseen. Sellainen kehitys heijastuisi väkisinkin kielteisesti koko yhteiskuntaan.
X
Alkavana vuotena kannattaakin tarkkaan lukea Anna Rotkirchin selvitys valtioneuvoston kanslialle väestöpolitiikasta.
Työllisyydessä viime vuosikymmenen aikana päähuomio on kohdistunut eläkkeellesiirtymisiän myöhentämiseen. Eläkeiän nosto ja niin sanotun eläkeputken poisto ovat vastanneet tähän tarpeeseen.
X
Työllisyyttä ja väestökehitystämme ei voida tarkastella ilman maahanmuuttoa. Alkusyksystä tein aloitteen osaajien houkuttelemiseksi Suomeen ja heitä varten luotavasta niin sanotusta pikareitistä työlupien ja muun byrokratian hoitamiseksi.
Huippuosaajien rinnalla on muistettava myös tavalliset työt. Joulun alla nousi esiin Närpiön myönteinen esimerkki. Siellä yrittäjät ja kunta ovat luoneet edellytykset osittain maahanmuuttoon perustuvalle työvaltaiselle yritystoiminnalle kasvihuonealalla, jossa palkkataso ei ole korkea.
Närpiössä työllisyysaste on peräti 83 prosenttia, ja maahanmuutto on ollut sen saavuttamisessa avainroolissa.
Viestini tähän liittyen on selvä: kansalaisten järkevän enemmistön on otettava työperäisen maahanmuuton edistämiseen aktiivisen myönteinen kanta. Maaseudun hyviä kokemuksia ulkomaisen sesonkityövoiman merkityksestä on monistettava ja samalla pohdittava, miten myös muina vuodenaikoina tätä hyödynnettäisiin.
Vuodenvaihteen laduilla pohdin paljon, miten korkean elintason Suomi ja Eurooppa pärjäävät globaalissa työkilpailussa, jonka moniulotteisuutta robotisaatio ja digitalisaatio lisäävät.
X
Muualta on miltei mahdotonta löytää töitä, pelkää turvapaikanhakija – häntä ja kolmeasataa muuta uhkaa pian lähtö pääkaupunkiseudulta
Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut lakkauttavansa Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksen kesään mennessä.
Reza Adib on katsonut viime päivinä iloiten, kun hänen kaksi lastaan ovat päässeet aloittamaan koulunkäynnin kolmen vuoden tauon jälkeen.
Afganistanista lähtöisin oleva perhe hakee turvapaikkaa Suomesta ja on nyt kotiutunut Nihtisillan vastaanottokeskukseen Espoossa. Nihtisilta on perheen toinen sijoituspaikka Suomessa.
Maahanmuuttovirasto on kuitenkin ilmoittanut lakkauttavansa koko yksikön kesään mennessä ja perheellä on edessään jälleen uusi muutto.
X
– Moni täällä asuva turvapaikanhakija on jo sopeutunut osaksi yhteiskuntaa, ja heillä on täällä työpaikat. Kun heidät siirretään pois täältä, nämä työpaikat menetetään, ihmettelee Adib.
X
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet roimasti huippuvuoden 2015 jälkeen ja viime vuonna suljettiin yhteensä kymmenen vastaanottokeskusta. Migrin mukaan vapaita paikkoja on silti tällä hetkellä käyttämättä noin 1 500.
– Periaate on, että tämä järjestelmä pystyy hyvin nopeasti skaalaamaan itseään suuremmaksi, mutta me emme pidä missään tyhjiä keskuksia yllä, sanoo tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta.
X
Asukkaiden siirtoa arvioidaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti, ja pyrkimys on, että turvapaikkatutkintaa tekevä tulosalue ei vaihdu.
Suomi on tällä hetkellä jaettu neljään eri alueeseen, joissa tutkintaa tehdään. Käytännössä se tarkoittaa, että Nihtisillan asukas voidaan siirtää esimerkiksi Lammille, Lahteen tai vaikka Tampereelle,
X
Pääkaupunkiseudulle jää jonkin verran niin sanottuja odotusajan paikkoja Vantaalle,
X
– Oletuksemme on, että pääkaupunkiseutu on niin vetovoimainen, että Nihtisillan varsinaisista asukkaista iso osa hankkiutuu yksityismajoitukseen eikä halua lähteä tältä seudulta pois, Lehto sanoo.
X
Reza Adibin perhettä ei haittaisi muutto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, mutta jatkuva siirtely turhauttaa.
Nihtisillassa pitkään asunut Ibu on kuitenkin harmissaan mahdollisesta muutosta toiseen maakuntaan. Hän esiintyy jutussa lempinimellään, koska pelkää työpaikkansa puolesta.
X
Ibu on tyytyväinen työhönsä ja haluaisi jäädä Espooseen. Oman vuokra-asunnon hankkiminen on hänen mukaansa kuitenkin hyvin haastavaa.
– Kuka vuokraisi asunnon ihmiselle, jolla ei ole esittää tarvittavia dokumentteja, kuten kuvallista henkilötodistusta, Ibu havainnollistaa.
Oma asunto olisi myös Adibin perheelle täydellinen ratkaisu, mutta se vaatisi Adibin mukaan pääkaupunkiseudulla vähintään kahdentuhannen euron tuloja.
X
Nihtisiltaa pyörittävälle Luonalle keskuksen sulkeminen tarkoittaa työntäyteistä kevättä, sillä ison yksikön alasajo on työläs operaatio.
X
Nihtisilta on merkittävä osa Luonan vastaanottokeskusliiketoimintaa, ja sen lakkauttaminen tarkoittaa koko Luonan tasolla 15 prosentin vuosittaisia vaikutuksia.
X
Nihtisillan lakkauttamisen jälkeen Helsingissä jatkaa yksi vastaanottokeskus ja Vantaalla yksi. Lisäksi Helsingissä toimii säilöönottoyksikkö ja Espoossa ja Vantaalla alaikäisyksiköt.
Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksen asukkaat ihmeissään keskuksen lakkauttamisesta
1 minto 14.1.2021toistaiseksi3768 katselua
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet roimasti, jonka vuoksi maahanmuuttovirasto supistaa toimintaansa pääkaupunkiseudulla. Espoon Nihtisillassa toimiva yli 300 hakijaa majoittava vastaanottokeskus sulkee ovensa kesään mennessä. Kävimme kysymässä asukkailta, mitä ajatuksia sulkeminen herättää. Toimittaja: Saija Nironen. Kuvaaja: Ronnie Holmberg.
Vapaaehtoisvoimin pyörivä juniorijalkapallo kotouttaa lapsia ja nuoria, mutta myös näiden perhepiiriä https://t.co/kUYlNpDaeg
— Tapio Peltomaa (@TapioPeltomaa) December 13, 2020
Seuratulkki Tapio Peltomaa kotouttaa maahanmuuttajia jalkapallon parissa
X
Turun Nappulaliiga on yksi niistä seuroista, jotka ovat olleet mukana Suomen Palloliiton vuonna 2019 käynnistämässä hankkeessa Kotouttamisen edistäminen seuratoiminnassa. Mukana olevat seurat ovat saaneet toteuttaa käytännössä hanketta melko vapaasti. Nappulaliiga lähti toteuttamaan hanketta seuratulkkitoiminnan avulla.
Nappulaliigassa toimiikin nykyään kolme ”super-joukkueenjohtajaa”, jotka pyrkivät auttamaan joukkueita eri tavoin alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia sekä saamaan lapsia jalkapallon pariin.
X
Esimerkiksi Varissuolla Nappulaliiga on saanut konkreettisia tuloksia nopeasti.
X
Ulkomailta tulleiden integraatiolle suomalaiseen yhteiskuntaan on kova tarve. Peltomaa näkee jalkapallon ja muun kolmannen sektorin hyvänä väylänä paitsi lasten myös kokonaisten perheiden kiinnittymiselle Suomeen.
– Se on fakta, että Suomen väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuuton kautta. Sama tilanne on suuressa osassa länsimaita. Olemme vahvasti riippuvaisia tänne tulevista ihmisistä.
X
Päivätyönsä kaupunkitutkimuksen parissa tekevä Peltomaa on vuosikausia seurannut maahanmuuttajatilanteen kehitystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän pitää onnistunutta integraatiota senkin vuoksi tärkeänä, jottei Suomi seuraa Ruotsin jalanjäljissä.
– Jo 15 vuotta sitten Ruotsissa puhuttiin sosiaaliseen integraatioon liittyvistä ongelmista.
X
Meillä on vielä mahdollisuus ottaa onkeemme niistä virheistä, mitä esimerkiksi Ruotsissa on tehty, Peltomaa näkee.
X
Vielä muutama päivä aikaa lahjoittaa Pakolaisneuvonnan joulukeräykseen Facebookissa. Lahjoita ja jaa joulumieltä turvapaikanhakijoille! https://t.co/mOqRI4Zw3O
— Pakolaisneuvonta (@pakolaisneuvo) December 21, 2020
Pakolaisneuvonta ry - Refugee Advice Centre
21. joulukuuta 2020 kello 22.30 ·
On monia tapoja tukea turvapaikanhakijoita ja edistää ihmisoikeuksia. Pitkäaikainen tukijamme Kaarina Heiskanen kertoo alla omasta vapaaehtoistyöstään ja siitä, miten vaikka lapasia neulomalla voi osoittaa tukensa ja vaikuttaa.
”Aloitin Keep calm and help the refugees -lapasten teon ennen vuoden 2017 presidentinvaaleja. Lähetin jokaiselle ehdokkaalle lapaset ja saatekirjeen, jossa kerroin turvapaikanhakijoiden surkeista tilanteista. Pakolaislapasten lisäksi teen ihmisoikeuslapasia – niissä siis lukee I <3 Human Rights. Myyn niitä 25 eurolla, ja siitä hinnasta 20 € menee Pakolaisneuvonnalle.
Aloin auttaa Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita syksyllä 2015, kun kotipaikkakunnalleni perustettiin alaikäisten ryhmäkoti. Keräsimme porukalla vaatteita ja muita tarvikkeita ja kokosimme parvisänkyjä ennen heidän tuloaan.
Halusin tutustua heihin ja osoittaa ystävällisyyttä, koska ajattelin, että he ovat tosi yksinäisiä vieraassa maassa, vieraassa kulttuurissa. Jos olisin joutunut lähettämään oman nuoreni vainoa pakoon, olisin toivonut, että joku toivottaisi hänet tervetulleeksi ja auttaisi häntä.
Puhutaan suomea -kerhon lisäksi olen kutsunut poikia kylään omaan kotiini ja omaan lapsuudenkotiini. Olen vienyt poikia marjametsään ja auttanut heitä myymään vadelmia ja mustikoita kesätöinään. Olen kertonut suomalaisesta kulttuurista - miten me toimimme ja miten me ajattelemme asioista, mitkä asiat ovat meistä ok ja mitkä eivät ole.
Samalla olen saanut itse tutustua mukaviin ja ystävällisiin ihmisiin ja heidän tapaansa ajatella asioista. Puhumattakaan afganistanilaisesta ruoasta – ensin söin chilillä maustettuja ruokia kyynelet silmissä, nyt olen jo (melkein) tottunut.
Oleskeluluvan saaneet nuoret ovat muuttaneet omiin koteihinsa, "luvattomat" vastaanottokeskuksiin sen jälkeen, kun täyttivät 18 vuotta. Yhteydet heihin säilyivät, vaikka paikka vaihtui. Olen syönyt monet ateriat pienen yhteishuoneen lattialla istuen.
Kuten kaikki, jotka lähtivät auttamaan vuonna 2015 Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita, olen tyrmistynyt siitä kohtelusta, jota he saavat Suomessa osakseen. He tulivat tänne toiveikkaina ja innokkaina. Muistan pojan, jolla oli seitsemän senttiä paksu suomi-persia-sanakirja kädessään.
Negatiiviset turvapaikkapäätökset, pitkittyneet prosessit ja pelko "palautuksesta" maahan, jossa he eivät ole asuneet sitten lapsuusvuosiensa ovat musertaneet monen nuoren mielen. Tulevaisuudenuskoisesta nuoresta on tullut peiton alle nukkumaan kääriytyvä mytty. En voi sanoin kuvata suuttumustani tästä asiasta.
Jos haluaa auttaa turvapaikanhakijoita, kannattaa ottaa selvää asioista. Valitettavasti samalla joutuu myös huomaamaan sen, että turvapaikanhakijoiden kohtelu ei ole reilua. Siitä voi aiheutua unettomia öitä ja kiiltokuvan karisemista – Suomella on petraamista ihmisoikeuksissa. Itselleni se on ollut valtava pettymys.
Jos paikkakunnalla, jolla asut, on monikulttuurista toimintaa (kuten esimerkiksi Gloria Jyväskylässä) sinne voi mennä tutustumaan ihmisiin ja auttamaan heitä vaikka suomen opiskelussa. Introverttina ihmisenä tosin tiedän, että siinä on kynnyksiä ylitettävänä – toki lähinnä omassa ajattelussa.”
Kiitos Kaarina ja kaikki te muut, jotka olette tänäkin vuonna auttaneet Suomeen saapuneita ihmisiä. Tukenne turvapaikanhakijoille on korvaamatonta.
Evankelinen Allianssi (SEA) vetosi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta muslimeista kristityksi kääntyneiden #turvapaikka'tutkinnassa.
— Kaarina Heiskanen 🐟 💙💛🌻 (@Muksunen) January 16, 2021
Onneksi (NOT) @Maahanmuuttovir sentään osaa selittää.
Minunkin tuttavapiirissäni käännytystä pelkääviä kääntyneitähttps://t.co/65KsoQV2kp
kidutettu. Irakissa on pakkopalautettuja piilossa. Seurakunnissa ollaan vakuuttuneita siitä, että pakkopalautuksissa on tapahtunut vakavia virheitä."@Maahanmuuttovir ei seuraa. Se pesee kätensä ja seli-selittää ympäripyöreää höpöä. #Vastuu ihmishengistä on tuntematon käsite. pic.twitter.com/XB817QJmKR
— Kaarina Heiskanen 🐟 💙💛🌻 (@Muksunen) January 16, 2021
Noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa yhä ratkaisua hakemukseensa – kirkkojen mukaan moni palautettu piileskelee kotimaassaan vainoajia
Evankelinen Allianssi katsoo, ettei Suomi ole aina noudattanut oikeusturvaperiaatetta turvapaikkatutkinnassa. Maahanmuuttovirasto kertoo ottaneensa kritiikin vakavasti.
Yli 30 herätyskristillistä järjestöä ja kirkkoa Suomessa yhdistävä Evankelinen Allianssi (SEA) julkaisi 4. tammikuuta vetoomuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta muslimeista kristityksi kääntyneiden turvapaikkatutkinnassa.
Järjestön mukaan Suomen viranomaisten ja oikeusistuinten tekemät päätökset osoittavat, ettei Suomi kaikissa tapauksissa noudata oikeusvaltioperiaatetta.
Jo puolitoista vuotta sitten Suomen Ekumeeniseen neuvostoon kuuluvat kirkonjohtajat, joukossa arkkipiispa Tapio Luoma, nostivat esille huolen kristityksi kääntyneiden pakkopalautuksista. Kirkkohallituksen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Ulla Siirron mukaan tuo huoli ei ole väistynyt.
Vaikka sadat kristityksi kääntyneet muslimit ovat saaneet turvapaikan, moni on saanut kuulla, ettei uskoa pidetä aitona tai ettei palautuksesta aiheudu vaaraa. Aiemmin tällaiset kääntymiset ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta viime vuosina eri puolilla Eurooppaa tuhannet muslimit ovat halunneet liittyä kristillisiin kirkkoihin.
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Anu Karppi kertoo, että Migrissä on tällä hetkellä vireillä yhteensä noin 3200 turvapaikkahakemusta. Tästä määrästä yli 15 prosentissa eli noin 500 hakemuksessa vedotaan uskonnolliseen kääntymykseen.
Ristiriitaisia perusteluja, puutteellista tulkkausta
Evankelisen Allianssin kannanotossa listataan turvapaikkapäätöksissä olevia puutteita. Allianssin muslimityön verkoston mukaan sekä maahanmuuttoviraston että hallinto-oikeuksien kielteiset päätökset perustellaan huomioimatta tapauksen yksilöllisiä tosiseikkoja, ja ne näyttävät usein kootun pitkälti kopioiduista lauseista. Päätökset ovat Allianssin mukaan usein epäloogisia ja ristiriitaisia.
Uskon aitouden arvioinnissa ei Allianssin mukaan haluta tarkastella henkilön uskoa osoittavia tosiasioita ja todistajanlausuntoja, vaan päätökset tehdään lähes ilman perusteltuja perusteita tai epäolennaisten seikkojen pohjalta. Asiantuntijoiden arvioita vähätellään lähes säännönmukaisesti toteamalla, ettei uskonnollisten yhteisöjen lausuntojen perusteella voi tehdä arviota.
Kannanotossa todetaan, että uskon aitoudesta tekevät päätöksiä henkilöt, joilla ei ole välttämättä itsellään perustietoja kristinuskosta tai yleistä uskontojen tuntemusta. Kääntyneiden kuulemisissa ei huomioida sitä, ettei muslimitaustainen tulkki osaa useinkaan tulkata kristinuskon termistöä ja ettei kristityn ole helppoa kertoa islamista luopumisestaan muslimitulkille.
Vetoomuksessa todetaan, että tulkki ei myöskään välttämättä suostu toistamaan kristityn lausumia asioita oman vakaumuksensa tähden. Tulkin vaihtoa koskeviin pyyntöihin ei suostuta, vaikka lukuisissa tapauksissa tulkit ovat tulkanneet ratkaisevasti väärin. Lisäksi ajoittain myös puhuttelija, joka arvioi vainon kohteeksi joutumisen vakavuutta, on muslimiyhteisön edustaja. Allianssi katsoo tulkkauksen ja puhuttelun puutteiden vaarantavan hakijoiden oikeusturvan.
X
Noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa yhä ratkaisua hakemukseensa – kirkkojen mukaan moni palautettu piileskelee kotimaassaan vainoajia
Evankelinen Allianssi katsoo, ettei Suomi ole aina noudattanut oikeusturvaperiaatetta turvapaikkatutkinnassa. Maahanmuuttovirasto kertoo ottaneensa kritiikin vakavasti.
Vaikka sadat kristityksi kääntyneet muslimit ovat saaneet turvapaikan, moni on saanut kuulla, ettei uskoa pidetä aitona tai ettei palautuksesta aiheudu vaaraa. Aiemmin tällaiset kääntymiset ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta viime vuosina eri puolilla Eurooppaa tuhannet muslimit ovat halunneet liittyä kristillisiin kirkkoihin.
Evankelisen Allianssin kannanotossa listataan turvapaikkapäätöksissä olevia puutteita. Allianssin muslimityön verkoston mukaan sekä maahanmuuttoviraston että hallinto-oikeuksien kielteiset päätökset perustellaan huomioimatta tapauksen yksilöllisiä tosiseikkoja, ja ne näyttävät usein kootun pitkälti kopioiduista lauseista. Päätökset ovat Allianssin mukaan usein epäloogisia ja ristiriitaisia.
Uskon aitouden arvioinnissa ei Allianssin mukaan haluta tarkastella henkilön uskoa osoittavia tosiasioita ja todistajanlausuntoja, vaan päätökset tehdään lähes ilman perusteltuja perusteita tai epäolennaisten seikkojen pohjalta. Asiantuntijoiden arvioita vähätellään lähes säännönmukaisesti toteamalla, ettei uskonnollisten yhteisöjen lausuntojen perusteella voi tehdä arviota.
Kannanotossa todetaan, että uskon aitoudesta tekevät päätöksiä henkilöt, joilla ei ole välttämättä itsellään perustietoja kristinuskosta tai yleistä uskontojen tuntemusta. Kääntyneiden kuulemisissa ei huomioida sitä, ettei muslimitaustainen tulkki osaa useinkaan tulkata kristinuskon termistöä ja ettei kristityn ole helppoa kertoa islamista luopumisestaan muslimitulkille.
Vetoomuksessa todetaan, että tulkki ei myöskään välttämättä suostu toistamaan kristityn lausumia asioita oman vakaumuksensa tähden. Tulkin vaihtoa koskeviin pyyntöihin ei suostuta, vaikka lukuisissa tapauksissa tulkit ovat tulkanneet ratkaisevasti väärin. Lisäksi ajoittain myös puhuttelija, joka arvioi vainon kohteeksi joutumisen vakavuutta, on muslimiyhteisön edustaja. Allianssi katsoo tulkkauksen ja puhuttelun puutteiden vaarantavan hakijoiden oikeusturvan.
Suomen kristillisissä seurakunnissa koetaan, että seurakuntiemme uusien jäsenten oikeuksia poljetaan karkealla tavalla. Kirkkojen johtajat lausuivat asiasta yhteisen huolensa 22.8.2019: http://www.ekumenia.fi/sen_esittaytyy/kannanottoja_ja_lausuntoja/suomen_kirkonjohtajat_turvapaikanhakijoiden_palautuskieltoa_ja_uskonnonvapautta_on_kunnioitettava/
Tämä hätähuuto tuntuu kaikuneen kuuroille korville. Nyt luottamus Suomen maahanmuuttoviranomaisten ja oikeuslaitoksen tapaan noudattaa oikeusvaltioperiaatetta on tältä osin laajalti heikentynyt.
Oikeusvaltioperiaate on kaikkien nykyaikaisten perustuslaillisten demokratioiden kulmakivi. Se on kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteisestä perustuslaillisesta perinteestä kumpuava perustavaa laatua oleva periaate ja sellaisena yksi niistä keskeisistä arvoista, joihin unioni perustuu (SEU-sopimus 2. artikla ja 49. artikla). Siksi se on myös EU-jäsenyyden ennakkoehto. Tätä periaatetta Suomen tulee noudattaa myös turvapaikkatutkinnassa ja päätöksissä.
Suomen kieli sekoittumassa yhä nopeammin muihin pääkaupunkiseudulla – Vantaalla joka kolmas on jatkossa vieraskielinen
Uuden ennusteen mukaan seutu ja suurelta osin koko maa kasvaa lähes vieraskielisten voimin.
Maahanmuuttajat
14.3.2019
Äidinkieleltään vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingin seudulla nopeasti. Heidän osuus alueen asukkaista lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.
X
Vantaasta tulee ennusteen mukaan pääkaupunkiseudun vieraskielisin kunta, jossa joka kolmas on vieraskielinen:
Vantaalla vieraskielisten osuus kolminkertaistuu nykyisestä vajaasta 40 000:sta vuoteen 2035 mennessä.
Espoossa ja Helsingissä määrät kaksinkertaistuvat.
Espoossa on nyt noin 50 000 ja Helsingissä noin 100 000 ryhmään kuuluvaa.
X
Seudun koko väestönkasvusta lähes kaikki syntyy vierasperäisistä ja ulkomaalaisista vuoteen 2035 mennessä. Lähes koko ennustettu väestönlisäys (270 000) on vierasperäistä (240 000). Heidän osuutensa kasvun ennustetaan voimistuvan samaan aikaan, kun esimerkiksi koko muun väestön määrä vähenee esimerkiksi kuolleisuuden yleistyessä ensi vuosikymmenen loppupuolta kohden.
X
Eniten on muuttunut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmään kuuluvien ennuste. Ryhmään kuuluvien määrän ennustetaan kasvavan seudulla lähes 70 000:lla vuonna 2030.
X
Myös aasialaisten määrä kasvaa lähes saman verran kuin Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan ryhmän. Myös muun Afrikan kieliryhmän eli käytännössä Saharan eteläpuolisen Afrikan ennuste on kasvanut noin viidellä prosentilla ja on nyt 42 000 vuonna 2030.
X
Vuonna 2035 kaikista pääkaupunkiseudun alle 20-vuotiasta joka kolmas olisi vieraskielinen. Osuus kertoo siitä, että alueelle muuttavat ovat suhteellisen nuoria ja synnyttävät Suomessa. Ennusteen mukaan alle 20-vuotiaista vuonna 2035 syntyy enää noin 10 prosenttia ulkomailla. Selvästi suurin syntyvyys vieraskielisistä on Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleilla.
X
Vuoden 2020 alussa Vantaalla asui 233 775 henkilöä. Uuden ennusteen mukaan väestöä olisi vuoden 2025 alussa lähes 259 000 ja vuoden 2027 aikana ylitettäisiin 270 000 asukkaan raja. Runsaan asuntorakentamisen myötä väestön ennustetaan kasvavan määrällisesti eniten Kivistön, Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla. Nopeimmin kasvavia ikäryhmiä ovat 25–44-vuotiaat sekä 75 vuotta täyttäneet.
X
Suuralueista eniten uusia asukkaita sai Kivistö, jonka väestö kasvoi lähes 1 700 asukkaalla (12,3 %).
Vantaan muuttovoitto oli 4 500 henkilöä, jota suurempia lukemia koettiin viimeksi 1970-luvun alkupuolella. Kasvun taustalla on lisääntynyt kotimaan muuttoliike, josta Vantaa sai muuttovoittoa ennätykselliset 3 000 henkilöä (67 % muuttovoitosta). Kahtena viime vuotena myös Helsingistä saadun muuttovoiton määrä on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla. Lisäksi ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä 1 490 henkeä (33 % muuttovoitosta).
Vieraskielisten muuttovoitosta 57 prosenttia tuli Suomesta ja 43 prosenttia ulkomailta. Tämä oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta.
Vuonna 2019 Vantaalla syntyi 2 464 vauvaa, jota vähemmän vauvoja syntyi viimeksi vuonna 2002. Vielä 2010-luvun alkupuolella Vantaan väestö kasvoi enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen johdosta, mutta viimeiset viisi vuotta tilanne on ollut päinvastainen. Vuonna 2019 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli ensimmäistä kertaa yli 80 prosenttia.
X
Vantaalaisista 77,4 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 20,2 prosenttia vieraskielisiä. Eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista vajaa 30 prosenttia oli vieraskielisiä. Usean vuoden tauon jälkeen venäjästä tuli jälleen Vantaan yleisin vieras kieli, kun se ohitti viron.
Vuoden 2019 lopussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 26 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 18 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 17 prosenttia.
X
Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt noin 40 000 vieraskielistä ja vuoden 2035 ennuste on noin 95 000, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 18 prosentista 34 prosenttiin. Helsingissä vieraskielisten osuuden ennustetaan olevan 26 prosenttia ja Espoossa 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Vantaalla suurimman kieliryhmän muodostavat venäjää ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat, kun Helsingissä ja Espoossa niiden ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat.
X
Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan Irakin kansalaiset ovat jättäneet viime vuonna eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa. Vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset.
– Suomen kansalaisuutta hakevat nyt erityisesti vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat. Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua Suomessa neljä vuotta ennen kuin hän voi saada Suomen kansalaisuuden, kertoo Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Pauliina Helminen.
Viime vuonna irakilaiset jättivät 1881 kansalaisuushakemusta, kun niitä vuonna 2019 oli 1 588 ja 2018 972.
Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 8 744 henkilölle. Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 11 491 henkilölle.
X
Turvapaikkahakemusten määrä oli viime vuonna alhainen. Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 3 209. Vuonna 2019 hakemuksia jätettiin 4 550, huippuvuonna 2015 peräti 32 477.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin viime vuonna 1 275. Vuonna 2019 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 2 467.
– Ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa suurimmaksi lähtömaaksi nousi Välimeren siirtojen myötä Afganistan 148 turvapaikanhakijalla, kertoo Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Suurin osa turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia, joita viime vuonna tehtiin 1 934. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka asiakas tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen. Uusintahakemuksia jättivät eniten irakilaiset.
Viime vuonna jätettiin 21 160 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, kun niitä vuonna 2019 tehtiin 31 510. Vuonna 2020 myönnettiin 20 757 ensimmäistä oleskelulupaa (2019: 25 412).
X
Kyllä - voisimme jo nyt tehdä enemmän ilman odottelua: esim palkata Suomessa opiskelevia kv-opiskelijoita harjoitteluun ja töihin, koska 90% näistä 20.000 haluaisi jäädä, mutta ilman työtä lähtevät sen perässä muualle meidän kouluttamana ping @JaanaMLTuominen #STAYinFinland https://t.co/6wIggWncde
— Taina Susiluoto (@tsusiluoto) February 17, 2021
Suomessa jo olevien ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoiminen on matalalla roikkuva hedelmä osaajapulan helpottamiseen. Siksi #StayInFinland @JaanaMLTuominen https://t.co/nRHIOFHP5c
— Mikko Vieltojärvi (@MikkoVielt) February 16, 2021
Jaana Tuominen: Työnantaja, palkkaa ulkomainen opiskelija!
16.02.2021
#STAYinFinland-kampanjamme taklaa kolmea rinnakkaista haastetta: ratkaistaan osaajapulaa, padotaan aivovuotoa ja tuodaan yritysten vientihankkeisiin lisää tekijöitä.
X
Samaan aikaan varaudutaan osaajapulan kärjistymiseen, josta emme selviä ilman uusia suomalaisia.
Kansainvälistymiseen tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, mutta yksi keinoista on ollut toistaiseksi alihyödynnetty: Suomessa jo valmiiksi opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden palkkaaminen joko kesätöihin, opinnäytettä tekemään tai tutkinnon suorittamisen jälkeen pysyväänkin työsuhteeseen.
X
Suomessa jo olevien ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoiminen on matalalla roikkuva hedelmä osaajapulan helpottamiseen.
Kyllä - voisimme jo nyt tehdä enemmän ilman odottelua: esim palkata Suomessa opiskelevia kv-opiskelijoita harjoitteluun ja töihin, koska 90% näistä 20.000 haluaisi jäädä, mutta ilman työtä lähtevät sen perässä muualle meidän kouluttamana ping @JaanaMLTuominen #STAYinFinland https://t.co/6wIggWncde
— Taina Susiluoto (@tsusiluoto) February 17, 2021
https://twitter.com/tsusiluoto/status/1361901302884806657Suomessa jo olevien ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoiminen on matalalla roikkuva hedelmä osaajapulan helpottamiseen. Siksi #StayInFinland @JaanaMLTuominen https://t.co/nRHIOFHP5c
— Mikko Vieltojärvi (@MikkoVielt) February 16, 2021
https://twitter.com/MikkoVielt/status/1361694950342201346Lainaus
Jaana Tuominen: Työnantaja, palkkaa ulkomainen opiskelija!
16.02.2021
#STAYinFinland-kampanjamme taklaa kolmea rinnakkaista haastetta: ratkaistaan osaajapulaa, padotaan aivovuotoa ja tuodaan yritysten vientihankkeisiin lisää tekijöitä.
X
Samaan aikaan varaudutaan osaajapulan kärjistymiseen, josta emme selviä ilman uusia suomalaisia.
Kansainvälistymiseen tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, mutta yksi keinoista on ollut toistaiseksi alihyödynnetty: Suomessa jo valmiiksi opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden palkkaaminen joko kesätöihin, opinnäytettä tekemään tai tutkinnon suorittamisen jälkeen pysyväänkin työsuhteeseen.
X
https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/jaana-tuominen-tyonantaja-palkkaa-ulkomainen-opiskelija/
Nokia jäi kiinni halpatyövoiman käytöstä Suomessa – ulkomaalaisia asiantuntijoita töissä jopa 750 eurolla kuussa
x
Viime syksynä tehdyssä tarkastuksessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto havaitsi, että ulkomaisia työntekijöitä työskenteli Suomessa Nokian palveluksessa alimmillaan noin 750 euron kuukausipalkalla. Se antoi Nokialle huomautuksen yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellon rikkomisesta.
x
Ulkomaisten työntekijöiden mahdollinen "opiskelu" Suomessa on huolestuttanut Insinööriliittoa jo useita vuosia. Liitto uskoo edelleen, että kyseessä on vakava ongelma.
– Me emme tietenkään hyväksy sitä, että Suomeen tullaan tekemään työtä polkuhintaan tai muuten huonoilla työehdoilla. Lakihan lähtee siitä, että tänne erityisasiantuntijoina tulevilla henkilöillä pitäisi olla samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä, sanoo liiton puheenjohtaja Samu Salo.
x
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9050156
Täällä Monrovia. Käräjäoikeus pääsi lopulta Lofasta takaisin pääkaupunkiin 12 tunnin ajomatkan jälkeen. Olimme hikisiä ja nälkäisiä ja aika poikki. Yksi hajonnut kytkin ja yksi rengasrikko. Ensimmäinen rikospaikkakatselmus on nyt tehty. Minulla tänään kirjoituspäivä.
— Anu Nousiainen (@anunou) February 20, 2021
Pirkanmaan käräjäoikeuden istunnot Liberiassa alkavat tällä viikolla – vierailu kestää pitkälle kevääseen
Todistajien puheet käännetään ensin paikallisista kielistä englantiin ja siitä suomeen.
Viime viikolla Länsi-Afrikan Liberiaan matkustanut Pirkanmaan käräjäoikeus alkaa tällä viikolla kuulla todistajia Liberian sotarikossyytteisiin liittyvässä oikeudenkäynnissä.
Tampereelle yli kymmenen vuotta sitten muuttanutta sierraleonelaista Gibril Massaquoita syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Hän kiistää kaikki syytteet.
Lue lisää: Suomalaisryhmä viettää reilut kaksi kuukautta tutkimassa raakoja sotarikoksia Afrikassa – "Ebola tuli tähän ihan ylimääräisenä"
Käräjäoikeuden vierailu Liberiassa ja Sierra Leonessa kestää pitkälle kevääseen. Todistajia kuullaan paikan päällä yhteensä useita kymmeniä.
Epäilty ei ole paikalla Liberiassa, vaan hän osallistuu istuntoihin videoyhteyden välityksellä Suomesta.
X
Keskustelu maahanmuutosta keitti yli Porin valtuustossa – puheenjohtaja Krista Kiuru luki kuntalakia Laura Huhtasaarelle
X
Porin kaupunginvaltuusto sai aikaan pitkän ja polveilevan keskustelun Anssi Salmen (ps.) turvapaikanhakijoiden vastaanottamista koskevasta aloitteesta.
Salmi esitti, että Pori ei ottaisi vastaan turvapaikanhakijoita. Hän perusteli asiaa kustannuksilla ja turvallisuudella.
Vihreiden Anne Liinamaa ei lainkaan pitänyt aloitteesta. Hänen mielestään Porin ei pidä profiloitua kaupunkina, joka näyttää stop-merkkiä niille, jotka tarvitsevat apua.
X
Laura Huhtasaari (ps.) vastasi luennoimalla tanskalaisten sosiaalidemokraattien maahanmuuttolinjasta, joka on Huhtasaaren mielestä oikein hyvä. Salmi yritti jatkaa aiheesta.
Puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) päätti tässä vaiheessa suitsia keskustelua. Hän huomautti, että kokous on kestänyt kolme tuntia.
– Me emme käsittele muiden maiden poliittisten ryhmien linjauksia, vaan keskitymme Porin asioihin, Kiuru linjasi.
X
Esa J. Wahlman (sd.) kehui Kiurun esitystä vuolaasti. Itse asiaan hän sanoi, että maahanmuuttajia voidaan ottaa vastaan.
– Tässä on kyse promillesta meidän talousarviossa, Wahlman sanoi.
Markku Tanttinen oli sitä mieltä, että hädässä olevia lapsia pitää auttaa. Hän viittasi Huhtasaaren puoluekaveri Teuvo Hakkaraisen rakkauselämään ja sai aikaan naurua.
– Hakkarainen otti itselleen henkilökohtaisen ystävän Hondurasista.
Vasemmistoliiton Milka Tommila syytti perussuomalaisia ihmisvihamielisyydestä. Hänen mielestään talousargumentti ei pidä paikkansa, vaan Pori itse asiassa tienaa maahanmuuttajilla.
X
Kokoomuksen Henna Kyhä muistutti, että kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä hädänalaisten auttamiseen.
X
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000007834424.html
– Me emme käsittele muiden maiden poliittisten ryhmien linjauksia, vaan keskitymme Porin asioihin, Kiuru linjasi.
...
Kokoomuksen Henna Kyhä muistutti, että kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä hädänalaisten auttamiseen.
HS Vantaa | Vantaalle muuttaa ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet hammasharjaa – Mariam El Shamaly kertoo, missä kunnossa joidenkin ihmisten hampaat ovat https://t.co/CwjVnOYsaT
— Helsingin Sanomat (@hsfi) March 3, 2021
Kun tuolille istuu potilas, joka ei ole koskaan nähnyt hammasharjaa, hammashoitaja Mariam El Shamaly puhuu erityisen rauhallisesti
Hammashoitaja Mariam El Shamaly hoitaa työssään myös maahanmuuttajataustaisten potilaiden hampaita. Pakolaiset hän ottaa aina vastaan pelkopotilaina.
TILAAJILLE
Hammashoitaja Mariam El Shamaly tekee kaikkensa, että potilaalle ei jää huonoja kokemuksia hoidosta.KUVA: EMILIA KANGASLUOMA / HS
Emilia Kangasluoma HS
2:00 | Päivitetty 9:16
PITKÄ käytävä ja vahatut lattiat. Sairaalamainen tuoksu ja hieman jo muodista mennyt sisustus.
Hammashoitolat ovat monen kammoamia paikkoja, sillä niihin liittyy kipua, särkyä ja epämukavuutta. Poran ääniä ja kasvoille roiskuvaa verta.
Tilastotiedoista on nähtävissä, että kunnan väkiluvun kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista kunnan veropohjaa, sillä maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, jolloin he osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen. Tämä on selvästi nähtävissä esimerkiksi Tampereella, jossa asuvista maahanmuuttajataustaisista vain joka toinen käy töissä.
Maahanmuuttajat tienaavat heikosti
Maahanmuutosta onkin syntynyt Tampereelle rahoitusvaje, jonka loppusumma on huimat 28 305 305 euroa. Tämä luku siis kertoo, kuinka paljon kunnan kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat Tampereella osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta, suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään.
Matalaksi jäävä verokertymä selittyy osaksi sillä, että maahanmuuttajat ansaitsevat selvästi kantaväestöä vähemmän. Tampereella suomalaisen kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on 31 080 euroa, kun kaikkien ulkomaalaisten osalta sama keskiarvoluku on noin puolet vähemmän, eli 16 790 euroa.
Kun tarkastellaan isoja pakolaismaita – eli Tampereella asuvia henkilöitä, joiden taustamaa on Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria – niin näiden maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on jopa muita maahanmuuttajaryhmiä heikompi. Summa on vain 6 300 euroa.
Harri Hirvosen perjantai-iltapäivän bussimatka sai ikävän käänteen, kun kaksi teini-ikäistä tyttöä hyppäsi kyytiin Leppävaaran alueella. Tytöt marssivat bussiin ilmeisesti maksamatta, koska bussikuski käveli tyttöjen perään ilmoittamaan, että matka päättyisi siihen.
— Tytöt alkoivat sitten haistattelemaan kuskille ja ilmoittivat, ettei heitä kiinnosta. Tässä vaiheessa aloin kuvaamaan.
Hirvosen kuvaamalla videolla tytöt mulkoilevat, naureskelevat ja haistattelevat ympärillään oleville ihmisille, jotka pyytävät tyttöjä poistumaan bussista. Mitään elettä bussista poistumiselle tai bussilipun maksamiselle ei videolla näy.
Video eskaloituu parin minuutin kohdalla, kun molemmat tytöt ärsyyntyvät Hirvosen kuvaamiseen ja käyvät tämän päälle.
— Molemmat tytöt kävivät sitten käsiksi ja alkoivat hakkaamaan minua. Jossain vaiheessa huomasin heidän alkaneen huitoa minua kengilläänkin, Hirvonen sanoo.
Hirvonen kertoo Espoon Uutisvirralle ottaneensa toisen tytöistä kiinni hetkeksi, missä vaiheessa tämä oli hetkeksi rauhoittunut, vain käydäkseen uudelleen bussikuskin kimppuun.
Hirvosen mukaan tytöt raapivat kuljettajan naaman verille ja kaksi muutakin paikallaolijaa sai mustelmia tilanteessa.
Tilanne purkautui vasta kun paikalle tuli kaksi poliisipartiota, jotka ottivat tytöt talteen. Hirvosen mukaan tyttöjen haistatteleva asenne jatkui myös poliiseja kohtaan.
— Normaali ihminen ei käyttäydy tuolla tavalla. Tytöillä oli hyvin rasistinen asenne suomalaista bussikuskia ja muita ympärillä olleita ihmisiä kohtaan, Hirvonen sanoo.
Hirvonen itse ei tehnyt asiasta rikosilmoitusta.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta ei saatu kommentteja puhelimitse, yhteydenottopyyntö on tehty sähköpostitse.
Oikaisu, kello 13.21 – Jutussa mainittiin aiemmin, kuinka toimitus on ollut Pohjolan Liikenteeseen yhteydessä. Kyseessä oleva bussilinja on kuitenkin ilmeisesti Helsingin Bussiliikenteen operoima linja, ei Pohjolan Liikenteen linja.
Toimitus pahoittelee erhettä
Eiköhän tää juttu sovi tähän ketjuun? Harmittaa, että itselläni on FB-bannit ni en voi jakaa sitä facebook-ryhmissä, mutta jakaahan täältä tätä eteenpäinKoska somalit menivät ihan pokkana vaan istumaan bussiin kuskin ja muiden matkustajien vastustuksesta luulen, että tuollainen toiminta on yleistä somaleille ja moni kuski ei jaksa alkaa niiden kanssa vääntään, vaan katsoo pummilla matkustamista läpi sormien.
https://espoonuutisvirta.fi/2021/03/06/video-bussipummit-eivat-suostuneet-poistumaan-bussista-tilanne-eskaloitui-kasirysyksi/LainausHarri Hirvosen perjantai-iltapäivän bussimatka sai ikävän käänteen, kun kaksi teini-ikäistä tyttöä hyppäsi kyytiin Leppävaaran alueella. Tytöt marssivat bussiin ilmeisesti maksamatta, koska bussikuski käveli tyttöjen perään ilmoittamaan, että matka päättyisi siihen.
— Tytöt alkoivat sitten haistattelemaan kuskille ja ilmoittivat, ettei heitä kiinnosta. Tässä vaiheessa aloin kuvaamaan.
Hirvosen kuvaamalla videolla tytöt mulkoilevat, naureskelevat ja haistattelevat ympärillään oleville ihmisille, jotka pyytävät tyttöjä poistumaan bussista. Mitään elettä bussista poistumiselle tai bussilipun maksamiselle ei videolla näy.
Video eskaloituu parin minuutin kohdalla, kun molemmat tytöt ärsyyntyvät Hirvosen kuvaamiseen ja käyvät tämän päälle.
— Molemmat tytöt kävivät sitten käsiksi ja alkoivat hakkaamaan minua. Jossain vaiheessa huomasin heidän alkaneen huitoa minua kengilläänkin, Hirvonen sanoo.
Hirvonen kertoo Espoon Uutisvirralle ottaneensa toisen tytöistä kiinni hetkeksi, missä vaiheessa tämä oli hetkeksi rauhoittunut, vain käydäkseen uudelleen bussikuskin kimppuun.
Hirvosen mukaan tytöt raapivat kuljettajan naaman verille ja kaksi muutakin paikallaolijaa sai mustelmia tilanteessa.
Tilanne purkautui vasta kun paikalle tuli kaksi poliisipartiota, jotka ottivat tytöt talteen. Hirvosen mukaan tyttöjen haistatteleva asenne jatkui myös poliiseja kohtaan.
— Normaali ihminen ei käyttäydy tuolla tavalla. Tytöillä oli hyvin rasistinen asenne suomalaista bussikuskia ja muita ympärillä olleita ihmisiä kohtaan, Hirvonen sanoo.
Hirvonen itse ei tehnyt asiasta rikosilmoitusta.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta ei saatu kommentteja puhelimitse, yhteydenottopyyntö on tehty sähköpostitse.
Oikaisu, kello 13.21 – Jutussa mainittiin aiemmin, kuinka toimitus on ollut Pohjolan Liikenteeseen yhteydessä. Kyseessä oleva bussilinja on kuitenkin ilmeisesti Helsingin Bussiliikenteen operoima linja, ei Pohjolan Liikenteen linja.
Toimitus pahoittelee erhettä
Ps. Ja itse videon voi katsoa linkistä. Ei varmaan valtamedia tule uutisoimaan tästä
Vuoropuhelu avaa asioita paremmin kuin pelkkä tulkkaus – Kajaaniin kiintiöpakolaisina tulleet saivat eväitä uuteen elämään omalla kielellä
Julkaistu: 12.3.2021 klo 7:00
Kajaaniin muuttaneet eritrealaismiehet ovat tyytyväisiä omakielisiin keskusteluihin. Niistä on paljon apua kotoutumisen ensiaskeleissa.
Kajaaniin kiintiöpakolaisina tulleet Temesgen Ghebremedhin (vasemmalta) Mengestab Habtetsion ja Merhawi Teklay ovat tyytyväisiä, että he saivat vertaistukea tigrinjankielellä ja saattoivat kysyä askarruttaneista asioista. Kuva: Juha Neuvonen
Haluatko lukea koko artikkelin?
TUTUSTU 2 VIIKKOA MAKSUTTA »
Koska somalit menivät ihan pokkana vaan istumaan bussiin kuskin ja muiden matkustajien vastustuksesta luulen, että tuollainen toiminta on yleistä somaleille ja moni kuski ei jaksa alkaa niiden kanssa vääntään, vaan katsoo pummilla matkustamista läpi sormien.
Perheenyhdistäminen on tehty laissa hyvin vaikeaksi
Perheenyhdistäminen velkaannuttaa pakolaistaustaiset perheet.
X
Perheenyhdistäminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa kyse on kuukausien tai vuosien prosessista, joka on perheelle työläs ja kallis. Perheiden on itse maksettava kaikki kulut, jotka voivat yltää kymmeniintuhansiin euroihin.
Pelkkien hakemus- ja käsittelykulujen lisäksi kuluja aiheuttavat perheenjäsenten matkat suurlähetystöihin oleskelulupahakemusta jättämään ja haastatteluihin (usein toiseen maahan), kalliit viisumikustannukset sekä lopulta perheenjäsenten matkat Suomeen, jos oleskeluluvan saamisessa onnistutaan.
X
Esimerkiksi nelihenkisen perheen yhdeltä vanhemmalta edellytetään 2 600 euron nettotuloja saadakseen puolison ja kaksi lasta Suomeen. Tällaiseen tulotasoon yltäminen ja työllistyminen yleensä ottaen kotoutumisen alkuvaiheessa on vaikeaa.
KUORMITTAVA prosessi suurine velkataakkoineen vaikeuttaa pakolaisten kotoutumista sekä lisää mielenterveysongelmia ja monenlaista pahoinvointia. Edellä mainituista syistä on inhimillisesti tärkeää, että Suomi helpottaisi perheenyhdistämisprosessia, joka on monilla mittareilla Pohjoismaiden tiukin.
Netta Bracone
yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Tampere
Johanna Hiitola
yhteiskuntatieteiden tohtori,
yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Oulun yliopisto
Eveliina Julkunen
yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Kanta-Häme
Globaali sosiaalityö ry
Perheenyhdistäminen on tehty laissa hyvin vaikeaksi
...
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007888655.html
Erossa oleminen ja huoli läheisistä ovat kuitenkin arkipäivää pakolaistaustaisille perheille, joissa osa perheenjäsenistä on Suomessa ja osa turvattomissa oloissa ulkomailla. Yksi suurimmista esteistä perhe-elämän jatkumisen tiellä on raha.
SUOMESTA oleskeluluvan saaneen pakolaisen ulkomailla olevalla perheenjäsenellä on mahdollisuus hakea oleskelulupaa Suomeen. Tällöin puhutaan perheenyhdistämisestä, ja perheenjäseniksi katsotaan käytännössä ydinperhe.
Perheenyhdistäminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa kyse on kuukausien tai vuosien prosessista, joka on perheelle työläs ja kallis. Perheiden on itse maksettava kaikki kulut, jotka voivat yltää kymmeniintuhansiin euroihin.
Yleensä Suomessa asuva perheenjäsen yrittää kattaa nämä kulut ottamalla paljon velkaa ja elämällä itse erittäin niukasti. Taloudellista tukea kuluihin ei voi saada sosiaalitoimesta tai Kelasta.
SUOMESSA oleva perheenjäsen voi pyrkiä kattamaan kuluja työtuloilla. Tulot eivät silti välttämättä auta perheenyhdistämisessä, sillä suurten hakemuskulujen lisäksi perheenyhdistämisen esteenä voivat olla perheenjäsenen liian pienet tulot.
Vuoden 2016 lakimuutoksen myötä myös osalta pakolaistaustaisia perheenjäseniä voidaan edellyttää tietyn tason tuloja tai varallisuutta Suomessa, jotta perheenjäsenet voivat saada oleskeluluvan.
Esimerkiksi nelihenkisen perheen yhdeltä vanhemmalta edellytetään 2 600 euron nettotuloja saadakseen puolison ja kaksi lasta Suomeen. Tällaiseen tulotasoon yltäminen ja työllistyminen yleensä ottaen kotoutumisen alkuvaiheessa on vaikeaa.
KUORMITTAVA prosessi suurine velkataakkoineen vaikeuttaa pakolaisten kotoutumista sekä lisää mielenterveysongelmia ja monenlaista pahoinvointia. Edellä mainituista syistä on inhimillisesti tärkeää, että Suomi helpottaisi perheenyhdistämisprosessia, joka on monilla mittareilla Pohjoismaiden tiukin.
Netta Bracone
yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Tampere
Johanna Hiitola
yhteiskuntatieteiden tohtori, yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Oulun yliopisto
Eveliina Julkunen
yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Kanta-Häme
Globaali sosiaalityö ry
”Maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua”
STT · 19.10.2015 KLO 01:45
X
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mielestä huono suhdannetilanne kannattaisi käyttää tehokkaasti turvapaikan saaneiden kotoutukseen, jotta he olisivat valmiita työmarkkinoille taloustilanteen kohentuessa.
X
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju uskoo, että Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat suureksi hyödyksi Suomelle. Hänen mielestään maahanmuuton vuoksi valtion kannattaakin lyhyellä tähtäimellä velkaantua.
– Se on hyvää elvyttämistä, Kangasharju sanoo.
X
Pirjo, 65, ihastui Marokon-matkalla Noureddineen, 33, ja kutkuttava tunne johti rakkauteen – osa ystävistä paheksui niin, että katkaisi välit
Kun 65-vuotias Pirjo Kiiski palasi lomalta Marokosta vuonna 2014, kyyneleet nousivat hänen silmiinsä. Tosirakkaus oli löytynyt.
Ilta-Sanomat julkaisee pääsiäisen aikaan uudestaan eräitä alkuvuoden luetuimpia juttuja. Tämä juttu on julkaistu alun perin tammikuussa 2021.
TOSIRAKKAUS ei katso ikää, kulttuuria tai rajoja. Tämän on saanut todistaa Pirjo Kiiski, 71, joka löysi odottamatta yli 30 vuotta itseään nuoremman rakkauden, Noureddine Zouhrin, 39, maailman toiselta puolen.
X
Kun Kiiski saapui seurueineen Marokkoon, lentokentällä oli vastassa hänen ystävänsä kaksi veljeä. Nainen kiinnitti heti huomiota ystävänsä toiseen veljeen, Noureddineen, joka oli tuolloin 33-vuotias.
– Lähdimme lentokentältä yhdellä porukalla syömään ja aloimme tutustua. Sisälläni vahvistui kummallinen, kutkuttava tunne. Ajattelin, että hän oli juuri se oikea minulle, Kiiski muistelee.
LOMA kesti kaksi viikkoa, ja Kiiski ehti käydä kolmissa eri häissä.
Kiiskin mukaan matka oli upea kokemus, mutta kotiin lähtiessä mieltä jäi kaihertamaan. Kiiski kuitenkin ajatteli, että hänen ja Zouhrin kipinä oli jo taakse jäänyttä elämää – pelkkä lomaromanssi.
Pariskunta kuitenkin jatkoi yhteydenpitoa matkan jälkeen.
Kiiski vietti iltaisin useita tunteja tietokoneen ääressä. Naisella oli tietokoneen vieressä nippu paperilappuja, joille hän kirjoitti suomenkielisiä sanoja ja opetti niitä arabiaa puhuvalle Zouhrille. Tämä oli osannut muutaman sanan suomea jo aiemmin, mutta halusi oppia lisää.
Kiiski vieraili uutenavuotena 2014 Zouhrin luona uudelleen. Rakastunut pari tiesi jo tuolloin, että kyseessä olisi loppuelämän rakkaus.
X
Zouhri saapui Suomeen kesäkuussa 2015 saatuaan työluvan ja alkoi myydä mansikoita Kiiskin omistaman k-kaupan edessä. Samana syksynä hän aloitti suomenkielen opinnot. Pariskunta avioitui elokuussa 2015 maistraatissa ja juhli lähipiirin kesken.
– Monella oli ennakkoluuloja etenkin siitä, että Noureddine tulisi tänne vain elämään minun rahoillani. Hän on kuitenkin aina ollut hyvin työteliäs ihminen ja ilmoitti heti Suomeen tultuaan, että haluaa ansaita itse rahansa. Noureddine aloitti alun perin pienemmillä tuntimäärillä lähikaupungissa sijaitsevassa k-kaupassa, mutta sai hyvän työnsä ansiosta vakituisen paikan, Kiiski kertoo.
X
Jyväskylän yliopistossa maahanmuuttoasioita tutkiva Charles Mathies on jonottanut Maahanmuuttoviraston toimiston ulkopuolella jo kaksi päivää. Hän on jakanut kuvan ja näkemyksiään jonotustilanteesta omalla Twitter-sivullaan.
– Minä tutkin tätä aihetta Suomessa. Tiedän tilanteen, jossa Maahanmuuttovirasto on, ja tiedän, että se on hankala, kertoo Mathies puhelimessa.
Eilen hän odotti jonossa viraston edessä yli kahdeksan tuntia. Hänen edessään oli 10-12 yksittäistä jonottajaa tai perhettä, mukaan lukien pieniä lapsia, kun jonotus pistettiin poikki viraston mentyä kiinni. Jäljelle jääneitä kehotettiin asioimaan seuraavana päivänä.
Mathies on viettänyt jonossa yli 16 tuntia saamatta palvelua. Hän aikoo jatkaa yrittämistä myöhemmin.
– Valitettavasti en pääse huomenna, mutta ensi viikolla aion mennä takaisin, sanoo Mathies.
Mathies asuu nyt kymmenettä vuottaan Suomessa. Hänen tutkimusalaansa ovat muuttoliike, liikkuvuus ja kansainvälistyminen.
Tutkija on seisoskellut, tutkimassa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/85aa6c3e-2915-4026-9d76-e0403f8c5cc5LainausJyväskylän yliopistossa maahanmuuttoasioita tutkiva Charles Mathies on jonottanut Maahanmuuttoviraston toimiston ulkopuolella jo kaksi päivää. Hän on jakanut kuvan ja näkemyksiään jonotustilanteesta omalla Twitter-sivullaan.
Jyväskylässäkin voi jonottaa, jos valmista jonoa ei ole niin sen voi perustaa, sanomalla: tule jonottamaan.Lainaus– Minä tutkin tätä aihetta Suomessa. Tiedän tilanteen, jossa Maahanmuuttovirasto on, ja tiedän, että se on hankala, kertoo Mathies puhelimessa.
Eilen hän odotti jonossa viraston edessä yli kahdeksan tuntia. Hänen edessään oli 10-12 yksittäistä jonottajaa tai perhettä, mukaan lukien pieniä lapsia, kun jonotus pistettiin poikki viraston mentyä kiinni. Jäljelle jääneitä kehotettiin asioimaan seuraavana päivänä.
Kyllähän tuo tutkijan työstä käy, siis jonottaminen.
Jonossa seisominen on eräänlaista Suomalaisten syyllistämistä, vaikka pakasta vedetty Iphone kiiltelisi taskussa jonottajilla nettiyhteydellä ja migrin numerolla varustettuna, niin migrin toimipisteen edessä jonottavat saavat isoja halipusuja ja viranomaisten toiminta tuomitaan inhimillisyyttä loukkaavana.
Jonottajille heti rahaa ja asuntoja.
X
Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Sisäministeriön mukaan vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä.
Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.
Viime vuosina maahanmuutto on kannatellut Suomen väestönkasvua, sillä syntyvyys on Suomessa alhaisella tasolla. Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoikin muuttovoiton ansiosta 10854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, koska ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Myös Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia.
X
Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta.
Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.
Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen.
X
Eri selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin Suomesta tällä hetkellä löytyy.
Eniten osaajien tarvetta on tunnistettu muun muassa ICT-, teollisuus-, puhtaanapito- ja hoiva-aloilla. Esimerkiksi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva arvioi, että Suomessa olisi jo nyt tarve yli 8 000 sairaanhoitajalle.
X
X
Ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2019 lopussa 107 671. Tämä oli 16,5 prosenttia kaupungin koko väestöstä, eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaalaistaustaisista 81 prosenttia (87 553 henkeä) oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen. Suomessa syntyneitä eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvia oli 19 prosenttia (20 118).
Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 2010-luvulla eniten vuonna 2012, jolloin kasvua oli 7,5 prosenttia. Tämän jälkeen kasvuprosentti on ollut laskusuunnassa ollen viimeisen kahden vuoden ajan poikkeuksellisen matala. Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 4 259 hengellä, eli 4,0 prosenttia. Kuitenkin noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista myös vuonna 2019.
X
Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Sisäministeriön mukaan vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä.
Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.
...
Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta.
Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.
Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen.
... Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoikin muuttovoiton ansiosta 10854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, koska ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.
...
Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta.
Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.
...
Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000-4 000 heidän perheenjäsentään. - 20.12.2008
X
Iltalehti kysyy kulutuksesta myös Helsingin keskustakirjasto Oodin edustalla istuvilta kaveruksilta Sam Pha Kamaralta, 32, ja Sorie Obai Kamaralta. Kumpikin heistä on tällä hetkellä työtön.
Miltä oma kulutus ja talous on näyttänyt koronan aikana?
He kertovat, että koronasäästöjä ei ole päässyt kertymään.
– Olin töissä, mutta kävin koulut ja valmistuin ammattikoulusta rakennusalan perustutkinnolla, Sam Pha Kamara sanoo.
Sierra Leonesta kotoisin olevat miehet kertovat, että korona on tehnyt töiden etsimisen entistä hankalammaksi. Hakemisesta huolimatta työtä ei tunnu löytyvän mistään.
X
Maahanmuuttoviraston (Migri) Helsingin palvelupiste muutti tiistaina uusiin tiloihin Malmille. Siitä lähtien suuri määrä asiakkaita on jonottanut päästäkseen asioimaan virastossa.
Koronarajoitusten takia Migri ei voi päästää palvelupisteen sisätiloihin kuin pienen määrän ihmisiä kerrallaan. Tästä syystä asiakkaat ovat saattaneet joutua odottamaan ulkopuolella jopa päivien ajan.
6. Apulaisoikeuskansleri on huomauttanut Maahanmuuttovirastoa toistuvasti hakemusten käsittelyn määräaikojen ylittämisestä. Miksi käsittelyajat ovat venyneet liian pitkiksi?
Yhä useampi muuttaa Suomeen työn, opiskelun ja perheen takia. Esimerkiksi viime vuonna hakemusmäärä kasvoi kaikissa työperäisissä lupatyypeissä. Maahanmuuttoviraston tehtävänkuva on laaja.
Käsittelyn ruuhkautumiseen on vaikuttanut osittain resurssipula. Käsittelyajat ovat venyneet, vaikka päätöksiä on tehty ennätysmäärä työntekijää kohden. Saimme tänä vuonna lisäresursseja. Viime vuoden keväällä priorisoimme huoltovarmuusalojen hakemuksia koronapandemian takia. Silloin muut joutuivat odottamaan.
10. Hidas työlupien käsittely ei tee Suomesta houkuttelevaa maata huippuosaajille. Millaisena vaarana näette sen, että osaavat tekijät suuntaavat Suomen sijasta muualle tämän tilanteen takia?
Sujuvat ja laadukkaat oleskelulupaprosessit ovat tärkeitä, kun Suomi kilpailee kansainvälisistä osaajista. Työperusteinen maahanmuutto on tärkeää Suomen elinvoimaisuudelle, ja teemme parhaamme nopeuttaaksemme lupien käsittelyä.
Tuossa Iltaläpyskän jutussa oli tylsää juttua Coronan vaikutuksesta henkilöiden talouteen mutta otin siitä talteen tämän osan joka liittyy Suomen umpihulluun maahanmuuttopolitiikkaan.LainausX
Iltalehti kysyy kulutuksesta myös Helsingin keskustakirjasto Oodin edustalla istuvilta kaveruksilta Sam Pha Kamaralta, 32, ja Sorie Obai Kamaralta. Kumpikin heistä on tällä hetkellä työtön.
Miltä oma kulutus ja talous on näyttänyt koronan aikana?
He kertovat, että koronasäästöjä ei ole päässyt kertymään.
– Olin töissä, mutta kävin koulut ja valmistuin ammattikoulusta rakennusalan perustutkinnolla, Sam Pha Kamara sanoo.
Sierra Leonesta kotoisin olevat miehet kertovat, että korona on tehnyt töiden etsimisen entistä hankalammaksi. Hakemisesta huolimatta työtä ei tunnu löytyvän mistään.
X
https://www.iltalehti.fi/talous/a/9dcf0d3d-0aab-4aa9-a751-b220ba3b33f4
Millähän keppostelulla ovat Sierra Leonen kolmikymppiset afrikkalaiset mustat Kamarat päätyneet Suomeen työttömyystuille?
Sierra Leone on siellä Afrikan länsirannalla ja 3v sisällissodasta on kulunut jo 20v. Kamara on siellä yleinen sukunimi, n. 700 000 kamaraa siellä hätää kärsimässä?
Tuo yhteyden kautta kyllä tulee pääasiassa Lähi-Idän ihmeitä Suomeen, Skopje toimii vain hubina sieltä päin tuleville lennoille.
Millähän keppostelulla ovat Sierra Leonen kolmikymppiset afrikkalaiset mustat Kamarat päätyneet Suomeen työttömyystuille?
Sierra Leone on siellä Afrikan länsirannalla ja 3v sisällissodasta on kulunut jo 20v. Kamara on siellä yleinen sukunimi, n. 700 000 kamaraa siellä hätää kärsimässä?
Ihan samalla tavalla ja keppostelulla kuin 12 359 kpl Kosovon Albaaneja hengailee Suomessa ( 20.6.2018 tilasto) Sota loppui 22v sitten.
Niin ahkerasti nämä vierailevat kotikonnuillaan, että Wizzair on avannut surullisen kuuluisan Turku-Skopje yhteyden pelkästään näitä varten.
(Skopjen lentokentältä, Makedonia FYR ,on noin 35km Kosovon rajalle)
RYÖSTÄJIEN saaliiksi voi käteisen ja omaisuuden lisäksi lähteä myös vaatteita. Tekijät saattavat kysyä uhriltaan esimerkiksi heidän kengän kokoaan, ja lähteä kengät kädessä karkumatkalle.
Kenkien lisäksi haluttuja ovat merkkivaatteet, kuten takit, vyöt ja laukut.
Merkkivaatteiden vuoksi rikosilmiötä on haluttu liittää niin sanottuun roadman-kulttuuriin. Sillä viitataan pukeutumistyyliin, jossa ihaillaan ”katujen elämää”.
Iltalehti haastatteli keskiviikkona Lauttasaaressa viikonloppuna tapahtuneen epäillyn ryöstön uhrin äitiä, jonka mukaan tekijät olivat pukeutuneet roadman-tyyliin.
Libera: työperäinen maahanmuutto ilman työpaikkaa sallittava – EK:n asiantuntija: ”Selvittämisen arvoinen asia”
Ajatuspaja Libera julkisti työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän raporttinsa torstaina.
(...)
Ajatuspaja Libera julkaisi torstaiaamuna työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän raporttinsa "Tervetuloa Suomeen, tervetuloa töihin".
Raportin keskeisintä antia ovat Liberan uudet ehdotukset työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi.
Kiintoisimpana avauksena Libera esittää pisteperustaista, joustavaa järjestelmää, joka indikoisi työllistymismahdollisuuksia Suomen työmarkkinoiden tarpeet huomioiden.
Ehdotus mahdollistaisi työperäisen maahanmuuton ilman työpaikkaa. Toisin sanoen edellytys Suomeen muutolle ei jatkossa olisi työpaikka ja tarvehankinta, vaan osaaminen ja kannustavuus.
EK: Kiinnostava avaus, selvittämisen arvoista
EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikasta vastaava asiantuntija Mikko Räsänen toteaa, että avaus vaikuttaa kiinnostavalta, vaikka hän ei vielä olekaan tutustunut Liberan raporttiin.
(...)
”Työperäinen maahanmuutto vähintään tuplattava”
Lisäksi Libera esittää, että Suomen tulee asettaa tavoitteeksi vuosittaisen työperäisen maahanmuuton nostaminen asteittain nykyisestä 15 000 henkilöstä 40 000 henkeen. Tästä EK on pitkälti samoilla linjoilla.
”Tavoitetasolla olemme puhuneet nykyisen työhöntulon kaksinkertaistamisesta, joka jää hieman alle 40 000 hengen.”
”Selvää on, että kasvu ottaa aikansa. Emme voi kertarysäyksenä kasvattaa työpaikkojen määrää tässä mitassa, sillä asiaan liittyy paljon palveluja ja toimintoja, jotka on turvattava”, Räsänen sanoo.
(...)
Asialle on olemassa myös diversiteettiä ja monimuotoisuutta lisäävä ratkaisu. Tilataan kotimaisilta toimittajilta joka notkoon ja niemeen kirkkain värein maalattuja puutarhatonttuja - materiaali vapaavalintainen, kunhan vaan ekologista, mitä muuten maahanmuutto kehitysmaista ei koskaan ole. Työttömät palkataan asentamaan tontut paikoilleen ja huoltamaan näitä. Tämäkin olisi monin verroin järkevämpi ratkaisu, kuin kehitysmaaväen imurointi tänne. Saadaan suomalaisille töitä ja työttömyys vähenee, sekä verotulot kasvavat.
Höpsö ajatus, että saharalainen hiekkaa tarvitessaan tilaisi sitä Suomesta asti. Joten järki hoi! Ei tämä niin vaikeaa ole.
Muistakaahan että Libera on lähellä kokoomusta. Siis puoluetta jonka kanssa mukamas persut menevät ensi vaalien jälkeen samaan hallitukseen.
...
”Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä.”
...
Muistakaahan että Libera on lähellä kokoomusta. Siis puoluetta jonka kanssa mukamas persut menevät ensi vaalien jälkeen samaan hallitukseen.
Joku vyörytys noilla kokoomuspiireillä ja niiden lähitahoilla näyttää olevan parhaillaan meneillään. Joka tuutista tarjotaan ratkaisuksi kehitysmaamaahanmuuton lisäämistä. Kokoomukselainen Romakkaniemi (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/synkka-arvio-marinin-hallituksen-toimista-kasvattanut-valtion-velkaa-kiihtyvalla-tahdilla/9c32317a-f9b7-4fdd-9da2-7bfbe4c8d7dd) pari päivää sitten:Lainaus...
”Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä.”
...
...Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta...Musta tuntuu, että tuossa hienosti kiertäen kerrotaan, että oikeasti kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuuttajaryhmä, ovat todellakin vain hyvin pieni osa paljon suuremmasta maahanmuuttajaryhmästä, joilla ei ole mitään todellista oikeutta kansainväliseen suojeluun, mutta siitä huolimatta päästetään Suomeen tai muualle Eurooppaan ja jotka voidaan käännyttää välittömästi, takaisin sinne mistä tulivatkin.
Hesari julkaisi varsin asiallisen artikkelin koskien ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuutta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007938734.html
Rasismi ja syrjintä voivat olla yksi syy rikoskierteeseen mutta on muutakin. Kyse voi Forssin havaintojen mukaan olla myös yksinkertaisesti nuoruudesta ja siitä, että ei ajatella seurauksia. Syy on [Helsingin poliisissa nuorisorikosryhmää johtava rikoskomisario Marko] Forssin mukaan syrjäytymisessä ja usein ”mammonan ja maineen hakemisessa”.
”Halutaan hieno takki. No, saat muutaman satasen takin, mutta sitten uhkaa tuomio törkeästä ryöstöstä”, Forss sanoo.
Hesari julkaisi varsin asiallisen artikkelin koskien ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuutta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007938734.html
Sen mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten (molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) keskuudessa rikoksista epäiltyjen osuus on noin kaksinkertainen verrattuna kantisnuoriin. Hesarin käppyrät ovat liitteenä.
Olisi mielenkiintoista tutustua tilastoihin, jossa perattaisiin näiden ulkomaalaistaustaisten nuorisorikollisten tausta. Kuinka suuri osa heidän vanhemmistaan on nk. humanitaarisia maahanmuuttajia? Nuo tilastot auttaisivat myös arvioimaan nykyisen maahanmuuttopolitiikan todellista hintaa.
Vanhempi tai isovanhempi ei osaa suomea, ruotsia tai englantia. Alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi toimii tulkkina lääkärissä ja muissa palveluissa asioitaessa.
Kyllähän nuoruus on sellainen tauti josta paranee. Matala äo ja impulssikontrollin puute taas on geeneissä. Rasismi ja syrjintä, siellä missä niitä edes esiintyy, lienee seuraus eikä syy, tässä vaiheessa kun vaikkapa somaleista on jo 30 vuoden kokemus. Siinä ajassa kyllä ennakkoluulot ovat jo muuttuneet kokemustiedoksi.Hesari julkaisi varsin asiallisen artikkelin koskien ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuutta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007938734.htmlLainaus käyttäjältä: Katja Kuokkanen, HSRasismi ja syrjintä voivat olla yksi syy rikoskierteeseen mutta on muutakin. Kyse voi Forssin havaintojen mukaan olla myös yksinkertaisesti nuoruudesta ja siitä, että ei ajatella seurauksia. Syy on [Helsingin poliisissa nuorisorikosryhmää johtava rikoskomisario Marko] Forssin mukaan syrjäytymisessä ja usein ”mammonan ja maineen hakemisessa”.
”Halutaan hieno takki. No, saat muutaman satasen takin, mutta sitten uhkaa tuomio törkeästä ryöstöstä”, Forss sanoo.
Nuorten tekemät rikokset johtuvat nuoruudesta ja maahanmuuttajataustaisilla lisäksi rasismista ja syrjinnästä. Se siitä sitten.
Noista tulkin hommista saa käsittääseni hyvin rahaa eikä "asiakkaat" lopu kesken jos esim tulkkaa kelalle.Ihan varmasti tarkoituksella pyytävät tulkkia vaikka ymmärtäisivät suomea tarpeeksi hyvin koska kaveri tms on siellä tulkkaamassa.Hesari julkaisi varsin asiallisen artikkelin koskien ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuutta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007938734.html
Sen mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten (molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) keskuudessa rikoksista epäiltyjen osuus on noin kaksinkertainen verrattuna kantisnuoriin. Hesarin käppyrät ovat liitteenä.
Olisi mielenkiintoista tutustua tilastoihin, jossa perattaisiin näiden ulkomaalaistaustaisten nuorisorikollisten tausta. Kuinka suuri osa heidän vanhemmistaan on nk. humanitaarisia maahanmuuttajia? Nuo tilastot auttaisivat myös arvioimaan nykyisen maahanmuuttopolitiikan todellista hintaa.
Tuossa tuli aika iso osa oleellisesta tiedosta. 10v maassa ja silti tulkkipalvelut pelaa? Suomi tekee kyllä totaalista itsemurhaa tällä politiikalla. 10 rikosta ja ehdollista? Ja muiden puolueiden mielestä kaikki on ok ja lisää pitää haalia?
Tuolla HS:n kommenteissa joku mietti että missä Helsingissä voi liikkua 20v päästä, niimpä...
Joku myös totesi että amiksessa lähes kaikilla ulkomaalaisilla olematon suomen kielen taitoa eikä viitsitä opiskella. Oleskeluluvat pitää jotenkin sitoa noihin esim kielitaitoon yms
Suomessa asuvat myanmarilaiset järjestävät Helsingissä -- mielenilmauksen Myanmarin sotilasvallankaappausta vastaan.https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-asuvat-myanmarilaiset-osoittavat-helsingissa-mieltaan-sotilasvallankaappausta-vastaan-he-ovat-aivan-raivona/8131138
--
"Aivan raivona"
[CRPH Support Finlandin perustajan, Elina Kosken] mukaan Suomessa asuu noin 1500 myanmarilaista. Suurin osa heistä on saapunut Suomeen Thaimaan pakolaisleireiltä.
– He ovat hyvin järjestäytyneitä. Mielenilmauksessa paikalla on heidän yhteisönsä kaikki tärkeät henkilöt, Koski sanoo.
Kosken mukaan Suomessa asuvien myanmarilaisten reaktio tapahtuneeseen on ollut kova.
– He ovat aivan raivona. Tämä on kertakaikkisen käsittämätöntä, että tälläistä pääsee tässä maailmassa tapahtumaan ja maailma ei tee mitään.
On alkanut viime aikoina ärsyttää se retoriikka, mitä maahanmuuton kannattajat käyttävät valkopakonsa korrektina perusteluna.Hyvä analyysi, tosiaankin. Asiaan tavallaan liittyen muistui seuraava Ylen juttu:
Pakenemme huono-osaisuutta! Minulla on oikeus paeta huono-osaisuutta ja viedä lapseni parempaan kouluun! Kun oikeasti paetaan maahanmuuttoa jonka puolesta on äänestetty ja jota ulospäin kannatetaan vieläkin, ja sen maahanmuuton seurauksia. Kannatetaan yhä maahanmuuttoa ulospäin ja sanotaan että jätimme huono-osaisen alueen, kaikki kaikki nyökyttelevät hyväksyvästi, media mukaan lukien vaikka kaikki tietävät oikean syyn.
Silloinkin eli eilen, kun valtamediassa jopa uskalletaan jo todeta että maahanmuuttajien määrä sekä huono-osaisuus korreloivat vahvasti asuinalueilla keskenään, perustelupuolella näiden yhteys ei tunnu syntyvän sitten millään. Laitetaan pako vähintään puoliksi kantisköyhien piikkiin, se on hyväksyttyä. Että naapurin Merjan ja Pekan lapsia me tässä paetaan. Hampaattomat tammatkin nauraa, mutta pokka pitää kaikilla. Nämä maahanmuuton kannattajat kasvattavat sitä vastustamaansa eriarvoisuutta aivan itse, kutsuessaan maahanmuuton seurauksia yleisesti huono-osaisuudeksi, oikeuttaakseen pakonsa.
Journalismin näkökulmat valikoituvat usein sen mukaan, keitä toimittajakuntaan kuuluu. Teollisuusliiton Tekijä-lehdessä viime syksynä ilmestyneessä artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) kolme tutkijaa totesi, että toimittajakunnan keskiluokkaistumisen myötä suorittavan työn tekijät ovat siirtyneet lehdissä ja tv-uutisissa sivurooliin.Ylläoleva on mielestäni tuossa Ylen jutussa erittäin hyvä huomio. Muuten jutussa on paljon sitä samaa monimuotoisuushömppää kuten aina ennenkin.
Jeanette Björkqvist kertoo, että Ruotsissa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, miksi työväenluokka on niin näkymätön sikäläisessä mediassa. Selitystä on haettu toimittajakunnan sosioekonomisesta taustasta, mikä ohjaa sitä, miten he maailman näkevät.
Tausta vaikuttaa toimitusten arjessa, Björkqvist toteaa.
– Kyllähän se vaikuttaa, kun toimituskokouksessa aamulla ideoidaan, mitä tänään tehdään. Toimittajatkin ovat ihmisiä. Aiheita kaivellaan sieltä omasta maailmasta, ja jos toimituksessa ei ole moninaisuutta, monella tavallakin, niin totta kai se näkyy aiheissa.
...
^ Lisäksi toimittajat ovat ihan tutkitusti epätavallisen vihervasemmistolaista väkeä, mikä on luonnollisesti omiaan vaikuttamaan siihen, millaisia aihepiirejä he jutuissaan käsittelevät. Kun käy läpi modernin yliopistomaailman feminismillä kyllästetyt journalismiopinnot, katselee ne onnistuneesti suorittanut vastavalmistunut toimittelija maailmaa ihan omanlaistensa kakkuloiden kautta.Olet oikeassa, näinhän se toki on.
Esim. Ylen toimittelijat ovat selkeästi täysin feminismin vallassa. Käytännössä joka päivä julkaistaan juttuja rasismista tai muista feministiselle ideologialle rakkaista ilmiöistä.
Vaikeaahan sellaisella taustalla on jostain valkopakoilmiöstä objektiiviseen tyyliin kirjoittaa.
X
Tilastollisesti nuorisorikollisuus on ollut jo vuosien ajan laskussa, mutta koronapandemialla voi olla osasyynsä nuorten tekemien väkivaltarikosten raaistumiseen. Jo valmiiksi pahoinvoivat nuoret ovat voineet koronan myötä ajautua vielä pahempaan jamaan, lisäksi poliisi on huolissaan nuorten keskuudessa lisääntyneestä teräaseiden kantamisesta.
Viimeisen vuoden aikana otsikoissa on nähty erityisen paljon raakoja väkivallantekoja, joissa asianosaisina on ollut alaikäisiä nuoria.
X
– Sitä ollaan tässä aika laajalla rintamalla pohdittu, että mitkä asiat näihin on johtaneet. On arvioitu, että tämä koronasta johtuva poikkeustilanne on jollain tavalla vaikuttanut asiaan, mutta on vaikea sanoa, että kuinka suuri merkitys tilanteella on tähän piikkiin ollut.
Mikä voi aiheuttaa väkivaltaista käytöstä?
Tutkimustiedon valossa siis entistä suuremmalla osalla Suomen nuorista menee aiempaa paremmin, mutta samanaikaisesti pienellä joukolla menee ehkä aiempaa huonommin.
Yhteisiä nimittäjiä vakavaan väkivaltaan syyllistyneillä nuorilla ovat olleet esimerkiksi päihdeongelmat, huumausaineet ja niiden levittäminen, mielenterveysongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnasta.
Koronan myötä harrastusmahdollisuudet ovat voineet puuttua täysin, ja normaali elämä ja kanssakäyminen toisten kanssa on muuttunut. Usein väkivaltarikosten tekijöillä on ollut myös taustaa lastensuojelun parissa.
– Myös siteet perheeseen, turvallisiin aikusiin ja kouluun ovat rikoksen tekijöillä usein heikompia. Heitä yhdistää toivottomuuden tunne ja tavoitteiden puuttuminen elämässä, selittää Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakinen.
X
Tekevätkö maahanmuuttajataustaiset nuoret enemmän rikoksia?
Huolestuttavana ilmiönä väkivalta- ja ryöstörikoksissa rikostarkastaja Koski nostaa esille tiettyjen maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustuksen. Hänen mukaansa heidän kohdallaan korostuvat samat ongelmat, mitä muidenkin rikoksesta epäiltyjen kohdalla.
– Teolla voi olla nuorelle joku kovinkin järkevä selitys, jota aikuinen ei välttämättä ymmärrä ollenkaan. Syitä tekoihin on ollut yhtä paljon kuin tekojakin, Koski toteaa.
Tutkijatohtori Kaakisen mukaan eri tutkimuksissa on nähty yhteys maahanmuuttajataustaisten nuorten ja erilaisten rikosten välillä, mutta hänen mukaansa kyse on hyvin vaihtelevan tasoisista yhteyksistä, jotka eivät vielä yksinään selitä rikoskäyttäytymistä.
– Usein maahanmuuttajaryhmien kohdalla puhutaan siitä, että heidän riskinsä marginalisaatioon on suurempi, jolloin elämään kuuluu myös helpommin riskitekijöitä.
Sekä tutkijatohtori Kaakinen että rikostarkastaja Koski muistuttavat kuitenkin, että suurin osa kaikista nuorista on aivan tavallisia, kunnollisia kansalaisia. Koko joukon leimaaminen lyhyen tilastopiikin perusteella ei ole järkevää, toteaa Koski.
X
Osa raaista väkivaltatapauksista on tapahtunut tilanteissa, joissa on ollut paikalla kymmeniä nuoria. Sosiaalisessa mediassa on puhuttu jo katujengien synnystä ja eri asuinalueiden jengiytymisestä.
Rikostarkastaja Koski itse pitää jengiytymisen käsitettä hankalasti määriteltävänä.
– Jokainen meistä ymmärtää jengi-käsitteen omalla tavallaan. Jos 5 tai 6 nuorta hengailee rautatieasemalla ja siellä tapahtuu väkivaltarikos, niin puhummeko me silloin jengistä?
X
– Jengejä on aina ollut ja on nytkin, mutta Europolin määritelmän mukaisia katujengejä Suomessa ei ole vielä havaittu. On kuitenkin ollut viitteitä siitä, että joillakin löyhemmillä porukoilla on ollut pyrkimystä muodostaa tiiviimpiä ryhmittymiä, Koski lisää.
Jengiytymisestä on puhunut myös Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Jukka Larkio, jonka mukaan puukotustapaukset ovat olleet jatkumoa kehitykselle, jota viime vuosina on pääkaupunkiseudulla esiintynyt.
– Erityisesti maahanmuuttajataustaisen keskuudessa teräaseen käyttökynnys on varsin matala verrattuna kantasuomalaisiin.
X
Helsingin poliisi on panostanut ennaltaehkäisevään toimintaan, mutta aina rikoksentekijöitä ei tavoiteta oikea-aikaisesti ja haavista jäävät juuri ne, joiden olisi pitänyt saada apua ajoissa.
Yhteiskunnassakin on puutteita: rahoitusta ei aina saada niille asioille, jotka nuorten kannalta olisivat kaikista tärkeimpiä.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että meillä on käsissä ongelma, joka olisi ratkaistavissa kohtalaisen pienillä kustannuksilla ja panostuksilla. Moni muu asia näyttää kuitenkin menevän tämän edelle, hän summaa.
Paperittomien määrää on vaikea arvioida, mutta Kuntaliiton viime kesän arvion mukaan Suomessa elää noin 700– 1 100 laittomasti maassa olevaa. Tätä ryhmää ei haluta enää yhtään suurentaa.
– Toimenpiteiden on oltava saman aikaan tehokkaita ja inhimillisiä, sanoi sisäministeriön tiedotustilaisuudessa iltapäivällä kansliapäällikkö Kirsi Pimiä.
Poliisi kertoo, että se voisi palauttaa lähes kaikki laittomasti maassa olevat. Käytännössä tämä ei kuitenkaan onnistu.
– Meillä olisi resurssit hoitaa tilanne niin, ettei täällä olisi laittomasti olevia. Mutta on esimerkiksi tiettyjä valtioita, jotka eivät toimi hyvässä yhteistyössä, kuvaili poliisitarkastaja Joni Länsivuori.
Paperittomien auttamistyötä tekevä Hammad toivoo, että Suomessa paperittomien tilanne helpottuisi niin, että he voisivat olla yhteydessä viranomaisiin ilman pelkoa pakkopalautuksesta.
Markkanen kertoo, että nyt tulleiden joukossa on erityisen paljon korkeasti koulutettua väkeä.
– On lääkäreitä ja insinöörejä ja muutenkin kielitaitoista porukkaa. Mitä olen henkilökunnan kanssa jutellut niin noin puolet heistä on todella koulutettua porukkaa, Markkanen jatkaa.
Hän nostaa esiin myös sen, että turvapaikanhakijoiden joukossa on alettu oma-aloitteisesti opetella suomen kieltä.
– Juttelin Kirkkonummella (Kirkkonummelle avattiin väliaikainen vastaanottokeskus viime viikolla) kahden miehen kanssa ja he kertoivat, että rahaa kerätään, jotta muu perhe pääsisi perässä. Isä on tullut tänne ja siellä on itse aloitettu suomen kielen opiskelu, kun me emme ole vielä ehtineet aloittaa jutteluryhmiä.
Haatainen väitti puolestaan, että työperäinen maahanmuutto vahvistaa Suomen talouskasvua.
– Kaikki tutkimukset osoittavat, että kun yritykset voivat kasvunsa perustaa siihen, että ne saavat osaajia, se kasvattaa taloutta ja luo edellytyksiä sille, että syntyy myös uusia työpaikkoja.
Työministerin mukaan hallitus aikoo jatkossakin edistää työperäistä maahanmuuttoa ”saadakseen kasvua aikaiseksi”.
– Lisäksi meillä tietenkin on täällä maassa myös pakolaisuuden perusteella, turvapaikanhakijoina tulleita, maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Heillä varmasti työllistymisen edellytykset ja mahdollisuudet ovat huomattavasti vaikeammat, Haatainen myönsi.
Työministerin mukaan monet näistä ihmisistä etenevät työurallaan vaikean alun jälkeen.
X
Ilman laillista lupaa Suomessa olevilla on suuri riski joutua monenlaisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan kohteeksi.
– Minulta kysytään usein, kannattaisiko 10 eurolla tehdä 12 tuntia töitä. Kymppi on iso raha, jos täytyy ostaa vaikka Uffilta talvikengät, eikä henkilöllä ole virallista työnteko-oikeutta, sanoo Suojattomat-hankkeen projektipäällikkö Anne Hammad.
Diakonissalaitoksen Suojattomat-hanke auttaa Suomessa olevia paperittomia.
– Meidän neuvomme on, ettei tällaisiin hommiin ei pidä lähteä. Kerromme, että jos annat pikkurillin, se voi pahimmillaan johtaa täysivaltaiseen ihmiskauppaan.
Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisten ihmiskauppasopimusten valvontajärjestöiltä, ettei ihmiskaupparikollisuuteen ole riittävästi puututtu.
Nyt hallitus haluaa korjata tilanteen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esitteli tänään perjantaina laajan toimintaohjelman, joka sisältää yli 50 toimenpidettä.
– Tavoite on tunnistaa ja tavoittaa ihmiskaupan uhrit. He saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Ihmiskauppaa torjutaan poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa, Henriksson lupasi.
X
Kukaan ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa on ihmiskaupan uhreja. Viime vuonna Rikosuhripäivystys, Pro-Tukipiste, Pakolaisneuvonta ja Monika-Naiset liitto tunnistivat omissa palveluissaan yhteensä 120 ihmiskaupan uhria.
X
Myös sosiaalialan ammattilaisia ja opettajia pyritään kouluttamaan huomaamaan ihmiskaupan uhrit.
Nyt myös selvitetään, millaisia turvallisia asumisratkaisuja uhreille voisi olla.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää, kuinka tämä (asumisratkaisu) tulisi Suomessa tapahtua. Selvitystyö valmistuu vuoden loppuun mennessä, kertoi tiedotustilaisuudessa ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth.
Suomessa ei ole tällä hetkellä ihmiskauppauhrien turvakoteja.
Tähän asiaan on kiinnittänyt "erityistä huomiota" Euroopan neuvoston ihmiskaupanvastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GRETA), todetaan toimenpideohjelmassa.
X
Merkkivaatteiden vuoksi rikosilmiötä on haluttu liittää niin sanottuun roadman-kulttuuriin. Sillä viitataan pukeutumistyyliin, jossa ihaillaan ”katujen elämää”.
Iltalehti haastatteli keskiviikkona Lauttasaaressa viikonloppuna tapahtuneen epäillyn ryöstön uhrin äitiä, jonka mukaan tekijät olivat pukeutuneet roadman-tyyliin.
Pääkaupunkiseudulla on ollut useita ryöstöjä ja väkivaltarikoksia, joista epäillään nuoria. Tekovälineenä on yleensä teräase, joka on ollut nuorella hallussa. Ongelma ei ole yksin pääkaupunkiseudun.
Myös Pirkanmaalla teräaseiden määrä tuntuu poliisin mukaan yleistyneen. Ilmiö on niin piilossa, että siitä on vaikea saada otetta ennen kuin tapahtuu jotain vakavaa. Tällaista tapauksia on jo ollut.
Rikostarkastaja Jari Koski kertoi aiemmin Ylelle, että puukkoja takavarikoidaan pääkaupunkiseudulla yhä nuoremmilta. Joukko on kuitenkin hyvin rajallinen ja teräaseilla varustautuvilla on monesti jo muuta rikostaustaa.
Rikosten yhteydessä esiin on noussut termi roadman. Slangisana on ollut suomalaisessa urbaanissa sanakirjassa 1,5 vuotta. Harvalle aikuiselle sana on tuttu.
Nuorille termi tarkoittaa, että pitää varoa roadmaneja, toisia nuoria, jotka tekevät rikoksia ja joilla voi olla teräase mukana.
Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti on kuullut termin, joka tulee Britanniasta ja tarkoittaa rikollista kadullakulkijaa. Ilmiö on Suomessa marginaalinen.
...
Vehkalahden mukaan kyse on tiettyjen nuorten pitkään kestäneestä pahoinvoinnista.
...
Myös sivulliset ovat joutuneet vastikään teräaseiden uhriksi.
Rikoskomisario Jari Luoto tutkii parhaillaan tapausta, jossa Lempäälässä olevaan omakotitaloon (https://yle.fi/uutiset/3-11907359) tunkeuduttiin väkivalloin. Uhri sai vakavat vammat teräaseesta.
Tekijää epäillään tapon yrityksestä, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta Lempäälässä. Uhri oli tämänhetkisten tietojen mukaan valikoitunut täysin sattumanvaraisesti. Tarkoitus oli ryöstää joku.
Epäilty sai autonavaimet haltuun ja pakeni asukkaan autolla, kunnes hänet otettiin kiinni.
Tampereella käsiteltiin oikeudessa (https://yle.fi/uutiset/3-11897003) vastikään myös Kaupin puukotusta, jossa kahta nuorta miestä syytetään murhan yrityksestä. Siinäkin uhri oli tuntematon ja teko tapahtui keskellä päivää.
Vallilan taposta tuomitulle 16-vuotiaalle tuomittiin puolestaan vasta lisää vankeutta Tampereella (https://yle.fi/uutiset/3-11920193) ryöstön ja tapon yrityksestä sekä kotirauhan rikkomisesta. Siinäkin uhri oli tekijälle tuntematon.
Teräaseisiin liittyvät tapaukset ovat myös Luodon huomion mukaan lisääntyneet huolestuttavasti.
...
Pirkanmaan käräjäoikeudessa annettiin vastikään useita vankeustuomioita törkeästä ryöstöstä ja ryöstöistä. Siinä nuorilla oli aseena teräaseen lisäksi kaasutoiminen kuula-ase ja teleskooppipatukka. Lisäksi ohiajavasta autosta oli ammuttu ilmapistoolilla laukauksia mopolla tien reunassa ajavaa tuntematonta henkilöä kohti.
Tarkoitus oli ollut myös ryöstää asunto, jossa olisi huumausaineita, mutta myöhemmin selvisi, että asunto oli väärä.
Katutyyli-videoistaan tunnettu MolyBros -kaksikko Abdirahman Keinaan, 18, ja Ibrahim Manza, 19, tuntee kadulla liikkuvat nuoret ja heidän trendinsä. Uutena ilmiönä nuorten keskuudessa on noussut roadman-tyyli. Mistä roadman tulee ja mitä se edustaa, MolyBros kertoo!
Puoli seitsemän
Hassan Maikal
30 minto 20.5.20211 v 0 kk4313 katselua
Vieraana räppäri ja vaikuttaja Hassan Maikal. Oliko ennen kaikki sittenkään paremmin? Puoli seiskan toimittaja Regina Rask tutustui aihetta käsittelevään näyttelyyn. Juontajina Ella Kanninen ja Mikko Kekäläinen. #puoli7
Mohammed Al-Majidi, 41, on asunut vastaanottokeskuksessa Jyväskylässä kohta kuusi vuotta – Valtaosa turvapaikanhakijoista saanut vähintään yhden kielteisen päätöksen
Mohammed Al-Majidi, 41 on asunut Salmirannan vastaanottokeskuksessa Jyväskylässä kohta kuusi vuotta. Suomeen ja Jyväskylään Al-Majidi saapui syyskuussa 2015. Turvapaikkahakemuksen Al-Majidi on tehnyt kolme kertaa. Joka kerralla hän on saanut kielteisen päätöksen.
Ylen ruotsinkielisessä uutislähetyksessä eilen oli pätkä Ceutaan tulleista alaikäsistä.
Haastateltu poika: ”Tulen Conacrystä Guineasta. Siellä ei ole mitään syötävää. Siellä on vain lakkoja ja tehottomia kouluja. Emme opi siellä mitään. Koulut EU:ssa ovat paljon parempia. Olen haaveillut pääseväni Eurooppaan kahdeksanvuotiaasta asti.”
Toinen haastateltu:” Meillä on ruokana vain keksejä. Emme voineet nukkua yöllä kunnolla auringon vuoksi.”
According to a report this Thursday in the newspaper El Faro de Ceuta, a key reason for this astonishing event is a rumour that the Moroccan authorities spread with great success. The fake news was that footballer Cristiano Ronaldo would be playing a football match in Ceuta. "There were minors who thought they were going on an excursion. Others were told that they had a chance to see a football match in which Cristiano Ronaldo would be playing..." said a woman from Fnideq (its Spanish name, Castillejos), the Moroccan city closest to the border, which has been left bereft of much of its young male population.
"Many simply saw that people were running, they said that the border had been opened, that it was like a party, and they went too. The school is now empty, with no children, and parents are crying," the Fnideq resident told the newspaper.
The Spanish National Police estimate that more than 1,500 Moroccan minors, aged between 10 and 18, arrived in Ceuta between Monday and Tuesday.
Ylen aamu: Kuinka Euroopan siirtolaisongelma pitäisi ratkaista?Yle Areena (https://areena.yle.fi/1-50840995) (19 min)
Viime viikkoina on tullut tuhansia siirtolaisia ja pakolaisia Välimeren yli Italiaan. Nyt Italian hallinto vaatii yhteisiä ratkaisuja Euroopan unionilta tilanteen hoitamiseksi. Italian pääministeri Mario Draghi aikoo nostaa Välimeren siirtolais- ja pakolaistilanteen agendalle tänään alkavassa EU:n huippukokouksessa. Toimittaja Jenna Vehviläinen raportoi Palermosta, Italiasta ja asiasta keskustelemassa ovat ulkoministeri Pekka Haavisto ja Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.
X
Suomeen tuli viime perjantaina 10 uutta alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikasta. Ryhmä on loppuosa Suomen saapuvaa 175 alaikäisen lasten ja nuorten turvapaikanhakijoiden joukkoa, jonka Suomi on luvannut sijoittaa Välimeren alueelta.
X
Turvapaikanhakijoista yli sata on tullut Kreikasta ja 14 Kyprokselta. Sen lisäksi Suomeen on saapunut 27 yksinhuoltajaperheiden lasta ja nuorta Maltalta, 16 Kyprokselta ja neljä Italiasta. Suurin osa Suomeen siirretyistä turvapaikanhakijoista on Afganistanin ja Somalian kansalaisia.
X
Suomen hallitus päätti reilu vuosi sitten kevättalvella osallistua turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen Välimeren maista niiden vaikean turvapaikkatilanteen takia.
Suomeen saapuneet alaikäiset ovat olleet 0-17-vuotiaita poikia ja tyttöjä, mikä on ollut myös Suomen tavoite vastaanotossa.
X
– Siirrot ovat keino auttaa haavoittuvassa asemassa olevia. Kaikki Suomeen siirretyt turvapaikanhakijat ovat heikon turvallisuustilanteen maasta tai todennäköisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa, kertoo projektipäällikkö Camilla Rautala Maahanmuuttovirastosta.
X
... lisää laillisia reittejä ...
Sellainen kansalaisaloite voisi olla paikallaan että ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa ei saisi nousta yli 10 prosentin. Tämä olisi hyvä laki koska näin voitaisiin myös katkaista väestönvaihto väitteiltä siivet kun katto tulee vastaan.Helppoahan tuota olisi esittää.
X
Katso kuntasi tilanne vuonna 2040: Vanhusten määrä kasvaa, lapsia ei synny, työikäisiä yhä vähemmän – onko Suomen toivo vieraskielisissä?
Tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa täysin vieraskielisten määrän kasvuun.
X
Suomen väestönkasvu vieraskielisten varassa
MDI:n väestöennusteet esittelevät kuvaa kansainvälisemmästä Suomesta. Koko maan väestönkasvu perustuu seuraavina vuosikymmeninä täysin vieraskielisten määrän lisääntymiseen.
Vieraskielinen väestö kasvaa Suomessa puolella miljoonalla ihmisellä vuoteen 2040 mennessä. Maahanmuuttajataustaisten kuolleisuus on vähäistä, koska he ovat iältään nuorempia ja syntyvyyskin on suurempaa kuin kantaväestöllä. Vieraskielisiä on ennusteiden mukaan 20 vuoden päästä noin 900 000. Nyt heitä on noin 400 000.
Samaan aikaan monessa kunnassa ikääntynyt suomen- ja ruotsinkielinen väestö kuolee, eikä uusia asukkaita synny tilalle.
X
Kuvottavaa.LainausX
Katso kuntasi tilanne vuonna 2040: Vanhusten määrä kasvaa, lapsia ei synny, työikäisiä yhä vähemmän – onko Suomen toivo vieraskielisissä?
Tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa täysin vieraskielisten määrän kasvuun.
X
Suomen väestönkasvu vieraskielisten varassa
MDI:n väestöennusteet esittelevät kuvaa kansainvälisemmästä Suomesta. Koko maan väestönkasvu perustuu seuraavina vuosikymmeninä täysin vieraskielisten määrän lisääntymiseen.
Vieraskielinen väestö kasvaa Suomessa puolella miljoonalla ihmisellä vuoteen 2040 mennessä. Maahanmuuttajataustaisten kuolleisuus on vähäistä, koska he ovat iältään nuorempia ja syntyvyyskin on suurempaa kuin kantaväestöllä. Vieraskielisiä on ennusteiden mukaan 20 vuoden päästä noin 900 000. Nyt heitä on noin 400 000.
Samaan aikaan monessa kunnassa ikääntynyt suomen- ja ruotsinkielinen väestö kuolee, eikä uusia asukkaita synny tilalle.
X
https://yle.fi/uutiset/3-11953250
Tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa täysin vieraskielisten määrän kasvuun.
Sellainen kansalaisaloite voisi olla paikallaan että ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa ei saisi nousta yli 10 prosentin. Tämä olisi hyvä laki koska näin voitaisiin myös katkaista väestönvaihto väitteiltä siivet kun katto tulee vastaan.Ruvetaanko tässä rajoittamaan EU-kansalaisten liikkumista ja Suomessa asuvien/Suomen kansalaisten lisääntymistä?
Ei näitä median näkemyksiä voi kuin ihmetellä!
Lestijärven mallilla kantasuomalaisten populaatio lähtisi ihan varmasti nousuun! Eli jokaiselle synnyttäjälle kymppitonni per lapsi, se muistaakseni jaetaan osissa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tai muita vastaavia tukia. Elvytyspaketin neljällä miljardilla olisi voinut rahoittaa 400 000 lasta. Nuorilta kysyttäessä iso este lasten tekemiselle on taloudellinen epävarmuus.
Eikä seuraa Suomelle omaa Palestiinaa, myrkytettyjä opettajia, huumejengejä, rasismia ja väkivaltaa kantasuomalaisia kohtaan yms.
Mikä tässä mallissa on vikana? Tuotot paljon paremmat kuin MENA-miehissä.
Kertauksen vuoksi vielä:
...
Käytännössä koko maassa on pulaa lastentarhanopettajista ja sairaanhoitajista.
HuomentaKiitos, tarkistin ja korjasin.Kertauksen vuoksi vielä:
...
Tarkasta tuo antamasi Euroopan väkiluku.
Kertauksen vuoksi vielä:
Euroopassa on noin 746 miljoonaa ihmistä.
Afrikassa on noin 1,2 miljardia ihmistä.
Miljardi = tuhat miljoonaa.
Lisäksi Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa.
Ja meidän pitäisi pelastaa/elättää afrikkalaiset.
Muoks. Vittu antaa olla. Olen surkea matikassa enkä ala laskea suhteellisia lukuja, kun ne menee kuitenkin pieleen. Laskekaa itse. Tuossa kuitenkin luvut joilla aloittaa.
Kertauksen vuoksi vielä:
Euroopassa on noin 746 miljoonaa ihmistä.
Afrikassa on noin 1,2 miljardia ihmistä.
Miljardi = tuhat miljoonaa.
Lisäksi Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa.
Ja meidän pitäisi pelastaa/elättää afrikkalaiset.
Muoks. Vittu antaa olla. Olen surkea matikassa enkä ala laskea suhteellisia lukuja, kun ne menee kuitenkin pieleen. Laskekaa itse. Tuossa kuitenkin luvut joilla aloittaa.
Sinun pointtisi oli aivan oikea, vaikka luvut eivät täysin oikein olleetkaan: meidän ei tarvitse olla matikkaneroja ymmärtääksemme, että jos jokaisen eurooppalaisen pitää itsensä ja lastensa ja vanhustensa ja sairaidensa lisäksi elättää kaksi neekeriä asuntoineen, sosiaaliturvineen ja terveydenhoitoineen, eivät rahamme tai mahdollisuutemme riitä.
LainausMaahanmuuttajataustaisten kuolleisuus on vähäistä, koska he ovat iältään nuorempia ja syntyvyyskin on suurempaa kuin kantaväestöllä. Vieraskielisiä on ennusteiden mukaan 20 vuoden päästä noin 900 000. Nyt heitä on noin 400 000.
X
LainausTuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa täysin vieraskielisten määrän kasvuun.
Melko yllättävä toteamus Yleltä juuri vaalien alla. Varmaan jokunen ääni ropsahti persulaariin.
Ja miksi muiden kansojen pitäisi pelastaa juuri meidän huoltosuhteemme? Eikö olisi parempi, että kehitysmaalaiset laittavat ensin omat maansa kuntoon? Siellä olisi tärkeämpääkin tekemistä kuin tulla Eurooppaan pyllynpyyhkijäksi. Me kyllä pärjäämme täällä keskenämme jos vain puramme rakenteelliset ongelmamme, kuten sairaalloisen korkean verotuksen ja pöhöttyneen julkisen sektorin tuoliinpierijävirat sekä miljardeja vuosittain maksavan haittamaahanmuuton.
Ja miksi muiden kansojen pitäisi pelastaa juuri meidän huoltosuhteemme? Eikö olisi parempi, että kehitysmaalaiset laittavat ensin omat maansa kuntoon? Siellä olisi tärkeämpääkin tekemistä kuin tulla Eurooppaan pyllynpyyhkijäksi. Me kyllä pärjäämme täällä keskenämme jos vain puramme rakenteelliset ongelmamme, kuten sairaalloisen korkean verotuksen ja pöhöttyneen julkisen sektorin tuoliinpierijävirat sekä miljardeja vuosittain maksavan haittamaahanmuuton.
Nämä ovatkin tekosyitä.
Oikeasti nämä järjettömyydet on tehty tahallaan jotta Afrikan ja Lähi-Idän nuorukaisten tulo voidaan maksimoida. Kuka näistä haitallisista kädellisistä hyötyy?
Aivan: 1) hyysäysteollisuuden palkolliset ja pääoma (= tienaajat) sekä 2) seksuaalisesti nuorista karvakäsistä kiinnostuneet (=patukkaa saavat).
Ei näitä median näkemyksiä voi kuin ihmetellä!
Lestijärven mallilla kantasuomalaisten populaatio lähtisi ihan varmasti nousuun! Eli jokaiselle synnyttäjälle kymppitonni per lapsi, se muistaakseni jaetaan osissa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tai muita vastaavia tukia. Elvytyspaketin neljällä miljardilla olisi voinut rahoittaa 400 000 lasta. Nuorilta kysyttäessä iso este lasten tekemiselle on taloudellinen epävarmuus.
Eikä seuraa Suomelle omaa Palestiinaa, myrkytettyjä opettajia, huumejengejä, rasismia ja väkivaltaa kantasuomalaisia kohtaan yms.
Mikä tässä mallissa on vikana? Tuotot paljon paremmat kuin MENA-miehissä.
...Nähtäväksi siis jää, mitä Suomessa aiotaan tehdä nousussa olevalle maahanmuuttajanuorten väkivallalle. Odotellaanko tilanteen kehittymistä yhtä vakavaksi kuin Ruotsissa ja jatketaan verovarojen syytämistä tehottomiin kotouttamistoimiin entiseen malliin sen sijaan, että asetettaisiin maahanmuuttajanuorille selkeä oma vastuu toimeentulostaan ja kulttuurisesta kotoutumisestaan - ja rikolliselle poluille eksyneille annettaisiin se ainoa rangaistus, jolla olisi pelotevaikutus. Eli palauttaminen esi-isien kotiseudulle.
Tämä muutos nähdään - jos nähdään - vasta vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Ja silloinkin vain, mikäli Perussuomalaiset saavuttaa selvästi suurimman puolueen - eli hallituksen kokoajan - aseman, Kokoomuksessa konservatiivisiipi vahvistuu siten, että sillä on todellinen vaikutus puolueensa maahanmuuttopolitiikkaan ja vihervasemmiston kannatus supistuu edelleen siten, että sen paikkamäärä painuu alle kolmannekseen kansanedustajista.
Tässä vaiheessa ei liene perusteita olettaa maahamme näin vahvaa poliittista siirtymää. On kuitenkin yksi asia, joka voi muuttaa tilanteen - ja sen totetuminen on ennen kaikkea nuorten uussuomalais- ja uusruotsalaisten maahanmuuttajien käsissä.
Eli mikäli Ruotsi vajoaa entistä syvemmälle jengirikollisuuden syövereihin ja samaan aikaan Suomen luisuminen kohti samaa tilaa kiihtyy entisestään, saattaisivat suomalaisetkin äänestäjät todeta, että nyt riittää. Ja äänestää sen mukaan.
...Poliisi arvioi, että huumekauppaa harjoittavat Kontulan ja Puhoksen ostoskeskusten alueella erityisesti Pohjois- ja Länsi-Afrikasta kotoisin olevat henkilöt. Myyjät ovat osittain samoja molemmilla ostoskeskuksilla. Huumausainekauppaa tekevät Kontulassa joiltain osin myös kantaväestöön kuuluvat.
– Valvontapaikoissa poliisi takavarikoi muun muassa marihuanaa ja amfetamiinia, subutex- ja ekstaasitabletteja, nuuskaa sekä rahaa, sanoo komisario Jari Friman.
Poliisi otti ostoskeskuksilta kiinni 12 etsintäkuulutettua. Maasta poistetaan neljä henkilöä.
https://professorinajatuksia.blogspot.com/2021/06/jengirikollisuuden-tilasta-suomessa-ja.html (https://professorinajatuksia.blogspot.com/2021/06/jengirikollisuuden-tilasta-suomessa-ja.html)Lainaus...Nähtäväksi siis jää, mitä Suomessa aiotaan tehdä nousussa olevalle maahanmuuttajanuorten väkivallalle.
Helsingissä alaikäisten yleistynyt vakava väkivalta kertoo sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan osattomuudesta, jota koronakriisi on pahentanut. Ohisalon mukaan nuorten palveluihin on harkinnassa kymmenien tai jopa satojen miljoonien eurojen lisärahoitus.
X
Noin kolmasosa Suomeen ja Ruotsiin muuttaneista iranilais- ja irakilaistaustaisista miehistä oli kokenut kidutusta kotimassaan, selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruotsin Punaisen Ristin korkeakoulun tutkimuksesta.
Tutkijat vertasivat kidutettujen ja muita järkyttäviä kokemuksia kokeneiden miesten terveyttä ja hyvinvointia. He havaitsivat kidutuskokemusten olevan yhteydessä esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä huonommaksi koettuun terveyteen ja elämänlaatuun.
X
Taas tällainen nyyhkyjuttu joka haisee kuin mätä :silakka:
https://yle.fi/uutiset/3-11986282
Taas tällainen nyyhkyjuttu joka haisee kuin mätä :silakka:LainausNoin kolmasosa Suomeen ja Ruotsiin muuttaneista iranilais- ja irakilaistaustaisista miehistä oli kokenut kidutusta kotimassaan, selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruotsin Punaisen Ristin korkeakoulun tutkimuksesta.
Tutkijat vertasivat kidutettujen ja muita järkyttäviä kokemuksia kokeneiden miesten terveyttä ja hyvinvointia. He havaitsivat kidutuskokemusten olevan yhteydessä esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä huonommaksi koettuun terveyteen ja elämänlaatuun.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan kidutus on voimakas indikaattori tulevalle vainolle, siis turvapaikan tarpeelle. Silti Suomi ei aina myönnä turvapaikkaa edes kidutuksen uhreille. https://t.co/iV73JCl79m
— Erna Bodström (@ernabodstrom) June 17, 2021
Erna Bodström
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan kidutus on voimakas indikaattori tulevalle vainolle, siis turvapaikan tarpeelle. Silti Suomi ei aina myönnä turvapaikkaa edes kidutuksen uhreille.
Taas tällainen nyyhkyjuttu joka haisee kuin mätä :silakka:
https://yle.fi/uutiset/3-11986282
Tulijoiden pitää keksiä tarina ja usein salakuljettajat antavat heille tarinan ja ilmeisesti se ei ole ongelma, että tuhansilla tulijoilla on täysin sama feikkinyyhkytarina.
Isä lapsena Karjalan evakko
— Maarit Kaari - Rossi (@KaariRossi) June 20, 2021
Sirpa Pietikäinen
Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen.
Tosta "huippuyleellisestä" voidaan olla montaa mieltä.Osa voi olla ihan oikeastikkin sotapakolaisia mutta kyllä sinne varmasti sekaan mahtuu näitä elintasopakolaisiakin.Kyllä itse ymmärrän tyyppejä jotka muuttaa tänne jos saa enemmän liksaa eikä tartte tehdä kahta duunia yms.Itsekkin varmasti tekisin samoja päätöksiä.Näin vanhempana tosin toiseen maahan lähteminen pistäisi kyllä ajattelemaan todella monta kertaa että onko kannattavaa.Nythän täällä on tilanne että tänne on tullut jo porukkaa muualta ja ne on kertoneet mitä täällä on ja miten täällä toimitaan sekä mitä kaikkea etuja voi täällä saada.Ei noilla ole samanlaista korkean tason kynnystä hakea sossusta rahaa kuten aika suurella osalla suomalaista on.LainausSirpa Pietikäinen
Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen.
Missä olosuhteissa lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan, jos siellä odottaisi valmiina entiseen verrattuna huippuylellinen uusi koti, moninkertaiset vastikkeettomat tulot ja tämä sama myöhemmin seuraasi liittyville perheenjäsenille?
Tällaiselle lähtemisen tarpeelle on joissain kielissä ja kulttuureissa ihan omia sanojakin, mutta ne eivät tarkoita pakolaista.
X
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n uuden väestöennusteen mukaan suomalaisten ominaisuudet kuitenkin muuttuvat seuraavan 20 vuoden aikana melko jyrkästi.
Esimerkiksi Soinin ja Jämijärven asukasluku pienenee, kun taas Sipoon ja Kaarinan kasvaa.
Lapsia syntyy vähemmän ja monissa kunnissa yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu.
Myös vieraskielisten määrä lähes tuplaantuu nykyisestä 400 000:sta.
Kun äänestäjät muuttuvat, kuinka paljon muuttuu politiikka?
Kuihtuuko keskusta kaupungistumisen myötä, ja tuleeko samalla kaikista vihreitä? Kuolevatko demarit sukupuuttoon, ja kuka voittaa satojen tuhansien vieraskielisten äänet itselleen?
Entä miksi kaikista puolueista juuri perussuomalaiset pärjää tasaisimmin eri-ikäisten ja eri puolilla maata asuvien keskuudessa?
X
Kun Waqar Zafar muutti Pakistanista Suomeen syyskuussa 2015 opiskellakseen kemiaa Itä-Suomen yliopistossa, hän kävi läpi kaikkien puolueiden ohjelmat.
Kuukautta myöhemmin hän oli liittynyt sosiaalidemokraatteihin. Demareilla oli paljon vieraskielisiä jäseniä ja Zafar tunsi olonsa tervetulleeksi.
Vasemmistopuolueiden ajatukset tasa-arvosta ja laajoista oikeuksista vetosivat Zafariin, joka oli tottunut omassa kotimaassaan oikeistolaisempaan politiikkaan.
MDI:n ennusteessa vieraskielisten määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä jopa puolella miljoonalla maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vuoksi.
Kuntavaaleissa saavat äänestää kaksi vuotta Suomessa asuneet muiden maiden kansalaiset, esimerkiksi eduskuntavaaleissa taas vaaditaan Suomen kansalaisuutta.
Koska nämä uudet äänestäjät eivät ole vielä urautuneet minkään puolueen leiriin, heidän valintansa voivat muuttaa puolueiden valtasuhteita nopeastikin.
Tutkijatohtori Josefina Sipinen kertoo, että pääkaupunkiseudulla asuvat vironkieliset kertovat kannattavansa useimmin perussuomalaisia, siinä missä somalin- ja arabiankieliset kertovat äänestävänsä vasemmistopuolueita.
Puoluekanta voi toki kieliryhmän lisäksi kertoa muistakin tekijöistä: esimerkiksi Suomessa työskentelevillä vironkielisillä on usein duunaritausta.
Sipinen kuitenkin arvelee, että keskimäärin moni vieraskielinen tukee vasemmistoa, koska se korostaa yhdenvertaisuutta. Näin toivotaan myös SDP:n ajatushautomossa Kalevi Sorsa -säätiössä.
– Vieraskielisten keskuudessa voisi olla kasvupotentiaalia demareille. Laaja julkinen sektori, työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen voisivat hyvinkin resonoida heidän keskuudessaan, toteaa projektitutkija Maija Mattila.
X
Miten puolueet voivat houkutella vieraskielisten ääniä?
Arvot eivät kanna kauas, ellei puolue onnistu kertomaan niistä myös vieraskielisille.
Waqar Zafar oli itse kiinnostunut politiikasta jo ennen Suomeen saapumistaan, ja hän löysi puolueensa nopeasti.
Harvalle kuitenkaan käy yhtä hyvin. Erityisesti Euroopan ulkopuolisten kielivähemmistöjen äänestysaktiivisuus jää usein melko matalaksi.
Sille on Zafarin mukaan monta syytä.
Monella kestää kauan oppia suomea, mutta harva puolue viestii itsestään edes englanniksi, arabiasta tai somalista puhumattakaan.
Suomalaiset puolueet eivät myöskään ota äänestäjiinsä yhteyttä.
– Monista muista maista tulevat ovat tottuneet siihen, että ehdokkaat lähestyvät heitä ja kertovat itsestään. Suomessa näin ei käy koskaan.
Zafar ihmettelee myös, ettei suomalaisilla puolueilla ole vähemmistöille suunnattua toimintaa.
– Kun koko virallinen systeemi on outo, tuttujen henkilöiden rooli korostuu. Siksi vieraskielisten ääniä kalastelevien puolueiden olisi hyvä nimetä laajasti erilaisia ehdokkaita, toteaa myös tutkijatohtori Josefina Sipinen.
Mitä pidempään maahan muuttaneet asuvat Suomessa tietämättä mitään puolueista, sitä epätodennäköisempää on, että he enää innostuvat mukaan. Kuilu on yksinkertaisesti kasvanut liian suureksi.
Tähän ei tulevaisuuden puolueilla pitäisi enää olla varaa, Zafar toteaa.
X
Kyllä itse ymmärrän tyyppejä jotka muuttaa tänne jos saa enemmän liksaa eikä tartte tehdä kahta duunia yms.Itsekkin varmasti tekisin samoja päätöksiä.Näin vanhempana tosin toiseen maahan lähteminen pistäisi kyllä ajattelemaan todella monta kertaa että onko kannattavaa.
LainausMohamed lähti kotikaupungistaan Matmatasta 16-vuotiaan serkkunsa kanssa maaliskuun lopulla. Lähtöpäätös kuulostaa lähes päähänpistolta.Maailman Kuvalehti: Vallankumouksen polttamat (http://www.kepa.fi/maailman-kuvalehti/arkisto/2011/10/8599)
"Serkku soitti, että laivoja oli valmiina ja että hän oli päättänyt lähteä. Suljin kännykkäkauppani samantien."
Vallankumous oli takana, mutta tulevaisuus Tunisiassa ei näyttänyt sen kummemmalta. Se, mikä oli muuttunut, oli rajojen rakoileminen. Aiemmin tarkkaan vartioitu meriraja oli yhtäkkiä lähes avoin. Ja unelma Euroopasta oli yhtä vahva kuin ennenkin. Niin Mohamedistakin tuli harraga, Välimeren laiton ylittäjä.
"Harraga... Sanaa on vaikea kääntää. Alunperin se tarkoittaa polttamista: henkilöpapereiden polttamista, rajojen polttamista", Ghezela sanoo.
"Jotta näitä nuoria miehiä voisi ymmärtää, on ymmärrettävä, miten he kaikki ovat kasvaneet harraga-ajatuksen kanssa: unelma siitä, että Euroopassa kaikki on mahdollista, ajatus siitä, että siellä voi ansaita rahaa ja tulla sitten takaisin Tunisiaan, rikkaana ja menestyneenä."
Siksi Mohamedin oli niin helppo lähteä. Tunisiassa jokapäiväinen elämä oli hankalaa. Kolme ammattitutkinnon suorittanutta siskoa on työttömänä. Mohamedilla on kampaajan koulutus mutta hän on työskennellyt milloin missäkin: hotellissa baarimikkona, rakennuksilla hanttihommissa, kännykkäkorjaajana. Ranskasta kesäisin lomille saapuvat tuttavat taas ajelivat hienoilla autoilla.
Kun tilaisuus koettaa onneaan tarjoutui, miksei Mohamed olisi lähtenyt?
[...]
Matka Eurooppaan maksoi noin 850 euroa. Ensimmäinen yritys kaatui liian täyteen pakatun aluksen haaksirikkoon Tunisian rannan tuntumassa Djerbassa. Toisella yrityksellä Mohamed pääsi Italiaan kuuluvalle Lampedusan saarelle, jonne lähes kaikki Pohjois-Afrikasta lähtevät laittomat alukset suuntaavat. Alaikäinen serkkupoika sai paikan vastaanottokeskuksesta, mutta Mohamedia pidettiin säilössä kuukauden päivät.
Huhtikuun alussa Italia myönsi hänelle, kuten tuhansille muillekin tunisialaisille, humanitaarisin perustein puolen vuoden oleskeluluvan, joka on voimassa koko Schengen-alueella. Tuolloin Italiaan oli saapunut paikallisten viranomaisten mukaan noin 25 000 tunisialaista. Heistä valtaosa ilmoitti haluavansa jatkaa matkaa Ranskaan ja muihin Euroopan maihin. Italia kyllästyi toimimaan Euroopan unionin ja Schengen-alueen siirtolaisvarastona.
Heti paperit saatuaan Mohamed suuntasi kohti Pariisia. Samaan aikaan kun Ranska protestoi kovaäänisesti Italian päätöstä vastaan, hän ylitti vaivihkaa maiden välisen rajan.Lainaus"Ilmiö, jota euroopassa kutsutaan laittomaksi siirtolaisuudeksi, tunnetaan Marokossa nimeltä harraga. Sanalla viitataan läpäisemiseen, rajan ylittämiseen, mutta myös palamiseen ja poltteeseen miehen rinnassa, miehen, jonka odotetaan olevan elannon hankkija."Maailman Kuvalehti: Nykyajan Odyseus (http://www.kepa.fi/maailman-kuvalehti/arkisto/2011/10/8608)
Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen. #WorldRefugeeDayHuomaa, miten irallaan todellisuudesta nämä virkaläskit ovat. Maailmassa on arviolta 232 miljoonaa vierastyöläistä ja suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole omaisuutta. Joka vuosi miljoonat ja miljoonat ihmiset muuttavat ilman perhettään vieraaseen maahan elintasosiirtolaisina. Tämä on heiltä täysin ymmärrettävää, ihmiset tavoittelevat parempaa elämää. Kautta historian ihmiset ovat muuttaneet vieraille maille paremman elintason perässä ja kautta historian vastaanottajamaat ovat rajoittaneet muuttoa, jos se on alkanut aiheuttaa ongelmia.
Minulla on muutamia maahanmuuttajatuttuja. Olen auttanut kolmea eri maahanmuuttajaa tekemään oleskelulupahakemuksen. Niin paljon kuin haluaisinkin, että tälläisiä maahanmuuttajia ei tulisi Eurooppaan, olen halunnut auttaa, koska henkilöt minua pyysivät.Itse epäilen myös että porukka tulee tänne vain ja ainoastaan siksi että saa hoitoa johonkin sairauteensa.Siinä missä suomalainen menee lääkäriin suunnilleen kun on jo liian myöhäistä tai on pää kainalossa että korjatkaas tämä niin noi tietää etukäteen jo mitä niitä vaivaa.En yhtään epäilisi etteikö noi myisi niitä lääkkeitä mitä ne saa eteenpäin yms.Koko systeemi tuntuu vaan ruokkivan koko ajan itseään.
Yksi näistä eli Kelan avustusten varassa. Työpaikat ja työsopimukset tehtiin vain Kelan tukien varmistamieksi.
Toinen oli vastaanottokeskuksessa asuessaan käyttänyt runsaasti lääkärin palveluita. Mietin, että kuka lääkärilaskut mahtoi maksaa.
Kolmas asui pimeästi Suomessa, mutta teki töitä, ilman mitään lupia. Hän maksoi verot, verottaja jopa lähetti hänelle joka vuosi verokortin. Häädön saatuaan jatkoi samoja töitä, mutta pimeänä. Poliisi täysin kädetön.
LainausSirpa Pietikäinen
Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen.
Missä olosuhteissa lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan, jos siellä odottaisi valmiina entiseen verrattuna huippuylellinen uusi koti, moninkertaiset vastikkeettomat tulot ja tämä sama myöhemmin seuraasi liittyville perheenjäsenille?
Tällaiselle lähtemisen tarpeelle on joissain kielissä ja kulttuureissa ihan omia sanojakin, mutta ne eivät tarkoita pakolaista.
Sirpa Pietikäinen🇫🇮🇪🇺
@spietikainen
Kukaan ei jätä kotiaan ilman painavaa syytä. Ajatusleikki riittää sen ymmärtämiseen: missä olosuhteissa sinä lähtisit kodistasi ilman omaisuuttasi ja perhettäsi tuntemattomaan maahan? Jokainen meistä on joskus avun tarpeessa ja voi olla myös joskus pakolainen. #WorldRefugeeDay
Yle: SPR:n piirit takoivat turvapaikanhaun ruuhkavuosina 24 miljoonan voitot – piirien sijoitukset yli kolminkertaistuneet
Lisävaroja käytetään muun muassa uusien työntekijöiden palkkaamiseen
Turvapaikanhaun ruuhkavuosina 2015–2019 Suomen Punaisen Ristin piirit takoivat 24 miljoonan euron voitot, kertoo Yle.
SPR on sijoittanut vastaanottokeskustoiminnasta saamiaan voittoja. Piirien sijoitukset ovat yli kolminkertaistuneet. Vuonna 2014 ne olivat 10,9 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava luku oli 34,8 miljoonaa euroa
SPR:N talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen kertoo Ylelle, että vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen.
Lisävarat ovat mahdollistaneet vapaaehtoistyön kehittämisen. SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin (HUP) ohjelmapäällikön Heidi Juslin-Sandinin mukaan varoilla on palkattu muun muassa uusia työntekijöitä.
Juslin-Sandin muistuttaa myös, että varoja on hyvä olla pahan päivän varalle. ...
(...)
SPR:N talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen kertoo Ylelle, että vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen.
Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen liittyvien käsitteiden käyttöä
Työ- ja elinkeinoministeriö 22.6.2021 11.33
TIEDOTE
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä. Uusi sanasto korostaa yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien omaa toimijuutta. Kotouttamisen sijaan tulisikin jatkossa puhua kotoutumisen edistämisestä.
Kotoutumisen sanastotyön kohteena on ollut kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvien käsitteiden määrittely. Kotoutumisen käsitteitä ei ole aiemmin määritelty yhtenä kokonaisuutena, vaikka käsitteitä on ollut mukana eri sanastoissa. Uudessa sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä.
Kotoutumisen ja maahanmuuton käsitteistä on käyty keskustelua jo pitkään, mutta erityisesti viime vuosina on noussut esiin myös yhteiskunnallinen tarve tarkastella käsitteitä uudelleen. Politiikassa ja lainsäädännössä käytettävät termit vaikuttavat viranomaiskieleen ja asiakastyöhön sekä yleiseen keskusteluun ja asenneilmapiiriin.
Termejä on arvioitu siitä näkökulmasta, edistävätkö vai vähentävätkö ne yhdenvertaisuutta. Arvioinnin tuloksena sanastoon on nostettu maahanmuuttaja-termin rinnalle termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin, että kyseessä on henkilö, joka on todella muuttanut maahan.
Olennainen osa sanastotyötä on ollut pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen siitä, mihin eri käsitteillä viitataan. Maahanmuuttaja-termin osalta sanastossa korostetaan, että termiä ei tulisi käyttää silloin kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia esimerkiksi nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella. Termiä pitäisi käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa termillä on selittävää arvoa, kuten esimerkiksi tilastoissa.
Käsitepari kotoutuminen – yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaa kotoutumisen kaksisuuntaisuutta
Kotoutuminen on ilmiönä kahden- tai monensuuntainen prosessi, jossa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy maahanmuuton myötä. Ruotsin ja englannin käsite integration kuvaa tätä kaksisuuntaisuutta hyvin.
Kotoutumisen sanastossa suomen kielen käsite kotoutuminen määritellään kuitenkin maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät. Kotoutumisen sanastossa käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat kaksisuuntaisuutta.
Kotouttaminen-termi on korvattu sanastossa termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska termin voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.
Keskustelu kotoutumisen käsitteistä jatkuu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Käsitetyö jatkuu yhteistyössä sidosryhmien, kuten erilaisten järjestöjen ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa (Etno), kanssa. Sanastotyötä tehdään jatkossa myös osana kotoutumisen keskeisten palveluiden kehittämistä: Kotoutumisen sanastoon lisätään mahdollisesti uusia käsitteitä kotoutumislain ja kotoutumista edistävien palveluiden uudistamisen yhteydessä.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät kotoutumisen sanastotyön elokuussa 2019. Sanastotyötä on tehty työryhmässä, johon on kuulunut oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi. Sanastotyöryhmä on kokoontunut käsittelemään sanastoa useita kertoja vuosien 2019–2021 aikana.
Kotoutumisen sanasto julkaistaan suomenkielisenä 1. laitoksena, joka sisältää myös ruotsinkieliset vastineet. Määritelmien ja huomautuksien ruotsinkieliset käännökset lisätään sanastoon elokuussa.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Helena Torkko, p. 029 504 7695, helena.torkko@tem.fi, 22.-23.6. ja 5.–9.7.
Neuvotteleva virkamies Anna Bruun, p. 029 504 8254, anna.bruun@tem.fi, ruotsinkieliset vastineet, 5.–9.7.
Neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen, p. 029 504 7117, paula.karjalainen@tem.fi, 22.6.
LainausSPR:N talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen kertoo Ylelle, että vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen.
Miten jumalauta 100%:sti valtion tissillä olevan järjestön, 100%:sti valtion rahoittamasta toiminnasta voi jäädä YLIJÄÄMÄÄ?? Vieläpä näköjään varsin reilusti??
Tuohan on suurinpiirtein sama kuin jos minä tekisin firmalle kululaskun 20e:n ostoksesta, mutta firma maksaakin minulle satasen. Ei taida tapahtua lähiaikoina tuota. Mutta verovaroja jaeltaessa näköjään tapahtuu. Päitä pölkylle! Vai onko VTV tarkastanut ("tarkastanut") ja siunannut nämäkin moku-rahavirrat? :facepalm:
Pää räjähtää. Ja sitten vielä ilakoivat lehdessä veronmaksajien ryöstämisestä. Eivät osaa edes hävetä touhujaan.
edit:typo
MOT selvitti: SPR:n piirit takoivat turvapaikanhaun ruuhkavuosina 24 miljoonan voitot
SPR on sijoittanut ison osan turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnalla saamistaan miljoonavoitoista, mutta niillä myös paikataan koronan aiheuttamia aukkoja taloudessa.
...
Turvapaikanhaun kiirevuosien hellitettyä on sopiva hetki katsoa taaksepäin. Suuret tulijamäärät pistivät liikkeelle satojen miljoonien eurojen uudet rahavirrat.
...
VOK-buumin kuumina vuosina 2015–2020 valtio käytti turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vajaat 1,5 miljardia euroa (ei sis. arvonlisäveroa). Suurin siivu siitä eli 625 miljoonaa euroa meni SPR:n ylläpitämään vastaanottotoimintaan. Seuraavaksi suurimmat vastaanotto-operaattorit olivat kunnat (234 milj. €) ja sosiaali- ja terveyspalveluyritys Luona (159 milj. €).
…
Palkollisia SPR:ssä on noin tuhat. Järjestö vertautuu tulojensa puolesta suuryritykseen. SPR kirjasi viime vuonna noin 200 miljoonan euron tuotot. Ne tulevat monesta lähteestä: muun muassa Veripalvelusta 60 miljoonaa euroa, vastaanottokeskuksista 45 miljoonaa, erilaisista avustuksista noin 40 miljoonaa, varainhankinnasta 24 miljoonaa, sijoitus- ja rahoitustoiminnasta 13 miljoonaa ja käytettyä tavaraa myyvästä Kontti-ketjusta 12 miljoonaa.
…
SPR:n vastaanottokeskuksia ovat pyörittäneet kymmenen järjestön yhteensä kahdestatoista piiristä.
Vuonna 2014 piirien yhteenlaskettu tulos oli 0,2 miljoonaa euroa tappiolla. Sitten alkoi vastaanoton voimakas kasvu ja talouden nousukiito. SPR:n piirien yhteenlaskettu tulos vuosilta 2015–2019 näyttää 24 miljoonan euron voittoa.
SPR on laittanut VOK-voittonsa poikimaan. SPR:n piirien sijoitukset ovat yli kolminkertaistuneet: vuonna 2014 ne olivat 10,9 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2020 piirien sijoituksia oli 34,8 miljoonaa euroa.
…
SPR:n tulot turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ovat vähentyneet, mutta niillä on yhä iso merkitys sen piireille. Vuonna 2020 piirit saivat vastaanotosta 45 miljoonaa euroa, kun niiden kaikki tuotot olivat yhteensä 61 miljoonaa.
…
Vuosina 2015–2020 valtio käytti vastaanottoon 1,5 miljardia euroa. Ilman turvapaikanhaun kasvua jaksosta olisi selvitty karkeasti arvioiden noin miljardi pienemmillä menoilla.
…
Huikeimpien hintapyyntöjen torjunnasta huolimatta vastaanottotoiminnan keskihinta harppasi turvapaikanhaun huippuvuosina. Vuonna 2015 tavoiteltiin 37 euron vuorokausihintaa henkilöltä, mutta se kipusikin 66 euroon. MOT:n teettämän selvityksen mukaan kalleimmissa aikuisten vastaanottokeskuksissa vuorokausihinta oli noin 150–200 euroa henkilöltä alkuvuonna 2016.
…
SPR harjoittelee säännöllisesti vastaanoton laajentamista.
X
AFP kertoo artikkelissaan Suomen tarvitsevan kipeästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Artikkelin mukaan Suomi näyttää hyvältä paperilla, mutta Suomeen muuttavat kohtaavat ongelmia muun muassa työnantajien asenteiden vuoksi.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoo AFP:lle uskovansa Suomen olevan houkuttelevampi vaihtoehto koronapandemian jälkeen.
Ranskalainen uutistoimisto AFP kirjoittaa tiistaisessa artikkelissaan Suomessa vallitsevasta työperäisen maahanmuuton pulasta. Artikkelia on julkaistu laajasti ympäri maailman median.
– Jatkuvasti planeetan onnellisimmaksi kansaksi nimetyn sekä maailmankuulusta elintasostaan tunnetun Suomeen luulisi hukkuvan maahan muuttamaan haluaviin ihmisiin, mutta tosiasiassa se kärsii akuutista työvoimapulasta, AFP kirjoittaa.
Artikkeliinsa uutistoimisto on haastatellut Talented Solutions -rekrytointitoimiston Saku Tihveräistä, joka kertoo Suomen tarvitsevan ”valtavia määriä” työperäisiä maahanmuuttajia, jotta se välttyisi ikääntyvän väestön ongelmilta.
X
Artikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.
X
– Maahanmuuton vastaiset mielipiteet sekä haluttomuus työllistää ulkopuolisia ovat yleisiä homogeenisessa yhteiskunnassa, jossa äärioikeistolaisella perussuomalaiset-puolueella on vaaleissa suuri kannatus, AFP kirjoittaa.
X
Monet myös suostuvat palkkaamaan vain suomea äidinkielenään puhuvia.
Näin AFP:lle kertoo myös 42-vuotias britannialainen it-alan asiantuntija Ahmed (nimi muutettu). Hän muutti Suomeen perhesyiden vuoksi, ja yritti luoda suhteita sekä etsiä hyvää työpaikkaa kuuden kuukauden ajan.
Yritykset epäonnistuivat.
– Käänteentekevä hetki oli se, kun yksi rekrytoija kieltäytyi kättelemästä minua. Työpaikkojen määrä ei ollut Suomessa ongelma, rekrytoijien asenne oli, Ahmed sanoo.
Lopulta mies antoi periksi ja hyväksyi työtarjouksen Saksan Düsseldorfista, jonne hän matkustaa Helsingistä viikoittain.
X
Nyt haisee mätä :silakka: Joku uusi matudumppaus Suomeen on alkamassa.LainausX
AFP kertoo artikkelissaan Suomen tarvitsevan kipeästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Artikkelin mukaan Suomi näyttää hyvältä paperilla, mutta Suomeen muuttavat kohtaavat ongelmia muun muassa työnantajien asenteiden vuoksi.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoo AFP:lle uskovansa Suomen olevan houkuttelevampi vaihtoehto koronapandemian jälkeen.
Ranskalainen uutistoimisto AFP kirjoittaa tiistaisessa artikkelissaan Suomessa vallitsevasta työperäisen maahanmuuton pulasta. Artikkelia on julkaistu laajasti ympäri maailman median.
– Jatkuvasti planeetan onnellisimmaksi kansaksi nimetyn sekä maailmankuulusta elintasostaan tunnetun Suomeen luulisi hukkuvan maahan muuttamaan haluaviin ihmisiin, mutta tosiasiassa se kärsii akuutista työvoimapulasta, AFP kirjoittaa.
Artikkeliinsa uutistoimisto on haastatellut Talented Solutions -rekrytointitoimiston Saku Tihveräistä, joka kertoo Suomen tarvitsevan ”valtavia määriä” työperäisiä maahanmuuttajia, jotta se välttyisi ikääntyvän väestön ongelmilta.
X
Artikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.
X
– Maahanmuuton vastaiset mielipiteet sekä haluttomuus työllistää ulkopuolisia ovat yleisiä homogeenisessa yhteiskunnassa, jossa äärioikeistolaisella perussuomalaiset-puolueella on vaaleissa suuri kannatus, AFP kirjoittaa.
X
Monet myös suostuvat palkkaamaan vain suomea äidinkielenään puhuvia.
Näin AFP:lle kertoo myös 42-vuotias britannialainen it-alan asiantuntija Ahmed (nimi muutettu). Hän muutti Suomeen perhesyiden vuoksi, ja yritti luoda suhteita sekä etsiä hyvää työpaikkaa kuuden kuukauden ajan.
Yritykset epäonnistuivat.
– Käänteentekevä hetki oli se, kun yksi rekrytoija kieltäytyi kättelemästä minua. Työpaikkojen määrä ei ollut Suomessa ongelma, rekrytoijien asenne oli, Ahmed sanoo.
Lopulta mies antoi periksi ja hyväksyi työtarjouksen Saksan Düsseldorfista, jonne hän matkustaa Helsingistä viikoittain.
X
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/29fe7942-bb09-4f79-8e1f-824e50342b84
Pahasti aavistelen, että suomi on jo lupautunut eu:ssa ottamaan uusia tulokkaita, jotka jutun perusteella tulevat jahka pandemia hellittää.
Ei, vuosi 2015 uusintana ja pahempana.
Artikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.
LainausArtikkelin mukaan Suomen tulisikin houkutella vuosittain 20 000-30 000 maahanmuuttajaa julkisten palvelujen säilyttämiseksi sekä eläkevajeen tasaamiseksi.
NEROKASTA! Sehän on kuin iskisi suonta verenvuotokuumeesta kärsivältä, tai ampumahaavaa hoidettaisiin ampumalla lisää reikiä. Kuka saatana näitä "artikkeleita" keksii?
Minäpä keksin oman artikkelin: Työttömän peruspäiväraha nelinkertaistetaan ja nostetaan veroprosenttia 20:stä 25%:iin. Tai sanotaan saman tein viisinkertaistaan - saadaan vielä parempi tulos kuin 30k matua /v.
Pelkään pahinta ja toivottavasti olen todella väärässä nyt:
Näiden "artikkeleiden" tarkoitus lienee vain ja ainoastaan valmistella kansaa uuteen matuvyöryyn..
Kuusi vuotta sitten ”vokkeja” nousi ympäri Suomen – nyt niitä katoaa kaikessa hiljaisuudessa
Suomeen perustettiin satoja uusia vastaanottokeskuksia vuoden 2015 turvapaikanhakijailmiön seurauksena. Nyt niitä on jäljellä kourallinen. Viranomaiset varautuvat siihen, että koronan jälkeen turvapaikanhakijamäärät kääntyvät taas nousuun.
Nina Järvenkylä
Tänään klo 10:01 (muokattu klo 13:02)
Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä tuli loppukesästä ja syksystä eli vain muutaman kuukauden aikana. Määrä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin edellisvuonna yhteensä.
– Kaikkihan muistavat tilanteen, kun Pasilan poliisiaseman edessä oli jonoja, kun ihmiset jonottivat rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi. Ja ihmisiä käveli Tornio-Kemi-moottoritiellä. Ilmiö alkoi jo alkukesästä 2015, tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirasto muistelee.
Lehto aloitti työnsä Maahanmuuttovirastossa (Migri) syksyllä 2015, kun tilanne oli niin sanotusti kuumimmillaan.
Lehto sanoo, että aluksi kaikki sujui Suomessakin hyvin. Kesällä 2015 jo toiminnassa olevia vastaanottokeskuksia – kansankielellä vokkeja – laajennettiin, ja etsittiin paikkoja uusille. Esimerkiksi Helsingin kaupunki järjesti vauhdilla hätämajoitusta Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille. Sitten tuli loppukesä, ja viimeistään tuolloin tilanteen laajuus alkoi hahmottua myös Suomessa.
– Elokuussa tilanne kääntyi. Emme osanneet seurata merkkejä, että tämä kääntyy niin suureksi kuin se kääntyi, Lehto toteaa.
Hän jatkaa, että alkuvaihe meni siis suunnitelmien mukaan, mutta ilmiön volyymi etenkin loppukesästä yllätti lähes kaikki.
– Keväällä 2015 Suomessa oli 17–18 aikuisyksikköä ja muutama alaikäisyksikkö. Sen kesän ja syksyn aikana perustettiin yksiköitä siihen tahtiin, että meillä oli tammi-helmikuussa 2016 aikuisyksiköitä enimmillään 147, Lehto kertaa.
X
Vuonna 2015 Migri pystyi tekemään nopeasti tarvittavia päätöksiä, muiden viranomaisten tukemana. Nyt samaan ketteryyteen ei Lehdon mukaan pystyttäisi, vaikka muutoin reagointikyky vastaavaan ilmiöön onkin huomattavasti ketterämpi kuin vuonna 2015.
– Hyvänä puolena oli se, että siihen aikaan esimerkiksi vastaanottomomentti oli arviomääräraha, eli valtioneuvoston, siis hallituksen, päätöksellä voitiin tarvittaessa ylittää budjetti lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi.
X
Vastaanottokeskusten ja erilaisten väliaikaisten majoituskeskusten määrä kasvoi syksyllä 2015 ja vielä alkuvuodesta 2016 moninkertaiseksi tätä edeltävään aikaan verrattuna. Keskuksia perustivat paitsi kunnat, myös Suomen Punainen Risti, muut järjestöt sekä useat yksityiset yritykset, suurimpana Luona Oy. Yksityisistä toimijoista enää Luona on mukana vastaanottokeskustoiminnassa.
Lehto kertoo, että sopimukset uusista vastasanottokeskuksista tehtiin Punaisen Ristin piirien eli alueellisten toimijoiden kanssa, ja myös muiden toimijoiden.
X
Keväällä 2021 turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen joitakin kymmeniä per kuukausi. Esimerkiksi toukokuussa tulijoita oli 44, huhtikuussa 33 ja maaliskuussa 57.
– Tiedämme kohtuullisella varmuudella, kun koronan vuoksi asetettuja liikkumisrajoituksia höllennetään, niin kyllä turvapaikanhakijoiden määrä erittäin suurella todennäköisyydellä kääntyy kasvuun, Lehto arvioi.
X
Tilanne maailmalla siis elää, ja etenkin pandemian jälkeen liikkuminen rajojen ylitse helpottunee. Painetta liikkumiselle on. Esimerkiksi Kanarian saarilla ja Etelä-Espanjassa, osittain Marokon puolella, tuhannet pääosin Afrikasta tulleet turvapaikanhakijat odottavat mahdollisuutta jatkaa matkaansa. Painetta on myös Kreikassa, Italiassa sekä EU:n naapurissa Turkissa.
Tässä tullaan johtopäätökseen, ettei Suomessa haluta nyt lakkauttaa liian monta vastaanottokeskusta ja Lehdon sanoin ”taas ensi vuonna perustaa”.
– Se olisi ihmisten ja talouden kannalta typerää. Haluamme olla valmiita siihen, kun turvapaikanhakijoiden määrä jälleen kasvaa, Lehto toteaa.
X
Etenkin pääkaupunkiseudulla vastaanottokeskuksen asukkaiden keskuudessa on herännyt huolta siitä, että keskuksen toiminnan loppuessa asukkaita voidaan siirtää jopa toiselle puolen Suomea. Lehdon mukaan tämä ei kuitenkaan olen ensisijainen ratkaisu.
– Kyllä kysytään, Lehto vastaa kysymykseen kysytäänkö asukkailta mielipidettä.
X
Toiveeseen pyritään vastaamaan, jos henkilöllä on esimerkiksi vakituinen, täysipäiväinen työsuhde tai kyseessä on tutkinto-opiskelija.
X
Hän korostaa, että päätökset ihmisten siirroissa pyritään pitämään oikeudenmukaisena ja tasapuolisina. Hän myöntää, että pääkaupunkiseudulta ei haluta muuttaa pois.
– Täytyy sanoa, että kyllä pääkaupunki vetää. Halukkuus tänne on suurta.
X
Tammikuussa 2016 vain noin neljä prosenttia turvapaikanhakijoista asui yksityismajoituksessa. Nyt vastaava määrä on yli 52 prosenttia.
Lehto avaa lukumääriä. Kirjoilla vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä (toukokuun viimeinen viikko) noin 5 400 henkilöä, ja yksityismajoituksessa näistä noin 2 800, ja näistä 1 700 on kirjoilla pääkaupunkiseudun vokeissa.
X
Kielteisen – vähintään yhden, jotkut useita – päätöksen saaneita henkilöitä on noin 4 100. Lehdon mukaan suurin osa valittaa ja muutoksenhakutapauksia eri oikeusasteissa on yli 2 200 henkilöllä. Suomessa on käytössä eurooppalainen erikoisuus: turvapaikkaa voi hakea uudelleen kielteisen päätöksen saatuaan useita kertoja. Lehto muistelee, että tällä hetkellä näiden hakijoiden joukossa on henkilö, joka on hakenut turvapaikkaa jo 11 kertaa.
– Ne, jotka saavat oleskeluluvan, niin siitä hetkestä kolmisen vuotta eteenpäin, ja yli puolet näistä henkilöistä löytyy pääkaupunkiseudulta.
Lehto arvioi, että pääkaupunkiseudulle turvapaikan saaneita henkilöitä vetää etninen diasporayhteisö, ja lisäksi opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet vaikuttavat.
Auramon vastaanottokeskus on kuin pätsi: huoneiden lämpötila 30 astetta eikä ikkunoita saa auki
Auramon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat ovat hätää kärsimässä. Keskuksen asukkaat ovat tuskastuneet huoneiden kuumuuteen, ja osa on nukkunut aulatiloissa.
Nina Leinonen
nina.leinonen@ilmedia.fi
27.07.2016 klo 5:51 (muokattu 28.07.2016 klo 5:41)
Osa keskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.
Vastaanottokeskukseen asennettiin uudet ikkunat, joita niitä ei saa auki. Tuuletusikkunoissa ei ole saranoita ja kahvoja.
SPR:n Nyholm mukaan osasyynä ongelmaan on onnetonta sattumaa, koska asukkaat ovat sulkeneet ilmaluukkuja omatoimisesti.
Vantaalla sijaitsevan Auramon vastaanottokeskuksen asuinhuoneissa on kuumaa ja tunkkaista. Ilma ei kulje mihinkään suuntaan.
X
Lainaus
Kuusi vuotta sitten ”vokkeja” nousi ympäri Suomen – nyt niitä katoaa kaikessa hiljaisuudessa
Suomeen perustettiin satoja uusia vastaanottokeskuksia vuoden 2015 turvapaikanhakijailmiön seurauksena. Nyt niitä on jäljellä kourallinen. Viranomaiset varautuvat siihen, että koronan jälkeen turvapaikanhakijamäärät kääntyvät taas nousuun.
Nina Järvenkylä
Tänään klo 10:01 (muokattu klo 13:02)
Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä tuli loppukesästä ja syksystä eli vain muutaman kuukauden aikana. Määrä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin edellisvuonna yhteensä.
– Kaikkihan muistavat tilanteen, kun Pasilan poliisiaseman edessä oli jonoja, kun ihmiset jonottivat rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi. Ja ihmisiä käveli Tornio-Kemi-moottoritiellä. Ilmiö alkoi jo alkukesästä 2015, tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirasto muistelee.
Lehto aloitti työnsä Maahanmuuttovirastossa (Migri) syksyllä 2015, kun tilanne oli niin sanotusti kuumimmillaan.
Lehto sanoo, että aluksi kaikki sujui Suomessakin hyvin. Kesällä 2015 jo toiminnassa olevia vastaanottokeskuksia – kansankielellä vokkeja – laajennettiin, ja etsittiin paikkoja uusille. Esimerkiksi Helsingin kaupunki järjesti vauhdilla hätämajoitusta Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille. Sitten tuli loppukesä, ja viimeistään tuolloin tilanteen laajuus alkoi hahmottua myös Suomessa.
– Elokuussa tilanne kääntyi. Emme osanneet seurata merkkejä, että tämä kääntyy niin suureksi kuin se kääntyi, Lehto toteaa.
Hän jatkaa, että alkuvaihe meni siis suunnitelmien mukaan, mutta ilmiön volyymi etenkin loppukesästä yllätti lähes kaikki.
– Keväällä 2015 Suomessa oli 17–18 aikuisyksikköä ja muutama alaikäisyksikkö. Sen kesän ja syksyn aikana perustettiin yksiköitä siihen tahtiin, että meillä oli tammi-helmikuussa 2016 aikuisyksiköitä enimmillään 147, Lehto kertaa.
X
Vuonna 2015 Migri pystyi tekemään nopeasti tarvittavia päätöksiä, muiden viranomaisten tukemana. Nyt samaan ketteryyteen ei Lehdon mukaan pystyttäisi, vaikka muutoin reagointikyky vastaavaan ilmiöön onkin huomattavasti ketterämpi kuin vuonna 2015.
– Hyvänä puolena oli se, että siihen aikaan esimerkiksi vastaanottomomentti oli arviomääräraha, eli valtioneuvoston, siis hallituksen, päätöksellä voitiin tarvittaessa ylittää budjetti lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi.
X
Vastaanottokeskusten ja erilaisten väliaikaisten majoituskeskusten määrä kasvoi syksyllä 2015 ja vielä alkuvuodesta 2016 moninkertaiseksi tätä edeltävään aikaan verrattuna. Keskuksia perustivat paitsi kunnat, myös Suomen Punainen Risti, muut järjestöt sekä useat yksityiset yritykset, suurimpana Luona Oy. Yksityisistä toimijoista enää Luona on mukana vastaanottokeskustoiminnassa.
Lehto kertoo, että sopimukset uusista vastasanottokeskuksista tehtiin Punaisen Ristin piirien eli alueellisten toimijoiden kanssa, ja myös muiden toimijoiden.
X
Keväällä 2021 turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen joitakin kymmeniä per kuukausi. Esimerkiksi toukokuussa tulijoita oli 44, huhtikuussa 33 ja maaliskuussa 57.
– Tiedämme kohtuullisella varmuudella, kun koronan vuoksi asetettuja liikkumisrajoituksia höllennetään, niin kyllä turvapaikanhakijoiden määrä erittäin suurella todennäköisyydellä kääntyy kasvuun, Lehto arvioi.
X
Tilanne maailmalla siis elää, ja etenkin pandemian jälkeen liikkuminen rajojen ylitse helpottunee. Painetta liikkumiselle on. Esimerkiksi Kanarian saarilla ja Etelä-Espanjassa, osittain Marokon puolella, tuhannet pääosin Afrikasta tulleet turvapaikanhakijat odottavat mahdollisuutta jatkaa matkaansa. Painetta on myös Kreikassa, Italiassa sekä EU:n naapurissa Turkissa.
Tässä tullaan johtopäätökseen, ettei Suomessa haluta nyt lakkauttaa liian monta vastaanottokeskusta ja Lehdon sanoin ”taas ensi vuonna perustaa”.
– Se olisi ihmisten ja talouden kannalta typerää. Haluamme olla valmiita siihen, kun turvapaikanhakijoiden määrä jälleen kasvaa, Lehto toteaa.
X
Etenkin pääkaupunkiseudulla vastaanottokeskuksen asukkaiden keskuudessa on herännyt huolta siitä, että keskuksen toiminnan loppuessa asukkaita voidaan siirtää jopa toiselle puolen Suomea. Lehdon mukaan tämä ei kuitenkaan olen ensisijainen ratkaisu.
– Kyllä kysytään, Lehto vastaa kysymykseen kysytäänkö asukkailta mielipidettä.
X
Toiveeseen pyritään vastaamaan, jos henkilöllä on esimerkiksi vakituinen, täysipäiväinen työsuhde tai kyseessä on tutkinto-opiskelija.
X
Hän korostaa, että päätökset ihmisten siirroissa pyritään pitämään oikeudenmukaisena ja tasapuolisina. Hän myöntää, että pääkaupunkiseudulta ei haluta muuttaa pois.
– Täytyy sanoa, että kyllä pääkaupunki vetää. Halukkuus tänne on suurta.
X
Tammikuussa 2016 vain noin neljä prosenttia turvapaikanhakijoista asui yksityismajoituksessa. Nyt vastaava määrä on yli 52 prosenttia.
Lehto avaa lukumääriä. Kirjoilla vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä (toukokuun viimeinen viikko) noin 5 400 henkilöä, ja yksityismajoituksessa näistä noin 2 800, ja näistä 1 700 on kirjoilla pääkaupunkiseudun vokeissa.
X
Kielteisen – vähintään yhden, jotkut useita – päätöksen saaneita henkilöitä on noin 4 100. Lehdon mukaan suurin osa valittaa ja muutoksenhakutapauksia eri oikeusasteissa on yli 2 200 henkilöllä. Suomessa on käytössä eurooppalainen erikoisuus: turvapaikkaa voi hakea uudelleen kielteisen päätöksen saatuaan useita kertoja. Lehto muistelee, että tällä hetkellä näiden hakijoiden joukossa on henkilö, joka on hakenut turvapaikkaa jo 11 kertaa.
– Ne, jotka saavat oleskeluluvan, niin siitä hetkestä kolmisen vuotta eteenpäin, ja yli puolet näistä henkilöistä löytyy pääkaupunkiseudulta.
Lehto arvioi, että pääkaupunkiseudulle turvapaikan saaneita henkilöitä vetää etninen diasporayhteisö, ja lisäksi opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet vaikuttavat.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1da2aa18-199b-4748-978f-2de852838756
Saman toimittelijan nyyhkyjuttu.Lainaus
Auramon vastaanottokeskus on kuin pätsi: huoneiden lämpötila 30 astetta eikä ikkunoita saa auki
Auramon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat ovat hätää kärsimässä. Keskuksen asukkaat ovat tuskastuneet huoneiden kuumuuteen, ja osa on nukkunut aulatiloissa.
Nina Leinonen
nina.leinonen@ilmedia.fi
27.07.2016 klo 5:51 (muokattu 28.07.2016 klo 5:41)
Osa keskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.
Vastaanottokeskukseen asennettiin uudet ikkunat, joita niitä ei saa auki. Tuuletusikkunoissa ei ole saranoita ja kahvoja.
SPR:n Nyholm mukaan osasyynä ongelmaan on onnetonta sattumaa, koska asukkaat ovat sulkeneet ilmaluukkuja omatoimisesti.
Vantaalla sijaitsevan Auramon vastaanottokeskuksen asuinhuoneissa on kuumaa ja tunkkaista. Ilma ei kulje mihinkään suuntaan.
X
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016072721964338
Ulkoministeri Pekka Haavisto: Afganistanista voi tulla iso pakolaisjoukko Eurooppaan, kun Taliban valtaa alaa
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi Ylen Ykkösaamussa myös Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla kytevää siirtolaistilannetta.
X
Ulkoministeriön tietojen mukaan Valko-Venäjän pääkaupunki Minskiin on tullut lennoilla hotelleihin siirtolaisia Lähi-Idästä.
Haaviston mukaan on selvää, että siirtolaistilanteessa on kyse siitä, että Lukashenko on aiemmin kertonut kostavansa Euroopan Unionin Valko-Venäjälle määrämiä pakotteita.
– Tämä on hybridioperaatio, jolla pyritään tekemään kiusaa Euroopan Unionille ja vaikuttamaan rajan turvallisuuteen, Haavisto sanoo.
Turkkiin ja Irakiin on lähdössä liettualaisdelegaatiot, jotka pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen. Haavisto uskoo, että neuvotteluista voidaan saada aikaan tuloksia eli siirtolaisten määrän vähenemistä.
– Olen tavannut Irakin ulkoministerin. Hän tuntuu ainakin halukkaalta kantamaan vastuuta omista kansalaisistaan, Haavisto kertoo.
X
Turvapaikanhakijat politiikan pelinappuloina – Valko-Venäjän ohjaama pakolaisvirta ja Kreikan karkotukset vievät ihmisoikeuksien rippeetkin
Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tuomitsee hauraassa asemassa olevien käytön valtioiden pelinappuloina. Pakolaisten ihmisoikeudet vaarantaa myös karkotuskäytäntö, josta on arvostelijoiden mukaan tullut osa rajavalvontaa monessa Euroopan maassa.
Eurooppa lomailee tai odottaa loppukesän loma-aikaa. Samaan aikaan pakolaisten arki on entisellään, ja yhä jatkuvat uskaliaat yritykset ylittää meriä – usein päättyen tragediaan - jatkuvat. Vaikka pakolaisten määrä on pudonnut murto-osaan entisestä, niin yhä on liikkeellä myös maitse rajojen ylitystä yrittäviä.
Toukokuussa Yle raportoi siitä, kuinka Balkanilla pakolaiset joutuvat usein Kroatian poliisin mielivallan ja kovien otteiden kohteiksi.
Pakolaisuuden päättymättömään kehään lisäsi Valko-Venäjä kesäkuun lopulla oman kierteensä. EU-maa Liettuan rajalle alkoi saapua Valko-Venäjälle päätyneitä syyrialaisia ja irakilaisia ennennäkemätöntä tahtia.
X
"Hauraassa asemassa olevat joutuvat pelinappuloiksi"
– Pidän äärimmäisen tuomittavana sitä, että heikossa ja hauraassa asemassa olevat ihmiset päätyvät valtiollisen toiminnan pelinappuloiksi, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Ylen puhelinhaastattelussa.
Pakolaisjärjestöt pelkäävät, että pakolaisten tulon järjestäminen johtaa siihen, että niin tulijoiden kuin muidenkin turvapaikanhakijoiden oikeusturva heikkenee.
– Pitää muistaa, että jokaisella on oikeus hakea suojelua, ja valtioilla on velvollisuus käsitellä jokaisen tilanne erikseen, muistuttaa Lehtinen.
Lehtisen mukaan turvapaikanhakijan asema on selvitettävä. Vasta sen jälkeen voidaan päättää, mikä on oikeudenmukainen menettely juuri kyseisen ihmisen kohdalla.
X
Sotia ja puutetta pakenevien ihmisten yritys päästä Eurooppaan pitää yllä painetta Kreikan saarten pakolaisleireillä. Etenkin lähellä Turkkia sijaitsevan Lesboksen jättimäisen pakolaisleirin tilanne nousee jatkuvasti uutisiin.
Yhä enemmän on kiinnitetty huomiota myös Kreikan viranomaisten suorittamiseen mielivaltaisiin karkotuksiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn julkaiseman raportin mukaan niin sanottu "pushback" -menettely, pakolaisten karkottaminen takaisin, kukoistaa Kreikan saarilla.
X
Lehtinen vaatii pushback-käytäntöjen lopettamista:
– Kreikan viranomaisten toiminta on noussut esille, mutta kyse on useista Euroopan maista, sanoo Lehtinen.
Hän sanoo, että pakolaisjärjestöillä on todisteita siitä, että hauraassa asemassa olevia ihmisiä kohdellaan mielivaltaisesti ja väkivaltaisesti.
– Pakolaisten häätämisestä takaisin on tullut monin paikoin osa rajavalvonnan käytäntöä, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ja vaatii, että mielivaltaisen torjumisen on loputtava.
X
Suositun uimarannan vieressä on nähty iltaisin sytyteltävän vesipiippuja – Somessa heräsi huoli, onko tällainen toiminta edes sallittua
Kuusijärven rannoilla voi kesäiltoina aistia makeaa savua ja kuulla vesipiipun porinaa. Facebook-keskustelu herätti vantaalaiset miettimään, onko vesipiipunpoltto häiritsevää ja voidaanko siihen puuttua.
VANTAAN puskaradiossa Facebookissa käytiin viime viikolla kuumentunutta keskustelua vesipiipunpoltosta Kuusijärvellä.
Rannalla käy ilta-aikaan porukoita, jotka kokkaamisen lomassa polttavat vesipiippua.
Vesipiippu on tupakointiväline, jonka avulla poltetaan joko tupakkatuotteita tai tupakan vastiketta. Välimeren ja Lähi-idän alueilta lähtöisin olevasta vesipiipusta käytetään monia eri nimityksiä, kuten shisha ja hookah.
Se on vesisäiliöineen ja imuletkuineen usein iso kapistus, jota käytetään yhteisesti vuorotellen.
X
Cafe Kuusijärven ravintolapäällikkö Rea Hakala on tietoinen Facebook-kohusta, muttei näe vesipiippuja kovinkaan ongelmallisina.
”Ei se meille näy, enkä ole itse vesipiipun polttoon törmännyt. Lähinnä se poru on ollut siellä puskaradiossa”, hän toteaa.
Uimavalvojien mukaan puolestaan vesipiippua harvemmin näkyy rannalla päiväsaikaan, mutta kuudesta eteenpäin polttelijoita alkaa ilmaantumaan.
Kolmatta kesää Kuusijärvellä työskentelevän Alexander Berestenin mukaan vesipiippua poltetaan ranta-alueesta hieman sivummalla, metsikön tuntumassa sekä vastarannalla.
X
X
Vantaan suosituin uimaranta Kuusijärvi on tänäkin kesänä täyttynyt uimareista ja auringonpalvojista.
Käärmeenä paratiisiin on luikerrellut kuitenkin vesipiipun poltto. Vantaan Sanomien lukija kertoo, että jotkut rannan käyttäjistä polttelevat vesipiippua, ja poltto on päivittäistä.
Lukija kertoo, että hän yritti virittää aiheesta keskustelua Facebookissa, mutta tuloksena oli niin sanottu p***amyrsky.
X
Youssef Asad Alkhatib tuli vastikään sodan keskeltä Suomeen – Nyt hän kuuluu onnekkaaseen prosenttiin: Juuri kielen oppinut pääsi sisään Teatterikorkeakouluun
Syyrialainen Youssef Asad Alkhatib saapui yksin Suomeen maaliskuussa 2017. Samana syksynä hän nousi Kansallisteatterin lavalle. Miten ihmeessä sinnikäs nuori teki itsestään lyhyessä ajassa näyttelijän?
TILAAJILLE
Kun tulin Suomeen, tuntui, että mun on pakko tehdä teatteria. Että jos en tee teatteria, en voi elää Suomessa”, Youssef Asad Alkhatib sanoo. KUVA: KIMMO PENTTINEN
Anna Takala HS
17.7. 7:00
UNELMIEN täyttymys? Kyllä. Uusi alku, josta voi ponnistaa kohti seuraavia unelmia? Kyllä, sitäkin.
Keskiviikko 2. kesäkuuta vuonna 2021 on päivämäärä, jonka Youssef Asad Alkhatib uskoo muistavansa koko loppuelämänsä. Sinä päivänä hän pääsi Teatterikorkeakouluun opiskelemaan näyttelemistä.
UUTISET
Kolme muslimia
On ihanaa olla muslimi, kolme haastateltua kertoo Iltalehdelle. Mutta aina se ei ole helppoa.
Nina Järvenkylä
Tänään klo 9:34
Jasmin, 24, on kuin kuka tahansa suomalainen nuori nainen.
Ulkoisesti hän ei juuri eroa monista ikätovereistaan muutoin kuin tummien piirteidensä vuoksi. Hän on myös muslimi. Se ei kuitenkaan näy ulospäin millään tavalla.
Tästä huolimatta hän on joutunut ankaran kiusaamisen kohteeksi niin koulussa kuin työpaikalla. Kiusaamisesta seurasi vakava masennus: aiemmin avoin nuori vetäytyi kuoreensa.
Tämä juttu on vain Iltalehti -tilaajille
Auramon vastaanottokeskus on kuin pätsi: huoneiden lämpötila 30 astetta eikä ikkunoita saa auki
Auramon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat ovat hätää kärsimässä. Keskuksen asukkaat ovat tuskastuneet huoneiden kuumuuteen, ja osa on nukkunut aulatiloissa.
Nina Leinonen
nina.leinonen@ilmedia.fi
27.07.2016 klo 5:51 (muokattu 28.07.2016 klo 5:41)
Osa keskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.
Vastaanottokeskukseen asennettiin uudet ikkunat, joita niitä ei saa auki. Tuuletusikkunoissa ei ole saranoita ja kahvoja.
SPR:n Nyholm mukaan osasyynä ongelmaan on onnetonta sattumaa, koska asukkaat ovat sulkeneet ilmaluukkuja omatoimisesti.
Vantaalla sijaitsevan Auramon vastaanottokeskuksen asuinhuoneissa on kuumaa ja tunkkaista. Ilma ei kulje mihinkään suuntaan.
- Tervetuloa henkilökohtaiseen saunaani, Salim toteaa ja pyytää huoneeseensa.
Hän raottaa sälekaihdinta, ja aurinko häikäisee huoneessa olijat. Ikkunoita ei saa auki. Katon rajassa on ilmastointiräppänä. Muutaman neliön kokoisessa huoneessa on pakahduttavan kuuma.
Lämpötila on iltapäivällä viiden aikaan reilusti yli 30 asteen. Naapurihuoneessa lämpömittari on lattialla varjossa ja sen lukema vaihtelee 26 ja 30 asteen välillä.
Salim ja saman käytävän varrella asuva Sabah ovat tuskastuneet kuumuuteen. He kertovat, että osa vastaanottokeskuksen asukkaista on nukkunut aulatilojen sohvilla, koska huoneissa nukkuminen on mahdotonta.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) Helsingin ja Uudenmaan piirin vastaanottokeskuksista vastaava johtajan Timo Nyholmin mukaan aulassa ei ole öitä nukuttu. Hän sanoo, että sen jo paloturvallisuusmääräykset kieltävät, ja vartijat puuttuisivat asiaan.
Puhemiehenä toimiva Salim toteaa, että jonkinlainen ratkaisu asiaan pitäisi löytyä. Asukkaat kertovat, että he ovat yrittäneet puhua keskuksen johtajille ongelmasta, huonolla menestyksellä.
- Toivon, että tähän tulisi kokonaisvaltainen ratkaisu. Että koko ilmanvaihto-ongelma saataisiin ratkaistua kerralla, Salim sanoo.
X
Ihmiskaupan uhreja avun piiriin enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Auttamisjärjestelmän lähes tuhannesta asiakkaasta 770 on mahdollisia ihmiskaupan uhreja ja 222 heidän alaikäisiä lapsiaan. Palveluiden piirissä olevien uhrien määrä on enemmän kuin kolminkertaistunut vuodesta 2017, jolloin asiakkaita oli 269.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla auttamisjärjestelmään otettiin 109 uutta asiakasta. Heistä 45 oli joutunut ihmiskauppaan viittaaviin olosuhteisiin Suomessa ja 65 ulkomailla.
(...)
Asiakasmäärän kasvuun vaikuttavat myös pitkään jatkuvat asiakkuudet. Yleisintä on, että asiakkaana ollaan puolesta vuodesta eteenpäin, ja jotkut uhrit jatkavat asiakkaana useita vuosia.
– Asiakasmäärä kasvaa, kun uusia asiakkaita tulee, mutta edellisiä asiakkuuksia ei myöskään pääty, Lyijynen kertoo.
(...)
Valtaosa uhreista on ulkomaisia, sillä he ovat haavoittuvaisemmassa asemassa. Asiakkaiden määrä lähti kasvuun muun muassa vuoden 2015 jälkeen, kun Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita.
(...)
Auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006 ja tarjoaa asiakkaalleen neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallisen majoituksen sekä tulkki- ja käännöspalveluita. Asiakas voi myös saada tukea vapaaehtoiseen kotimaahansa palaamiseen.
(...)
Taas on tehty Ohisalon kaudella uusia ennätyksiä. MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ihmiskaupan-uhreja-avun-piiriin-enemman-kuin-koskaan-aikaisemmin/8195706) tänään:
Auttamisjärjestelmän apulaisjohtajan Katri Lyijysen mukaan asiakkaiden määrän kasvuun ei ole vain yhtä ainoaa selittävää tekijää.
– Tietoisuus on kasvanut Suomessa hurjan paljon, ja sen takia ihmiskaupan uhreiksi joutuneita tunnistetaan selkeästi aikaisempia vuosia paremmin. Kun uhrit tulevat tunnistetuksi, niin he tulevat myös ohjatuksi, hän sanoo.
X
Sisäministeriö vakuuttaa, että Suomi on varautunut tilanteeseen, jollainen on parhaillaan käynnissä Liettuassa. Noin 1 400 siirtolaista on saapunut Liettuaan Valko-Venäjältä pelkästään heinäkuun aikana.
Tilanne on Liettuassa poikkeuksellinen. Viime vuonna Liettuaan pyrki 76 siirtolaista.
Asiantuntijat ovat epäilleet, että Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka käyttää siirtolaisia politiikkansa välineenä.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen on samaa mieltä muiden asiantuntijoiden kanssa.
Siirtolaiset alkoivat tulla Liettuaan pian sen jälkeen, kun EU oli asettunut lisäpakotteita Valko-Venäjälle toukokuun lopussa.
– Ei tässä oikein mitään muuta johtopäätöstä voi tehdä. Tämä ilmiö, jossa siirtolaisia käytetään politiikan välineenä, näyttää koko ajan entistä tavanmukaisemmalta. Tästä meillä on esimerkkejä Turkin ja Kreikan välillä ja tuoreempi tapaus Espanjan ja Marokon välillä, Hulkkonen sanoo.
Suomikaan ei ole jäänyt osattomaksi ilmiöstä, jossa naapurimaa pyrkii vaikuttamaan toisen valtion asioihin siirtolaisten avulla.
Venäjän on epäilty päästäneen tarkoituksella siirtolaisia rajan yli(siirryt toiseen palveluun), kun hieman alle 2 000 turvapaikanhakijaa tuli itärajan yli Suomeen lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana.
Sisäministeriö: Paljon on tehty sitten vuoden 2015
Suomessa on ehtinyt tapahtua paljon sitten vuoden 2015. Silloisen pääministerin Juha Sipilän hallitus teki paljon muutoksia erityisesti ulkomaalaislakiin.
Suomeen ja muihin Euroopan maihin saapui 2015 ennätyksellisesti yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista osa tuli Syyrian sodan jaloista, osa esimerkiksi Irakista ja Afganistanista.
X
Sisäministeriö pyytää kuntia varautumaan 80 000 turvapaikanhakijan tuloon
Esa Niemi
26.5.2015 12:53
päivitetty 26.5.2015 12:53
Sisäministeriö pyytää kuntia etsimään 80 000 majoituspaikkaa turvapaikanhakijoiden tuloa varten. Näistä halutaan myös tehdä sopimukset ELY-keskusten kanssa kertoo Kuntalehti.
Huomenna keskiviikkona EU-komissio pyrkii aktivoimaan hätilan, jonka varjolla EU-jäsenmaat Iso-Britanniaa, Tanskaa ja Irlantia lukuunottamatta pakotettaisiin taakanjakoon ja mm. Suomi luopuisi kansallisesta itsemääräämisoikeudesta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa.
EU-komissio pyrkii jalka oven väliin taktiikalla saamaan jäsenmaat suostumaan taakanjakoon 40 000 turvapaikanhakijan osalta. Tämän jälkeen taakanjako tarkoittaa EU-komission tavoittetta eli kaikkien turvapaikanhakijoiden sekä x määrän kiintiöpakolaisten taakanjakoon. Komission puhui aiemmin 20 000:sta, nyt 40 000:sta koska sellainen Troijan hevonen on helpompi saada läpi kuin esim. viime vuoden turvapaikanhakijat 626 000. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa sitä mukaa kun toivotamme väkeä tervetulleeksi ja mitä enemmän "pelastusoperaatioita" on.
Media puhuu mielellään pakolaisista antaakseen väärän kuvan laittomista rajanylittäjistä tai turvapaikanhakijoista, jotta hyväntahtoisuuttamme hyväksikäyttämällä suostuisimme taakanjakoon. Pakolainen on siis henkilö, jolle on myönnetty pakolaisasema ja Välimerellä seilaavilla ei ole sellaista ja sen takia osa näistä hakee kiinnijäätyään turvapaikkaa. Pakolaisille on lähtömaiden läheisyydessä pakolaisleirejä, joten kovin kauaksi ei tarvitse lähtiä suojelua saadakseen.
Kuten Ruotsissa, niin vain turvapaikanhakijoiden määrällä on väliä, ei seurauksilla kuten olemme perinteisesti yrittäneet ratkoa ongelmia.
Välimeren tilanteeseen on jo helppo ratkaisu olemassa ja se on turvapaikanhakijoiden palauttaminen pakolaisleireille, joista voi normaaliin tapaan hakeutua kiintiöpakolaisiksi mikäli suojelu ei onnistuisi leireillä. Tämä lopettaisi hukkumiset muutamassa päivässä tai viikossa, mutta kyse on siitä halutaanko hukkumiset lopettaa vai ei.
"Kunnilta varautumissuunnitelmat isoon pakolaismäärään
….
Kunnat ovat puolestaan saaneet toukokuun alussa sisäministeriön ja ELY-keskusten pyynnön tehdä suunnitelmat miten ne varautuvat pakolaisten laajamittaiseen maahantuloon.
Ministeriön maahanmuutto-osasto on pyytänyt ELY-keskuksia aloittamaan valmistelun alueellisten yhteistyöryhmien asettamiseksi maahanmuuttoon varautumiseksi.
…
Kuntia pyydetään nyt tekemään touko-kesäkuun aikana, viimeistään elokuussa aiesopimukset siltä varalta, että Suomessa alkaa laajamittainen maahanmuutto. Maahantulon ja pakolaisten sijoittamisen järjestelyn organisoinnissa on tarvittaessa mukana koko viranomaiskenttä: kuntien ohella sisäministeriö, ELY-keskukset, poliisi, puolustusvoimat sekä järjestöjä, muun muassa SPR.
Koulut ja hallit
majoituskäyttöön
Kunnissa varautuminen merkitsee konkreettisten majoitustilojen etsimistä. Tehtävänä on laatia esitys sekä aikataulu aiesopimusten mukaisesti mahdollisista perustettavista järjestely- tai vastaanottokeskuksista. Niiden tilojen osalta, joista ei tehdä aiesopimuksia, laaditaan erillinen käyttöönottojärjestys.
Kunnissa pakolaisten järjestely- ja vastaanottokeskuksina voivat toimia esimerkiksi urheiluhallit ja osa kouluista.
Kunnille esitetään varautumissuunnitelmassa, että ne solmivat pakolaisten vastaanotosta aiesopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Uudellamaalla ELY-keskuksen tavoitteena on 11 400 majoituspaikkaa.
Sisäministeriön ohjeen mukaan laajamittaisen maahantulon varautumisessa majoituspaikkatavoite kaikkien ELY-keskusten alueella on yhteensä 80 000.
http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/kunnilta-varautumissuunnitelmat-i…
13:14 Edit: typo
Sisäministeriö vakuuttaa, että Suomi on varautunut tilanteeseen, jollainen on parhaillaan käynnissä Liettuassa. Noin 1 400 siirtolaista on saapunut Liettuaan Valko-Venäjältä pelkästään heinäkuun aikana.
Tilanne on Liettuassa poikkeuksellinen. Viime vuonna Liettuaan pyrki 76 siirtolaista.
Asiantuntijat ovat epäilleet, että Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka käyttää siirtolaisia politiikkansa välineenä.
Suomi lähettää pelastustoimen materiaaliapua Liettuaan
Sisäministeriö on päättänyt lähettää Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua Liettuaan. Liettua on pyytänyt kansainvälistä apua EU:n pelastuspalvelumekanismilta, johon Suomi kuuluu.
Suomi lähettää Liettuaan hallitelttoja ja huopia. Liettuan viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua muilta EU-mailta, koska Liettuaan on saapunut Valko-Venäjän kautta viime viikkoina ennätysmäärä pakolaisia.
Avustusmateriaali lähetetään EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta osana unionin yhteistä avustusoperaatiota. Sisäministeriö on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa tarvikkeiden hankinnassa ja kuljetuksessa. Euroopan komissio tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita kuljetuskustannuksissa.
Eila Unelma Tellervo Kännö oli sisäasiainministeriön poliisiosaston Ulkomaalaistoimiston päällikkö vuosina 1970–1984. Hänestä tuli Suomen tiukan ulkomaalaispolitiikan henkilöitymä.
https://yle.fi/uutiset/3-12031120
Sisäministeriö vakuuttaa, että Suomi on varautunut tilanteeseen, jollainen on parhaillaan käynnissä Liettuassa. Noin 1 400 siirtolaista on saapunut Liettuaan Valko-Venäjältä pelkästään heinäkuun aikana.
Suomessa on ehtinyt tapahtua paljon sitten vuoden 2015. Silloisen pääministerin Juha Sipilän hallitus teki paljon muutoksia erityisesti ulkomaalaislakiin.
Suomeen ja muihin Euroopan maihin saapui 2015 ennätyksellisesti yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista osa tuli Syyrian sodan jaloista, osa esimerkiksi Irakista ja Afganistanista.
Sipilän hallitus tiukensi ehtoja, joiden nojalla turvapaikanhakijat saavat jäädä Suomeen.
Hallitus tiukensi muun muassa perheenyhdistämisen edellytyksiä, valitusten muutoksenhakuaikoja lyhennettiin ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tiukennettiin.
Hallitus myös käynnisti tuolloin varautumistyön, jolla pyritään valmistautumaan uuteen laajamittaiseen maahantuloon. Nyt työ on tuottanut hallituksen lakiesityksen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.
Vuosia kestänyt työ saa Hulkkosen sanomaan, että Suomi on varautunut laajamittaiseen maahantuloon hyvin. Tosin epäilyjäkin riittää.
– Ne, mitkä meitä aina mietityttävät, ovat resurssit. Jos tällainen tilanne olisi päällä, tarvitsisimme paljon ihmisiä, tiloja ja välineitä, Hulkkonen sanoo.
Eteläisessä Syyriassa siviilejä uhkaa uusi humanitaarinen kriisi – protesteista tunnetussa Daraassa tuhansia ihmisiä saarroksissa
Presidentti Bashar al-Assadin hallinnon uskotaan pelkäävän protestien leviämistä uudestaan. Etelä-Syyrian Daraa oli yksi niistä paikoista, joissa protestiaalto alkoi keväällä 2011.
TOM KANKKONEN
23.7. 13:31
Ihmisoikeusjärjestöjen(siirryt toiseen palveluun) ja oppositiolähteiden(siirryt toiseen palveluun) mukaan tuhansia siviilejä on joutunut saarroksiin Daraan maakunnan samannimisessä maakuntapääkaupungissa.
Syyrian hallitusta tukevat joukot ovat eristäneet useita kaupunginosia. Daraa tunnetaan siitä, että se oli runsaat kymmenen vuotta sitten yksi presidentti Bashar al-Assadin vastaisen liikehdinnän tärkeimmistä alkupisteistä.
Alue ei ole koskaan oikein rauhoittunut, vaikka Syyrian turvallisuusjoukot ottivat sen uudestaan haltuunsa vuonna 2018.
Syyriasta väitöskirjaa valmisteleva tohtorikoulutettava Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta on seurannut kaupungin tilannetta.
– Noin 40 000 ihmistä on saarrettu alueelle, jonne ei ole annettu viedä ruokaa ja muita perustarvikkeita. Piiritys on ollut käynnissä 24. kesäkuuta alkaen, joten monet perustarvikkeet ja jotkut lääkkeet alkavat loppua.
Joidenkin raporttien mukaan sähköt on katkaistu ja myös vedenjakelun kanssa on ongelmia. Ihmisiä ei myöskään ole päästetty paikallisiin sairaaloihin.
X
Syyrian hallinto on konfliktin aikana puolestaan syyttänyt kapinallisia siitä, että ne eivät päästä siviilejä poistumaan saarretuilta alueilta. Myös kapinalliset piirittivät aiemmin joitakin alueita erityisesti Pohjois-Syyriassa.
Kansainvälisen oikeuden perusteella siviilialueiden saarrot ja asukkaiden näännyttäminen nälkään ovat sotarikoksia(siirryt toiseen palveluun), vaikka sotilaskohteiden piirittäminen on lähtökohtaisesti sallittua.
Nälkään näännyttämistä ja pelottelua
– On tosi huolestuttavaa, että nopeasti on otettu käyttöön samat taktiikat kuin kansannousun alkuvuosina, eli ensiksi saatetaan käyttää aseita ihmisiä vastaan ja sitten saarretaan alue, Tiina Hyyppä kertoo.
– Lisäksi saarretun alueen yllä on lennetty sotilashelikoptereilla ihmisten pelottelemiseksi, hän jatkaa.
Helikoptereiden pelotevaikutus perustuu siihen, että Syyriassa niitä on käytetty tuhoisiin tynnyripommi-iskuihin siviilialueita vastaan.
Toistaiseksi Daraassa ei ilmeisesti ole tehty laajamittaisia ilma-iskuja, vaan piiritystä jatketaan ja myös yksittäisiä rakennuksia on tulitettu.
Ellei tilanteeseen löydy ratkaisua pitkittynyt piiritys uhkaa pahimmassa tapauksessa johtaa nälänhätään.
X
Jihadismi Suomen vankiloissa
Suomen vankiloissa on havaittu väkivaltaisia rukouspiirejä ja radikaalia puhetta. Ilmiö on pieni, mutta olemassa.
Nina Järvenkylä
Tänään klo 6:30
Muuttunut ulkonäkö: parran kasvattaminen, housujen lyhyet lahkeet, pitkät paidat. Muuttunut käytös: aggressiivisuus maltillisia muslimeja kohtaan, vankilahenkilökunnan haastaminen, uskonnon erityinen korostaminen.
Muun muassa näitä hälytysmerkkejä Ranskan vankiloissa tehty tutkimus nostaa esille, kun halutaan tunnistaa vankiloissa väkivaltaista radikalismia, pääasiassa jihadismia.
Tämä juttu on vain Iltalehti -tilaajille
--snip--
Aiemmin tämä oli koulutettujen naisten akateeminen ammatti, mutta viime vuosina on tullut suurten maahanmuuttajakielten tulkkeja, joilla kaikilla ei ole koulutusta.
--snip--
"Kysyin, haluaisiko joku suomalaisen mummon kaverikseen" – Varamummo Anja Oksanen, 74, jatkaa turvapaikanhakijoiden auttamista, vaikka rasistit uhkailevat
Anja Oksasen, 74, asunnossa ikkunat kiiltävät eikä pölykoiria näy nurkissa. Kodin ovat siivonneet afgaanimiehet, jotka tulivat aikoinaan maahan turvapaikanhakijoina.
TILAAJILLE
EU loukkaa ihmisoikeuksia Välimerellä ja Suomikin voisi ottaa huomattavasti lisää pakolaisia https://t.co/cxvEWOB03n
— Osmo Soininvaara (@OsmoSoininvaara) August 8, 2021
X
Pakolaiskriisi on edelleen ratkaisua vailla – Välimeri on hautausmaa. Tänä vuonnakin on jo yli 800 ihmistä hukkunut Välimerellä, EU tekee diilejä Turkin ja Libyan kanssa ja pakolaisleireillä eri maissa odottaa tuhansia ja taas tuhansia pakolaisia turvattomissa oloissa. EU on suuri ja vauras alue, jolla olisi varaa auttaa. Nyt saa hävetä koko EU:n ja Suomen puolesta, kirjoittaa Ismo Peltonen.
X
EU:n alue on ollut pitkään maailman herrana, ryöstänyt alusmaita ja siirtomaita, ohjannut maailman kehitystä jne. Nykyisellä Euroopan Unionilla koostuen jäsenvaltioistaan on siten moraalinen velvoite auttaa köyhempiä maita, ja erittäin hyvin varaa siihen.
EU maatalous pyörii siirtolaisten ja ulkomailta, lähinnä köyhistä maista tulleen työvoiman avulla.
Ilman heitä maatalouden tuotanto romahtaisi. Kas kun oman maan väestöä ei voi niin helposti riistää orjuutta vastaavissa olosuhteissa.
X
EU osaltaan siis aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia. Ettei peräti edistä kansanmurhaa Turkissa?
Välimeri on hautausmaa. Yli yrittävillä ei todellakaan siinnä silmissään Suomen loistava sosiaaliturva (joka ei ole niin loistava, mutta siitä toiste). He ovat lähteneet liikkeelle koska kotialueellaan elämä on käynyt mahdottomaksi.
X
Onko EU taantunut niin pahasti, että nyt halutaan tappaa jokainen, joka tänne yrittää, ellei mukana ole miljoonan euron lompakkoa, jolla ostaa Maltan passi. Miten on ylipäätään mahdollista myydä EU:n kansalaisuutta miljardööreille tuolla tavoin?
Suomi ei ole Välimeren rantavaltio. Suomi on kuitenkin EU:n ulkorajavaltio, joten vaikka unohdettaisiin ihmisyys ja kaikki sellainen mukava, on Suomen omien etujen mukaista olla solidaarinen EU:n muille ulkorajavaltioille.
Suomi voisi ottaa Eurooppaan saapuneita turvapaikanhakijoita leireiltä Välimeren rannalta.
Suomi voisi ottaa tuhat henkeä Moriasta vaikka heti, kymmenen tuhatta vuoden sisään helposti. Ylittää osuutensa EU väestön tai talouden mittareilla arvioituna.
X
Ehkä Välimeren rantavaltiot tukisivat Suomea jossain kohdassa EU politiikkaa, kun Suomi tukee heitä tässä.
Ehkä muut häpeäisivät toimintaansa niin paljon, että ottaisivat vastaan turvapaikanhakijoita leireiltä jotenkin suhteessa väestöönsä.
Nyt saa vaan hävetä silmät päästään kun Eurooppa sulkee silmänsä ja korvansa ja jopa aktiivisesti tappaa rajoilleen saapuneita.
X
Ehkä Välimeren rantavaltiot tukisivat Suomea jossain kohdassa EU politiikkaa, kun Suomi tukee heitä tässä.
Ehkä muut häpeäisivät toimintaansa niin paljon, että ottaisivat vastaan turvapaikanhakijoita leireiltä jotenkin suhteessa väestöönsä.
:facepalm: x 1 000 000Lainaus
"Kysyin, haluaisiko joku suomalaisen mummon kaverikseen" – Varamummo Anja Oksanen, 74, jatkaa turvapaikanhakijoiden auttamista, vaikka rasistit uhkailevat
Anja Oksasen, 74, asunnossa ikkunat kiiltävät eikä pölykoiria näy nurkissa. Kodin ovat siivonneet afgaanimiehet, jotka tulivat aikoinaan maahan turvapaikanhakijoina.
TILAAJILLE
https://www.karjalainen.fi/kotimaa/kysyin-haluaisiko-joku-suomalaisen-mummon-kaverikseen-varamummo-anja-oksanen-74-jatkaa-turvapaikanhakijoiden-auttamista-vaikka-rasistit-uhkailevat (https://www.karjalainen.fi/kotimaa/kysyin-haluaisiko-joku-suomalaisen-mummon-kaverikseen-varamummo-anja-oksanen-74-jatkaa-turvapaikanhakijoiden-auttamista-vaikka-rasistit-uhkailevat)
Maahanmuutto laskee rajusti Espoon verotuloja.
Sisäministeri Ohisalon mukaan tavoitteena on nopeuttaa afganistanilaisten perheenyhdistämisiä – ”On selvää, että Euroopan unioni tulee jonkun verran näkemään ihmisiä”Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008208843.html) 21.8.2021
Ohisalon mukaan ministeriössä selvitetään myös muun muassa humanitaarisen viisumin käyttöönottoa sekä humanitaarisen suojelun palauttamista väliaikaisen oleskeluluvan perusteeksi.
SISÄMINISTERI Maria Ohisalo (vihr) toisti lauantaina esityksensä Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta nykyisestä 1 050 hengestä 2 000 henkeen vuodessa ensi vuoden alusta lähtien.
Ohisalon mukaan asiaa käsitellään yhdessä muun hallituksen kanssa syksyn budjettiriihen yhteydessä.
”Lisäksi selvitämme sisäministeriössä paraikaa kiireellisesti, miten voitaisiin vastata Suomessa elävien Afganistanista kotoisin olevien ihmisten huoleen ja hätään heidän perheenjäsentensä puolesta”, Ohisalo sanoi vihreiden hallitusryhmän kesäkokouksen yhteydessä Lappeenrannassa.
Ohisalon mukaan tavoitteena on nopeuttaa ja yksinkertaistaa käynnissä olevia perheenyhdistämisprosesseja sekä varmistaa, että myös uusien prosessien aloittaminen on mahdollista Afganistanin kaoottisesta tilanteesta huolimatta.
Ohisalon mukaan ministeriössä selvitetään myös humanitaarisen viisumin käyttöönottoa, lähetystöyhteistyötä, konsulipalvelujen saatavuuden laajentamista sekä humanitaarisen suojelun palauttamista väliaikaisen oleskeluluvan perusteeksi.
[...]
”On selvää, että Euroopan unioni tulee jonkun verran näkemään ihmisiä. Kyllä tämä on iso kriisi.”
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Riikka Purra on kritisoinut julkisuudessa Ohisalon esitystä pakolaiskiintiön nostamisesta.
Purra on kutsunut ”muutaman sadan ihmisen pyörittelyä pakolaiskiintiössä” tekopyhäksi ja itsekorostukseksi.
Ohisalo ei suoraan ottanut kantaa Purran yksittäisiin kommentteihin. Hän kuitenkin sanoi pitävänsä sinänsä mielenkiintoisena, kuinka moni tuntuu mediassa uumoilevan, että puheenjohtajavaihdoksen myötä perussuomalaisten linja muuttuisi tai puolueesta tulisi hallituskypsempi.
”Kun näitä linjauksia kuuntelee, niin tämähän kuulostaa ihan samalta, Jussi Halla-ahon linjalta. Ja niinhän Purra on itse sanonut, että linja ei sinänsä muutu”, Ohisalo totesi.
”Aika kylmää kyytiä tällaisessa maailmanajassa, kun ihmisillä on valtava hätä siellä paikan päällä. Nyt pitää keskittyä tähän akuuttiin kriisiin.”
Alkuvuonna syntyi 1 800 vauvaa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana
Tammi–heinäkuun aikana Suomessa syntyi noin 28 900 lasta eli 1 800 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2020, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Suomen väkiluku kasvoi tammi–heinäkuun aikana lähes 10 000 hengellä. Väestönkasvua ei kuitenkaan ylläpitänyt vauvabuumi, vaan muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli noin 12 000 enemmän kuin maastamuuttoja.
Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisten äitien osuus Suomessa syntyneistä lapsista on kolminkertaistunut 2000-luvulla.
X
29.1.2020
•
Päivitetty 29.1.2020 14:10
Hämeenlinnan Ojoisilla Ghislane Kyubwan neljä poikaa ja tyttö tervehtivät vieraita.
– Meille afrikkalaisille lapset ovat ylpeys. Että ei ole lapsia, on lähes häpeä. Perhe ei ole onnellinen ilman lapsia, sanoo kongolainen Ghislane Kyubwa. Hänellä on pysyvä oleskelulupa.
Tuoreimman tilaston (joulukuu 2018) mukaan joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy jo ulkomailta muuttaneelle äidille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa joka neljäs. Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.
llman ulkomailta saapunutta väestöä, Suomen synnytysluvut olisivat selvästi nykyistä pienemmät.
X
Ulkomaalaistaustaisten äitien suurta osuutta syntyvistä lapsista selittää osan se, että heitä on maahanmuuton seurauksena Suomessa enemmän kuin aiemmin. Synnytysikäisiä eli 15–49-vuotiaita ulkomailta tulleita naisia vuonna 2001 oli 37 000. Vuonna 2018 heitä oli yli 115 000 eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuosisadan alussa.
Muuttajien määrä ei kuitenkaan yksin selitä maahanmuuttajaäitien suurta osuutta Suomeen syntyvistä lapsista. Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.
Myös lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.
– Joissain maissa isyyden merkitys on erittäin suuri. Varsinkin miehille lapset ovat hyvin tärkeä heidän omalle identiteetilleen, mutta toki lapset ovat tärkeitä myös äideille, sanoo tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
X
Ulkomailta Suomeen tulleet naiset Aseen Al Bayati ja Ghislane Kyubwa ovat seuranneet viimeaikaista keskustelua syntyvyyden laskusta.
– Elämä on monelle vaikeaa Suomessa. Ei ole välttämättä työtä eikä rahaa, joten ei lapsiakaan ehkä uskalleta tehdä, miettii Aseen Al Bayati.
Ghislane Kyubwa arvioi, että kyseessä on laajempi maailmanlaajuinen tai ainakin länsimaalainen trendi. Lapset eivät ole välttämättä etusijalla.
– Lapsissa on paljon työtä ja huolta. Suomessa elämä lasten kanssa saattaa olla työssäkäyvälle äidille ehkä vaikeaa. Afrikassa on helpompaa. Siellä lapset voi jättää vaikka naapuriin hoitoon, jos esimerkiksi haluaa käydä kaupassa, sanoo Ghislane Kyubwa.
– Palaisin itsekin Kongoon, ellei siellä olisi jatkuva sotatila, miettii Ghisella Kyubwa, viiden lapsen äiti.
Hämeenlinnan Ojoisilla elää Ghisella Kuybwan perheen mukana pieni pala Kongoa ja afrikkalaista vieraanvaraisuutta.
”Palkka ei ole kovin kilpailukykyinen” – Suomi koulutti neljä ulkomaalaista huippuosaajaa, sitten he kaikki lähtivät
Suomi on pyrkinyt houkuttelemaan ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita pysymään maassa. Silti suuri osa lähtee jo pian valmistumisensa jälkeen.
TILAAJILLE
KAUPUNKI: Posti vaihtaa osoitteita Kauniaisissa ”Espooksi” – Asukkaat pelkäävät asuntojen arvon romahtavan
PÄIVÄN TIMANTTI: Moni yrittää hoitaa niskajumeja tavalla, joka vain pahentaa tilannetta – Asiantuntija antaa kireyksien hoitoon 5 vinkkiä
MAINOS: Aloita aamusi Hesarilla. Tutustu nyt 2 viikkoa maksutta!
Kaupunki|Maahanmuutto
”Palkka ei ole kovin kilpailukykyinen” – Suomi koulutti neljä ulkomaalaista huippuosaajaa, sitten he kaikki lähtivät
Suomi on pyrkinyt houkuttelemaan ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita pysymään maassa. Silti suuri osa lähtee jo pian valmistumisensa jälkeen.
TILAAJILLE
Yilin Lee-Setälä
2:00 | Päivitetty 7:03
SUOMI on pitkään kärsinyt osaajapulasta. Valtio ja yritykset yrittävät houkutella korkeakoulutettuja osaajia maahan, mutta toisaalta suuri osa korkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista päättää lähteä Suomesta.
Lainaus”Palkka ei ole kovin kilpailukykyinen” – Suomi koulutti neljä ulkomaalaista huippuosaajaa, sitten he kaikki lähtivät
Suomi on pyrkinyt houkuttelemaan ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita pysymään maassa. Silti suuri osa lähtee jo pian valmistumisensa jälkeen.
Tuo viimeinen lause toimii sellaisenaan oikeastaan myös koko maahanmuuttoon, ainakin jos seuraa Yleä tms. Edit: niinhän sinä jo sanoitkin.
Minusta tässä koulutushommassa kärsitään suuresta itsepetoksen illuusiosta.
Suomen koulutusta, rauhaa ja luontoa on niin paljon kehuttu Suomessa, että ollaan jo päädytty tilanteeseen, jossa näiden itsessään kuvitellaan olevan joku pysyvä vetovoimatekijä ulkomaalaisille "huippuosaajille". Pitkälti tämän retoriikan taustalla on oman selän taputtaminen, jossa erinäiset puhuvat päät, poliitikot ja media yrittää nostaa esiin muutama hyvä mutta sekundäärinen tekijä peittääkseen monet negatiiviset vaikuttimet. Tämä itsepetollisuus toimii samalla lailla kun maahanmuuton kanssa yleensä; kehutaan muutamaa menestyjää ja lakaistaan suuret ongelmat maton alle.
Erittäin hyvin kirjoitettu ja osuu täysin asian ytimeen. Suomi houkuttelee vain matalan koulutuksen maahanmuuttajia, tulee he sitten mitä väylää tahansa.
Realiteetti on että etenkin ulkolaiset nuoret, siis ne joita nyt koulutetaan ilmaiseksi, eivät arvosta Suomen harvaa vetovoimatekijää (koulutus, luonto, rauha) kovin korkealle. He ovat sellaisessa elämänvaiheessa, jossa raha ja vauraus merkitsee paljon enemmän kun vihreät metsät ja yhteiskuntarauha.
Näin ollen ulkolaisten kouluttaminen sillä ajatuksella että he jäisivät Suomeen töihin, on pitkälti kuollut idea. Sen jälkeen kun (puoli)ilmainen koulutus on käyty, heillä alkaa työura, joka on kaikin puolin parempi ulkomailla. Suomessa on tässä elämänvaiheessa enää tarjolla helvetin korkeita veroja, huonot liksat, hankala kulttuuri ja kieli, korkea kustannustaso ja kehno ilmasto.
Miksi nuori ja innokas vastakoulutettu, joka heti saa korkeapalkkaisen duunin kotimaassaan, jäisi Suomeen kituuttamaan pienellä palkalla ja makselemaan sikamaisia veroja?
Koko tämä "koulutetaan ulkomaalaiset töihin" on siis täysin harhaista politiikkaa, jossa joko ostetaan tietoisesti pisteitä ilmaisella koulutuksella tai ei ymmärretä lainkaan miten nuoret ajattelevat.
X
Afganistanin kriisi on nostanut maahanmuuton jälleen kaikkien huulille. Puhuminen elintasosurffareista ja haittamuutosta johtaa keskustelun pahasti harhaan. Pakolaisia on vähän ja vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on suomalaistaustaisia korkeampi, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Korkeasti koulutetut muuttajat nopeuttavat tutkitusti talouskasvua lisäämällä osaamista, yrittäjyyttä, innovaatioita ja talouden rakennemuutosta (Burchardi ym. 2020). He säästävät yhteiskunnan varoja tuomalla muualla hankitun koulutuksen mukanaan (Blau ja Mackie 2016). He eivät syrjäytä työmarkkinoilla suomalaistaustaisia, koska korkeasti koulutetut eivät kilpaile vähemmän koulutettujen kanssa samoista työpaikoista (Beerli ym. 2021), ja suomalaistaustaisista korkeasti koulutetuista on muutoinkin pulaa työmarkkinoilla.
Vaikka pakolaistaustaisten työllisyys on suomalaistaustaisia vähäisempää, he eivät surffaile lainkaan vaan pakenevat henkensä edestä. Heitä on Suomessa myös hyvin vähän, YK:n määritelmän mukaan vain 0,4 prosenttia väestöstä. Euroalueella pakolaisia on 0,7 prosenttia ja Ruotsissa lähes 2,5 prosenttia väestöstä.
Toinen maahanmuuttajien työllisyyttä, ja siksi talousvaikutuksia lyhyellä aikavälillä alentava tekijä, on se, että maahanmuuttajanaiset synnyttävät enemmän lapsia. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on jopa 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla naisilla (Nieminen ym. 2015, Kurronen 2021). On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi maahanmuuttajien suurempaa lasten määrää vastustettaisiin vähenevän työikäisen väestön maassa muista kuin rasistisista syistä.
Vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on puolestaan hyvä, joten sosiaaliturvaa he tarvitsevat vähemmän kuin vastaavat suomalaistaustaiset. EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden (kuvio 1). Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. Maahanmuuttajanaisten lukuja alentaa lastenhoito.
X
Ajatus on kuitenkin väärä. Jos vähemmän koulutettujen muutto olisi liiallista, meillä ei olisi samaan aikaan näin paljon avoimia työpaikkoja. Oireellista on se, että samalla kun koko maassa avoimeksi jääneitä työpaikkoja on kuukauden lopussa koko ajan enemmän, osaamista vaativissa tietointensiivisissä palveluissa trendi on ennemminkin aleneva (kuvio 2).
Ovatko maahanmuuttajien sijaan sittenkin varsinaisia surffareita suomalaistaustaiset itse?
X
Lisätietoja
Kangasharju, Aki
Toimitusjohtaja, ETLA
aki.kangasharju@etla.fi
050 583 8573
Vähän koulutettujen muuttajien työllisyystilanne taas on parempi, kuin suomalaistaustaisten, selvisi hänelle Eurostatin tilastoissa.
– He tarvitsevat sosiaaliturvaa vähemmän kuin vastaavat suomalaistaustaiset.
– Afganistan on tuonut maahanmuuton uudelleen tapetille. Poliitikot ovat lietsoneet tästä pahaa vertaa. He ovat puhuneet haittamaahanmuutosta ja elintasosurffailusta. Halusin kirjoittaa kolumnin siitä, mitä tilastot ja kansainvälinen taloustieteellinen tutkimus aiheesta sanoo, Kangasharju kertoo Iltalehdelle.
———
– Virheellisin ajatus tässä keskustelussa on se, että maahanmuutto paketoida yhdeksi asiaksi. Pakolaisten kotouttamiseen liittyvät ongelmat halutaan nähdä koko ryhmän ongelmana. Mutta maahan muutetaan eri syistä.
Kangasharju tarkentaa, että tilastoiden tulkitsemisessa voi olla se ongelma, ettei kotimaassaan korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa tulkita Suomessa korkeakoulutetuksi. Henkilön tiedoissa saattaa lukea, että hänellä ei ole peruskoulun jälkeisiä opintoja.
Kangasharju esittää kolumnissaan tilastoja ja tutkimusta, joiden valossa maahanmuuttajat eivät isossa kuvassa kuormita suomalaista yhteiskuntaa. Suuri syy on heidän vähäinen määränsä.
– Meillä on paljon perhesyistä muuttavia. Maahanmuuttajat taas tekevät enemmän lapsia kuin suomalaistaustaiset. Tarvitsemme tänne lisää työntekijöitä, sillä väki muuten vain vanhenee. Näistä syistä tuntuu rasistiselta, että maahanmuuttajia moititaan.
———
– Pitäisi katsoa kotimaassa kannustinjärjestelmä kuntoon, eikä suotta syyttä maahanmuuttajia.
X
JULKAISTU 19.02.2002 17:02 (PÄIVITETTY 20.02.2002 08:45)
Inkeriläisten paluumuuttajien suomalaistuminen on vaikeutumassa. Hallitus kaavailee Suomeen haluaville inkeriläisille kielikoetta.
Lipponen ei pidä inkeriläisten erityisasemaa enää tarpeellisena.
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan inkeriläiset eivät tarvitse paluumuuttajina enää mitään erityisasemaa, vaan suomalaisten kunniavelka on jo hoidettu. Suomeen ei ole tarvetta tuoda joukoittain kielitaidottomia maahanmuuttajia. Lipponen epäilee myös tulijoiden joukossa olevan yhteiskunnan ulkopuolella toimivia aineksia.
Pääministerin mukaan hallitus tekee todennäköisesti pikaisen esityksen maahanmuuton tiukentamisesta siten, että Suomeen haluaville inkeriläisille järjestetään todelliset kielikokeet.
Presidentti Tarja Halonen uskoo, että kompromissi löytyy hallituksesa sisäisestä ristivedosta huolimatta. Halonen kannattaa myös kielivaatimuksen pitämistä tulevaisuuden inkeriläismuuton ehtona.
Suomeen on tähän mennessä tullut noin 30 000 inkeriläistä paluumuuttajaa, heistä 40 prosenttia on työttömänä.
Illan A-Talkissa aiheena Suomen turvapaikkapolitiikka. Mikä on Suomen ja EU:n linja Afganistanin ja tulevien kriisien suhteen? Ohjelmatiedoista poiketen sisäministeri Ohisalon tilalla @iiris_suomela. Vieraina myös @EvaBiaudet, @JaniMakelaFi ja @PiaKauma. #yleastudio pic.twitter.com/qUB5bbYj5P
— A-studio (@YleAstudio) September 2, 2021
Afganistanin kriisin takia sisäministeriö on esittänyt, että #pakolaiskiintiö nostettaisiin 1 050:stä 2 000:een. Hallitus neuvottelee asiasta tämän viikon budjettiriihessä.
— Sisäministeriö (@Sisaministerio) September 6, 2021
ℹ️ Maahanmuuton tilannekatsaus avaa ajankohtaisia teemoja: https://t.co/XQXVvg81vB#kiintiöpakolaiset 1/5 pic.twitter.com/Kudf8oxhgw
Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo vuodesta 1979.
— Sisäministeriö (@Sisaministerio) September 6, 2021
Koronasta huolimatta pakolaiskiintiötä on pystytty nostamaan hallitusohjelman mukaisesti. Apu on tärkeää: yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa menetettyään toimeentulonsa. 3/5 pic.twitter.com/4DI3JF2i2p
Korona-aikana Suomi on voinut valita kiintiöpakolaisia mm. etähaastattelujen perusteella. Globaalilla tasolla kiintiöpakolaisten vastaanotto on kuitenkin hidastunut.
— Sisäministeriö (@Sisaministerio) September 6, 2021
Viime vuonna EU-mailla oli yht. n. 30 000 kiintiöpakolaispaikkaa, joista reilut 9 000 kyettiin täyttämään. 4/5 pic.twitter.com/st8v941ClB
EU:n tavoitteena on vuonna 2022 vastaanottaa ainakin 30 000 kiintiöpakolaista. Komissio tarjoaa EU-maille rahoitusta toimintaan. 2/5
Kotimaa|Afganistan
”Kukaan ei auta vaimoani Afganistanissa” – Kauniaisissa asuva Hussein, 27, on yksi monista perheenyhdistämistä pitkään odottaneista afganistanilaisista
Husseinin vaimo on tehnyt sähköisen hakemuksen perheenyhdistämisestä vuosi sitten, mutta ei ole päässyt hakemaan oleskelulupaa. Suomi suunnittelee Afganistanin naapurimaa Pakistaniin kiertäviä konsuleita, joka voisi tehdä perheenyhdistämishaastatteluja.
Anni Keski-Heikkilä HS
12:06 | Päivitetty 14:34
KAUNIASLAINEN Hussein, 27, on huolissaan. Hänen vaimonsa ja 7-vuotias lapsensa ovat tällä hetkellä jumissa Afganistanissa, josta he ovat pyrkineet Suomeen jo vuoden ajan.
Viime vuonna, kun Hussein itse sai pysyvän oleskeluluvan, hänen vaimonsa ja lapsensa hakivat heti perheenyhdistämistä eli oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.
Hakemus lähetettiin syyskuussa. Seuraavaksi vuorossa olisivat olleet tunnistautuminen lähetystössä ja haastattelu, mutta ne eivät ole onnistuneet.
”Vaimoni odottaa vain pääsyä Delhiin. Suomen lähetystöstä on sanottu vain, että odottakaa”, Hussein kertoo HS:lle.
X
Hussein esiintyy tässä jutussa pelkällä etunimellään turvallisuussyistä.
HUSSEIN itse saapui Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakijana Talebanin uhan vuoksi. Hänen perheensä tilanne on erityisen vaikea, sillä vaimolla ja lapsella ei ole Afganistanissa Husseinin mukaan lainkaan turvaverkkoja.
Husseinin omat vanhemmat ovat kuolleet, ja vaimon isä on katkaissut välit tyttäreensä Husseinin uskonnon vuoksi. Suomen edustusto Kabulissa puolestaan suljettiin, kun Taleban valtasi kaupungin.
”Vaimoni on yksin”, Hussein sanoo.
”Hän ei osaa puhua paštua tai muita kieliä, vaan meidän äidinkielemme on hazaragi. Eikä hän tunne Afganistanin muita alueita, koska hän on asunut pienessä kaupungissa.”
VIIMEISEN viikon aikana tilanne on pahentunut entisestään. Vaimo ja lapsi pääsivät toiveikkaina Kabulin lentokentälle, mutta heidät käännytettiin pois.
He sattuivat Husseinin mukaan olemaan lähellä lentokentällä tehtyä terrori-iskua. Tällä hetkellä vaimo on sairaalassa, eikä heillä sen jälkeen ole paikkaa, minne mennä.
”Haluan mennä auttamaan vaimoani, koska kukaan ei auta häntä Afganistanissa”, Hussein sanoo mutta tietää, ettei voi lähteä.
”En ymmärrä. Kuka voi auttaa häntä?”
X
PERHEENYHDISTÄMISTÄ yritetään helpottaa myös hallituksen lakihankkeella. Se ei suoraan liity Afganistaniin, vaan juontaa juurensa hallitusohjelmaan ja koskisi kaikkia perheenyhdistämistä hakevia.
Vuonna 2016 Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti perheenyhdistämisen edellytykseksi turvatun toimeentulon. Nyt lakiluonnoksessa ehdotetaan, että toimeentuloedellytys poistettaisiin kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä, jos perhe on muodostettu ennen Suomeen saapumista.
X
X
HELSINGIN Myllypurossa Kehä I:n varrella sijaitsevaan kävelysiltaan oli lauantaina kiinnitetty Isisin lippu.
Ilta-Sanomien lukija oli napannut kuvan siltaan kiinnitetystä lipusta aamupäivällä.
Poliisi kertoo saaneensa asiasta useamman ilmoituksen noin kello 11.30 aikaan iltapäivällä. Puolenpäivän jälkeen poliisi oli käynyt ottamassa lipun pois ja takavarikoimassa sen.
Poliisin johtokeskuksesta kerrotaan, ettei asiassa epäillä tällä hetkellä rikosta, mutta lipun alkuperää selvitetään.
X
Turvapaikanhakija yritti huijata Suomen valtiota
Mies yritti hakea turvapaikkaa Suomesta valehtelemalla nimensä, syntymäaikansa ja kansalaisuutensa.
X
Mies tuli pakolaisaallon mukana Suomeen syksyllä 2015.
X
MAAHANMUUTTOVIRASTO hylkäsi miehen turvapaikkahakemuksen, ja määräsi tämän käännytettäväksi Irakiin marraskuussa 2016. Maahanmuuttovirasto ei pystynyt varmentamaan miehen henkilötietoja, jotka perustuivat ainoastaan hänen kertomaan. Mies ilmoitti olevansa Syyriasta, Maahanmuuttoviraston arvion mukaan hän oli irakilainen.
Mies valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka palautti asian uudelleen arvioitavaksi Maahanmuuttovirastolle alkuvuodesta 2018
X
MIES valitti Maahanmuuttoviraston uudesta päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Mies ei saanut korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa lokakuussa 2019. Samalla Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei mies saisi enää vastaanottopalveluita.
X
MIES kuitenkin keplotteli itsensä vastaanottopalveluiden piiriin hakemalla jälleen kansainvälistä suojelua. Hän ilmoitti poliisille samat, totuudenvastaiset henkilötiedot kuin aiemminkin. Maahanmuuttovirasto jätti miehen hakemuksen tutkimatta viime vuoden helmikuussa.
X
Noin kuukautta myöhemmin mies valitti jälleen kerran Turun hallinto-oikeuteen, mutta nyt hän ilmoittikin yllättäen olevansa Irakista. Kahta kuukautta myöhemmin mies myös toimitti Maahanmuuttovirastolle Irakin passinsa, josta ilmeni hänen oikeat henkilötiedot, eli nimi, syntymäaika ja kansalaisuus.
VARSINAIS-SUOMEN käräjäoikeuden mukaan mies syyllistyi väärän henkilötiedon antamiseen, josta hän sai 60 päiväsakkoa. Se teki hänen tuloillaan 360 euroa.
Mies joutuu maksamaan Maahanmuuttovirastolle 84 516 euron korvaukset saamistaan vastaanottopalveluista
X
Käräjäoikeuden mukaan miehen oikeilla henkilötiedoilla toimitettu turvapaikkahakemus oli tätä rikosasiaa käsiteltäessä yhä kesken.
Turvapaikanhakija yritti huijata Suomen valtiota
Mies yritti hakea turvapaikkaa Suomesta valehtelemalla nimensä, syntymäaikansa ja kansalaisuutensa.
Kuusi vuotta täällä hakien turvapaikkaa, pääosan ajasta todistettavasti väärillä henkilötiedoilla. Hylkäys hylkäyksen perään ja rumba jatkuu ilman, että loppua olisi näkyvissä.Lainaus
Turvapaikanhakija yritti huijata Suomen valtiota
Mies yritti hakea turvapaikkaa Suomesta valehtelemalla nimensä, syntymäaikansa ja kansalaisuutensa.
(...)
Mies tuli pakolaisaallon mukana Suomeen syksyllä 2015.
(...)
Käräjäoikeuden mukaan miehen oikeilla henkilötiedoilla toimitettu turvapaikkahakemus oli tätä rikosasiaa käsiteltäessä yhä kesken.
Hallitus on asettanut ensimmäistä kertaa määrälliset tavoitteet, kuinka paljon työperäisiä maahanmuuttajia ja ulkomaisia opiskelijoita tavoitellaan Suomeen.https://yle.fi/uutiset/3-12091940 (https://yle.fi/uutiset/3-12091940)
Suomeen halutaan vähintään 50 000 ulkomaista työntekijää lisää vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen tavoitteena 10 000 työntekijän lisäys vuosittain.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vuosittaista määrää kasvatetaan 5 000:stä 15 000:een opiskelijaan per vuosi. Tavoitteena on, että heistä 75 prosenttia työllistyisi Suomeen pysyvästi.
…
EU:n ulkopuolelta tulevien luvat kuntoon neljässä viikossa
Hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi yltävät myös lupakäytäntöihin. Euroopan ulkopuolelta tulevien lupamenettelyjä nopeutetaan. Tavoite on, että kaikki työn ja opiskelun perusteella Suomeen pyrkivät saavat päätöksen kuukaudessa.
– Neljä viikkoa on uusi käsittelyaika, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisiasiantuntija Pipa Turvanen.
Sen lisäksi valmistellaan palvelulupausta kahden viikon pikakaistasta startupyrittäjille ja erityisasiantuntijoille perheenjäsenineen.
Onkohan Hommalla ollut jo tästä hallituksen pitkän tähtäimen väestönvaihtosuunnitelmasta? Huomasin eräässä uutisessa, jossa se mainittiin ikään kuin ohimennen.LainausHallitus on asettanut ensimmäistä kertaa määrälliset tavoitteet, kuinka paljon työperäisiä maahanmuuttajia ja ulkomaisia opiskelijoita tavoitellaan Suomeen.https://yle.fi/uutiset/3-12091940 (https://yle.fi/uutiset/3-12091940)
Suomeen halutaan vähintään 50 000 ulkomaista työntekijää lisää vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen tavoitteena 10 000 työntekijän lisäys vuosittain.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vuosittaista määrää kasvatetaan 5 000:stä 15 000:een opiskelijaan per vuosi. Tavoitteena on, että heistä 75 prosenttia työllistyisi Suomeen pysyvästi.
…
EU:n ulkopuolelta tulevien luvat kuntoon neljässä viikossa
Hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi yltävät myös lupakäytäntöihin. Euroopan ulkopuolelta tulevien lupamenettelyjä nopeutetaan. Tavoite on, että kaikki työn ja opiskelun perusteella Suomeen pyrkivät saavat päätöksen kuukaudessa.
– Neljä viikkoa on uusi käsittelyaika, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisiasiantuntija Pipa Turvanen.
Sen lisäksi valmistellaan palvelulupausta kahden viikon pikakaistasta startupyrittäjille ja erityisasiantuntijoille perheenjäsenineen.
Hallituksen tavoite tarkoittaa pitkässä juoksussa 21250 työperäistä ja maahan jäävää opiskelijaa vuodessa. Lisäksi tietenkin 1000 – 2000 kiintiöpakolaista + turvapaikanhakijat. Ja monien näiden perheet perässä tietenkin.
Joku viitseliäs voisi tuosta laskea ajankohdan, jolloin Suomessa ei ole enää ainuttakaan suomalaista, kun ottaa huomioon suomalaisten määrän jatkuvan vähenemisen. Veikkaan hatusta, että vuonna 2150 Suomessa on enää noin 200 000 suomalaista. Sen lisäksi on 20 miljoonaa keharimaalaista. Meno sen mukaista.
Onkohan Hommalla ollut jo tästä hallituksen pitkän tähtäimen väestönvaihtosuunnitelmasta? Huomasin eräässä uutisessa, jossa se mainittiin ikään kuin ohimennen.LainausHallitus on asettanut ensimmäistä kertaa määrälliset tavoitteet, kuinka paljon työperäisiä maahanmuuttajia ja ulkomaisia opiskelijoita tavoitellaan Suomeen.https://yle.fi/uutiset/3-12091940 (https://yle.fi/uutiset/3-12091940)
Suomeen halutaan vähintään 50 000 ulkomaista työntekijää lisää vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen tavoitteena 10 000 työntekijän lisäys vuosittain.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vuosittaista määrää kasvatetaan 5 000:stä 15 000:een opiskelijaan per vuosi. Tavoitteena on, että heistä 75 prosenttia työllistyisi Suomeen pysyvästi.
…
EU:n ulkopuolelta tulevien luvat kuntoon neljässä viikossa
Hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi yltävät myös lupakäytäntöihin. Euroopan ulkopuolelta tulevien lupamenettelyjä nopeutetaan. Tavoite on, että kaikki työn ja opiskelun perusteella Suomeen pyrkivät saavat päätöksen kuukaudessa.
– Neljä viikkoa on uusi käsittelyaika, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisiasiantuntija Pipa Turvanen.
Sen lisäksi valmistellaan palvelulupausta kahden viikon pikakaistasta startupyrittäjille ja erityisasiantuntijoille perheenjäsenineen.
Hallituksen tavoite tarkoittaa pitkässä juoksussa 21250 työperäistä ja maahan jäävää opiskelijaa vuodessa. Lisäksi tietenkin 1000 – 2000 kiintiöpakolaista + turvapaikanhakijat. Ja monien näiden perheet perässä tietenkin.
TURVAPAIKANHAKIJAT
Antaisitko Mohammedille turvapaikan? Testaa oma linjasi
Kuka ansaitsee Suomesta suojelua, ja kuka tulisi käännyttää kotimaahansa? Selvitä Ylen tositapauksiin perustuvan testin avulla, onko seulasi tiukempi vai löysempi kuin Maahanmuuttovirastolla.
EERO MÄNTYMAA, ANNA HURTTA
1.8.2016
•
Päivitetty 30.9.2016 09:02
Isisin ahdisteleman irakilaismiehen saama kielteinen turvapaikkapäätös sai osan suomalaisista ihmettelemään Suomen turvapaikkalinjan tiukkuutta.
**Miten sinä toimisit, kun eteesi saapuu viisi Lähi-idän kauheuksia paennutta? **Kokeile Ylen testillä, mukaileeko oma päätöksentekosi Suomen maahanmuuttopoliittista linjaa. Vastauksiesi jälkeen näet, miten Maahanmuuttovirasto olisi tilanteessa päättänyt, sekä perustelut päätökselle. Näet myös, kuinka muut suomalaiset ovat kysymykseen vastanneet.
Testi perustuu oikeisiin Maahanmuuttoviraston puhuttelemiin turvapaikanhakijoihin ja tehtyihin päätöksiin.
X
Lainaus
TURVAPAIKANHAKIJAT
Antaisitko Mohammedille turvapaikan? Testaa oma linjasi
Kuka ansaitsee Suomesta suojelua, ja kuka tulisi käännyttää kotimaahansa? Selvitä Ylen tositapauksiin perustuvan testin avulla, onko seulasi tiukempi vai löysempi kuin Maahanmuuttovirastolla.
EERO MÄNTYMAA, ANNA HURTTA
1.8.2016
•
Päivitetty 30.9.2016 09:02
https://yle.fi/uutiset/3-9060425 (https://yle.fi/uutiset/3-9060425)
Miksi Lähi-Idän ihmiset olisivat hakemassa turvapaikkaa Suomesta, saati oikeutettuja siihen? Oma "päätöksentekoni" ei tietenkään noudata nykyistä maamme mamu-linjaa. Ikävä kyllä.Lainaus
TURVAPAIKANHAKIJAT
Antaisitko Mohammedille turvapaikan? Testaa oma linjasi
Kuka ansaitsee Suomesta suojelua, ja kuka tulisi käännyttää kotimaahansa? Selvitä Ylen tositapauksiin perustuvan testin avulla, onko seulasi tiukempi vai löysempi kuin Maahanmuuttovirastolla.
EERO MÄNTYMAA, ANNA HURTTA
1.8.2016
•
Päivitetty 30.9.2016 09:02
Isisin ahdisteleman irakilaismiehen saama kielteinen turvapaikkapäätös sai osan suomalaisista ihmettelemään Suomen turvapaikkalinjan tiukkuutta.
**Miten sinä toimisit, kun eteesi saapuu viisi Lähi-idän kauheuksia paennutta? **Kokeile Ylen testillä, mukaileeko oma päätöksentekosi Suomen maahanmuuttopoliittista linjaa. Vastauksiesi jälkeen näet, miten Maahanmuuttovirasto olisi tilanteessa päättänyt, sekä perustelut päätökselle. Näet myös, kuinka muut suomalaiset ovat kysymykseen vastanneet.
Testi perustuu oikeisiin Maahanmuuttoviraston puhuttelemiin turvapaikanhakijoihin ja tehtyihin päätöksiin.
X
https://yle.fi/uutiset/3-9060425 (https://yle.fi/uutiset/3-9060425)
Trauma: Ex-poikaystävä puukotti tamperelaisen Lauran, 17, kuoliaaksi – isän viha vaihtui sääliin
Isä ei kanna enää vihaa sydämessään lapsensa surmaajaa ja tämän perhettä kohtaan.
Tammikuussa 2011 tamperelainen 17-vuotias Laura palaa Suomeen kolmen viikon ulkomaanmatkalta, jossa hän on ollut perheensä kanssa. Pian nuori nainen katoaa ja löytyy seuraavana päivänä kuoliaaksi puukotettuna entisen poikaystävänsä asunnosta.
X
Isä muistelee Lauran kanssa on-off-suhteessa olleen poikaystävän olleen aina epäkunnioittava perhettä kohtaan.
– Ilmaisin Lauralle, että se ei ole mikään mun suosikkipoikaystäväehdokas, Veli-Pekka sanoo.
Lauraa kaksi vuotta vanhempi isosisko Saara kuvailee siskonsa exää näin:
–Hän oli sairaalloisen mustasukkainen, äärimmäisen kontrolloiva ja kielsi kaikki kaverisuhteet.
Kun vanhemmat menivät tekemään tyttärestään katoamisilmoitusta poliisiasemalle, he saivat kuulla Lauran ruumiin löytyneen. Perheenjäsenet halusivat käydä rikospaikalla, jotta rakkaan läheisen poismeno konkretisoituisi.
– Kamppailun jälkiä näkyi: ikkunan edessä lattialla oli verta, sälekaihtimet olivat repeytyneet.
X
Laura oli mennyt hakemaan asunnolta tavaroitaan, sillä hän oli aiemmin päättänyt parisuhteen. Surmattuaan Lauran, ex-poikaystävä ajoi autolla Sastamalaan ja riisti itseltään hengen.
X
– Poikaystävä oli muslimi. Jotenkin yhdistin sen teon islaminuskoon ja sen takia ajattelin, että kun isä on kasvattanut tähän uskoon, niin sen takia kohdistui isäänkin voimakas viha, Veli-Pekka kertoo.
X
Nykyään hän ei kanna kaunaa tyttärensä surmaajaa tai tämän perhettä kohtaan.
– Huomasin tuntevani sääliä koko perhettä kohtaan. Rukoilen heidän puolestaan.
– Jos tapaisin tekijän isän, haluaisin esittää syvät osanotot poikansa kuoleman puolesta.
X
Trauma - henkirikokset jäljet TV1:llä sunnuntaisin klo 21.05. Jaksot katsottavissa Yle Areenassa.
Perussuomalaiset tekee välikysymyksen: ”Julkisen talouden tila ei ole kestävä, mutta hallitus entisestään paisuttaa sen kokoa ja lisää veronmaksajan taakkaa”
”Perussuomalaiset ei hyväksy Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä eikä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä”, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Uusi Suomi (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/perussuomalaiset-tekee-valikysymyksen-julkisen-talouden-tila-ei-ole-kestava-mutta-hallitus-entisestaan-paisuttaa-sen-kokoa-ja-lisaa-veronmaksajan-taakkaa/c8db9f8b-ea4c-4dff-b6c3-7fbde091ce8c) 3.10.2021
Perussuomalaiset tekee hallitukselle välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta.
”Perussuomalaiset ei hyväksy Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä eikä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden madonluvut edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen”, puheenjohtaja Riikka Purra perustelee tiedotteessa.
Perussuomalaiset arvostelee esitystä perheenyhdistämisen helpottamisesta ja sanoo hallituksen kaavailevan myös pakolaiskiintiön nostoa ja muunlaisia humanitaarisen maahanmuuton helpotuksia.
(...)
Emeritusprofessori: Humanitaarinen maahanmuutto tulee kalliiksi – työperäinen maahanmuutto sen sijaan hyödyttää taloutta
Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa julkiselle taloudelle kustannuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, sanoo maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksia selvittänyt kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Työperäinen maahanmuutto sen sijaan hyödyttää kansantaloutta.
Millainen ääliö pitää olla että äänestää Biaudet tapaista törkimystä?En näe muuta selitystä tuolle sekoilulle kuin sen että Biaudet on tullut Keijotetuksi. Hän tuntuu olevan aivan tosissaan vaikka juttu kävisi satiirista.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/emeritusprofessori-humanitaarinen-maahanmuutto-tulee-kalliiksi-tyoperainen-maahanmuutto-sen-sijaan-hyodyttaa-taloutta/8253500LainausEmeritusprofessori: Humanitaarinen maahanmuutto tulee kalliiksi – työperäinen maahanmuutto sen sijaan hyödyttää taloutta
Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa julkiselle taloudelle kustannuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, sanoo maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksia selvittänyt kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Työperäinen maahanmuutto sen sijaan hyödyttää kansantaloutta.
Työperäiseen maahanmuuttoon vaikuttavat palkkaerot, työpaikat, verotus, tulonsiirrot sekä julkishyödykkeet. Edes positiivinen valikoituminen lähtömaasta ei välttämättä takaa, että kohdemaa voittaisi taloudellisesti.Vesa Kanniainen: Humanitaarisen maahanmuuton kansantaloudellinen kustannus on korkea (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/humanitaarisen-maahanmuuton-kansantaloudellinen-kustannus-on-korkea/) 12.9.2021
X
VALKO-VENÄJÄN masinoimia pakolaisia ja siirtolaisia on epäilyn mukaan salakuljetettu syksyn aikana Suomeen.
Suomenlahden merivartiosto aloitti viime kuussa seitsemän rikostutkintaa, joilla kaikilla on kytkös Valko-Venäjän tilanteeseen. Merivartiosto tutkii ihmissalakuljetuksia törkeinä ja perusmuotoisina laittoman maahantulon järjestämisinä.
Epäilyn mukaan salakuljetettuja on yli kymmenen, joista lähes kaikki ovat irakilaisia. Määrä voi olla todellisuudessa tätä suurempi, sillä tutkinnat ovat vasta alkuvaiheessa.
– On tuotu toistakymmentä henkilöä, mutta se tarkentuu tutkintojen aikana, Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikön päällikkö, kapteeniluutnantti Jukka Tekokoski kertoo IS:lle.
SALAKULJETETUT ovat päätyneet Suomeen Valko-Venäjältä.
X
RIKOLLISET ovat puolestaan käyttäneet hyväkseen Valko-Venäjän rajalla olleiden siirtolaisten hätää, ja ottaneet näiden salakuljettamisesta rahaa.
– Ne, jotka ovat päässeet Puolaan, Latviaan tai Liettuaan, on haettu ja jatkokuljetettu rahaa vastaan muihin EU-maihin, myöskin Suomeen, Tekokoski sanoo.
Salakuljetetun matka kotimaastaan Valko-Venäjän kautta Suomeen tai muuhun EU-maahan on maksanut arvion mukaan 5 000–15 000 euroa.
SALAKULJETETTUJA on tuotu Suomeen esimerkiksi Viron-lautalla auton takakonttiin piilotettuina. Suomeen on tuotu ihmisiä myös lentäen Puolasta ja laivalla Saksasta.
X
Toiminnassa on piirteitä järjestäytyneestä rikollistoiminnasta.
X
TEKOKOSKI näkee Valko-Venäjän kytköksessä osittain samanlaisia piirteitä kuin vuoden 2015 pakolaisvyöryssä, vaikka ihmismassat ovat vielä huomattavasti vähäisemmät.
– Todella paljon ihmisiä on tullut EU-alueelle ilman maahantulon edellytyksiä. Heitä kuljetetaan ympäri Eurooppaa, eli joku haistaa siinä rahan.
X
Kannisen koko tutkimus:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/humanitaarisen-maahanmuuton-kansantaloudellinen-kustannus-on-korkea/
Taloustieteen mukaan kunkin kansalaisen nettohyöty tai nettokustannus julkiselle taloudelle määräytyy sen mukaan, kummalle puolelle ko. henkilö asettuu ns. kansantalouden keskimääräistä veroastetta. Suomen kokonaisveroaste on vähän yli 42 %. Ne, jotka maksavat tuloistaan enemmän tulo-, hyödyke- ym. veroja, kuin mitä on kokonaisveroaste, ovat nettomaksajia. Jotka maksavat tätä vähemmän veroja, ovat nettohyötyjiä.
Taloustieteen mukaan työn, pääoman ja tavaroiden vapaa liikkuvuus vahvistaa yleistä hyvinvointia. Yksilötasolla ihmisten ajatellaan tekevän rationaalisia valintoja, jotka vahvistavat heidän hyvinvointiaan.
Tulosten mukaan työperäisenä maahanmuuttona tapahtuva ihmisten liikkuvuus kokonaisuutena vahvistaa kansantaloutta tulomaassa, mutta heikentää sitä aivovuodon muodossa lähtöalueita. Mainittujen vaikutusten voi odottaa olevan merkittäviä etenkin, jos korkean osaamisen työ ja matalan osaamisen työ ovat komplementaarisia eli kumpaakin tarvitaan tuotannon aikaansaamisessa.
Maahanmuuttajilla on tyypillisesti heikompi neuvotteluasema kuin kantaväestöllä. He saavat siksi matalampaa palkkaa.
Mallin kvantitatiivisten simulaatiotulosten mukaan kaikissa 20 tutkimukseen sisältyneessä maassa maahanmuutto kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja.
--
Mitä enemmän taloudessa on maahanmuuttajia, sitä matalammat yritysten odotetut palkkakulut ovat. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä luomaan lisää työpaikkoja, mikä helpottaa työttömyyttä ja sitä kautta hyödyttää myös kotimaisia työnhakijoita.
Matalan osaamistason maahanmuutto alentaa matalan ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkoja mutta kasvattaa korkean ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkatasoa.
X
Perussuomalaiset kyseenalaistaa tänään eduskunnassa hallituksen suunnitelman helpottaa perheenyhdistämisiä.
Perussuomalaiset arvostelee hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa välikysymyksellä, josta keskustellaan tänään. Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.
Välikysymyksessä, jonka on allekirjoittanut perussuomalaisten lisäksi Liike Nytin Harry Harkimo, listataan poikkeuksellisesti jopa parikymmentä kysymystä maahanmuutosta ja siitä, mihin Suomella on varaa.
X
Sisäministeriössä valmisteltu lakiluonnos lähtee siitä, että perheenyhdistäminen voitaisiin jättää tekemättä vain, jos se on lapsen edun vastaista.
Neuvottelut lain lopullisesta sisällöstä ovat hallituksessa yhä kesken. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) joutuu näin vastaamaan oppositiolle hallituksen linjauksista sen perusteella mitä tähän mennessä on sovittu.
Lakimuutoksen taustalla on huoli lapsen edun toteutumisesta tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on saanut turvapaikan tai tilapäisen oleskeluluvan Suomesta suojelun perusteella.
Lapsen edun toteutumisesta on ollut huolissaan muun muassa Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Viime vuonna julkaisemassaan raportissa(siirryt toiseen palveluun) valtuutettu kävi läpi 66 perheenyhdistämishakemusta, jotka kansainvälistä suojelua saavat alaikäiset olivat jättäneet tammikuun 2018 ja syyskuun 2019 välisenä aikana.
Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä 31 oli kielteistä ja 35 myönteistä. Kielteisten päätösten taustalla oli erityisesti se, että viranomainen tulkitsi vanhempien lähettäneen lapsensa matkaan koko perheen oleskeluluvan toivossa.
X
X
ANNIINA LUOTONEN, VOITTO-ROBOTTI
22.10. 13:04
•
Päivitetty 22.10. 13:17
Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 89 puolesta ja 68 vastaan. Poissa äänestyksestä oli 42 edustajaa.
Oppositio ei näin onnistunut horjuttamaan hallitusta maahanmuutosta jätetyillä epäluottamuslause-esityksillään.
Perussuomalaiset ja Liike Nyt arvostelivat hallitusta välikysymyksessään siitä, että se luo humanitaariselle maahanmuutolle vetovoimatekijöitä. Puolueet kyseenalaistivat erityisesti suunnitelmat perheenyhdistämisen ehtojen helpottamisesta.
Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät olleet mukana välikysymyksessä, mutta nekin esittivät hallitukselle epäluottamusta. Kokoomuksen mukaan hallitus ei olisi enää nauttinut luottamusta, koska se on epäonnistunut turvapaikkajärjestelmän tiukentamisessa. Kristillisdemokraatit puolestaan olisi toivonut enemmän panosta esimerkiksi työperäisen maahanmuuton houkutteluun ja kotouttamiseen.
X
34574gsgfshdsTänään 13:17Ilmianna kommentti
Välikysymykset ovat ihan täyttä potaskaa. Ne ovat pelkkiä opposition heiluttelunäytelmiä, missä ei niin yllättäen koko oppositio vastustaa hallitusta ja hallitus kannattaa hallitusta. Mikä yllätys.
Eduskunnalla olisi huomattavasti enemmän aikaa keskittyä oikeisiin asioihin kun välikysymykset jätettäsiin pois kuvioista.
+1Vastaa
ChickabooTänään 13:29Ilmianna kommentti
@34574gsgfshds
Hallituksen pitäisi olla vähemmistö jonka täytyy tehdä ehdotuksia, jotka ovat kaikille sopivia.
+2Vastaa
turisti55Tänään 13:42Ilmianna kommentti
@Chickaboo Varsinainen aloite kyvyttömän hallituksen luomiseksi. Mietipä nyt vähän!
+1Vastaa
Sub DivisionsTänään 13:43Ilmianna kommentti
@34574gsgfshds Ehkä sinun mielestä on "potaskaa" mutta tärkeä kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta. Halutaanko jatkaa Ruotsin tiellä ja samat ongelmat kuin siellä vai halutaanko asiat korjata ja tehdä paremmin. Nykyisen hallituksen politiikalla ollaan samassa jamassa Ruotsin kanssa muutamassa vuodessa.
+0Vastaa
JuuNiiTuotaTänään 13:38Ilmianna kommentti
Hyvä keskustelu välikysymyksestä.Ei hallitus voi tehdä mitä haluaa.On kuuneltava oppositioita tarkalla korvalla ja käytettävä harkintakykyä.Maahanmuuto kolmansista maista ihmetyttää kun Eu sisärajoilla on 500 milj kansalaista.
+2Vastaa
mykkä1Tänään 13:39Ilmianna kommentti
1991 vieraskielisiä (muu kuin suomenkieli , ruotsinkieli ja saamenkieli)oli Suomessa
n.30000
2011
n.245000
2021
n.433000
Viimeisen 10 vuoden aikana n.190000
+0Vastaa
Susanna PilvipoutaTänään 14:04Ilmianna kommentti
@mykkä1
Ei työperäisen maahanmuuton kumulatiivisesti kasvanut kustannus on vuodessa 3-4 miljardia euroa. Sekin on hyvin varovainen arvio, joka on ollut esille viime vuosina monesti. Tanskassa vastaava luku on yli neljä miljardia euroa.
Turvapaikkajärjestelmä on täysin viallinen ja houkuttelee käyttämään sitä siirtolaisuuteen. Ainoa toimiva keino olisi pakolaisleirien perustaminen lähtömaiden läheisyyteen niin, että niihin muodostettaisiin myös tuottavia ja kannattavia työpaikkoja, esim. Afrikassa teollisuutta ja maataloutta tuottamaan tavaroita ja elintarvikkeita maanosan tarpeisiin sekä vientiin. Kiinakin kykenee tähän, joten kyllä länsimaidenkin tulisi pystyä samaan.
Länsimaihin tulevat turvapaikan hakijat palautettaisiin kotimaataan lähimmälle leirille. Siellä heidän hakemuksensa käsiteltäisiin. Jos turvapaikka evättäisiin, hakija toimitettaisiin maan rajalle, mistä hän on ilmoittanut tulleensa. Jos hakemus hyväksyttäisiin, hän saisi jäädä leirille töihin kunnes hän haluaisi palata omaan maahansa, esim. turvallisuustilanteen vakiintuessa. Hakijamäärät romahtaisivat murto-osaan nykyisestä, koska vain todellisen turvan tarpeen omaavat hakeutuisivat järjestlemään.
Muuten Euroopan rajat pitäisi laittaa tiukasti kontrolliin. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi toki sallia, tarveharkinnan perusteella ja valikoiden vain parhaat työntekijät. Kansalaisuuden saamisen ehtona pitäisi olla vähintään viiden vuoden yhtäjaksoinen työskentely ilman sosiaaliturvan tarvetta. Muutoin työluvalla oleva palautettaisiin kotimaahansa, jos hän on ollut työttömänä kolme kuukautta tai jo ennen sitä, mikäli hän ei elä säästöillään.
+0Vastaa
X
X
TÄNÄ vuonna 48 ajokorttikokelasta on yrittänyt huijata teoriakokeessa.
Viime vuonna vilppitapauksia kertyi peräti 87, ja nyt ilmiö halutaan saada kuriin lakimuutoksella. Jos lakiesitys hyväksytään, vilppiin syyllistyvä voidaan asettaa kuuden kuukauden mittaiseen kieltoon osallistua teoriakokeeseen, kertoo Uutissuomalainen.
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtajan Sini Wirénin mukaan teoriakokeissa on tullut ilmi pääasiassa kahdenlaisia vilppiyrityksiä. Joko osallistuja itse käyttää vilpillisiä keinoja tai sitten vierasta kieltä puhuva kokelas saa tulkiltaan asiatonta apua.
Teoriakoe suoritetaan Ajovarman tiloissa tablettitietokoneella.
Traficomin erityisasiantuntija Marjo Immonen kertoo, että yleisin huijaustapa on puhelimen vieminen koetilaan, vaikka puhelimet pyydetään pois ennen teoriakoetta.
– Mukaan otetaan toinen puhelin, jota ei jätetä, Immonen kertoo.
X
Nuorisoporukka rikkoi ikkunoita ja virtsasi pihoilla Vuosaaressa – Sitten isännöitsijä keksi nerokkaan keinon, jolla häiriöt loppuivat
Ilkivalta ja uhkailu häiritsivät Kallahden asukkaiden arkea. Rauha palasi, kun nuorten annettiin järjestää keskustelutilaisuus ja asukkaat pantiin viestittelemään Whatsappissa.
Sami Takala HS
2:00 | Päivitetty 7:12
KOLMEN kerrostalon yhteisellä pihalla rauhan rikkoo vain lehtipuhaltimen raivo.
Vielä runsas vuosi sitten Vuosaareen kuuluvassa Kallahdessa riehui paikallisia, pääasiassa ulkomaalaistaustaisia nuoria. He kokoontuivat viereisellä pallokentällä ja asumisoikeustalojen nurkilla, heittelivät kiviä asuntojen ikkunoihin, sotkivat paikkoja, virtsasivat pihoilla ja uhkailivat asukkaita.
”Ilkivallasta ja häiriöstä alkoi tulla useita ilmoituksia päivässä”, kertoo isännöitsijä Herkko Korhonen Asuntosäätiöstä.
Poliisi piipahti paikalla silloin tällöin, mutta nuoret eivät olleet siitä moksiskaan. Häiriökäyttäytyminen vain jatkui.
LOPULTA isännöitsijä päätti puuttua häiriöön omin konstein: hän pyysi apua maahanmuuttajajärjestöistä. Tuloksena syntyi Vuosaari kaikille -paneelikeskustelu, joka järjestettiin syksyllä 2020.
Asuntosäätiön koordinoima hanke kilpailee nyt Isännöintiliiton Asumisteko 2021 -palkinnosta.
X
Keskustelun saivat suunnitella ja vetää alueen nuoret. Yleisössä istui muun muassa häiriöstä kärsineen talon asukkaita ja nuorten vanhempia.
Nuorisoverkostotyöntekijä Abdule Mahamed Suomen somalialaisten liitosta sanoo, että välittämisen osoittaminen on konfliktinratkaisussa tärkeää.
”Nuoret kaipaavat kuuntelua.”
Hankkeeseen aktiivisesti osallistuneet nuoret ja heidän vanhempansa eivät halunneet kommentoida asiaa HS:lle.
TILAISUUDEN jälkeen asukkaiden, nuorten ja vanhempien viestittely on jatkunut Whatsapp-viestiryhmässä. Se on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi ehkäistä häiriöitä.
Ajatus lähtee siitä, että on vanhempien tehtävä katsoa lastensa perään, ei poliisin, Korhonen kertoo.
Alueella vallitsee nyt eräänlainen kyläkasvatuksen henki: aina kun asukkaat havaitsevat häiriötä, he viestivät siitä Whatsappissa ja joku lasten vanhemmista lähtee paikalle selvittämään tilannetta.
Asukastoimikunnan aktiivi Tapio Lähteenmäki sanoo, etteivät nuoret usko puhetta, kun tuntemattomat toruvat.
”He kunnioittavat, jos tuntevat aikuisen.”
X
”Tämä on jatkuva työ, joka ei lopu”, Korhonen sanoo.
Osasyy menneisiin häiriöihin saattaa olla myös koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa, arvelee nuorisoverkostotyöntekijä Mahamed.
X
Eikalta hyvää pohdintaa ja ehdotuksia mutta... Nämä perseet ovat yleensä sitä toista tai kolmetta sukupolvea eli "ruotsalaisia" vaikka näiltä peruttaisiin kansalaisuus niin mihin ne voitaisiin karkoittaa, kuka ottaa vastaan väkivaltaisia jengirikollisia.
Kyllähän me tiedetään miten vaikeaa on palauttaa edes mokuja joilla on maansa kansalaisuus, eihän niitä saa niin millään takaisin esim. irakiin tai afganistaniin. Kyllä ruotsin peli on pelattu tekivät sitten niin tai näin. Varoittava esimerkki, sitä tuo maa on ei muuta.Alkuun kevennys:LainausRuotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå
Eipä ihme, että Ruotsissa jengiväkivalta kukoistaa, kun asiaa torjuu Bro..
Mutta asiaan. Ruotsissa ainakin rohkeimmat alkavat jo heräillä todellisuuteen uskaltaen myös kertoa asiasta. Enää eivät kaikki jaksa hymistellä. Mutta mitä tehdä? Nyt Ruotsin pitäisi tajuta, että enää ei auta se, että jatkossa muutetaan maahanmuuttopolitiikkaa, vaan että maasta pitää eri perustein alkaa poistaa jo maassaolevaa haittamaahanmuuttaja-ainesta ja jopa alkaa peruuttaa jo myönnettyjä kansalaisuuksia. Tämä ei ole helppo tai mukava tie ja aina joku syytönkin kärsii. Mutta joskus on yhden viattomankin veneeseenpyrkijän annettava hukkua, jotta vene itsessään pysyy pinnalla ja sen mukana lukuisat muut.
Ruotsi halusi välttää vastuuta ja moraalisia kysymyksiä ja avasi ovensa kaikille ja nyt kun tilanne on käynyt kestämättömäksi, sen tulee nuo moraaliset ja vastuulliset päätökset tehdä ja vielä sata kertaa kivuliaammin. Ja mitä pidempään tätä lykätään, sen hirvittävämmiksi käyvät tulevat valinnat ja tulevat olosuhteet. Jeesustelu ei enää auta. Avoin sota odottaa Ruotsin tien päässä, jos mitään ei tehdä. Siihen nähden vaikka koko haittajengin ja muutaman sivullisen heittäminen maasta ulos on pikkujuttu ja moraalinen voitto, vaikka ulina kantaisikin seuraavaan galaksiin saakka.
Tuhat suomalaista vastasi: Suhtautuminen maahanmuuttoa kohtaan entistä myönteisempääKai oli pakko laittaa tutkimustuloksia, koska poliisi on pyytänyt apua ryöstöstä, yms. epäillyn, hiihtohousuissa kuljeskelevan epäillyn tunnistamiseen.
Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Vain neljännes kyselyyn vastanneista olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen tähän ryhmään kuuluvia nykyistä enemmän.
Etusivu
Tarinat
Usein kysytyt kysymykset
Allekirjoita aloite
Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille on myönnettävä oleskeluluvat.
Allekirjoita aloite
Ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakeneille, jotka eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa, tulee myöntää nelivuotinen jatkuva oleskelulupa. Lakimuutoksen tulee virallistaa niiden turvapaikkaa hakeneiden ulkomaan kansalaisten oleskelu, jotka ovat asuneet Suomessa pitkään ja yhtäjaksoisesti turvapaikanhakijoina, paperittomina tai tilapäisellä oleskeluluvalla. Henkilöille, joiden asema virallistetaan tällä muutoksella, pitää myöntää tarvittaessa muukalaispassit, eikä mahdollinen maahantulokielto saa estää heidän oleskelunsa virallistamista.
Oleskelulupien myöntäminen ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakeneille ja edelleen ilman jatkuvaa oleskelulupaa oleville henkilöille ratkaisee tehokkaasti ja yksinkertaisesti akuutin ihmisoikeusongelman Suomessa. Pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin tai paperittomuuteen joutuneiden turvapaikanhakijoiden tilanne on saanut humanitaarisen kriisin mittasuhteet. Kuudetta vuotta epävarmuudessa ja paperittomuusuhan alla elää vähintään 5000 turvapaikkaa hakenutta ihmistä, mikä on poikkeuksellinen määrä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilanne lisää harmaata taloutta ja altistaa oikeudelliseen välitilaan jääneet ihmiset hyväksikäytölle. Pitkittyneet turvapaikkaprosessit, paperittomuus ja oleskeluoikeuden epävarmuus aiheuttavat merkittäviä inhimillisiä ja psyykkistä haittoja sekä terveysongelmia välitilaan jääneille ihmisille.
Vastuuhenkilöt
Markus Himanen Helsinki
lupaelaa@protonmail.com
Martin Wollsten Helsinki
lupaelaa@protonmail.com
Veikka Lahtinen Helsinki
lupaelaa@protonmail.com
Sanna Valtonen Helsinki
lupaelaa@protonmail.com
Outi Lepola Helsinki
lupaelaa@protonmail.com
En nyt hurraata huuda vieläkään koska tämä on ollut tiedossa, ja halutessa myös nähtävissä, jo paljon aiemmin. Hyvä kuitenkin, kun Iltalehdessä on silmät auenneet. Vai pitäisikö sanoa, padot murtuneet.
Pääministeri Marin Ruotsin jengirikollisuuden kasvusta: ”Suomessa tilanne ei onneksi ole sen kaltainen kuin Ruotsissa”
Suomen tilanne voi Marinin mukaan kuitenkin kääntyä pahemmaksi, jos ongelmien syntyyn ei puututa.
SUOMEN pääministeri Sanna Marin (sd) sanoo, että Suomen pitää seurata ja ottaa opiksi muiden maiden kokemuksista liittyen jengiväkivallan kasvuun.
HS kysyi Marinilta Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Ruotsin jengiväkivallasta ja siitä, miten politiikalla voisi estää Ruotsissa nähdyn kaltaista kehitystä.
Ruotsissa on jälleen viime viikkoina keskusteltu jengirikollisuuden kasvusta, kun suosittu 19-vuotias räppäri Einár ammuttiin kuoliaaksi Tukholman Hammarby Sjöstadissa. Ampumisen epäillään liittyvän rikollisjengien välienselvittelyyn.
”Suomessa tilanne ei onneksi ole sen kaltainen kuin Ruotsissa”, Marin sanoi.
SUOMEN tilanne voi Marinin mukaan kuitenkin kääntyä pahemmaksi, jos ongelmien syntyyn ei puututa.
”Itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että kaupunkiseuduilla pyritään ehkäisemään sosiaalista segregaatiota ja pyritään varmistamaan, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuuksia toimeentuloon, työhön ja sitä kautta parempaan sosiaaliseen asemaan.”
Ruotsissa jengiväkivalta ja sen aiheuttamat ongelmat ovat kasautuneet suurkaupunkien lähiöihin, ja maan poliisi on määritellyt yli 60 aluetta erityisen ongelmallisiksi.
Marinin mukaan ongelmien synnyn ehkäisy vaatii sekä sosiaalipoliittisia että kaupunkisuunnitteluun liittyviä toimia.
”Meidän on kehitettävä kaupunkejamme niin, että meille ei synny kaupunginosia, joihin keskittyy esimerkiksi työttömyyttä tai muita sosiaalisia haasteita. Kaupunkisuunnittelulla ja varmistamalla ihmisten työ, toimeentulo ja mahdollisuudet kouluttautua varmistamme, ettei synny tilanteita, joissa osa ihmisistä kokee toivottomuutta omassa elämässään”, Marin sanoi.
Kaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.
... suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa
suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.
Pisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
Toisen polven maahanmuutajat jäävät kielitaidossa 2.5-vuotiaan tasolle.LainausKaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.
... suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoaLainaussuomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.LainausPisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee)
X
Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.
”Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana”, Bernelius ja Huilla kirjoittavat.
X
Jos suomen kielen opetukseen ei käytetä massiivisesti lisää rahaa ja ennen kaikkea oppitunteja eikä luokkiin palkata yhden opettajan rinnalle resurssiopettajia eli kahta koulutettua aikuista per koululuokka, kertomus suomalaisesta peruskoulusta kansainvälisenä menestystarinana voidaan unohtaa.
Jos toimiin ei ryhdytä välittömästi, Turun lähiöissä puhutaan tulevaisuudessa ”varissuomea”, Helsingin lähiöissä ”itissuomea”, Vantaalla ”hakunilasuomea”, Espoossa ”leppävaarasuomea” ja Tampereella ”hervantasuomea”.
Tällöin perheet, joissa tavoitteena on kasvattaa lapset ammattikorkeakoulu- tai yliopistotielle, eivät asetu asumaan näille alueille.
Jengiytyminen ja muun yhteiskunnan arvojen ulkopuolelle asettautuminen saavat aiempaa laajemman kasvualustan.
X
Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Lauri NurmiVieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä. Ilman välittömiä toimia peruskoulun menestystarina romuttuu, politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.
Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.
Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.
Kun lapset eivät osaa suomea, eivät sitä opi heidän vanhempansakaan.
”Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia”, koulun johtaja kertoo.
Suuren maahanmuuton alkuvuosina maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen.
Näin ei ole enää. Suuriin kaupunkeihin on syntymässä laajoja alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu.
”Oppilaiden suomen kielen taito on havaintojemme mukaan heikentynyt vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että alhaisen sosioekonomisen statuksen alueella harvojen kantasuomalaisten lasten kieli köyhtyy myös. Varissuon lapset puhuvat ’varissuomea’, johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut sekä hyvin rajattu sanasto”, Lampi kuvailee syy–seuraussuhdetta
Seikka että lapsetkaan eivät kouluissa osaa suomea, on jo hälyyttävä. Toinen seikka on sitten, kiinnostaako ensimmäinen seikka ketään (hallituksessa). Jos oma lapseni olisi menossa nyt kouluun, valitsisin, vaikka omalla kustannuksellani, mahdollisimman suomenkielisen/monokulttuurisen koulun. Mahtaako täysin suomenkielinen olla mahdollista edes täällä syrjäseudulla? Pääkaupungissa taitaapi olla täysin mahdotonta.
Suomen kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka
3
5.11.2021 | Sisäministeriö Jaa
Organisaation profiilikuva - Sisäministeriö
Osallistu hankkeeseen
Suomen kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka
Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee? (3) 26 pv
None
Sisäministeriö on kesäkuussa 2021 asettanut kaksivuotisen hankkeen, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle.
Hankkeen aikana on tarkoitus kuulla laajasti yhteiskunnan näkemyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Pyydämme mukaan myös kansalaiset ja maahanmuuttajat.
Lisätietoja:
https://intermin.fi/-/sisaministerio-selvittaa-tavoitteita-suomen-kokonaisvaltaiselle-maahanmuuttopolitiikalle
Näytä lisätiedot
Ilmianna
Vastaa kyselyihin
Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee? (3 viikkoa, 4 päivää jäljellä)
Vastauksia 3
– Oppilaalle on äärettömän vaikeaa oppia, kun ei osaa suomen kieltä. Ja opettajien on tällöin äärimmäisen vaikeaa opettaa, kertoo vantaalaisen lähiön yläkoulussa opettajana työskentelevä nainen.
Hän antaa haastattelun nimettömänä.
Kyseisellä vantaalaisella alueella vieraskielisten osuus koko väestöstä on 45 prosenttia, mutta noin tuhannen oppilaan koulussa vieraskielisten oppilaiden osuus on 60–70 prosenttia.
– On luokkia, joissa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Enimmillään suomenkielisiä oppilaita on luokissa neljä tai viisi, ja kaikki loput ovat vieraskielisiä, opettaja kertoo.
OPETTAJAN mukaan ongelman lähtökohta liittyy asuinalueisiin, eli asuntopolitiikkaan ja kaavoitukseen. Kun tietylle alueelle kaavoitetaan suuria perheasuntoja, sinne muuttaa paljon maahanmuuttajia. Näin on käynyt varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Turussa.
– Sitten asuinalueet alkavat eriytymään. Asuntopolitiikka on ihan tämän ytimessä, ja sitä pitäisi katsoa tosi tarkasti.
Nähtävästi olemme hyvää vauhtia nousemassa vielä Ruotsiakin paremmaksi kotouttajaksi! pic.twitter.com/ZBHRQ9XHVR
— Heikki Ketola (@HeikkiUutiset) November 5, 2021
2017 -> 2021 pic.twitter.com/NDSygzVzL0
— Heikki Ketola (@HeikkiUutiset) October 28, 2021
NYT TULEE RAHAA!
— Heikki Ketola (@HeikkiUutiset) October 28, 2020
-anthem megamix
💸💸🎵💸💸 pic.twitter.com/QYA1IKtkKs
Mädättäjien kysely maahanmuutosta.LainausSuomen kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka
Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee?
Sisäministeriö on kesäkuussa 2021 asettanut kaksivuotisen hankkeen, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle.
Hankkeen aikana on tarkoitus kuulla laajasti yhteiskunnan näkemyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Pyydämme mukaan myös kansalaiset ja maahanmuuttajat.
Lisätietoja:
https://intermin.fi/-/sisaministerio-selvittaa-tavoitteita-suomen-kokonaisvaltaiselle-maahanmuuttopolitiikalle
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/662/ (https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/662/)
Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikanSisäministeriön blogit (https://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/suomi-tarvitsee-kokonaisvaltaisen-maahanmuuttopolitiikan) 1.11.2021
Maahanmuutto on pysyvä, Suomessa nopeasti kasvava ilmiö, joka on osa maamme tulevaisuutta. Tarvitsemme syvällistä pohdintaa sen eri ulottuvuuksista ja ennen kaikkea roolista Suomen tulevaisuuden rakentamisessa.
On rohkaisevaa, että yhä useammin maahanmuuttopolitiikan yhteydessä puhutaan isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten työvoimapulasta ja huoltosuhteemme kestämättömyydestä. Emme enää tyydy jankkaamaan siitä, onko politiikkamme liian tiukkaa vai löysää. Fakta on, että tulijoita tarvitaan.
Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat myös erilaiset ulkoiset tekijät, kuten kriisit ja konfliktit. Suojelun tarpeessa olevien ihmisten määrä jatkaa kasvuaan, ja Euroopasta ja Suomesta haetaan turvapaikkaa tulevaisuudessakin.
EU-maiden on pystyttävä vastaamaan muuttoliikkeeseen yhteisin toimin ja löydettävä ratkaisu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen. Suomen tasolla meidän on osattava huomioida parhaalla mahdollisella tavalla sekä omat että tulijoiden tarpeet.
Kokoamme näkemyksiä maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi
Maahanmuuttopolitiikkamme perustuu hallituksen linjauksiin, EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan ole esimerkiksi maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, johon olisi kirjattu eri yhteiskuntasektoreiden yhteisiä tavoitteita maahanmuutolle.
Tällaisen kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan tarve kävi selväksi keväällä, kun sisäministeriössä kysyimme sidosryhmien näkemyksiä aiheesta. Vastausten perusteella käynnistimme hankkeen, jonka tarkoitus on koota samaan keskusteluun eri toimijoiden tehtäväkentät ja linjata niille yhtenäiset pitkän aikavälin tavoitteet. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitämme, mitä ihmiset ja organisaatiot Suomen maahanmuuttopolitiikalta tarvitsevat.
Haluamme monin eri tavoin etsiä ja kuulla ajatuksia siitä, kuinka saisimme Suomeen toimivan maahanmuuttopolitiikan, tarvitsemiamme maahanmuuttajia ja isomman osan heistä myös jäämään tänne. Yhtä lailla haluamme kartoittaa näkemyksiä siitä, miten torjumme ja ehkäisemme ongelmia, joita maahanmuuttoon väistämättä liittyy.
[...]
Voimme kuitenkin rakentaa olosuhteet, joissa kasvava maahanmuutto itsessään ruokkii muutosta ja tekee maastamme vastaanottavamman.
Minna Hulkkonen
ylijohtaja, osastopäällikkö
Harri Sivula
neuvotteleva virkamies
Kokoomus vaatii: Suomen lakiin ”rajat kiinni -pykälä” – ”Marinin hallitus uinuu Ruususen unta”
”Suomen laissa näyttää olevan siirtolaismassojen mentävä aukko”, katsoo kokoomuksen kansanedustaja. Oppositiopuolue ajaa voimalla lakimuutosta, joka on kuitenkin jo arvioitu laittomaksi.
Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestmanin mukaan ”Suomen laissa näyttää olevan siirtolaismassojen mentävä aukko”. Hän viittaa turvapaikanhakijoiden käyttöön hybridioperaatioissa, jollaisesta viimeisimpänä on syytetty Valko-Venäjää.
Kaikkiaan 17 kokoomuksen kansanedustajaa vaatii hallitusta luomaan Suomelle niin sanotun rajat kiinni -pykälän eli hätätilamenettelyn, jonka avulla laajamittaiselta maahantulolta voidaan tarvittaessa ”suojautua tehokkaasti”.
(...)
Jukka Kopra estäisi turvapaikan hakemisen Suomen rajalta uudella lailla ...
(...)
Kokoomuslaisten esittämä malli on kuitenkin jo tyrmätty laittomaksi.
Riikka Purran viestissä on ”viitteitä rotuajatteluun”, sanoo Suomen Pakolaisavun Katja Mannerström ja tyrmää rajasulun, jota esitti kokoomuslainen
Suomen Pakolaisavun Katja Mannerström arvioi tiukasti kokoomusta ja perussuomalaisia, joissa on haluja kiristää merkittävästi Suomen turvapaikkalinjaa ”vastoin kansainvälisiä sopimuksia”. Puheenjohtaja Riikka Purran (ps) kohua herättäneessä tviitissä hän näkee ”viitteitä rotuajatteluun”.
Uusi Suomi (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/riikka-purran-viestissa-on-viitteita-rotuajatteluun-sanoo-suomen-pakolaisavun-katja-mannerstrom-ja-tyrmaa-rajasulun-jota-esitti-kokoomuslainen/43405b72-704c-453e-ba93-57613710fd6a) 10.9.2021:
Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerstöm sanoo kansanedustaja Jukka Kopran (kok) esiin tuoman mallin turvapaikkapolitiikan kiristämisestä olevan kansainvälisten sopimusten vastainen.
(...)
Lainaus käyttäjältä: Uusi Suomi”Suomen laissa näyttää olevan siirtolaismassojen mentävä aukko”, katsoo kokoomuksen kansanedustaja. Oppositiopuolue ajaa voimalla lakimuutosta, joka on kuitenkin jo arvioitu laittomaksi.
...
Kaikkiaan 17 kokoomuksen kansanedustajaa vaatii hallitusta luomaan Suomelle niin sanotun rajat kiinni -pykälän eli hätätilamenettelyn, jonka avulla laajamittaiselta maahantulolta voidaan tarvittaessa ”suojautua tehokkaasti”.
...
Kokoomuslaisten esittämä malli on kuitenkin jo tyrmätty laittomaksi.
Rand Mohamad Deeb sanoo seuraavansa vain paikallisia uutisia. "Olen päässyt Syyrian sodan pelottavista ajoista yli, vaikka näenkin vielä joskus painajaisia. Yritän muistaa Syyriasta vain lapsuusajan, joka oli ihanaa." SAMI LETTOJÄRVI
Rand Mohamad Deeb tuli Suomeen kiintiöpakolaisena neljä vuotta sitten: opetteli kielen, suoritti lukion huippuarvosanoin ja nappasi unelmiensa opiskelupaikan
ETUSIVU » UUTISSUOMALAINEN 10:00
Syyrian sotaa paennut Mohamad Deeb suoritti ensin lukion ranskan kielellä Mauritaniassa. Suomeen lähtö tuli äkkiä ja perhe saapui yli 40 asteen helteistä koviin pakkasiin. "Olihan se vaikeaa."
Terhi Säynäjärvi
Elämässä voi tapahtua uskomattomia käänteitä. Vaikea on silti uskoa, että Syyrian sodan keskeltä Mauritaniaan paennut nuori saa lopulta turvapaikan Suomesta, kirjoittaa täällä ylioppilaaksi ja aloittaa lääketieteen opinnot vain neljän ja puolen vuoden kuluttua saapumisestaan – suomen kielellä.
Haluatko lukea koko artikkelin?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Keski-Uusimaan sisällöt.
Lainaus
Rand Mohamad Deeb sanoo seuraavansa vain paikallisia uutisia. "Olen päässyt Syyrian sodan pelottavista ajoista yli, vaikka näenkin vielä joskus painajaisia. Yritän muistaa Syyriasta vain lapsuusajan, joka oli ihanaa." SAMI LETTOJÄRVI
Rand Mohamad Deeb tuli Suomeen kiintiöpakolaisena neljä vuotta sitten: opetteli kielen, suoritti lukion huippuarvosanoin ja nappasi unelmiensa opiskelupaikan
ETUSIVU » UUTISSUOMALAINEN 10:00
Syyrian sotaa paennut Mohamad Deeb suoritti ensin lukion ranskan kielellä Mauritaniassa. Suomeen lähtö tuli äkkiä ja perhe saapui yli 40 asteen helteistä koviin pakkasiin. "Olihan se vaikeaa."
Terhi Säynäjärvi
Elämässä voi tapahtua uskomattomia käänteitä. Vaikea on silti uskoa, että Syyrian sodan keskeltä Mauritaniaan paennut nuori saa lopulta turvapaikan Suomesta, kirjoittaa täällä ylioppilaaksi ja aloittaa lääketieteen opinnot vain neljän ja puolen vuoden kuluttua saapumisestaan – suomen kielellä.
Haluatko lukea koko artikkelin?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Keski-Uusimaan sisällöt.
https://www.keski-uusimaa.fi/uutissuomalainen/4356834 (https://www.keski-uusimaa.fi/uutissuomalainen/4356834)
Syyrian sotaa paennut Mohamad Deeb suoritti ensin lukion ranskan kielellä Mauritaniassa. Suomeen lähtö tuli äkkiä ja perhe saapui yli 40 asteen helteistä koviin pakkasiin. "Olihan se vaikeaa."
Terhi Säynäjärvi
Elämässä voi tapahtua uskomattomia käänteitä. Vaikea on silti uskoa, että Syyrian sodan keskeltä Mauritaniaan paennut nuori saa lopulta turvapaikan Suomesta,
Millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee?
— Sisäministeriö (@Sisaministerio) November 5, 2021
Haluamme saada yhä useamman äänen kuuluviin ja edistää asiapohjaista keskustelua.
Myös sinä voit ottaa kantaa
🔹 tunnisteella #maahanmuuttopolitiikka
🔹 vastaamalla kyselyyn: https://t.co/NF36bLS6oL
Perustelethan näkemyksesi. pic.twitter.com/SmJyOqvRT9
Millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee?https://mobile.twitter.com/Sisaministerio/status/1456607143130451981
Haluamme saada yhä useamman äänen kuuluviin ja edistää asiapohjaista keskustelua.
Myös sinä voit ottaa kantaa
Pieni sininen timantti tunnisteella #maahanmuuttopolitiikka
Pieni sininen timantti vastaamalla kyselyyn: https://otakantaa.fi/fi/hankkeet/662/…
Perustelethan näkemyksesi.
LainausMillaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee?
Haluamme saada yhä useamman äänen kuuluviin ja edistää asiapohjaista keskustelua.
Myös sinä voit ottaa kantaa
Pieni sininen timantti tunnisteella #maahanmuuttopolitiikka
Pieni sininen timantti vastaamalla kyselyyn: https://otakantaa.fi/fi/hankkeet/662/…
Perustelethan näkemyksesi.
Käykäähän vastaamassa kyselyyn!
Itse kävin jo kertomassa kuinka humanitaarinen maahanmuutto Tanskan ym. maiden mallia seuraten pitäisi pyrkiä lakkauttamaan.
Jos jaksaa tänne hommalle kirjoitella, niin jaksaa myös tuonne.
Ei anneta suvakkien aina dominoida näitä kyselyitä! :)
Iltalehden 8.11.2021 pääkirjoitus
Pääkirjoitus: Ruotsin demarit siirtyvät Tanskan tiukalle linjalle
Ruotsin sosiaalidemokraattien uusi puheenjohtaja Magdalena Andersson haluaa tiukempaa maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikkaa. Andersson nosti linjapuheessaan esiin vaatimuksena maahan tulijoille, että terveen ja työkykyisen on tehtävä työtä ja/tai opiskeltava. Hänen mukaansa tämän signaalin antaminen maahan tulijoille on tärkeätä: näin Ruotsi toimii, kaikkien on osallistuttava.
Lehdistötilaisuudessa Anderssonilta kysyttiin onko hän siirtynyt Ruotsin kokoomuksen (moderata samlingspartiet) linjoille, sillä kokoomus on vaatinut työntekoa tai opiskelua vastineeksi yhteiskunnan tuista. Andersson vastasi, että hän on valmis toimimaan kaikkien esitysten puolesta, jotka auttavat ratkaisemaan Ruotsin ongelmia.
Andersson viittasi uudistuksiin, joita Tanskan sosiaalidemokraatit ovat tehneet. Tanskassa sosiaalidemokraattinen hallitus on kiristänyt maahanmuuttolinjaa ja tiukentanut vaatimuksia, joita edellytetään yhteiskunnan tukien saamiseksi. Samaa haluaa nyt myös Ruotsissa demarien uusi puheenjohtaja Andersson.
(…)
Andersson lupaa, ettei epäröi sekuntiakaan rangaistusten koventamisen jatkamista ja oikeuslaitoksen vahvistamista.
Magdalena Anderssonista tulee Ruotsin pääministeri ja nähtäväksi jää, miten hän pystyy lupaamiaan asioita edistämään. Ruotsissa seuraavat valtiopäivävaalit pidetään syksyllä 2022.
(…)
Suomalaisten poliitikkojen kannattaa tutkia Ruotsin kokemuksia. Meillä on osin samansuuntaisia ongelmia, jotka Ruotsissa näyttävät karanneen käsistä. Länsinaapurin kokemuksista tulisi ottaa oppia. Maahanmuutto- ja tukipolitiikkaa ei voi jättää yksin demarien harteille. Koko poliittisen kentän kannattaisi nyt paneutua näihin asioihin.
Hallitus teetti tutkimuksen nykyisiä järjestelmiä täydentävistä laillisista maahantulon reiteistä – kapasiteetti vielä vaatimatonhttps://yle.fi/uutiset/3-12185915 (https://yle.fi/uutiset/3-12185915)
Suojelun tarpeessa olevat ihmiset voivat saapua kohdemaahan myös työntekijöinä tai opiskelijoina, eivät aina turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.
Nykyistä turvapaikanhaku- ja kiintiöpakolaisjärjestelmää täydentävät lailliset maahanmuuton reitit ovat tärkeitä, kun EU-maat etsivät keinoja vastata potentiaalisten turvapaikanhakijoiden muuttoliikkeeseen tulevaisuudessa.
Hallitus on teettänyt tutkimuksen, jossa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton reittejä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville ihmisille on olemassa. Erityisesti haluttiin selvitystä työ- ja opiskeluperusteisista väylistä.
Tutkimuksen mukaan täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin. Niiden kapasiteetti on kuitenkin vielä vaatimaton.Hallituksen tarkoituksena on mahdollistaa laillinen ja turvallinen maahantulo.
Hallitusohjelmassa mainitaan, että laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään.
Helpotuksia kriteereihin ja maksuihin
Kansainvälistä suojelua tarvitsevien osaajien erityistilanne, kuten vaikeus hankkia kaikkia normaalisti vaadittavia dokumentteja, on huomioitu tarjoamalla tukea hakuprosessin eri vaiheissa ja tekemällä helpotuksia maahantulon kriteereihin ja maksuihin, tiedotteessa kerrotaan.
...ehdotan, että työnantajia tulisi kouluttaa osaamaan pari muuta kieltä kuin vain suomea. Sellaiset kielet ainakin tulivat heti mieleen: arabia, somali, kurdi, englanti, viro venäjä....
— Paco Diop (@pacoofturku) November 9, 2021
Vai mitä?#globaalisatio
X
Paco Diop
VAS.
Ehdokasnumero 273
Ehdokkaan tiedot
Ehdokas aikoo puolustaa näitä asioita valtuutettuna:
VARHAISKASVATUS
TASA-ARVO
MAAHANMUUTTO
Asuinalue: Varissuo
X
Sisäministeriö haluaa kuulla minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee. Leimaako Ohisalon putka kaikki kriittiset äänet epäasiallisiksi ja tästäkin ääneen pääsee vain virallista totuutta tukevat kannat? Varmaankin näin, mutta kannattaa silti kokeilla.
...ehdotan, että työnantajia tulisi kouluttaa osaamaan pari muuta kieltä kuin vain suomea. Sellaiset kielet ainakin tulivat heti mieleen: arabia, somali, kurdi, englanti, viro venäjä....
— Paco Diop (@pacoofturku) November 9, 2021
Vai mitä?#globaalisatio
https://twitter.com/pacoofturku/status/1458079299102257163LainausX
Paco Diop
VAS.
Ehdokasnumero 273
Ehdokkaan tiedot
Ehdokas aikoo puolustaa näitä asioita valtuutettuna:
VARHAISKASVATUS
TASA-ARVO
MAAHANMUUTTO
Asuinalue: Varissuo
X
https://vaalikone.yle.fi/Mustread/kuntavaalit2021/262/ehdokkaat/5822 (https://vaalikone.yle.fi/Mustread/kuntavaalit2021/262/ehdokkaat/5822)
Voiko Suomi sulkea rajan, jos turvapaikanhakijoita tulee joukoittain? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä laillisia vaihtoehtoja Suomella olisi
Turvapaikanhakijan on jätettävä anomuksensa Suomen rajojen sisäpuolella. Tällä hetkellä laki ei salli sitä, että hakemusten vastaanotto keskeytettäisiin.
Valko-Venäjän toiminta Puolan vastaisella rajalla on herättänyt suomalaiset pohtimaan, miten Suomi reagoisi, jos sen rajoille tulisi taas suuria määriä turvapaikanhakijoita.
Tuoreessa muistissa on vielä 2015–2016 vuodenvaihde, jolloin Suomeen saapui Venäjältä muutamissa kuukausissa 1 757 turvapaikanhakijaa Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta.
X
Rajan sulkeminen on termi, jota ei ole lainsäädännössämme.
Lainsäädäntö tuntee kaksi tekijää. Toinen on rajanylityspaikkojen sulkeminen, mikä tarkoittaa liikenteen katkaisua ja liikkumisen rajoittamista sen rajanylityspaikan läpi.
Toinen on se, että Schengen-rajasäännöstössä on määritelty, että ulkorajaa tulee pyrkiä valvomaan siten, että rajanylitykset pystytään estämään ennalta. Jos ei pystytä, rajanylitykset tulisi havaita ja ylittäjät saattaa edesvastuuseen joko rikosprosessiin tai mikäli he esimerkiksi hakevat turvapaikkaa niin ottaa turvapaikkaprosessiin.
X
Missä tilanteissa Suomi voisi päättää, että se ei ota vastaan turvapaikkahakemuksia?
Tällä hetkellä sellaista säädöstä meidän lainsäädännössä ei ole. Rajavartiolaitoksen virkamiehelle esitetty turvapaikkahakemus on aina otettava vastaan ja henkilöä ei saa palauttaa ennen kuin asia on käsitelty ja siitä on tehty laissa edellytetty päätös.
Onko niin että turvapaikanhakijan on päästävä Suomen rajojen sisään jättämään hakemuksensa?
X
Kansainvälinen oikeus, sopimukset ja velvoitteet rajoittavat toimintaa myös poikkeusoloissa. Kysyimme rajoitteista kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemeltä.
Onko Suomen missään tilanteessa mahdollista käännyttää pois turvapaikanhakijaa, joka on päässyt maan rajojen sisäpuolelle?
Jos hakija on päässyt rajojen sisälle, käännytystä ei voi tehdä ennen kuin hakemus on käsitelty. Jos hakijalla on oikeus turvapaikkaan, häntä ei saa lähettää maahan, jossa hän voi tulla vainotuksi. Sitävastoin muu järjestely – siis myös muuhun maahan siirtäminen – voi olla mahdollinen.
Voidaanko turvapaikan hakeminen estää siten, että ei päästetä hakijaa Suomen alueelle?
Maahan pääsyn estäminen, jos tarkoituksena on estää turvapaikka-anomuksen tekeminen, voi tilanteesta riippuen johtaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kolmannen artiklan rikkomiseen. Eli se voi olla epäinhimillistä tai loukkaavaa kohtelua.
X
https://mobile.twitter.com/ir_rkp/status/1460315066520252422Välikysymys Suomen varautumisesta siirtolaisvirtoihin jätetään huomenna.
— Riikka Purra (@ir_rkp) November 15, 2021
Tiedotustilaisuus klo 10. Seuraa striimejä.
Tutkijat ihmettelevät Niinistön huolta EU:n kyvyttömyydestä pistää ”kova kovaa vastaan” – ”EU:n heikkoudesta ei pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei se sitoudu noudattamaan niitä”Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008397508.html) 14.11.2021
Euroopan unioni korostaa kansainvälisessä politiikassa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Unionin oma maahanmuuttopolitiikka kuitenkin rikkoo ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia.[/b]
Niinistö oli huolissaan siitä, miten läntiset demokratiat pystyvät puolustautumaan autoritaarisia valtioita vastaan.
”Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu”, Niinistö sanoi.
Onko demokratian ja ihmisoikeuksien nimiin vannova Euroopan unioni aseeton autoritaaristen valtioiden edessä?
”En allekirjoittaisi sitä, että demokraattiset vallankäytön keinot näyttäytyisivät heikkoina”, professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistolta vastaa.
”Kansakunnan näkökulmasta demokraattinen hallinto näyttää huomattavasti vahvemmalta kuin autoritaarinen hallinto. On myös hassu ajatus, että demokraattiset arvot olisivat jotenkin pehmeitä. Demokratia on hallintomuotona vaikea ja perustuu kovaan kilpailuun.”
Toivanen ei ylipäänsä näe, että tilannetta Puolan rajalla voisi parantaa ”kovalla kovaa vastaan”.
”Se on siinä mielessä hassusti sanottu, että eihän kansainvälisessä sopimisessa ja politiikassa mikään tapahdu ikinä kova kovaa vastaan. En usko, että ongelmaa ratkaisisi mitenkään se, että EU näyttäisi militantin puolensa.”
ITSE ASIASSA EU:n ongelma ei välttämättä ole sen pehmeät arvot vaan päinvastoin kyvyttömyys elää omien arvojensa mukaan. Näin ajattelee Euroopan maahanmuuttoa tutkiva kansainvälisen oikeuden professori Magdalena Kmak Åbo Akademista.
”Näkisin, ettei EU:n heikkoudesta pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei unioni sitoudu noudattamaan niitä.”
EU oikeuttaa kansainvälistä asemaansa asemoitumalla ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolustajaksi. Esimerkiksi kansainvälisissä kahdenvälisissä sopimuksissa unioni edellyttää molempien osapuolien sitoutuvan ihmisoikeuksien noudattamiseen.
Samaan aikaan Euroopan unioni ei itse kunnioita Geneven pakolaissopimusta, Välimereen hukkuu vuosittain satoja siirtolaisia, ja EU ulkoistaa turvapaikanhakijoiden käsittelyn maille, jotka ovat tunnettuja ihmisoikeusrikkomuksistaan.
Vuonna 2016 EU solmi Turkin kanssa pakolaissopimuksen, jossa Turkki sitoutui pitämään miljoonat syyrialaispakolaiset maaperällään EU:n antamaa rahoitusta vastaan. Lisäksi unioni tekee yhteistyötä Libyan kanssa hillitäkseen meriteitse Eurooppaan saapuvien siirtolaisten määrää.
Suomen ulkoministeriön mukaan EU pyrkii Libyassa ”vastaamaan muuttoliikkeeseen kokonaisvaltaisesti poliittisen tuen, kehitystyön, humanitaarisen avun ja kriisinhallinnan keinoin”. Käytännössä tuhannet pakolaiset ja siirtolaiset ovat päätyneet Libyassa epäinhimillisiin olosuhteisiin pidätyskeskuksiin. Vangitut ovat joutuneet myös kidutuksen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi.
”Sen välillä, mitä EU sanoo ja mitä EU tekee, on kuilu. Kun mietimme EU:n kansainvälistä neuvotteluvaltaa, tämä ristiriita väkisin murentaa sitä ja tekee unionista heikomman”, Kmak sanoo.
TOISEN maailmansodan jälkeen valtiot solmivat Geneven pakolaissopimuksen vuonna 1951. Nyt oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, joka on kirjattu niin YK:n ihmisoikeusjulistukseen kuin EU:n perusoikeuskirjaankin.
Kansainvälisen lain mukaan jokaisella on oikeus turvapaikkaprosessiin, vaikka raja olisi ylitetty laittomasti. Tästä huolimatta Puolan parlamentti hyväksyi viime kuussa lain, joka antaa rajavartioille oikeuden karkottaa rajan yli laittomasti tulleet välittömästi.
Puolan ja Valko-Venäjän rajalla olevien ihmisten määrä on niin pieni, ettei rajojen avaaminen tuottaisi EU:lle varsinaisia käytännön vaikeuksia. Pieni ihmismäärä on silti riittänyt paljastamaan turvattomat rakenteet.
Puolan rajalla oleva kriisi on EU:lle epämieluisa, sillä se nostaa esiin sen, ettei unioni ole onnistunut rakentamaan toimivaa maahanmuuttojärjestelmää edes vuoden 2015 jälkeen.
”EU:n rajoilla on toki kuollut siirtolaisia aiemminkin, mutta Välimereen hukkuva siirtolainen jää saksalaiselle ja suomalaiselle kaukaiseksi. Nyt rakenteellinen kyvyttömyys loistaa niin isoin kirjaimin, että se on kiusallista ja tuskallista. Että tässä meidän rajallamme ihmiset ja jopa lapset kärsivät, eikä YK:n sopimuksia vieläkään noudateta”, Toivanen sanoo.
EUROOPAN unionilla olisi kyllä mahdollisuus noudattaa arvojaan, Kmak arvioi. Rajavalvontaan palaa tällä hetkellä valtavat määrät rahaa, jonka voisi ohjata muualle, esimerkiksi sujuvampiin hakuprosesseihin.
Myös vuonna 2004 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) budjettia on kasvatettu jatkuvasti. Samalla Frontex on selvitysten perusteella pyrkinyt estämään turvapaikanhakijoita saapumasta Eurooppaan ja jopa jättänyt ihmisiä kuolemaan Välimereen.
Kmakin mukaan Euroopan unionin tulisi rakentaa turvallisia reittejä hakea turvapaikkaa. Ja ennen kaikkea jäsenmaiden ja kansalaisten tulisi arvioida, haluavatko he muuttaa nykyisiä sopimuksia vai noudattaa niitä.
Lainaus käyttäjältä: Matilda Jokinen, HSNiinistö: ... olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä ...
Miten Suomi reagoisi hybridiuhkaan? Vanhanen: Emme kerro salakuljettajille etukäteenAlfa-tv (https://alfatvuutiset.fi/miten-suomi-reagoisi-hybridiuhkaan-rajalla-vanhanen-emme-kerro-salakuljettajille-etukateen-mita-aiomme-tehda/) 15.11.2021
Kansanedustaja Matti Vanhasen (kesk.) mukaan suomalaiset voivat olla luottavaisin mielin siitä, että Suomen viranomaiset ovat varautuneet toimimaan myös tilanteessa, jossa niin sanottua hybridivaikuttamista alkaisi tapahtua Suomen rajalla.
Vanhasen mukaan kaikkea Suomessa tehtyä varautumista ei kuitenkaan voida julkisuuteen kertoa.
– Tärkeintä on ehkä nyt tiedostaa se, että Suomen viranomaisten toiminta lähtee siitä, että he eivät yksiselitteisesti kerro miten he toimivat, jos sama tapahtuisi kuin Puolassa, ja se on ihan tietoisesti harkittu, että ei kerrota nyt näille toimijoille jotka mahdollisesti salakuljetusta harjoittavat tai operoivat, että mikä se reaktio ja toimintatapa on, Vanhanen sanoi.
Vanhanen otti asiaan kantaa ollessaan maanantai-iltana vieraana AlfaTV:n Sanna Ukkola Live -ajankohtaisohjelmassa (https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=135116715).
[...]
Lähetyksessä Vanhasen lisäksi Valko-Venäjän ja Puolan rajakriisistä ja Euroopan kiristyneestä turvallisuustilanteesta keskustelivat kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Sakari Puisto (ps.).
Myös Tuomioja vakuutti, että valiokunnissa toimivat kansanedustajat ovat saaneet asiasta viranomaisilta pätevät ja yksityiskohtaiset katsaukset. Pitkään myös ulkoministerinä toiminut Tuomioja ei kuitenkaan hänkään sen tarkemmin kertonut, millaisia suunnitelmia Suomen viranomaisilla on.
– Juuri kuten Matti Vanhanen totesi, niin ei niitä kaikkia valmiussuunnitelmia voi julkisuudessa käsitellä, Tuomioja sanoi.
Rajapäällikkö HS:lle: Aitojen rakentamista voidaan tarvita
Rajavartioston päällikön mukaan fyysinen este voi olla välttämätön, jos turvapaikkaoikeutta rajoitetaan poikkeustilanteessa.
”Tarvitsemme osaajia heti, sillä ongelma on akuutti” – Ministeri lupaa, että työperäinen maahanmuutto helpottuu
Työministeri Tuula Haatainen (sd) lupaa, että työperäinen maahanmuutto helpottuu, kun ensi kesänä käyttöön otetaan erityinen pikakaista.
Työvoimapula on haastava kaikilla aloilla ja alueilla, ja sen helpottamiseksi Suomi tarvitsee kipeästi työvoimaa myös ulkomailta.
Nykyhallitus on linjannut, että sen tavoite on kaksinkertaistaa ulkomaisen työvoiman saatavuus vuoteen 2030 mennessä.
”Puhutaan 50 000 osaajan tasosta. On arvioitu, että siihen meidän pitää kyetä. On asetettu myös tavoitteeksi, että ulkomaisten opiskelijoiden lukumäärä pitää kolminkertaistaa. Ja se mikä on oleellista, on, että kun saamme tänne ulkomaisia opiskelemaan, heistä 75 prosenttia myös pysyisi täällä. Liian moni opiskelee ja lähtee pois. Jotain tapahtuu meillä tosi huonosti niin, että he eivät pysy täällä”, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd).
X
Suomessa Teknologiateollisuus ry on arvioinut, että seuraavan 10 vuoden ajan tarvitaan 130 000 osaajaa Suomeen.
Osaajapula on iso ongelma myös teknologiayhtiö Nokialle.
”Me Nokiassa tarvitsemme noin 9 700 tekniikan ja tietotekniikan osaajaa vuosittain. Vajetta koulutettujen ja tarpeen välillä on yli 2 300, ja tämä on haaste, jonka kanssa me painitaan”, sanoo Nokian Oulun-yksikön johtaja ja globaaleista hankintaketjuista vastaava johtaja Erja Sankari.
Sankarin mukaan Nokia rekrytoi uusia työntekijöitä globaalisti, eikä yhtiö voi katsoa vain Suomea.
”Me palkkaamme osaajia kaikista maista, sieltä, mistä parhaita osaajia löytyy. Suomessa olemme palkanneet vuosina 2018–2020 1200 osaajaa ja tänä vuonna 500 ihmistä lisää. Tälläkin hetkellä meillä on auki noin 300 paikkaa. Ja palkkaamme kaikkiin maihin ympäri maailmaa.”
X
”Olemme peranneet läpi, mitä lainsäädäntömuutoksia tarvitaan, että tämä on nopeampaa. Ja teimme pikakaistan niille erityisosaajille, joita nyt erityisesti tarvitaan. Eli puhutaan erityisosaajista, startupeista ja heidän perheenjäsenistään. Olemme saamassa sen kuntoon niin, että kesäkuussa olisi kahden viikon palvelulupaus kunnossa”, Haatinen sanoo.
Tavoitteena on hallituskauden loppuun mennessä se, että kaikkien osaajien osalta lupaprosessi onnistuu kuukaudessa.
Pikakaistaa tukemaan ulkoministeriö valmistelee d-viisumia, jonka avulla osaaja voi saapua Suomeen ja vasta sitten hoitaa lupa-asiat kuntoon paikan päällä. Yritykset ovat toivoneet sertifiointijärjestelmää, joka antaisi sertifioiduille yrityksille keinoja auttaa lupaprosessien hoitamisessa valtakirjalla. Yrityssertifiointi saadaan Haataisen mukaan valmiiksi lokakuussa.
X
Suomessa valmistellaan myös puoliso-ohjelmia. ”Minusta tärkeää on myös puhua siitä, miten tulijoiden perheet ja puolisot kohdataan. Puolison työllistyminen on myös tärkeää, usein koulutetulla henkilöllä on koulutettu puoliso”, sanoo Haatainen.
X
Yksi koetinkivi Sankarin mukaan on se hetki, kun ihminen saapuu Suomeen, ja ajankohtaiseksi tulee auton, asunnon, pankkitilin ja koulutuspaikkojen saaminen perheenjäsenille.
”Joskus työntekijät ajautuvat kierteeseen, että he eivät saa pankkitiliä, kun ei ole vakituista osoitetta, mutta asuntoa ei saa, jos ei ole ensimmäistä palkkaa tilillä. Ja meidän pitäisi auttaa myös siinä, että puoliso saa töitä. Meillä on yhteiskunnassa tarvetta hyvin monenlaisille osaajille ja pienillä muuntokoulutuksilla puolisojen tilannetta voisi helpottaa”, sanoo Sankari.
Itärajan aidasta puhutaan ja vihjaillaan mutta onko se toinen suunta eli länsiraja unohdettu kokonaan, muistetaan taas minkä jekun ruotsi meille teki viimeksi ja tekee kyllä taas. Eli aita pystyyn siihenkin suuntaan.
Mitä sitten jos hybriditilanne kuitenkin syntyy Suomen rajalle? Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Antti Jäppinen tiivisti varustautumisen näin:
-Normaalitilanteessakin Suomella on valmius ottaa vuodessa jopa 6000 turvapaikanhakijaa. Kriisitilanteessa pystymme venymään ehkä 20 000-100 000 turvapaikanhakijaan.
Oikeastihan tämä menee etenkin korttinsa jo 2015-2016 näyttäneen Suomen tapauksessa juuri päinvastoin. Suomella ei ole enää mitään uskottavuutta rajojen suojelemisessa, kun kaikki osapuolet tietävät edellisen ja nykyisen hallituksen toimien ja lausuntojen perusteella, että Suomessa kaikki otetaan sisään, mikä taas osaltaan houkuttelee järjestämään Suomen rajalle liikennettä. Suomea ei suojele suuremmalta laittomalta maahantulolta kuin sijainti ja Venäjän hyväntahtoisuus.
USEAT ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet aitaamishankkeita ankarasti varsinkin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Niiden tulkinnan mukaan aidat estävät tai ainakin haittaavat EU:n ulkopuolelta tulevien ihmisoikeuksia, joihin lukeutuu oikeus anoa turvapaikkaa.
Ulkopoliittisen instituutin Saila Heinikosken mukaan EU on pyrkinyt rajoittamaan turvapaikan hakemista jo varsin pitkään erilaisilla säännöillä. Hän mainitsee esimerkkinä sen, että turvapaikkaa ei voi hakea EU:n ulkopuolelta vaan vasta EU:n alueelle saapumisen jälkeen.
”Fyysisen linnakkeen rakentaminen on ollut käynnissä jo pidempään. Nyt on siirrytty säännöistä konkreettisempiin toimiin, ja ovathan nuo toimet ehkä vähän ristiriidassa EU:n virallisten puheiden kanssa”, Heinikoski sanoo.
”Mikäli Puolan ja Valko-Venäjän rajalla ei oteta turvapaikkahakemuksia ollenkaan vastaan, toimitaan EU:n perusoikeuskirjan ja -arvojen vastaisesti.”
”Maiden pitää toki tietää, keitä maahan tulee, ja käydä läpi maahantulon perusteet. Mutta oikeus hakea turvapaikkaa kuuluu myös Schengen-sopimuksen velvoitteisiin.”
Onhan toi vähän v*ttumaista ettei saa valtiota pistämään rekisteriin että tyyppi on kuollut ulkomailla kun ei voi toimittaa luotettavia asiakirjoja asiasta.Tossa tosin alkaa kyllä heti miettimään että mikä kusetus tai sen yritys tossa on takana.:)
Tuore sisäministeri Krista Mikkonen ihmettelee, miksi oppositio tekee politiikkaa kansallisella turvallisuudellaHelsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008407112.html)19.11.2021
”Ei sitä voi julkisuuteen kertoa, miten Suomi toimisi, jos meihin yritetään vaikuttaa rajoilla”, Krista Mikkonen sanoo.
TUORE sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) saa lentävän lähdön.
Hallituksen pitää pian vastata oppositiolle, mitä Suomi aikoo tehdä rajoilla, jos joku valtio työntää tänne tuhansia turvapaikkaa vaativia ihmisiä.
Oppositio jätti tiistaina välikysymyksensä, jossa vaaditaan, että Suomen lainsäädäntöön säädetään välittömästi hätätilapykälä.
[...]
MIKKONEN sanoo ihmettelevänsä, kuinka kokoomuskin vaatii hallitusta avaamaan, miten Suomi toimisi hybridihyökkäyksessä. Hänen mukaansa kokoomus tietää tarkkaan, ettei kaikkea voi sanoa. Kokoomuksen kansanedustajista kolme on entisiä sisäministereitä, ja rajoista vastaava sisäministerin pesti on ollut oppositiopuolueiden hallussa vuosina 2007–2019.
”Kyllä opposition toiminta vähän ihmetyttää kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuus on aina ollut opposition ja hallituspuolueiden yhteinen asia. Nyt sitten etsitään kiistaa ja tehdään turvallisuudella politiikkaa.”
Mitä Suomi tekee, jos vaikkapa itärajan kautta tulee ensi viikonloppuna tuhansia siirtolaisia, jotka toinen valtio käytännössä työntää Suomeen?
”Eihän sitä voi julkisuuteen kertoa, miten Suomi toimisi, jos meihin yritetään vaikuttaa rajoilla. Nämä ovat asioita, joihin varaudutaan, ja toimintalinjat on mietitty, mutta eihän niistä etukäteen huudella ja kerrota, kuten ei kerrota puolustuspolitiikan puolen varautumissuunnitelmistakaan.”
Mikä on sinun oma mielipiteesi, pitääkö kaikki turvapaikanhakijat kaikissa tilanteissa päästää Suomeen hakemaan turvapaikkaa?
”Tämä ei ole vain minun näkemykseni, vaan Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan hakemuksenjätön pitää olla mahdollista.”
Saarikko: Keskusta on valmis lainsäädäntömuutoksiin, joilla voitaisiin torjua paremmin hybridivaikuttamistaSuomenmaa (https://www.suomenmaa.fi/uutiset/saarikko-keskusta-on-valmis-lainsaadantomuutoksiin-joilla-voitaisiin-torjua-paremmin-hybridivaikuttamista/) 20.11.2021
[...]
SAARIKKO otti myös kantaa Puolan ja Valko-Venäjän tilanteen nostattamaan voimakkaaseen keskusteluun, jota on käyty muun muassa eduskunnan suuressa salissa. Perussuomalaiset tekivät aiheesta välikysymyksen.
Saarikon mukaan Suomen turvallisuuteen liittyvillä asioilla ei pidä elämöidä eduskunnan suuressa salissa. Riitaa ei pidä tehdä vain riidan vuoksi, hän korosti.
– Suomalaisen politiikan keskeisiin arvoihin on kuulunut parlamentaarinen yhtenäisyys ja keskinäinen ymmärrys siitä, että maamme turvallisuus ajaa kaiken muun edelle. Pieni maa ei pärjää, jos ulkopolitiikasta tulee rettelöintiä, hän sanoi.
Sisäministeri Mikkonen kertoo avoimesti juuri sen, mitä vihamieliset tahot haluavatkin kuulla:Lainaus käyttäjältä: HSMikä on sinun oma mielipiteesi, pitääkö kaikki turvapaikanhakijat kaikissa tilanteissa päästää Suomeen hakemaan turvapaikkaa?
”Tämä ei ole vain minun näkemykseni, vaan Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan hakemuksenjätön pitää olla mahdollista.”
Syksyllä 2015 Tornioon perustettu turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus oli ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, jota tultiin Euroopasta katsomaan, sanoo valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.https://demokraatti.fi/syksylla-2015-tornioon-perustettu-turvapaikanhakijoiden-jarjestelykeskus-oli-ainutlaatuinen-suomalainen-innovaatio/
Hän toimi tuolloin sisäministeriön kansliapäällikkönä ja johti turvapaikka-asioita käsitellyttä kriisiryhmää.
Suomeen saapui syksyllä 2015 muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa Ruotsin kautta.
Järjestelykeskusta ei ollut koskaan aiemmin perustettu saati kokeiltu, mutta sen juuret ulottuvat Neuvostoliiton hajoamiseen 1980-luvulla. Koska tuolloin Suomessa pelättiin hajoamisen johtavan pakolaisvyöryyn itärajan takaa, Suomen lainsäädäntöön ilmestyi järjestelykeskuspykälä. Syksyllä 2015 tämä pykälä sitten otettiin käyttöön.
Sadat tuhannet nuoret osaajat haluavat Intiasta ulkomaille – IT-johtaja: “Suomen pitäisi ottaa intialaisia töihin, koska olemme ahkeria”
Punjabista voisi löytyä helpotusta Suomen osaajapulaan. Ensin Suomesta pitäisi vain tehdä tunnetumpi kohde, paikallinen IT-asiantuntija ja viisumipalveluita myyvä yrittäjä arvioivat.
CHANDIGARH Intian pohjoisosassa Punjabin osavaltiossa on paljon koulutettuja nuoria, jotka haaveilevat muutosta länsimaihin paremman elämän toivossa.
Yksi heistä on Kamal Sandhu. Hän asuu osavaltion pääkaupungissa Chandigarhissa, mutta suunnittelee muuttoa Kanadaan ensi vuonna.
Sandhu on luonut päämäärätietoisesti uraa johtajana Genpactilla, joka on kansainvälinen IT-alan yritys. Kanadassa on miehen mukaan tarjolla paremmat uramahdollisuudet.
– Olen ollut alalla töissä jo kahdeksan vuotta. Jos mietin, missä pisteessä olen juuri nyt, pystyisin samaan lyhyemmässä ajassa länsimaissa. Se mitä saan aikaan 20 vuodessa täällä, saisin sen aikaan kehittyneessä maassa 6–7 vuodessa, Sandhu sanoo.
Ongelmana työttömyys ja mahdollisuuksien puute
Punjabissa ei ole saatavilla tarkkaa tilastoa muuttajien määrästä, sillä Intiassa ei pidetä edes väestönlaskua. Mutta lähtijöitä arvellaan olevan satoja tuhansia vuosittain.
Halukkaita on sitäkin enemmän, sillä pääosin maataloustuotannosta elävä Punjab ei tarjoa nuorille paljon mahdollisuuksia. Lisäksi länsimaiden korkeampi elintaso sekä sosiaaliturva houkuttelevat osaajia.
X
Kun Yle vieraili Eurocanin toimistossa Chandigarhissa, paikalla oli vain yksi työntekijä. Hän ei suostunut kommentoimaan viisumiprosesseja tai hintoja.
Eurocanin omistaja Virendra Chandel avaa puhelimitse yrityksensä toimintaa. Hän kertoo, että Suomi on suosittu muuttomaa, pääasiassa opiskelijoille.
– Opiskeluviisumin saamiseksi palvelumme maksaa 11 800 rupiaa (noin 150 euroa). Viisumi kattaa koko tutkinnon, Chandel sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on ihanteellinen paikka teknologia-alan asiantuntijoille.
– Suomessa on paljon mahdollisuuksia intialaisille. Ongelmana on maan tuntemattomuus, Chandel jatkaa.
X
Suomessa puhutaan paljon työvoimapulasta ja Intiasta on toivottu osaltaan ratkaisua asiaan.
X
Kamal Sandhun mukaan intialaiset menestyvät missä vain.
– Me intialaiset olemme muuttaneet maihin, jotka eivät ole edes tunnettuja maahanmuuttajamaita kuten Japani. Suomen pitäisi ottaa intialaisia töihin, koska olemme ahkeria ja olemme myös fiksuja työntekijöitä, hän sanoo.
Suomi joutuu kilpailemaan muiden länsimaiden kanssa siitä, kuka pystyy houkuttelemaan koulutetuimmat työntekijät halukkaiden joukosta.
– Uskon, että intialaiset olisivat Suomessa voimavara, mikäli suomalaiset olisivat kiinnostuneet aloittamaan rekrytointiohjelman täällä, Sandhu sanoo.
X
ANNA RONKAINEN
24.11. 13:30
•
Päivitetty 24.11. 13:40
Maahanmuuttovirasto kartoittaa parhaillaan eri kirkkokuntien seurakuntien mahdollisuuksia tarjota hätä- ja tilapäismajoitusta esimerkiksi turvapaikanhakijoille. Selvitys on osa normaalia varautumistoimintaa.
Taustalla on hallituksen esitys vastaanottolain(siirryt toiseen palveluun) muuttamisesta, joka siirtäisi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevat järjestelyt kaikissa tilanteissa Maahanmuuttovirastolle. Laki koskee vastaanottoon varautumista laajamittaisissa maahantulon tilanteissa.
– Olemme nyt jo ennakoivasti ryhtyneet toimenpiteisiin eli selvitämme ja teemme varautumissuunnitelmia, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto kertoo.
Tällä hetkellä turvapaikanhakijoista vastaavat Maahanmuuttovirasto ja Suomen Punainen Risti noin 20 000 tulijaan asti, jonka jälkeen työhön tarttuvat Ely-keskusten johtamat yhteistyöryhmät ja kunnat.
– Järjestelmä ei toiminut lainkaan silloin vuoden 2015 turvapaikkakriisin aikana, toteaa Lehto.
X
Maahanmuuttovirasto on lähettänyt pyynnön Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, Suomen helluntaikirkolle ja Suomen Vapaakirkolle lokakuun alussa.
Seurakuntien tiloja tarvittaisiin sellaisessa tilanteessa, jossa nykyiset vastaanottokeskukset eivät riitä. Turvapaikanhakijoita pitäisi olla kymmeniä tuhansia.
X
Lehto kertoo, että esimerkiksi Valko-Venäjän suunnalta on Puolan läpi Saksaan kulkenut noin 9 000 ihmistä ja Suomeen noin 40. Heistä 24 on hakenut turvapaikkaa.
– Tämäkin kertoo jo siitä, että Suomeen ei kuitenkaan ole ihan helppoa tulla. Euroopan läpi ei ole yhtä helppo vaeltaa nyt kuin silloin 2015, Lehto toteaa.
Vuonna 2015 Suomesta turvapaikkaa haki yli 32 000 ihmistä.
Sisäministeriön selvityksessä hahmotellaan, että oleskelulupa myönnettäisiin vuosina 2015–16 saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat olleet maassa pitkään ilman oleskelulupaa.
SISÄMINISTERIÖSSÄ valmistellaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden Suomessa oleskelun laillistamista. Laillistaminen koskisi arviolta ainakin kolmea tuhatta turvapaikkaa hakenutta.
...
Maahanmuuttoviraston kuluvan syksyn arvion mukaan heitä on Suomessa yhä noin kolmetuhatta, kertoo lainsäädäntöneuvos Jutta Gras sisäministeriöstä. He ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta tehneet sen jälkeen uusintahakemuksen tai useita hakemuksia ja pysyneet sen vuoksi vastaanottojärjestelmässä.
Lisäksi Suomessa on Kuntaliiton kesällä 2020 tekemän arvion mukaan noin 700–1 100 henkilöä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja maastapoistamispäätöksen. He eivät ole poistuneet maasta vapaaehtoisesti, eikä heitä ole onnistuttu poistamaan viranomaistoimin.
ILMAN OLESKELUOIKEUTTA maassa pitkään olleille kaavaillaan nyt selvityksessä oleskeluluvan myöntämistä. Kyse on mahdollisesta kansallisesta ratkaisusta.
– Olemme katsoneet, mitä lupatyyppejä lainsäädännöstä tällä hetkellä löytyy ja miettineet, voisiko ratkaisu löytyä niistä vaiko erillisestä kertalaillistamisesta, eli että luotaisiin jonkinlainen uusi lupatyyppi määräajaksi, hankkeen vastuuvalmistelijana toimiva Gras kertoo Ilta-Sanomille.
Selvityksessä hahmotellaan, että oleskelulupa myönnettäisiin vuosina 2015–2016 ja sitä aiemmin turvapaikkaa hakeneille. Gras kertoo, että alustavasti on pohdittu, että edellytyksenä olisi turvapaikanhakutausta, pitkä laiton oleskelu maassa ja se, ettei henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin.
...
Mallia on haettu muista Euroopan maista. Käytännössä kyse olisi ensimmäisestä oleskeluluvasta, jonka jälkeen voitaisiin myöntää jatkolupa tai pysyvä oleskelulupa. Myös oleskeluluvan pituus on vielä harkinnassa.
– Jonkinlainen lupa myönnettäisiin, Gras sanoo.
...
Grasin mukaan kansalliset ratkaisut pitkään ilman oleskeluoikeutta maassa olevien osalta nousivat vahvasti esiin sisäministeriön ilmiötyöskentelyssä, ja ne otettiin mukaan hankkeeseen, koska teemat linkittyvät toisiinsa.
Sen sijaan työllistyneiden, mutta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskeluluvan helpottamisesta on hallitusohjelmassa kirjaus. Lakimuutos aiotaan antaa eduskunnalle ensi keväänä. Tarkoituksena on helpottaa heidän oleskelulu